Suomen Kauppakeskusyhdistys ry
12Lehdistötiedote 12.10.2017

Kauppakeskusten lähitulevaisuuden näkymät ovat positiivisia: piristynyt taloustilanne ja kuluttajien vahva luottamus siivittävät myynnin ja kävijämäärien kasvua. Kauppakeskusten tarjonta on voimakkaassa murroksessa, ja erilaisten palvelujen osuus kauppakeskusten tarjonnassa kasvaa perinteisten toimialojen, kuten tavaratalojen ja pukeutumisen kustannuksella. Pääkaupunkiseudun suuret kauppakeskukset nähdään tulevaisuuden menestyjinä.

Suomen Kauppakeskusyhdistyksen Kauppakeskusbarometri kartoittaa kauppakeskusliiketoiminnan tulevaisuudennäkymiä. Barometrin toteutti KTI Kiinteistötieto Oy syyskuussa 2017, ja siihen vastasi 63 kauppakeskusammattilaista.

Suurten kaupunkien isojen kauppakeskusten tulevaisuus positiivinen, pienemmillä haasteita
Vahvan kaupungistumiskehityksen vaikutukset näkyvät selkeästi kauppakeskusammattilaisten näkemyksissä. Enemmistö barometrivastaajista odottaa pääkaupunkiseudun suurten kauppakeskusten vuokrien ja käyttöasteiden nousevan lähivuosina. Muuallakin Suomessa suurimpien keskusten tulevaisuudennäkymät ovat kääntyneet lievästi positiivisiksi. Lisäksi pienempien kauppakeskusten vuokrien ja käyttöasteiden ennakoidaan laskevan koko maassa. Lähes kaikki barometrivastaajat arvioivat, että kauppakeskuksen sijainnin merkitys kaupunkirakenteen keskeisellä paikalla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien saavutettavissa kasvaa edelleen.

Verkkokaupan vaikutukset ravistelevat kauppakeskuksia
Lähes kaksi kolmesta barometrivastaajasta on sitä mieltä, että verkkokaupan kasvu vaikuttaa negatiivisesti kauppakeskusten tulevaisuuteen. Näin ajattelevien määrä on yli kaksinkertaistunut viime vuoden barometriin verrattuna. Kuluttajakäyttäytymisen muutokset edellyttävät kauppakeskuksilta entistä nopeampaa reagointia vähittäiskaupan eri toimialojen muutoksiin sekä rohkeutta ja kykyä liiketoiminta- ja palvelukonseptien uudistuksiin. Voimakkaimmin muutokset näkyvät pukeutumisen ja tavaratalokaupan aloilla, joiden tilankäytön vähenemistä ennustaa enemmistö vastaajista.

Kaupallisten palvelujen merkitys kasvaa
Kauppakeskukset tarjoavat entistä enemmän palveluja tavaroiden sijaan: kaksi kolmesta barometrivastaajasta ennakoi myymälätilojen osuuden kauppakeskusten kokonaisneliöistä vähenevän. Kahviloiden ja ravintoloiden myynnin ja tilankäytön kasvuun uskotaan lähes yksimielisesti, ja noin 80 prosenttia vastaajista uskoo myös julkisten palvelujen tarjonnan kasvavan kauppakeskuksissa. Viime vuoden barometriin verrattuna usko erilaisten kaupallisten, esimerkiksi viihdepalvelujen merkityksen kasvuun on vahvistunut huomattavasti.

Kauppakeskusten asema vähittäiskaupassa ja kiinteistösijoitusmarkkinoilla vahva
Yli 80 prosenttia kauppakeskusammattilaisista arvioi, että kauppakeskusten kautta kulkee yhä suurempi osa vähittäiskaupasta. Siellä missä on kasvua, on myös sijoittajia, ja kauppakeskuskiinteistöjen aseman uskotaan vahvistuvan edelleen myös kiinteistösijoitusmarkkinoilla. Suomen kauppakeskusmarkkinoiden arvioidaan houkuttelevan edelleen myös uusia sijoittajia ja managereita.

Tarjonnan kasvu haastaa kauppakeskukset
Kauppakeskustarjonnan kasvu ja kuluttajien vaatimusten koveneminen edellyttävät kauppakeskuksilta jatkuvaa erilaistumista ja uudistumista. Vuokralaisvaihtuvuus kasvaa ja vuokrattujen tilojen keskikoko pienenee, mikä lisää kauppakeskusjohtamisen työmäärää ja osaamisvaatimuksia. Myös kilpailun kiristyminen näkyy vastauksissa: vaikka ammattilaisten usko etenkin suurten kauppakeskusten tulevaisuuteen on edelleen vahva, arvioi kolmannes vastaajista pääkaupunkiseudun kauppakeskusten tarjonnan kasvun olevan ylimitoitettua suhteessa alueen kasvunäkymiin.

Lisätietoja:
Johanna Aho, toiminnanjohtaja,
Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596

Hanna Kaleva, toimitusjohtaja,
KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269

                    

 

KTI Kiinteistötieto jatkaa kiinteistöalan digitalisaation vauhdittamista yhteistyössä KIRA-digi -ohjelman kanssa ja käynnistää Kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen tieto liikkumaan -kokeiluhankkeen.

Hankkeen tavoitteena on virtaviivaistaa ja tehostaa kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen liiketoimintaprosesseja määrittelemällä ja toteuttamalla teknisiä ratkaisuja, joiden avulla tiedot liikkuvat eri järjestelmien ja osapuolten välillä. Automatisoitu tiedonsiirto parantaa tiedon laatua, kun manuaalisen työn määrä ja virheet vähenevät. Toteutettava ratkaisu perustuu aiempaan määrittelyhankkeeseen, jossa yhdessä alan keskeisten toimijoiden kanssa kehitettiin tietomalli kiinteistösijoittamisen keskeisille tietokokonaisuuksille ja -sisällöille. Mallin pohjalta on tehty tekniset määrittelyt vuokraustoiminnan keskeisten tietojen tiedonsiirtorajapinnoille, jotka toteutetaan nyt alkavassa kokeiluhankkeessa. Tiedonsiirtorajapinnat mahdollistavat tietojen sujuvan liikkumisen valtuutusten puitteissa esimerkiksi kiinteistönomistajan, managerin, arvioitsijan, ostajien ja myyjien, rahoittajien ja muiden osapuolten välillä.

KTI:n tavoitteena on perustehtävämme mukaisesti tuottaa palveluja, jotka parantavat asiakkaidemme kiinteistöliiketoiminnan kilpailukykyä ja tuottavuutta. Asiakaslähtöisellä digitaalisella palvelukehityksellä luomme asiakkaillemme uusia ratkaisuja hyödyntää päätöksenteossa kiinteistöinformaatiota. Nyt toteutettavalla tiedonsiirtoratkaisulla kehitetään myös KTI Online- ja rajapintapalveluja KTI-tietojen sujuvan liikkumisen ja hyväksikäytön tehostamiseksi.

Lähde mukaan toteuttamaan kiinteistöalan digiloikan seuraavaa askelta!
Ratkaisun käytännön hyödynnettävyyden varmistamiseksi kiinteistöliiketoiminnan tukena, haemme osallistujia kumppaniksemme nyt alkavaan kokeiluhankkeeseen. Kokeiluhanke edellyttää osallistujilta muutaman päivän työpanosta, osallistumista projektin tuotosten katselmointiin ja kommentointiin sekä pientä rahallista investointia. Lähestymme myös keskeisiä kiinteistötietojärjestelmätoimittajia, joiden sitouttamiseksi merkittävien kiinteistönomistajien ja -managerien osallistuminen on keskeistä.

Tutustu hankkeen esittelymateriaaliin.
Lisätietoja KIRA-digi -ohjelmasta löydät www.kiradigi.fi.

Lisätietoja:
Matti Heiskanen, puh. 040 832 6698, matti.heiskanen@kti.fi
Klaus Vesama, puh. 040 551 3346, klaus.vesama@kti.fi

Lokakuun KTI Kiinteistötietoisku vertailee kahta keskeistä asuinkerrostalokiinteistöjen hoitokulujen seurantatilastoa. Vertailussa ovat KTI:n vuodesta 1999 tekemä KTI Ylläpitokustannusvertailu ja Tilastokeskuksen vuodesta 1980 tekemä Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilasto.

Mitä?

KTI Ylläpitokustannusvertailun osallistujat ovat ammattimaisia kiinteistösijoittajia ja -omistajia, joiden asuinkiinteistöt ovat vuokrakäytössä. Vertailuaineisto sisältää sekä vapaarahoitteisia että aravavuokrataloja.  Pääosa vertailun kohteista on vapaarahoitteisia. Vertailuaineisto koostuu vuosittaisista tilinpäätökseen perustuvista kiinteistötason toteumatiedoista 13 kuluerään jaoteltuna. Kustannustietojen lisäksi KTI:n vertailussa analysoidaan lämmön-, sähkön- ja vedenkulutuksen kehitystä. Uusimmassa vuoden 2016 kustannustasojen analyysissä oli lähes 1200 kerrostaloa ja 180 rivitaloa. Kohteiden määrät ovat vakiintuneet ja ovat jo usean vuoden ajan olleet vastaavilla tasoilla.

Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilaston tiedot perustuvat noin 2 400 asunto-osakeyhtiölle ja noin 1 000 aravavuokratalolle tehtävään kyselyyn. Tilastossa otoksesta kolmannes vaihtuu vuosittain. Tiedot koskevat tilikausia ja ne kerätään kerran vuodessa edellisen tilikauden toteutuneista kustannuksista. Uusimmassa tilastossa oli yhteensä 1055 kerrostalokiinteistöä.

Miksi?

KTI Ylläpitokustannusvertailu on työkalu kiinteistöjen ylläpidon kustannus- ja kulutustietojen seurantaan ja vertailuun. Tietoja voidaan hyödyntää sekä salkku- että kiinteistötasolla johtamiseen, kehittämiseen ja kustannusten optimointiin. Vertailua hyödynnetään myös palveluntuottajien ohjaamiseen ja kehityskohteiden tunnistamiseen ja tavoitteiden asettamiseen.

Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilasto mittaa asuntoyhteisön asumiskustannuksia, sekä selvittää asumiskustannusten rakennetta kerrostaloissa ja rivitaloissa. Lisäksi tilasto kuvaa sekä alueellisia että kohteiden valmistumisvuosikymmenten välisiä eroja kustannustasoissa. Tilastosta ilmenee asuntoyhteisöjen tulonmuodostus ja kulurakenne. Tavoitteena on havainnollistaa, miten osakkaan maksama vastike on muodostunut.

Miten?

Kummassakin tilastossa tiedot kootaan kiinteistö-/yhtiökohtaisesti pääsääntöisesti vuoden aikana toteutuneista kustannuksista.

Tilastokeskuksen Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilasto julkaistaan tilastointivuotta seuraavan vuoden syyskuun lopussa. KTI Ylläpitokustannusvertailun tulokset edellisen vuoden kustannustasoista julkaistaan vastaavasti viimeistään toukokuun alussa.

Vuoden 2016 Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilastossa kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 5,13 euroa huoneistoneliötä kohden kuukaudessa. KTI Ylläpitokustannusvertailussa asuinkerrostalojen toteutuneet ylläpitokulut olivat 4,90 €/m²/kk. Kuva 1 havainnollistaa kuluerien prosentuaalisia osuuksia kokonaiskustannuksista. Jakaumat ovat pääpiirteittäin samankaltaiset näiden kahden seurannan välillä muutamia pieniä eroja lukuun ottamatta.

Seurantojen euromääräisiä eroja selittävät esimerkiksi seuraavat tekijät:

• Tilastokeskuksen seurannassa iso osa otoksesta on ”tavallisia” asunto-osakeyhtiöitä, kun KTI Ylläpitokustannusvertailussa on ammattimaisten, pääsääntöisesti suurien kiinteistösijoittajien ja -omistajien kiinteistökanta:
  • ammattimaisten omistajien suuri mittakaava saattaa vaikuttaa ylläpitopalvelujen ja -tarvikkeiden kustannuksiin
  • kiinteistöjen hallinnointi- ja johtamiskäytännöt eroavat, esim. päätöksenteko asunto-osakeyhtiöissä on erilainen kuin kiinteistösijoittajalla, mikä voi heijastua kustannuksiin.
• Kuluerien väliset erot:
  • KTI:n vertailussa henkilöstökulut jaetaan kuluerittäin, kun taas Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilastossa henkilöstökulut on eritelty omaksi kulueräkseen. Näiden osuus Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilastossa on kuitenkin marginaalinen 0,06 €/m²/kk eli prosentin kustannuksista.
  • Huoneistokorjaukset sisältyvät KTI:n tilastossa korjauskustannuksiin. Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilastoon sisältyvät vain yhtiön vastuulla olevat huoneistokorjaukset:
    • osakashallinnassa olevien huoneistojen yhtiölle kuuluvat rakennustekniset ja vastaavat korjaukset sekä
    • yhtiön hallitsemien huoneistojen korjaukset.
  • Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilastossa korjauskuluja tarkastellaan siten, että niihin sisältyy investointiluonteiset eli aktivoidut korjaukset. KTI:n vertailussa näitä ei sisällytetä korjaukset-tunnuslukuun, vaan niitä tarkastellaan erillisenä, sillä vain noin 30 prosentissa aineistosta on vuosittain kyseisiä kuluja. Vuonna 2016 aktivointien mediaani oli lähes euro per huoneistoneliömetri per kuukausi niissä kohteissa, joissa oli aktivoitu korjauksia.
• Erot sijainnissa ja valmistumisvuosikymmenissä (kuva 2):
  • Seurannoissa on merkittävästi maantieteellistä eroavaisuutta. KTI:n aineistosta 70 prosenttia on Etelä-Suomessa, kun taas Tilastokeskuksen aineistosta 35 prosenttia on Etelä-Suomessa. KTI:n vertailu kuvastaa maantieteellisesti tarkasteltuna enemmän rakennuskannan sijoittumista, sillä Tilastokeskuksen mukaan 62 prosenttia rakennuskannan neliöistä on Etelä-Suomessa.
  • KTI:n aineistossa on selkeästi isompi osuus – noin 35 prosenttia – uusia 2000-luvulla valmistuneita kohteita. Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilastossa näitä on vain 19 prosenttia. Yleensä uudemmissa kohteissa on erityisesti pienempien korjauskustannusten seurauksena matalammat kustannukset kuin vanhemmissa kohteissa. Asunto-osakeyhtiöiden talous kuvastaa koko maan rakennuskannan jakaumasta katsottuna enemmän keskimääräistä ikäjakaumaa, kun taas KTI:n luvuissa painottuu uudet 2000-luvulla valmistuneet kohteet.
  • KTI:n tunnusluvut ovat kulueräkohtaisia mediaaneja eli keskimmäisiä havaintoja. Tunnusluku on valittu sen mukaan, että kyseisessä tunnusluvussa ääriarvot eivät saa vastaavaa painoa kuin keskiarvossa. KTI:ssä lasketaan myös muut tunnusluvut, eli alakvartiili, keskiarvo ja yläkvartiili, mutta kehitystä seurattaessa painotus on mediaanin kehittymisen seurannalla. Tilastokeskuksella on tunnuslukuna painotettu keskiarvo, jossa yksi kohde edustaa laajempaa perusjoukon osaa alueen, valmistumisvuoden ja pinta-alan suhteen.

Kumpaakin tilastoa hyödynnettäessä ja tunnuslukuja tarkasteltaessa on otettava huomioon kiinteistöjen ominaisuudet. Tällaisia ovat mm. kohteiden pinta-ala, valmistumisvuosi, sijainti ja tekniset erityispiirteet, jotka kaikki vaikuttavat kiinteistön ylläpitokustannuksiin. Esimerkiksi uudemmissa kohteissa lämmitysenergian kulutus on matalampaa, mikä vaikuttaa myös kustannustasoon. Tämän rinnalla on kuitenkin huomioitava alueelliset eroavaisuudet sekä yksikköhintojen että lämmitystarpeen välillä. KTI:n kiinteistö- ja yrityskohtaisessa vertailussa näitä tekijöitä käytetään luokittelevina tekijöinä, joiden kautta muodostetaan kulueräkohtaiset vertailuluokat. Näin kukin kohde saa omien lukujen rinnalle vertailuluvut, joihin omaa kustannustasoa voi vertailla sekä yritys- että kiinteistötasolla.

Tietoiskun lähteinä on hyödynnetty KTI:n aineistoja ja Tilastokeskukselta Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilastoa koskevia tietoja.

Kolmas kiinteistöjen ylläpitokustannuksia seuraava tilasto on Tilastokeskuksen Kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksi KYKI, joka mittaa kustannusten kehitystä vuosien välillä. KTI tekee parhaillaan Tilastokeskuksen toimeksiannosta Kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksin kehitystä. Kerromme tästä lisää vuoden 2018 aikana julkaistavassa KTI Kiinteistötietoiskussa.

Lisätietoja: Perttu Rantanen, puh. 050 533 7831 ja Mikko Hietala, puh. 040 525 9274

KTI Kiinteistötietoisku tarjoaa kuukausittain katsauksen KTI:n tunnusluvun tai tarkastelun taustalle. Toiveita kiinteistötietoiskun aiheiksi voit toimittaa työryhmälle osoitteeseen: kti(a)kti.fi.

Järjestyksessään neljäs KTI:n Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsaus käsittelee yritysvastuuraportoinnin ajankohtaisia kysymyksiä suomalaisten kiinteistöalan yritysten näkökulmasta. Katsauksen ydinsisältö perustuu KTI:n ja RAKLIn yhdessä alan kymmenen edelläkävijäyrityksen kanssa laatimaan, suomalaisille kiinteistösijoittajille soveltuvaan yritysvastuuraportointisuositukseen sekä sen pilotoinnin pohjalta saavutettuihin kokemuksiin. Katsaus esittelee myös vuosittain toteutettavan KTI Vastuullisuusbarometrin tulokset.

Lataa: KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2017

Katsauksen ovat mahdollistaneet:
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Kiinteistöalan Koulutussäätiö
LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy
OP Kiinteistösijoitus Oy
Ovenia Oy
Renor Oy
SATO Oyj
Senaatti-kiinteistöt
Sponda Oyj

Lisätietoja:
Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287

Painettuja katsauksia voi tilata osoitteesta kti(a)kti.fi.

Kuntakohtaisten kiinteistöverojen ja muiden kiinteistökustannusten nousu on kuluvana vuonna kiihtynyt. Kiinteistöliiton indeksitalovertailun mukaan tarkasteltujen 51 kaupungin ja kunnan maksut nousivat keskimäärin 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Kymmenen suurimman kaupungin kohdalla nousua oli kaksi prosenttia.

Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns. Indeksitalon veroja ja kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. KTI keräsi tiedot nyt neljättä kertaa. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.

Kiinteistöliiton tiedote: http://www.kiinteistoliitto.fi/57686.aspx

Lisätietoja: Mikko Hietala, puh. 040 525 9274

Kiinteistösijoittamisen toimintaympäristö, markkinoiden rakenne ja toimintatavat kehittyvät nopeasti. Kiinteistösijoittaminen ammattimaistuu, monimuotoistuu ja kansainvälistyy. Samalla muuttuvat ja kasvavat myös toimijoiden osaamiselle asetetut vaatimukset. KTI:n uusi kirja pyrkii osaltaan kattamaan kiinteistösijoittamisen suomenkielisen materiaalin kasvavaa tarvetta.

Kirja käsittelee kiinteistösijoitusten erityispiirteitä sijoitusmuotona ja sijoittamisen toimintaympäristöä osana pääoma- ja rahoitusmarkkinoita. Kirjan alkuosa kuvaa kiinteistösijoitusten tuottoihin ja riskeihin vaikuttavia erityispiirteitä, markkinarakennetta ja toimijoita sekä markkinoiden dynamiikkaa ja sopeutumista. Toinen osa keskittyy sijoittamisen strategioihin ja erilaisten kiinteistösijoitus- ja rahoitusinstrumenttien ominaisuuksiin. Kolmannessa osassa käsitellään kiinteistösijoitusmarkkinoiden, -kohteiden ja -salkkujen analysoinnin menetelmiä ja tunnuslukuja.

Kirjan julkaisija on KTI Kiinteistötieto Oy. Kirjan ovat rahoituksellaan mahdollistaneet Kiinteistöalan Koulutussäätiö sekä Kiinteistösäätiö.

Hinta: 70 € + alv
Tilaukset: kti(a)kti.fi

Tilaa omasi heti!

Lisätietoja:

• Hanna Kaleva, puh. 040 555 5269, hanna.kaleva(a)kti.fi
• Mikko Soutamo, puh. 050 5480 480, mikko.soutamo(a)kti.fi

KTI Kiinteistötieto Oy on tehnyt ARAn toimeksiannosta selvityksen kehittämis- ja sopeuttamistoimenpiteistä, joita valtion tukemalle arava- ja korkotukivuokra-asuntokannalle on tehty vuosina 2005–2016. Selvityksessä on kartoitettu sitä, miten käyttö- ja luovutusrajoituksista vapauttamista, vuokra-asuntojen myyntiä, asuntojen pilkkomista ja kohteiden purkamista on hyödynnetty ARA-asuntokannan kehittämisessä, ja miten tehtyjen toimenpiteiden on todettu ja koettu vaikuttaneen kunnan asuntomarkkinoihin ja vuokrataloyhteisön talouteen.

Selvitys on tehty alkuvuonna 2017 osana Yhdyskuntien uudistaminen 2016–2019 -projektia.

Tutustu raporttiin

Lisätietoja:
Mikko Hietala, puh. 040 525 9274

Syyskuun KTI Kiinteistötietoisku käsittelee keskeisimpiä toimitilavuokrasopimustyyppejä.

Mitä?
Toimitilojen ja asuntojen vuokraamiseen liittyy runsaasti erilaisia markkinakäytäntöjä ja sopimussisältöjä. Käytäntöjen moninaisuuteen vaikuttaa osaltaan se, että suomalainen vuokraamista koskeva lainsäädäntö on melko liberaalia, mikä jättää etenkin toimitilojen vuokraamisessa suuren sopimusvapauden osapuolten välille. Asuntojen vuokraamista koskeva lainsäädäntö on sekin Suomessa väljempää kuin useimmissa muissa maissa.

Miksi?
Vuokraaminen on kiinteistöliiketoiminnan keskeisin osa-alue. Kiinteistösijoituksen menestys riippuu viime kädessä vuokrakassavirran suuruudesta ja kestosta sekä siihen liittyvistä riskeistä. Vuokraamisen keskeisten käsitteiden ja vuokrasopimustyyppien ja -sisältöjen ymmärtäminen on tärkeätä paitsi itse vuokraustoiminnassa, myös kiinteistömarkkinoiden ja -kohteiden analysoinnissa.

Miten?
Vuokrasopimuksen keskeisintä sisältöä on sopiminen ylläpito- ja muista vastuista vuokralaisen ja vuokranantajan välillä. Yleisimmin suomalaisessa markkinakäytännössä sovellettu vuokrasopimustyyppi on niin kutsuttu bruttovuokrasopimus, jossa vuokralainen maksaa kiinteistönomistajalle kokonaisvuokraa, joka sisältää sekä omistajan sitomilleen pääomille haluaman korvauksen että kiinteistön ylläpidon kustannukset. Vuokralainen vastaa kuitenkin yleensä vuokraamiensa tilojen sähkö- ja siivouskustannuksista. Bruttovuokrasopimuksessa vastuu kohteen ylläpidosta ja sen laadusta on siis vuokranantajalla, joka myös kantaa riskin ylläpitokustannusten tasosta. Bruttovuokrasopimuksia käytetään yleisesti monen käyttäjän toimitilakohteissa. KTI:n vuokratietokannassa esimerkiksi toimistosopimuksista noin 80 prosenttia on bruttovuokrasopimuksia. Asuntovuokrasopimukset ovat luonnollisesti lähes poikkeuksetta bruttovuokrasopimuksia.

Nettovuokrasopimuksessa vuokralainen maksaa vuokranantajalle pääomavuokraa, ja huolehtii itse kohteen ylläpidosta sovitulla vastuunjaolla. Ylläpitovastuista voidaan käytännössä sopia monella eri tavalla. Vuokranantaja vastaa usein ainakin niin kutsutuista pääoman erilliskustannuksista, eli kiinteistöverosta ja -vakuutuksista ja mahdollisesta tontin vuokrasta. Nettovuokrasopimuksissa ylläpidon kustannusriski on vuokralaisella. Myös kohteeseen sopimuskauden aikana tehtävät korjaukset voivat olla vuokralaisen vastuulla. Tällöin on tärkeätä sopia kohteen vaaditusta kunnosta sopimuskauden päättyessä. Nettovuokrasopimuksia käytetään usein etenkin yhden käyttäjän toimitilakohteissa.

Niin kutsutusta jaetun vuokran mallista on kyse silloin, kun vuokralainen maksaa sovitun suuruista pääomavuokraa, ja sen lisäksi toteumaan perustuvaa ylläpitovuokraa. Tällöin vastuu ylläpidosta on vuokranantajalla, mutta vuokralaisella on myös intressi kohteen ylläpidon tehokkuuteen ja esimerkiksi energian säästämiseen. Jaetun vuokran mallia voidaan käyttää kaikissa tilatyypeissä. Esimerkiksi kauppakeskuksissa vuokran eriyttäminen pääoma- ja ylläpitovuokraan on hyvin yleistä.

Vuokrasopimuksen kestosta voidaan käytännössä sopia vapaasti. Vuokrasopimus voi olla määräaikainen tai se voi olla voimassa toistaiseksi. Määräaikainen vuokrasopimus päättyy automaattisesti sopimuskauden umpeuduttua. Jos määräaikaista sopimusta halutaan jatkaa, tehdään uusi vuokrasopimus. Määräaikaista vuokrasopimusta ei voida irtisanoa päättyväksi ennen sopimuskauden loppua. Määräaikaisia, usein melko pitkiä vuokrasopimuksia tehdään etenkin yhden käyttäjän toimitilakohteisiin sekä esimerkiksi kauppakeskusten ankkurivuokralaisten kanssa.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa päättyväksi irtisanomisajan jälkeen. Toimitilojen vuokrasopimuksissa irtisanomisajasta voidaan sopia vapaasti, ja se on tyypillisesti kolme, kuusi tai 12 kuukautta. Sopimus voi olla voimassa myös määräajan, esimerkiksi kolme vuotta, ja jatkua tämän jälkeen toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena sovitulla irtisanomisajalla. Tällaista sopimusta kutsutaan usein toistuvaksi sopimukseksi. Juridisesti toistuva sopimus on toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus. Toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset ovat hyvin yleisiä monen käyttäjän toimitilakohteissa. KTI:n vuokratietokannan PKS:n toimistovuokrasopimuksista 85 prosenttia on toistaiseksi voimassa olevia tai toistuvia sopimuksia.

Markkinavuokra ja vuokra-arvo ovat kiinteistöarviointiin ja kiinteistömarkkinoiden ja -kohteiden analysointiin keskeisesti liittyviä vuokrakäsitteitä. Näihin paneudutaan alkuvuodesta 2018 ilmestyvässä Kiinteistötietoiskussa.

KTI analysoi ja vertailee vuokratasoja, erilaisia vuokrasopimustyyppejä sekä muita vuokramarkkinoiden muuttujia KTI Toimitilavuokravertailussa. Syksyllä 2016 KTI:n toimitilavuokratietokanta kattoi lähes 35 000 toimitilaa. Vuoden 2017 päivitys on juuri käynnissä, ja tulokset julkistetaan marraskuun alussa.

Lisätietoja: Hanna Kaleva, puh. 040 5555 269, Perttu Rantanen, puh. 050 533 7831

     

KTI Kiinteistötietoisku tarjoaa kuukausittain katsauksen KTI:n tunnusluvun tai tarkastelun taustalle. Toiveita kiinteistötietoiskun aiheiksi voit toimittaa työryhmälle osoitteeseen: kti(a)kti.fi.

Tervetuloa Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2017 -katsauksen julkistusseminaariin tiistaina 26.9. klo 8.30–10.30, Tekniskan kokoussaliin, Eerikinkatu 2 (6. krs), Helsinki.

Järjestyksessään neljäs KTI:n Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsaus käsittelee yritysvastuuraportoinnin ajankohtaisia kysymyksiä suomalaisten kiinteistöalan yritysten näkökulmasta. Katsauksen ydinsisältö perustuu KTI:n ja RAKLIn yhdessä alan kymmenen edelläkävijäyrityksen kanssa laatimaan, suomalaisille kiinteistösijoittajille soveltuvaan yritysvastuuraportointisuositukseen sekä sen pilotoinnin pohjalta saavutettuihin kokemuksiin. Katsaus esittelee myös vuosittain toteutettavan KTI Vastuullisuusbarometrin tulokset. Julkistusseminaarissa kuulet läpileikkauksen katsauksen sisällöstä sekä monipuolisia näkemyksiä alan asiantuntijoilta. Tulethan mukaan!

Aloitamme tilaisuuden aamukahveilla klo 8.30, ja varsinainen seminaariohjelma alkaa klo 9.00. Toivottavasti pääset paikalle hyvissä ajoin nauttimaan kahveista ja vaihtamaan kuulumisia.

Julkistusseminaarin ohjelmassa:

• Yhtenäinen yritysvastuuraportointi lisää kiinteistöalan läpinäkyvyyttä
  Jessica Örn, KTI
• Yritysvastuu Renorissa ja kokemuksia vastuullisuusraportoinnista
  Timo Valtonen, Renor
• Vastuullisuus Varman sijoitustoiminnassa ja kiinteistöt osana vastuullisuuden johtamista ja raportointia
  Katariina Sillander, Varma
• Spondan vastuullisuusviestintä: tavoitteet, teot ja saavutukset
  Hannamari Koivula, Sponda

Ilmoittauduthan tilaisuuteen viimeistään maanantaina 18.9. alla olevan linkin kautta:

ILMOITTAUDU JULKISTUSSEMINAARIIN

Katsauksen ovat mahdollistaneet:
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Kiinteistöalan Koulutussäätiö
LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy
OP Kiinteistösijoitus Oy
Ovenia Oy
Renor Oy
SATO Oyj
Senaatti-kiinteistöt
Sponda Oyj

Lisätietoja:
Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287

Lehdistötiedote 17.8.2017

Suomalaisten kauppakeskusten kävijämäärä kasvoi 5,4, ja kokonaismyynti 5,8 prosenttia kuluvan vuoden toisella neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuositasolla kokonaismyyntien kasvu nousi 3,7 prosenttiin.

Myynnin kasvua vauhdittivat etenkin pääkaupunkiseudun suurten kauppakeskusten uudet laajennusosat. Kun näiden vaikutus poistetaan indeksistä, jää toisen vuosineljänneksen myynnin kasvu tasan kahteen prosenttiin. Tämäkin ylittää selkeästi vähittäiskaupan yleisen kasvun, joka oli huhti-kesäkuussa Tilastokeskuksen mukaan 1,5 prosenttia.

Kahviloiden ja ravintoloiden määrä jatkaa kauppakeskuksissa kasvuaan, ja tämä näkyy myös toimialan voimakkaasti nousevissa myyntiluvuissa. Kahviloiden ja ravintoloiden osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä lähentelee jo 10 prosenttia. Myös kauneuden ja terveyden sekä sisustamisen ja kodintarvikkeiden toimialojen myyntiin kirjattiin edelleen reippaita kasvulukuja. Pitkään vaatimatonta kehitystä osoittanut päivittäistavarakauppakin piristyi keväällä, ja toimialan myynti kasvoi yli viisi prosenttia.

Uuden tarjonnan ansiosta pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välinen ero myynnin kehityksessä korostui entisestään. Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten myynti kasvoi yli yhdeksän prosenttia edellisen vuoden huhti-kesäkuuhun verrattuna, kun taas muun Suomen kasvu jäi alle yhteen prosenttiin.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen julkaisemaan myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Kuukausitason myyntejä ja kävijätietoja on seurattu neljännesvuosittain vuodesta 2011 lähtien. Myynti- ja kävijäindekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 39 kauppakeskusta, joka kattaa yli 80 prosenttia koko toimialan kokonaismyynneistä sekä liiketilaneliöistä ja antaa siten kattavan kuvan koko toimialan kehityksestä.

Lisätietoja:
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset:
ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Galleria Esplanad, Itis, Kaari, Kamppi, Ristikko, Ruoholahti, VANTAA Jumbo, Myyrmanni

Muun Suomen kauppakeskukset:
HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, JYVÄSKYLÄ Forum, KEMPELE Zeppelin, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, RAISIO Mylly, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TAMPERE Duo, Koskikeskus, TORNIO Rajalla På Gränsen, TURKU Hansa, Skanssi, YLÖJÄRVI Elo

Lataa tiedote pdf-muodossa