Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2016 -katsaus julkaistaan syyskuussa!

Olemme käynnistäneet kolmannen Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsauksen sisällön suunnittelun. Tämän vuoden julkaisussa tarkastelemme yritysvastuun näkökulmia muun muassa kiinteistönomistajan, tilankäyttäjän ja palveluntuottajan näkökulmasta: miten eri toimijat yhdessä voivat edistää ja tukea vastuullisuustavoitteiden saavuttamista? Nostamme esiin katsauksen mahdollistajien parhaita käytäntöjä ja case-esimerkkejä vastuullisuuden edistämisestä eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Mukana katsausta mahdollistamassa ovat jo Citycon Oyj, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Keva, Kiinko, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy, Ovenia Oy, RAKLI ry, Senaatti-kiinteistöt ja Sponda Oyj. Liity mukaan vastuullisuuden etujoukkoihin! Lisätietoja: Heidi Lohilahti, puh. 040 727 2265

KTI Kiinteistöindeksi: Kiinteistösijoitukset tuottivat 6,3 prosenttia vuonna 2015

Suomalaisten kiinteistösijoitusten kokonaistuotto nousi 6,3 prosenttiin vuonna 2015. Asunnot olivat parhaiten tuottava kiinteistötyyppi jo kahdeksatta vuotta peräkkäin. Asuntokiinteistöjen markkina-arvot nousivat edelleen, kun taas toimitilakiinteistöjen arvot jatkoivat haasteellisten talousnäkymien painamana laskuaan. Helsingin keskustan toimistokiinteistöjen markkina-arvot kuitenkin nousivat vahvan sijoituskysynnän siivittämänä. Kiinteistösijoitusten nettotuotot säilyivät keskimäärin 6 prosentissa. Matala korkotaso ja vakaat nettotuotot houkuttelevat pääomia kiinteistömarkkinoille, mikä näkyy tällä hetkellä etenkin asuntokiinteistösijoitusten suosion suurena kasvuna.

KTI Kiinteistöindeksi mittaa suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa, joka koostuu kahdesta komponentista: nettotuottoaste mittaa kiinteistöjen nettotuoton suhdetta markkina-arvoon ja arvonmuutos kiinteistöjen vuosittaista markkina-arvojen kehitystä. Kaikkien kiinteistöjen keskimääräinen 6 prosentin nettotuottoaste on kansainvälisesti vertaillen korkea taso. Koko kiinteistösijoitusmarkkinoiden arvonmuutos oli 0,3 prosenttia. Toimitilakiinteistöjen arvot laskivat keskimäärin noin prosentin, kun taas asuntokiinteistöjen markkina-arvot nousivat 3,4 prosenttia. Positiivinen arvonmuutos nosti kokonaistuoton korkeimmaksi sitten vuoden 2010. Viime vuoteen verrattuna nousua oli 0,9 prosenttiyksikköä.

Asuntosijoittamisen suosio vahvassa kasvussa
Asuntokiinteistösijoitusten kokonaistuotto oli 8,9 prosenttia vuonna 2015. Nettotuottoaste säilyi vakaana 5,4 prosentissa sopimusvuokrien nousun ja vahvan käyttöasteen tukemina. Pääkaupunkiseudun asuntokiinteistöjen nettotuotto laski markkina-arvojen nousun painamana 5 prosenttiin, kun muissa suurissa kaupungeissa nettotuotto on keskimäärin prosenttiyksikön korkeampi. Myös markkina-arvot nousivat viime vuonna muissa suurissa kaupungeissa pääkaupunkiseutua enemmän. Asuntosijoittamisen suosion vahva kasvu jatkuu, ja asuntokiinteistöt nousivat Kiinteistöindeksitietokannan suurimmaksi kiinteistösektoriksi yli 30 prosentin osuudellaan.

Helsingin ydinkeskustan toimistokiinteistöillä korkea kokonaistuotto
Toimistokiinteistöjen markkina-arvot laskivat pääkaupunkiseudun useimmilla alueilla edelleen korkean vajaakäytön painamana. Espoossa ja Vantaalla toimistojen markkina-arvot ovat laskeneet yhtäjaksoisesti joka vuosi vuodesta 2008 lähtien. Helsingin keskustan toimistot houkuttelevat kuitenkin sekä sijoittajia että vuokralaisia, ja niiden markkina-arvoihin kirjattiin peräti 6,7 prosentin nousu. Helsingin keskustassa markkina-arvoja nostaa sekä tuottovaatimusten lasku että nousevat vuokra-arvot. Vuoden aikana selkeästi laskenut käyttöaste sekä markkina-arvojen nousu painoivat kuitenkin keskustan nettotuottoastetta. Koko maan tasolla toimistokiinteistöjen arvonmuutos kipusi täpärästi positiiviseksi 0,2 prosenttiin. Toimistokiinteistöjen keskimääräinen nettotuottoaste putosi 5,9 prosenttiin, kun sekä käyttöaste että sopimusvuokratasot laskivat. Koko maan toimistokiinteistöjen 6,1 prosentin kokonaistuotto oli korkein sitten vuoden 2007.

Liikekiinteistöjen tuotto jäi muita kiinteistösektoreita matalammaksi
Vähittäiskaupan kiinteistöjen kokonaistuotto jäi 3,9 prosenttiin vuonna 2015. Markkina-arvot laskivat keskimäärin 2,3 prosenttia. Vain pääkaupunkiseudun kauppakeskuskiinteistöjen arvot säilyivät vakaana. Kauppakeskusten vetovoimaa todistavat nousevat kävijä- ja myyntimäärät, joiden tukemana vuokrat pysyivät vakaana, tuottovaatimukset laskivat ja käyttöaste säilyi korkeana. Koko maan kaikkien liikekiinteistöjen nettotuottoaste 6,3 prosenttia on edelleen hyvällä tasolla. Kauppakeskuskiinteistöjen nettotuottoasteet jäävät muita liikekiinteistöjä matalammiksi korkeampien markkina-arvojen johdosta.

Lisätietoja:
• Pia Louekoski, puh. 0400 959 634
• Susanna Vartiainen, puh. 040 869 7762
• Hanna Kaleva, puh. 040 5555 269

Tiedote pohjautuu KTI Kiinteistöindeksin tuloksiin. KTI Kiinteistöindeksi mittaa suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa. Kiinteistöindeksi pohjautuu 23 suuren kiinteistösijoittajan toteutuneisiin tuottotietoihin, ja sen taustalla on yhteensä 21,5 miljardin euron arvoiset sijoituskiinteistöt. Kiinteistöindeksi kattaa arviolta 40 % koko maan kiinteistösijoitusmarkkinoista. KTI Kiinteistöindeksi on laskentamenetelmiltään vertailukelpoinen MSCI:n noin 20 eri maasta tuottamien indeksien kanssa.

KTI Kiinteistötieto Oy on suomalaisille kiinteistömarkkinoille tutkimus-, asiantuntija- ja informaatiopalveluja tuottava asiantuntijayritys.

Lehdistötiedotteen liitteenä seuraavat graafit:
– Kokonaistuotot kiinteistötyypeittäin 2000–2015
– Tuottoasteet kiinteistötyypeittäin 2015

Lataa lehdistötiedote PDF-muodossa

Lataa lehdistötiedotteen graafit

KTI Index results for year 2015 in English

Maaliskuun KTI Kiinteistötietoisku: Suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuotto

Toinen KTI Kiinteistötietoisku käsittelee KTI Kiinteistöindeksiä, joka mittaa kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa. Kokonaistuotto koostuu kahdesta komponentista: kiinteistöjen arvon kehitystä mittaavasta arvonmuutostuotosta sekä nettotuottoasteesta, joka mittaa kiinteistösijoitusten nettotuoton suhdetta markkina-arvoon.

Mitä?
KTI kerää vuosittain KTI Kiinteistöindeksiin osallistuvilta kiinteistösijoittajilta tiedot heidän suorien kiinteistösijoitustensa kohdekohtaisista markkina-arvoista vuoden alussa / lopussa, vuoden aikana ansaituista vuokratuotoista ja toteutuneista ylläpitokustannuksista. Lisäksi kootaan tieto kiinteistöihin vuoden aikana tehdyistä investoinneista. Näistä tiedoista lasketaan kiinteistösijoituskohteen vuosituotto. Laskelmassa ei huomioida sijoituksen pääomarakennetta, vaan tuotto lasketaan koko sitoutuneelle pääomalle. Kiinteistöindeksiin osallistumisen edellytyksenä on, että kohteen markkina-arvo on määritetty joko ulkopuolisen kiinteistöarvioijan tai oman analyytikon toimesta.

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden vuosituotto saadaan laskemalla kaikkien Kiinteistöindeksiin osallistuvien kiinteistösijoittajien koko vuoden omistettujen kohteiden keskimääräiset tuottoprosentit. Vastaava aggregointi tehdään jokaiselle sijoitussalkulle, jolloin palveluun osallistuvat sijoittajat saavat omat salkkukohtaiset laskelmat verrattuna markkinan tuottoon sekä kiinteistötyypeittäin että alueittain.

KTI Kiinteistöindeksiin 2015 osallistui 23 merkittävää sijoittajaa. Heillä oli yhteensä 37 kiinteistösijoitussalkkua, joiden yhteenlaskettu arvo oli 21,5 mrd euroa.

Miten?
Arvonmuutostuotto muodostuu tarkastelukauden lopun ja alun markkina-arvojen erotuksena, josta vähennetään kauden aikana kohteeseen tehdyt investoinnit. Tämä jaetaan tarkastelukauden alun markkina-arvolla, johon on lisätty kauden aikana tehdyt investoinnit.

Nettotuottoaste lasketaan vähentämällä saaduista vuokratuotoista kohteen ylläpitokustannukset ja jakamalla tämä kauden alun markkina-arvolla, johon on lisätty kauden aikana tehdyt investoinnit. Kokonaistuotto summaa arvonmuutostuoton ja nettotuottoasteen.

Kiinteistöindeksi lasketaan TWR (time-weighted-return) -menetelmällä, jossa laskennalliset kuukausittaiset tuotot summataan vuosituotoksi.

Laskelmat tehdään ensin kohteittain ja kootaan sen jälkeen yhteen osamarkkinakohtaisiksi tuotoiksi.

Miksi?
KTI Kiinteistöindeksin kokonaistuotto-, arvonmuutostuotto- ja nettotuottotiedot mahdollistavat kiinteistösijoittajalle omien kiinteistösijoitustuottojen vertailun markkinaan sekä kohde- että salkkutasolla. Kiinteistöindeksi tuottaa myös runsaasti tietoa kiinteistösijoitusten tuottoja selittävistä muuttujista, kuten tuottovaatimuksista, vuokra-arvoista, käyttöasteista ja ylläpitokustannuksista eri kiinteistötyypeissä ja alueilla.

KTI Kiinteistöindeksi on ainoa markkinatasolla suorien kiinteistösijoitusten tuottoa mittaava työkalu ja se mahdollistaa kiinteistösijoitusten tuoton vertailun muihin sijoitusluokkiin, kuten osakkeisiin ja joukkovelkakirjalainoihin. Tuottotiedot ovat polttoainetta niin riski- kuin allokaatiopäätöslaskelmiin kiinteistösijoitussalkun sisällä ja osana koko sijoitussalkkua.

Laskentamenetelmä vastaa MSCI:n tapaa laskea kiinteistösijoitusten tuotto, joten suomalainen kiinteistösijoittaja voi verrata suoran kiinteistösijoitussalkkunsa tuottoa myös kansainvälisesti.

Luotettava ja kattava markkinan tuottotieto lisää suomalaisen kiinteistösijoitusmarkkinan läpinäkyvyyttä ja houkuttelevuutta niin kotimaisten kuin kansainvälisten sijoittajien keskuudessa.

Linkki vuoden 2015 tuloksiin: Kiinteistösijoitukset tuottivat 6,3 prosenttia vuonna 2015

Lisätietoja: Pia Louekoski (puh. 0400 959 634) ja Susanna Vartiainen (puh. 040 869 7762)

PiaLouekoski         SusannaVartiainen

KTI Kiinteistötietoisku tarjoaa kuukausittain katsauksen KTI:n tunnusluvun tai tarkastelun taustalle. Toiveita kiinteistötietoiskun aiheiksi voit toimittaa työryhmälle osoitteeseen: kti(a)kti.fi.

Helmikuun KTI Kiinteistötietoisku: Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksit

Historian ensimmäinen KTI Kiinteistötietoisku käsittelee yhtä uusimmista KTI:n seuraamista ja raportoimista tunnusluvuista – kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksejä. Indeksit on kehitetty tiiviissä yhteistyössä Suomen Kauppakeskusyhdistyksen sekä alan toimijoiden kanssa. Myynti- ja kävijäindekseillä pyritään parantamaan Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjoamaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi.

Mitä?
Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindekseissä seurataan ja vertaillaan kauppakeskusten kävijämäärien ja toimialakohtaisten myyntien kehitystä. Kuukausitason tiedot kerätään kauppakeskuksilta neljännesvuosittain. Myynnit jaotellaan yhdeksään eri toimialaan, joista suurimpia ovat päivittäistavarat ja tavaratalot, pukeutuminen, kauneus ja terveys, kahvilat ja ravintolat sekä vapaa-aika. Kuukausitason myyntejä ja kävijätietoja on seurattu neljännesvuosittain vuodesta 2011 lähtien. Uusimmassa päivityksessä on mukana yhteensä 38 kauppakeskusta. Kattavuus on lähes 70 prosenttia Suomen kauppakeskusmarkkinasta volyymilla mitattuna. Indeksien kattavuus on hyvällä tasolla. Tavoitteena on, että indeksit kattavat lähitulevaisuudessa kaikki myyntejä ja kävijämääriä seuraavat kauppakeskukset.

Miksi?
Indeksit on kehitetty, jotta saamme ajantasaista ja kattavaa tietoa kauppakeskusmarkkinan kehityksestä Suomessa. Indeksit luovat oivan mahdollisuuden verrata kauppakeskuksia vähittäiskaupan yleiseen kehitykseen. Lisäksi palveluun osallistuvat kauppakeskukset voivat verrata omia lukujaan kauppakeskusmarkkinaan yleensä sekä tarkempaan vertailuaineistoon mm. sijainnin mukaan. Kauppakeskukset voivat hyödyntää vertailutietoa oman toiminnan kehittämisessä sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä.

Miten?
Indeksien laskentamenetelmä on ns. muutosestimointi, mikä on myös Tilastokeskuksen julkaiseman kaupan liikevaihtokuvaajan taustalla. Pistelukujen muutokset lasketaan ainoastaan niistä kauppakeskuksista, joilta on saatavilla tiedot sekä tarkastelukuukaudelta että edelliseltä kuukaudelta. Tällöin esim. uudet mukaan tulevat keskukset eivät vääristä muutoksia. Kauppakeskusten luovuttamia tietoja käsitellään indekseissä ehdottoman luottamuksellisesti, ja jokaisen tunnusluvun taustalla on kattava aineisto.

Linkki tuoreimpiin tuloksiin: Kauppakeskusten loppuvuosi positiivinen: myynti kasvoi 4,3 prosenttia joulukuussa

Lisätietoja: Riitta Lahtinen (p. 040 547 1488) ja Mikko Hietala (p. 040 525 9274)

RiittaLahtinen7-Pieni         MikkoHietala2-Pieni

KTI Kiinteistötietoisku tarjoaa kuukausittain katsauksen KTI:n tunnusluvun tai tarkastelun taustalle. Toiveita kiinteistötietoiskun aiheiksi voit toimittaa työryhmälle osoitteeseen: kti(a)kti.fi.

Suomen Kauppakeskusyhdistys: Kauppakeskusten loppuvuosi positiivinen

Kauppakeskusten kokonaismyynti nousi viisi prosenttia vuonna 2021

Lehdistötiedote 29.1.2016

Kauppakeskusten loppuvuosi positiivinen: myynti kasvoi 4,3 prosenttia joulukuussa

KK_indeksit Q4_2015

Kauppakeskusten kävijämäärät kasvoivat joulukuussa peräti 5,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Kävijämäärien kasvu näkyy myös kauppakeskusten kokonaismyynnissä, joka kasvoi joulukuussa 4,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Joulukuun myynti kasvoi kaikilla seuratuilla toimialoilla edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna. Myös marraskuun myyntiluvut osoittavat 2,9 prosentin kasvua.

Koko vuoden tarkastelussa kauppakeskusten kävijämäärät kasvoivat 0,4 prosenttia ja kokonaismyynti supistui 0,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten luvut ovat maan keskimääräistä tasoa positiivisempia: kävijämäärät kasvoivat 1,8 prosenttia ja myynti 0,7 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna.

Kokonaisuutena kauppakeskukset ovat pärjänneet muuta vähittäiskauppaa paremmin. Etenkin loppuvuosi oli kauppakeskuksille positiivisempi. Kauppakeskuksissa vuoden viimeisen neljänneksen myynti kasvoi 1,8 prosenttia, kun koko vähittäiskaupan myynti kasvoi Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin 0,3 prosenttia. Joulukuussa ero on tätäkin suurempi: kauppakeskuksissa myynti kasvoi 4,3 prosenttia ja vähittäiskaupassa keskimäärin 1,5 prosenttia edellisen vuoden joulukuuhun verrattuna.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen julkaisemaan myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Kuukausitason myyntejä ja kävijätietoja on seurattu neljännesvuosittain vuodesta 2011 lähtien. Myynti- ja kävijäindekseillä pyritään parantamaan Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjoamaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 38 kauppakeskusta, mikä vastaa merkittävää osuutta Suomen kauppakeskusmarkkinasta volyymilla mitattuna.

Lisätietoja:
Lars Eklundh, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 0500 458 694
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset:
ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Galleria Esplanad, Itis, Kaari, Kamppi, Ristikko, Ruoholahti, VANTAA Jumbo, Myyrmanni

Muun Suomen kauppakeskukset:
HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, JYVÄSKYLÄ Forum, KEMPELE Zeppelin, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, RAISIO Mylly, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TAMPERE Duo, Koskikeskus, TORNIO Rajalla På Gränsen, TURKU Skanssi, YLÖJÄRVI Elo

Lataa tiedote PDF-muodossa

Lehdistötiedote: Kiinteistökauppa käy vilkkaasti, vaikka taloustilanne painaa vuokramarkkinoita

Suomen kiinteistömarkkinoiden kaupankäyntivolyymi jatkaa kasvuaan. Matalat korot ja vakaat nettotuotot houkuttelevat pääomia kiinteistömarkkinoille kautta maailman. Vahva sijoituskysyntä painaa parhaiden kohteiden tuottovaatimuksia alaspäin. Käyttäjien muuttuvat tarpeet ja alavireinen taloustilanne näkyvät vahvasti toimitilavuokramarkkinoilla, jossa tyhjien tilojen määrä jatkaa kasvuaan ja vuokratasot ovat laskeneet. Asuntovuokrien nousu jatkuu kasvukeskuksissa vahvan kysynnän siivittämänä.

Kuluvan vuoden kiinteistökauppojen volyymin odotetaan nousevan Euroopassa kaikkien aikojen huippulukemiin. Kansainvälisen sijoituskiinnostuksen liepeet yltävät myös Suomen markkinoille, joskaan vuosien 2006 ja 2007 huipputasoja ei tultane saavuttamaan.

Kiinteistökauppoja tehty reilusti yli neljän miljardin euron arvosta

Kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen kiinteistökauppavolyymi nousi KTI Transaktioseurannan mukaan 4,1 miljardiin euroon, mikä lähentelee viime vuoden kokonaisvolyymiä. Kauppaa on käyty monipuolisesti kaikenlaisista kiinteistöistä, ja markkinoilla on nähty niin suuria yksittäisten kiinteistöjen kauppoja kuin erilaisia salkkukauppojakin. Keskon keväinen suurjärjestely sekä muutamat muut merkittävät salkkukaupat nostavat vähittäiskaupan kiinteistöt eniten vaihdetuksi kiinteistösektoriksi. Asuntokiinteistöjen kaupankäynti on viime vuosina noussut aivan uuteen mittakaavaan, ja tämän vuoden vuokra-asuntosalkkukauppojen volyymi lähentelee jo miljardia euroa.

Uusia toimijoita tulee markkinoille

Kiinteistömarkkinoiden toimijapohja laajenee. Kuluvana vuonna Suomeen on rantautunut kymmenkunta uutta ulkomaista kiinteistösijoittajaa. Myös kotimaisten sijoittajien määrä on kasvanut uusien kiinteistörahastojen ja -yhtiöiden perustamisen myötä. Suurin kotimainen uusi toimija on Ilmarisen, ruotsalaisen AMF Pensionsförsäkringin sekä Keskon perustama Ankkurikadun Kiinteistöt Oy, jolle Kesko myi 650 miljoonan euron kiinteistöt viime keväänä. Ilmarinen ja AMF perustivat yhdessä myös Antilooppi Oy:n, jolle Ilmarinen myi yli 400 miljoonan euron arvosta toimistokiinteistöjä.

Parhaiden kiinteistöjen tuottovaatimukset painuneet ennätysmataliksi

Helsingin keskustan parhaiden toimistokiinteistöjen keskimääräinen tuottovaatimus oli lokakuun RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa kaikkien aikojen matalimmalla tasollaan, tasan viidessä prosentissa. Tämä on barometrin 20-vuotisen historian matalin taso. Vaikka parhaat kohteet ovat arvossaan, ovat sijoittajat kuitenkin edelleen varovaisia, ja riskillisempien kohteiden tuottovaatimukset ovat jopa nousseet hienoisesti viimeisen puolen vuoden aikana.

Helsingin keskustassakin toimistovuokrat joustaneet alaspäin

Markkinatilanteen paineet näkyvät nyt jopa parhaiden alueiden vuokratasoissa. KTI:n Helsingin keskustaa kuvaava toimistovuokraindeksi laski 0,5 prosentilla viimeisen puolen vuoden aikana. Vuositasolla indeksi on noussut 0,6 prosenttia. Viimeisen puolen vuoden aikana valtaosa keskustan sopimuksista on tehty hieman edellistä puolivuotisjaksoa matalampiin vuokratasoihin. Viimeisen puolen vuoden aikana alkaneiden toimistosopimusten mediaanivuokrataso on ollut 27 euron tuntumassa.

Tyhjien toimistotilojen määrä jatkaa kasvuaan

KTI:n vuokratietokannassa suurten sijoittajien omistamien toimistojen käyttöaste on pudonnut nyt 80 prosenttiin. RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa tyhjien tilojen määrän odotetaan jatkavan kasvuaan myös tulevalla puolivuotisjaksolla. Vaikka vuokramarkkinoiden yleiskuva on joidenkin merkittävien uusien vuokrausten kautta piristynyt, hakevat vuokralaiset pääsääntöisesti entistä tehokkaampia ja pienempiä tiloja, mikä kasvattaa tyhjien tilojen määrää entisestään. Tämä johtuu työn tekemisen tapojen muutoksesta, eivätkä elinkeinorakenteen muutos ja nihkeänä jatkuva taloustilanne paranna tilannetta.

Asuntovuokrien nousu jatkuu vahvan kysynnän siivittämänä

Kasvukeskusten vahva vuokra-asuntokysyntä ylläpitää asuntosijoittamisen houkuttelevuutta. KTI:n asuntovuokraindeksit osoittavat 3-4 prosentin vuosinousua kaikissa kasvukeskuksissa. Nousu on ollut voimakkainta Espoossa ja Vantaalla. Etenkin pienten asuntojen kysynnän uskotaan säilyvän vahvana myös lähitulevaisuudessa kasvavasta vuokra-asuntotarjonnasta huolimatta.

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269
Mikko Östring, johtaja, RAKLI ry, puh. 050 301 8933

Graafit:

  • Kiinteistökauppojen volyymi
  • Kotimaisen ja ulkomaisen sijoittajakysynnän saldoluvut
  • Toimistojen nettotuottovaatimukset
  • PKS:n käyttöasteet
  • KTI Asuntovuokraindeksit: PKS ja muut suuret kaupungit

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 5.11.2015 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä KTI:n RAKLI ry:n toimeksiannosta lokakuussa toteuttamaan RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 51 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.

Lataa lehdistötiedote PDF-muodossa

Lataa lehdistötiedotteen graafit PDF-muodossa

Lataa KTI Markkinakatsaus syksy 2015

Lataa KTI Market Review autumn 2015

Suomen Kauppakeskusyhdistys: Kauppakeskukset pärjäävät ja uskovat tulevaisuuteen

Kauppakeskusten kokonaismyynti nousi viisi prosenttia vuonna 2021

Lehdistötiedote: 20.10.2015

Kauppakeskukset pärjäävät ja uskovat tulevaisuuteen

Kauppakeskukset ovat pärjänneet suhteellisen hyvin vaikeassa taloustilanteessa ja myynti- ja kävijäluvut ovat positiivisempia kuin vähittäiskaupassa keskimäärin. Taloustilanne ja toimintaympäristön muutokset haastavat kuitenkin myös kauppakeskukset. Kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja teknologian kehitys muuttavat kauppakeskusten liiketoimintaympäristöä. Kauppakeskukset erilaistuvat ja uudistuvat. Parhaiten pärjäävät kauppakeskukset, jotka vastaavat kuluttajien muuttuviin tarpeisiin palveluja lisäämällä ja tarjontaansa muokkaamalla. Kauppakeskusten asema tulevaisuuden vähittäiskaupassa nähdään positiivisena.

Tiedote perustuu Kauppakeskusindeksin vuoden kolmannen kvartaalin päivitykseen sekä syyslokakuussa toteutettuun Kauppakeskusbarometriin. Kauppakeskusindeksin uusimmassa päivityksessä oli mukana 36 kauppakeskuksen myynti- ja kävijätiedot. Kauppakeskusbarometriin puolestaan vastasi 73 kauppakeskusliiketoiminnan ammattilaista. Barometrin tavoitteena on selvittää kauppakeskusammattilaisten näkemyksiä kauppakeskusmarkkinan tilanteesta ja tulevaisuudesta. Kauppakeskusindeksin ja Kauppakeskusbarometrin toteuttaa Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n toimeksiannosta KTI Kiinteistötieto Oy.

Kauppakeskusten myynti kehittynyt muuta vähittäiskauppaa paremmin

Suomen Kauppakeskusyhdistyksen indeksi osoittaa 0,3 prosentin laskua kauppakeskusten kävijämäärässä tammi-syyskuussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Samaan aikaan kauppakeskusten kokonaismyynti supistui 1,0 prosenttia. Viimeisen 12 kuukauden tarkastelussa kävijämäärä supistui vain 0,1 prosenttia ja kokonaismyynti 0,4 prosenttia. Erityisen positiivinen kuukausi kauppakeskuksille oli heinäkuu, jolloin kokonaismyynti oli 3,4 prosenttia korkeampi kuin heinäkuussa 2014. Myös kävijämäärät kasvoivat 3,8 prosenttia. Vastaavasti elokuu on ollut tähän asti vuoden heikoin kuukausi sekä kävijämäärillä että kokonaismyynnillä mitattuna. Eri toimialojen myynnin kehityksessä on ollut huomattavia eroja, mutta kokonaisuutena kauppakeskukset ovat pärjänneet muuta vähittäiskauppaa paremmin.

Yleinen taloustilanne ja sähköisen kaupan kasvu haastavat kauppakeskukset

Vallitseva taloustilanne on Kauppakeskusbarometrin mukaan vähittäiskaupan ja kauppakeskusten selkeästi suurin haaste: 89 prosenttia vastaajista arvioi yleisen taloustilanteen vaikuttavan negatiivisesti kauppakeskusten liiketoimintaan seuraavien kolmen vuoden aikana. Selkeästi yli puolet vastaajista arvioi myös kuluttajakäyttäytymisen muutosten ja sähköisen kaupan kasvun lisäävän kauppakeskusten haasteita. Vaikka verkkokauppa haastaa kauppakeskukset, arvioi 66 prosenttia vastaajista digitalisaation ja teknologian kehityksen toisaalta avaavan kauppakeskuksille myös uusia mahdollisuuksia.

Erot kauppakeskusten ja vähittäiskaupan eri toimialojen välillä kasvussa

Barometrin vastaajat arvioivat kauppakeskusliiketoiminnan tulevaisuuden melko positiiviseksi: kävijämäärien kasvuun uskoo 56 prosenttia, ja kokonaismyynninkin nousuun 41 prosenttia vastaajista. Kaiken kaikkiaan kauppakeskusten uskotaan kasvattavan merkitystään ja markkinaosuuttaan vähittäiskaupan kentässä. Liiketoimintaympäristön muutos kuitenkin kohtelee eri keskuksia eri tavoin, ja yli 90 prosenttia vastaajista arvioi kauppakeskusten kokonaismyynnin välisten erojen olevan kasvussa. Tulevaisuus edellyttää kauppakeskusjohtajilta myös entistä suurempaa ammattitaitoa vuokralaismixin eli vuokralaiskokoonpanon hallinnassa: 95 prosenttia vastaajista arvioi erojen kasvavan vähittäiskaupan eri toimialojen välillä.

Kaupungistuminen ja palvelujen kysynnän kasvu tukevat suurten kauppakeskusten menestystä

Yli 90 prosenttia barometrin vastaajista arvioi kaupungistumisen ja tiivistyvän kaupunkirakenteen vaikutukset kauppakeskusliiketoimintaan positiivisiksi. Myös palvelujen kysynnän kasvun positiivisiin vaikutuksiin uskoo 85 prosenttia vastaajista. Kauppakeskustarjonnassa nämä muutokset kohtelevat parhaiten pääkaupunkiseudun suuria kauppakeskuksia, joissa sekä vuokrien että käyttöasteiden uskotaan kehittyvän lievästi positiivisesti. Muuallakin Suomessa suurten kauppakeskusten uskotaan menestyvän pienempiä paremmin.

Palvelujen osuus kasvaa, pukeutuminen ja tavaratalokauppa laskussa

Kolme neljästä barometrivastaajasta arvioi kahviloiden ja ravintoloiden myynnin ja tilatarpeen kasvavan seuraavan kolmen vuoden aikana. Muutenkin sekä kaupallisten että julkisten palvelujen tilankäytön kasvuun uskotaan laajalti.

Pukeutumisen toimiala käyttää nykyisellään noin neljänneksen kauppakeskusten tiloista. Kuluttajakäyttäytymisen muutos ja verkkokaupan kasvu muuttavat toimialan liiketoimintaa, ja puolet barometrin vastaajista uskoo pukeutumisen toimialan tilatarpeen laskuun lähivuosina. Vielä suurempaa murrosta odotetaan tavaratalojen rooliin kauppakeskuksissa: kolme neljästä vastaajasta ennakoi tavarataloilla olevan kolmen vuoden päästä selkeästi vähemmän neliöitä käytössään kuin nykytilanteessa. Vähittäiskaupan eri toimialoista myynnin kehitys arvioidaan positiivisimmaksi vapaa-ajan sekä kauneuden ja terveyden aloilla, jotka yhdistävät tavaroiden ja palvelujen kauppaa.

Tulevaisuuden kauppakeskus näyttää erilaiselta

Kun perinteiset kauppakeskusten vahvat alat hiipuvat, pyrkivät kauppakeskukset houkuttelemaan uudenlaisia vuokralaisia, jotka puolestaan vetävät kuluttajia puoleensa. Yli 80 prosenttia vastaajista arvioi, että kilpailun kiristyessä keskukset pyrkivät erilaistumaan ja omaksumaan uusia toimintamalleja. Myös kauppakeskusten liiketoimintalogiikka on monin osin muuttumassa, ja kauppakeskuksilta edellytetään uudenlaista ketteryyttä. Liikkeiden vaihtuvuus kasvaa, tilojen keskikoko pienenee ja pop up -myymälöiden määrä lisääntyy. Kaiken kaikkiaan myymälätilojen osuus kauppakeskusten kokonaisneliöistä on laskussa, ja tilalle odotetaan muun muassa julkisia palveluja sekä erilaisia kohtaamis- ja tapahtumapaikkoja.

Tulevaisuuden kehitysnäkymät positiivisia

Kauppakeskusammattilaisten usko tulevaisuuteen on vahva – kaikista haasteista huolimatta. Noin 80 prosenttia vastaajista uskoo kauppakeskusten vahvistavan asemaansa niin kuluttaja- kuin kiinteistösijoitusmarkkinoilla tulevan kolmen vuoden aikana. Myös kuluttajien ja vähittäiskaupan luottamuksen kasvuun uskoo lähes 60 prosenttia vastaajista. Kauppakeskusliiketoiminnan tulevaisuuden menestystekijöinä nähdään hyvä sijainti kaupunkirakenteen keskeisillä paikoilla ja hyvien joukkoyhteyksien varrella, entistä tiiviimpi yhteistyö vuokralaisten ja muiden
kauppakeskusammattilaisten välillä sekä panostukset vastuullisuuteen. Kauppakeskuksista rakennetaan koko väestön kohtaamis- ja ajanviettopaikkoja lisäämällä lähipalveluja ikäihmisille, kohtaamispaikkoja nuorisolle sekä korkealaatuisia ravintola- ja muita palveluja koko kansalle.

Lisätietoja:
Lars Eklundh, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 0500 458 694
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596

Lataa lehdistötiedote PDF-muodossa