The Finnish Property Market 2017 -raportti on julkaistu. Raportti tarjoaa kattavan kuvauksen Suomen kiinteistömarkkinoiden rakenteesta, toimintatavoista, toimijoista sekä viimeaikaisesta markkinakehityksestä. KTI julkaisee raportin vuosittain maaliskuussa.
Tutustu raporttiin:
The Finnish Property Market 2017
Raportin painetun version voi tilata osoitteesta kti(a)kti.fi (hinta 49 € + alv).
Alla olevasta linkistä pääset lukemaan KTI:n toimitusjohtajan Hanna Kalevan Kiinteistö-uutisiin kirjoittaman blogin aiheesta:
Omakotiliitto on ensimmäistä kertaa selvittänyt 25 kunnan kunta-/aluekohtaisesti päätettävien kunnallisten maksujen suuruutta. Näitä maksuja ovat kiinteistövero, lämmityssähkö, käyttösähkö, vesimaksut ja jätemaksu. Tutkimuksen on tehnyt KTI Kiinteistötieto ja vertailussa tarkastellaan tyyppiomakotitaloa: 120 m2, 30 vuotta vanha puurakenteinen, sähkölämmitteinen omakotitalo 1000 m2 omalla tontilla.
Tulokset ja Omakotiliiton tiedotteen löydät alla olevasta linkistä:
http://www.omakotiliitto.fi/ajankohtaista/kunnallisetmaksut2017
Lisätietoja: Mikko Hietala, puh. 040 525 9274, mikko.hietala(a)kti.fi
Suomalaisten kiinteistösijoitusten kokonaistuotto oli 6,2 prosenttia vuonna 2016. Nettotuottoaste laski edellisestä vuodesta, ja päätyi 5,6 prosenttiin. Asunnot olivat parhaiten tuottava pääkiinteistötyyppi jo yhdeksättä vuotta peräkkäin.
Kuva: Kiinteistösijoitusten kokonaistuotot sektoreittain 2016
Asuntosijoittamisen suosio jatkuu vahvana
Ammattimaisten kiinteistösijoittajien sijoitukset vuokra-asuntokiinteistöihin tuottivat 8,0 prosenttia vuonna 2016. Nettotuottoa kertyi 5,0 prosenttia, ja markkina-arvot nousivat 2,8 prosenttia. Keskimääräinen nettotuottoaste laski selkeästi edellisestä vuodesta, mihin suurimpana syynä oli pääkaupunkiseudun uusien, matalamman nettotuottotason asuntokohteiden painon kasvu Kiinteistöindeksin aineistossa. Markkina-arvot jatkoivat nousuaan nousevien markkinavuokrien, vahvan sijoituskysynnän ja laskevien tuottovaatimusten siivittämänä.
Asuntokiinteistösijoitukset ovat jo vuosia tuottaneet perinteisiä toimitilakiinteistöjä paremmin. Asuntojen vuokrakysyntä on vahvaa, kun taas toimistokiinteistöt kärsivät suuresta vajaakäytöstä ja liiketilamarkkinoilla tarjonta ja epävarmuus ovat kasvussa. Kiinnostus asuntosijoittamista kohtaan on vahvassa nousussa, ja asunnot nousivat kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurimmaksi sektoriksi vuonna 2016. Kiinteistöindeksissä niiden osuus nousi 35 prosenttiin.
Toimistojen nettotuottoasteet painuivat koko maassa
Pääkaupunkiseudun toimistokiinteistöjen vajaakäyttö kasvoi entisestään ja ylläpitokustannukset nousivat, minkä seurauksena toimistokiinteistösijoitusten nettotuottoaste laski edellisen vuoden 5,9 prosentista 5,3 prosenttiin vuonna 2016. Markkina-arvoihin kirjattiin edellisen vuoden pienen nousun jälkeen jälleen laskua, ja toimistokiinteistöjen kokonaistuotto päätyi 4,8 prosenttiin. Ammattimaisten sijoittajien toimistokiinteistösijoitukset painottuvat entistä vahvemmin pääkaupunkiseudulle.
Liikekiinteistöjen markkina-arvot laskivat pääkaupunkiseudun ulkopuolella
Kauppakeskus- ja liikekiinteistöjen sijoitusmarkkina on kahtiajakautunut. Pääkaupunkiseudulla vuokrat nousevat, käyttöaste pysyy korkeana ja sijoittajien tuottovaatimukset painuvat alaspäin. Pääkaupunkiseudun liikekiinteistöjen kokonaistuotto asettui vakaan nettotuoton ja positiivisen arvonmuutoksen tukemana 7,8 prosenttiin. Muualla Suomessa tuottoja rasittavat kasvava vajaakäyttö ja vuokrien lasku. Kauppakeskus- ja liikekiinteistöjen markkina-arvoja kirjattiin pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa alaspäin vajaalla viidellä, ja muualla Suomessa lähes yhdeksällä prosentilla. Koko maan tasolla liikekiinteistöjen kokonaistuotoksi kirjattiin 4,0 prosenttia, josta nettotuottoaste oli 6,0, ja arvonmuutos oli -2,0 prosenttia.
Kuva: Kiinteistösijoitusten kokonaistuotot sektoreittain 2000–2016
Lisätietoja:
KTI Kiinteistöindeksi mittaa suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa. Kiinteistöindeksi pohjautuu 26 suuren kiinteistösijoittajan toteutuneisiin tuottotietoihin, ja sen taustalla on yhteensä 24,9 miljardin euron arvoiset sijoituskiinteistöt. Kiinteistöindeksi kattaa arviolta 43 % koko Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoista. KTI Kiinteistöindeksi on laskentamenetelmiltään vertailukelpoinen MSCI:n noin 20 eri maasta tuottamien indeksien kanssa.
KTI Kiinteistöindeksiin 2016 osallistuivat: Aberdeen Asset Management, Avara, Barings Real Estate Advisers, CBRE Global Investors, Citycon, Elo, eQ Varainhoito, Etera, Exilion Management, Genesta, Hemsö, HYY Kiinteistöt, Ilmarinen, Julius Tallberg-Kiinteistöt, Keva, LähiTapiola, Northern Horizon, OP, Renor, Sampo Group, SATO, Tarkala-Rettig Kiinteistökehitys, Turun Teknologiakiinteistöt, Varma, Veritas ja VVO.
Maaliskuun KTI Kiinteistötietoiskun aiheena on vastuullisuus ja kiinteistöliiketoiminnan työllistävyys.
Mitä?
Yritysvastuun merkitys on kasvanut kiinteistöalalla. Tätä osoittaa myös RAKLIn, KTI:n ja 10 alan yrityksen yhdessä työstämä Yritysvastuuraportointisuositus, joka kannustaa yritysvastuuseen ja siitä raportointiin yhtenäisin mittarein. Yksi esimerkki yritysvastuun keskeisistä mittareista on nyt esittelyssä oleva kiinteistöliiketoiminnan työllistävyys. Työllistävyysjalanjälki kertoo kuinka paljon kiinteistösijoittaja työllistää työntekijöitä henkilötyövuosina (htv) suoraan ja välillisesti oman toimintansa kautta. Työllistävyys koostuu kiinteistöliiketoiminnan johtamisen, kiinteistöjen ylläpidon ja rakentamisen osa-alueista. KTI:ssä työllistävyysjalanjälkeä lasketaan osana KTI Yritysvastuun tunnusluvut -palvelua, josta on käynnissä ensimmäinen pilottikierros.
Miksi?
Yhtenäisellä raportoinnilla voidaan edistää omaa yritysvastuutoimintaa, parantaa vertailukelpoisuutta eri organisaatioiden välillä ja samalla lisätä koko alan läpinäkyvyyttä. Työllistävyys on yksi keskeisimpiä ammattimaisen kiinteistöliiketoiminnan yhteiskunnallista merkitystä havainnollistavia mittareita sekä yksittäisen yrityksen että koko toimialan tasolla.
Miten?
Työllistävyyden tunnuslukuja kuvataan henkilötyövuosissa (htv), joiden laskentaan käytetään eri menetelmiä osa-alueittain. Kiinteistöliiketoiminnan johtamisen työllistävyyden laskenta perustuu toimijan omaan laskelmaan tai arvioon toiminnan työllisyysvaikutuksista sekä omassa organisaatiossa että ulkoistetuissa toiminnoissa. Kiinteistön ylläpidon työllistävyys määritetään laskennallisesti kustannusten pohjalta VTT:n määrittämien työllistävyyskertoimien avulla (htv/M€). Rakentamisen työllistävyyden laskentaan käytetään puolestaan Rakennusteollisuus RT:n arvioimia työllistävyyskertoimia (htv/M€) kustannuksiin pohjautuen. Uudessa palvelussa KTI tuottaa laskelmia työllistävyydestä toteutuneiden ylläpitokustannus- ja muiden kiinteistönomistajien toimittamien tietojen pohjalta.
Kiinteistöliiketoiminnan työllistävyys muodostuu seuraavista osista:
Salkunhallinnan, vuokraustoiminnan, rakennuttamisen ja ylläpidon johtamisen, isännöinnin, taloushallinnon, tietohallinnon, markkinoinnin jne. työllistävyys (oma organisaatio + ulkoistetut palvelut; laskelma/arvio), htv
Käytön ja huollon, ulkoalueiden hoidon, siivouksen, lämmityksen, veden ja jäteveden, sähkön, jätehuollon, muiden hoitokulujen ja vuosikorjauksien arvonlisäverottomien kustannusten perusteella arvioidut laskennalliset henkilötyövuodet, htv (VTT:n kertoimet, ks. taulukko)
Kiinteistön ylläpidon työllistävyys lasketaan kuluerittäin kunkin kuluerän työllistävyysvaikutuksen kautta. Suurin työllistävä osa-alue on siivous, jossa yhden miljoonan euron panos luo 23 henkilötyövuotta.
Vuotuisten uudisrakentamisten ja peruskorjauksien kustannusten perusteella arvioidut laskennalliset henkilötyövuodet, Rakennusteollisuus RT:n arvioiden mukaan, htv
Lopputuloksena saadaan laskettua kiinteistökannan arvioitu työllistävyysvaikutus henkilötyövuosina.
Taulukko: Esimerkkilaskelma ylläpidon työllistävyydestä eri kiinteistösektoreissa vuonna 2015
KTI:n uusi Yritysvastuun tunnusluvut -palvelu pohjautuu KTI:n, RAKLIn ja 10 alan toimijan kehittämään yhteiseen kiinteistöliiketoiminnan yritysvastuuraportoinnin viitekehykseen. Palvelu tuottaa vertailutietoa yritysvastuutoiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Lisäksi tuotetaan tietoa koko toimialan yhteiskunnallisesta merkityksestä. Palvelu on juuri nyt käynnissä ja ensimmäiset tulokset raportoidaan pilotoinnissa mukana oleville asiakkaille toukokuussa.
Lisätietoja: Olli-Pekka Virkola (puh. 050 330 5287)
KTI Kiinteistötietoisku tarjoaa kuukausittain katsauksen KTI:n tunnusluvun tai tarkastelun taustalle. Toiveita kiinteistötietoiskun aiheiksi voit toimittaa työryhmälle osoitteeseen: kti(a)kti.fi.
Lehdistötiedote 16.2.2017
Kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi 1,8 prosenttia vuoden viimeisellä neljänneksellä
Kauppakeskusten kävijämäärät kasvoivat loka-joulukuussa 5,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Samaan aikaan kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi 1,8 prosenttia.
Lokakuu ja erityisesti Black Fridayn siivittämä marraskuu olivat kauppakeskuksille positiivisia. Joulukuussa sen sijaan myynti laski 1,6 prosenttia edellisen vuoden ennätyslukuihin verrattuna. Laskua oli eniten päivittäis- ja tavaratalokaupassa, mihin vaikutti osaltaan Anttilan liikkeiden sulkeutuminen monissa keskuksissa.
Koko vuoden tarkastelussa kauppakeskusten kävijämäärät kasvoivat 5,1 prosenttia ja kokonaismyynti 3,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla kokonaismyynti kasvoi 3,3 prosenttia ja muualla Suomessa 2,8 prosenttia.
Kauppakeskusten myynti on jo pari vuotta kehittynyt muuta vähittäiskauppaa positiivisemmin. Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupan myynti kasvoi 0,7 prosenttia vuonna 2016. Myös vähittäiskaupassa joulukuun myynti laski vuoteen 2015 verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan laskua oli 0,7 prosenttia.
Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen julkaisemaan myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Kuukausitason myyntejä ja kävijätietoja on seurattu neljännesvuosittain vuodesta 2011 lähtien. Myynti- ja kävijäindekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 39 kauppakeskusta, joka kattaa yli 80 prosenttia koko toimialan kokonaismyynneistä sekä liiketilaneliöistä ja antaa siten kattavan kuvan koko toimialan kehityksestä.
Lisätietoja:
Lars Eklundh, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 0500 458 694
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269
Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset:
ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Galleria Esplanad, Itis, Kaari, Kamppi, Ristikko, Ruoholahti, VANTAA Jumbo, Myyrmanni
Muun Suomen kauppakeskukset:
HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, JYVÄSKYLÄ Forum, KEMPELE Zeppelin, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, RAISIO Mylly, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TAMPERE Duo, Koskikeskus, TORNIO Rajalla På Gränsen, TURKU Hansa, Skanssi, YLÖJÄRVI Elo
KTI on käynnistänyt Kuntien kiinteistöjen tunnusluvut -vertailun vuoden 2016 ylläpitokustannuksista, energiankulutuksesta ja tilankäytön tehokkuudesta koulu- ja päiväkotikiinteistöissä. Vertailu toteutetaan nyt viidettä kertaa. Analyysi ja tunnusluvut tarjoavat työkaluja seurantaan, optimointiin sekä vertailuun, ja niitä hyödynnetään paljon oman toiminnan kehittämisessä, tavoitteiden asettamisessa ja muilta oppimisessa. Tällä hetkellä vertailussa on mukana 13 kuntaa.
Vielä ehdit mukaan! Soita ja kysy lisää: Perttu Rantanen, puh. 050 533 7831, perttu.rantanen(a)kti.fi.
Mitä?
Kiinteistökauppa- eli transaktiovolyymi mittaa ammattimaisten kiinteistökauppojen yhteenlaskettua arvoa tietyn ajanjakson aikana. KTI seuraa ja tilastoi jatkuvasti Suomessa tehtäviä suuria kiinteistökauppoja, ja julkaisee kiinteistökauppojen kokonaisvolyymia vuosineljännes- ja vuositasolla. Kiinteistökauppoja analysoidaan muun muassa kaupungeittain, kiinteistötyypeittäin ja kauppojen osapuolten mukaan jaoteltuna.
Kaupat jaetaan kiinteistötyyppien mukaan seitsemään kategoriaan: liike-, toimisto-, hotelli-, hoiva- ja tuotannolliset kiinteistöt sekä asuntoportfoliot ja muut kiinteistöt.
Kauppojen osapuolet (ostajat ja myyjät) luokitellaan kahdeksaan eri kategoriaan, joista ulkomaiset sijoittajat kokonaisuutena muodostavat yhden kategorian ja kotimaiset toimijat jaetaan seuraaviin seitsemään ryhmään: instituutiot, kiinteistösijoitusyhtiöt, kiinteistösijoitusrahastot, käyttäjäyritykset, rakennus-/kiinteistökehitysyhtiöt, julkinen sektori ja muut toimijat.
Miksi?
Kiinteistökauppavolyymi on keskeinen tunnusluku kuvaamaan kiinteistösijoitusmarkkinoiden aktiivisuutta ja likvidisyyttä. Kiinteistötransaktioita tilastoidaan ja analysoidaan laajasti ympäri maailmaa. Kiinteistökauppavolyymi on myös helposti ymmärrettävissä ja tulkittavissa oleva tunnusluku, vaikka eri tiedontuottajien määritelmät volyymin laskemiseksi eroavatkin hieman toisistaan. Suhteuttamalla volyymi sijoitusmarkkinoiden kokonaiskokoon voidaan myös arvioida ja vertailla eri markkinoiden likviditeettiä. KTI ryhtyi tilastoimaan kiinteistökauppoja ja laskemaan Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden transaktiovolyymia vuonna 2001.
Miten?
Kiinteistökauppavolyymin laskennassa on olennaista määritellä huolellisesti, mitä kauppoja otetaan mukaan tilastoihin, mitä jätetään ulkopuolelle, ja mitä muita rajanvetoja tilastointiin liittyy. Nämä rajanvedot eivät ole aina aivan yksinkertaisia, joten kauppojen tilastointia täytyy pohtia tapauskohtaisesti. Alla on listattu muutamia keskeisiä linjauksia, joita KTI käyttää kiinteistökauppavolyymin laskennassa:
KTI ottaa tilastoihinsa mukaan vain yli miljoonan euron arvoiset kiinteistökaupat.
Mukaan otetaan vain sellaiset kaupat, joissa ainakin toinen osapuoli on ammattimainen toimija. Kahden yksityishenkilön välisiä kauppoja ei huomioida laskelmissa, vaikka kauppahinta ylittäisikin miljoona euroa.
Tonttikauppoja ja konsernin sisäisiä kauppoja ei huomioida.
Uudishankkeista huomioidaan sellaiset transaktiot, joissa hankkeen kehittäjä myy oman hankekehityksensä pohjalta itse omistamalleen tontille kehittämänsä kohteen eli ns. valmiin projektikokonaisuuden sijoittajalle, vaikka itse rakentamista ei välttämättä vielä olisi aloitettukaan.
Volyymissa ei huomioida sellaisia sopimuksia, joissa kiinteistöt vaihtavat omistajaa osana laajempaa liiketoiminnan järjestelyä, eikä itse kiinteistöjen myynti ole transaktiossa merkittävässä roolissa. Esimerkkinä tällaisista tapauksista ovat tehdasalueiden kaupat, joissa myydään ensisijaisesti tehtaan liiketoiminta ja kiinteistöt siinä sivussa.
Kaupat tilastoidaan sen ajanhetken mukaan, jolloin varsinainen kauppasopimus solmitaan/julkistetaan, vaikka varsinainen kohteen omistajanvaihto tapahtuisikin myöhemmin.
Kaupat tilastoidaan sen käyttötarkoituksen mukaan, jossa kiinteistö on myyntihetkellä tai on viimeksi ollut. Esimerkiksi kiinteistösijoitusyhtiö saattaa ostaa lähes tyhjän toimistokiinteistön tarkoituksenaan muuttaa kiinteistö asuinkäyttöön, mutta kauppa tilastoidaan tulevaisuuden suunnitelmista huolimatta toimistokaupaksi.
Kauppojen osapuolten kansalaisuus luokitellaan yhtiön/rahaston kotipaikan mukaan.
KTI kokoaa tietoja Suomessa tehtävistä kiinteistökaupoista useista eri lähteistä, kuten suoraan kauppojen osapuolilta, kotimaisesta ja ulkomaisesta mediasta ja Maanmittauslaitoksen tietokannasta. KTI:n tietoon tulee myös runsaasti luottamuksellisia tietoja esimerkiksi kauppahinnoista, joita ei voida transaktiokohtaisesti julkaista. Näitä tietoja käytetään kiinteistökauppavolyymin laskennassa pitäen kuitenkin huolta siitä, ettei tietojen luottamuksellisuus vaarannu. Joidenkin kauppojen osalta KTI arvioi kauppahinnan, jotta jokainen kauppa saadaan mukaan kaupankäyntivolyymiin. Arvioinneissa käytetään hyödyksi KTI:n tietokantoja.
KTI julkaisee kiinteistökauppoja koskevat tilastot, analyysit ja listaukset KTI Transaktioseuranta -palvelussa. Palvelun materiaalit toimitetaan Transaktioseurannan tilaajille neljännesvuosittain, jonka lisäksi KTI Online -palveluun päivitetään kauppatietoja tilaajien käyttöön noin kaksi kertaa kuukaudessa. KTI:n www-sivujen etusivulta löytyy julkinen Major Transactions -listaus suurimmista viimeaikaisista kiinteistökaupoista, ja KTI käsittelee kaupankäyntivolyymia myös useissa raporteissaan ja markkinakatsauksissaan.
(Graafi päivitetty 15.1.2018)
Lisätietoja: Mikko Soutamo, puh. 050 5480 480, mikko.soutamo(a)kti.fi ja Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola(a)kti.fi
KTI Kiinteistötietoisku tarjoaa kuukausittain katsauksen KTI:n tunnusluvun tai tarkastelun taustalle. Toiveita kiinteistötietoiskun aiheiksi voit toimittaa työryhmälle osoitteeseen: kti(a)kti.fi.
KTI ja RAKLI ovat yhdessä 10 alan toimijan kanssa kehittäneet yhteisen viitekehyksen kiinteistöliiketoiminnan yritysvastuuraportointiin. Raportointimalli ottaa huomioon suomalaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden erityispiirteet ja -tarpeet sekä kansainväliset yritysvastuuraportointistandardit ja työkalut.
Mukana projektissa olivat:
Avara Oy
Kauppakeskus Mylly Oy
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Keva
LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy
OP Kiinteistösijoitus Oy
SATO Oyj
Senaatti-kiinteistöt
Lisätietoja raportointisuosituksesta ja suositus kokonaisuudessaan löytyy RAKLIn sivuilta.
KTI:n uusi Yritysvastuun tunnusluvut -palvelu pohjautuu nyt julkistettuun raportointisuositukseen. Palvelu tuottaa vertailutietoa yritysvastuutoiminnan arviointiin ja kehittämiseen sekä tietoa koko toimialan yhteiskunnallisesta merkityksestä.
Suomessa tehtiin viime vuonna kiinteistökauppavolyymin kaikkien aikojen ennätys, ja sijoituskysynnän kasvu näkyy myös Jyväskylässä, jossa vuosi 2016 oli selkeästi 2010-luvun vilkkain. Kaupungin kaupankäyntivolyymi lähes kaksinkertaistui edellisestä vuodesta ja nousi noin 150 miljoonaan euroon vuonna 2016. KTI:n kasvukeskusten kiinteistömarkkinoita kartoittavan barometrin mukaan paikalliset asiantuntijat uskovat Jyväskylän seudun toimitilakiinteistökauppojen volyymin yhä kasvavan kuluvana vuonna. Jyväskylässä kasvuodotukset ovat keskimäärin jopa hieman positiivisempia kuin Tampereella, Turussa ja Oulussa.
Jyväskylän keskustan toimisto- ja liiketilavuokrat ovat pitäneet KTI:n seurannassa hyvin pintansa, ja jopa hieman nousivat vuonna 2016. Asiantuntijoiden tulevaisuuden odotukset ovat Jyväskylässä positiivisimpia Seppälän alueella, jossa liiketilavuokrien odotetaan uuden tilatarjonnan ansiosta nousevan lähitulevaisuudessa. Asuntojen vuokrat ovat Jyväskylässä keskimäärin samalla tasolla muiden kasvukeskusten kanssa. KTI:n uusia vuokrasopimuksia kuvaava asuntovuokraindeksi nousi Jyväskylässä 0,9 prosenttia vuonna 2016.
KTI toteutti RAKLIn toimeksiannosta katsauksen Jyväskylän seudun kiinteistömarkkinoista.
