The Finnish Property Market 2023 -raportti on julkaistu.
Tutustu tiivistelmään täältä.
Lataa sähköinen ja maksuton The Finnish Property Market 2023 -raportti kokonaisuudessaan täältä.
Painettujen raporttien tilaukset ja muut asiat: ota yhteyttä osoitteeseen kti@kti.fi tai puh. 020 7430 130.
Lehdistötiedote 2.3.2023
Ammattimaisten kiinteistösijoittajien omistamien kiinteistöjen kokonaistuotto oli 0,6 prosenttia vuonna 2022. Vuosituotto oli kaikkien aikojen matalin KTI Kiinteistöindeksin vuodesta 2000 alkavassa historiassa. Tuottoja painoi kiinteistösijoitusten markkina-arvojen lasku. Myös nettotuottoaste jatkoi laskuaan.
KTI Kiinteistöindeksin tulokset perustuvat 44 ammattimaisesti hallinnoituun kiinteistösijoitussalkkuun, joiden yhteisarvo on noin 35 miljardia euroa. Indeksi kattaa 37 prosenttia Suomen ammattimaisesta kiinteistösijoitusvarallisuudesta. KTI Kiinteistöindeksi kuvaa koko vuoden omistettujen kiinteistöjen kokonaistuottoa, joka muodostuu toteutuneesta nettotuotosta sekä markkina-arvojen muutoksesta.
Kokonaistuotot kiinteistösektoreittain 2022
Sijoituskiinteistöjen markkina-arvot laskivat keskimäärin 3,4 prosenttia vuonna 2022. Vuotuinen arvojen lasku oli suurin koko Kiinteistöindeksin yli 20-vuotisessa historiassa. Ennätysmatalien korkojen ajanjakson päättyminen vuonna 2022 nosti sijoituskiinteistöjen tuottovaatimuksia, mikä oli suurin selittäjä markkina-arvojen laskulle. Myös yleisen taloustilanteen heikkeneminen ja epävarmuuden kasvu kasvattavat kiinteistösijoitusten tuottoihin kohdistuvia paineita. Kiinteistösijoitusten vuotuinen nettotuotto oli keskimäärin 4,2 prosenttia vuonna 2022.
Kokonaistuoton hajonta 2013-2022
Asuntokiinteistöt ovat suomalaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurin sektori, joka on viimeisen vuosikymmenen aikana tarjonnut kovia tuottoja markkina-arvojen nousun tukemana. Vuonna 2022 asuntokiinteistöjen markkina-arvot kuitenkin laskivat ensimmäistä kertaa Kiinteistöindeksin historiassa. Asuntokiinteistöjen nettotuottoaste on arvojen nousun painamana laskenut vuosi vuodelta. Vuonna 2022 nettotuottoja painoi myös asuntojen käyttöasteen lasku, ja asuntokiinteistöjen keskimääräinen nettotuottoaste painui alle 3,5 prosenttiin. Asuntokiinteistöjen kokonaistuotto jäi kaikista sektoreista matalimmaksi vuonna 2022 ja oli -2,6 prosenttia.
Tuotannollisten kiinteistöjen markkina-arvot jatkoivat ainoana kiinteistösektorina nousuaan vuonna 2022, ja sektori tarjosi kovimpia tuottoja jo toista vuotta peräkkäin. 10,2 prosentin kokonaistuottoa siivitti sekä positiivinen arvonmuutos että reilusti yli kuudessa prosentissa pysytellyt nettotuottotaso. Tuotannollisten kiinteistöjen alasektoreista parasta, lähes 13 prosentin kokonaistuottoa tarjosivat logistiikkakiinteistöt, joiden osuus kaikista tuotannollisista kiinteistöistä nousee Kiinteistöindeksitietokannassa yli puoleen. Varasto- ja teollisuuskiinteistöjen kokonaistuotto jäi useita prosenttiyksikköjä logistiikkakohteita matalammaksi.
Kaksi perinteistä suurta toimitilakiinteistösektoria, toimisto- ja liikekiinteistöt, ovat viime vuosina kohdanneet isoja haasteita niin koronapandemian kuin viimeaikaisten rahoitusmarkkinamuutostenkin seurauksena. Toimistokiinteistöjen kokonaistuotto laski tasan kahteen prosenttiin vuonna 2022, kun markkina-arvot laskivat keskimäärin reilulla kahdella prosentilla. Toimistomarkkinoita leimaa yhä suurempi eriytyminen haluttujen prime-kohteiden ja heikompilaatuisten ja -sijaintisten kohteiden välillä. Parhaissakin kohteissa kiristyvät käyttäjävaatimukset edellyttävät omistajilta kasvavia perusparannus- ja -korjauspanostuksia haluttavuuden säilyttämiseksi, mikä osaltaan painaa sekä markkina-arvoja että nettotuottoja.
Liikekiinteistöjen markkina-arvojen muutos kääntyi hetkellisen nousun jälkeen jälleen hienoisesti negatiiviseksi vuonna 2022, mutta kokonaistuotto pysytteli kohtuullisen hyvän nettotuottotason ansiosta 4,3 prosentissa. Kauppakeskuskiinteistöjen markkina-arvojen muutos oli lähellä nollaa, kun taas muiden liikekiinteistöjen arvoja kirjattiin alas reilulla prosentilla. Selkeästi korkeampi nettotuottotaso piti muiden liikekiinteistöjen kokonaistuoton kuitenkin selkeästi kauppakeskuskiinteistöjä vahvempana.
Julkisten palvelujen tuottamiseen tarvittuja yhteiskuntakiinteistöjä, eli erilaisia asumispalvelu-, opetus-, terveydenhuollon ja muita palvelukiinteistöjä on isojen sijoittajien omistuksessa jo reilun yhdeksän miljardin euron arvosta. Yhteiskuntakiinteistöjen kokonaistuotto laski edellisen vuoden lähes kymmenestä prosentista tasan kolmeen prosenttiin vuonna 2022. Myös tällä sektorilla markkina-arvot laskivat ensimmäistä kertaa, kun arvioinnin tuottovaatimukset nousivat korkojen nousun myötä. Keskimääräinen nettotuottoaste pysytteli reilusti yli viidessä prosentissa.
Lisätietoja:
Kasper Joukama, johtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, 0400 764 547
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, 040 5555 269
KTI Kiinteistötieto Oy on puolueeton asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa markkinainformaatio- ja asiantuntijapalveluja kiinteistöalan ammattimaisille toimijoille.
Tiedote 24.2.2023
Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi nimellisesti 6,7 prosenttia vuonna 2022 verrattuna edelliseen vuoteen. Kauppakeskusten kävijämäärä nousi yli 16 prosenttia koronarajoitusten runtelemaa vuotta 2021 korkeammaksi. Vuoden viimeisen vuosineljänneksen myynti oli nimellisesti 3,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Kävijöitä oli loka-joulukuussa vajaat kymmenen prosenttia edellistä vuotta enemmän.
Vertailussa on nyt tarkasteltu ensimmäistä kertaa myös inflaatiokorjattua kokonaismyynnin muutosta. Kuluttajahintojen noususta puhdistettu myynti kauppakeskuksissa jäi 0,4 prosenttia edellistä vuotta matalammaksi.
Kauppakeskuksissa toimivien kahviloiden ja ravintoloiden myynti nousi lähes 29 prosenttia edellistä vuotta korkeammaksi vuonna 2022. Myynnin kasvu jatkui myös vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin kahviloiden ja ravintoloiden myynti oli reilut 11 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeampi.
Kauppakeskusten merkittävistä vuokralaistoimialoista seuraavaksi eniten kasvoi kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti, joka kasvoi vuositasolla lähes 15 prosenttia, ja viimeisellä vuosineljänneksellä lähes kymmenen prosenttia edellistä vuotta korkeammaksi. Muodin ja asusteiden myynti nousi 10,6 prosenttia vuonna 2022.
Kauppakeskusten suurimman toimialan, päivittäistavaroiden ja tavaratalokaupan myynti kasvoi 4,3 prosenttia vuonna 2022. Viimeisen vuosineljänneksen myynti oli 4,8 prosenttia vuoden 2021 vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Päivittäistavaroiden ja tavaratalojen myynnin osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä pysyi ennallaan 41 prosentissa.
Kauppakeskusten kokonaismyynnin kehityksessä ei ollut suuria eroja eri sijaintien välillä vuonna 2022. Viimeisen vuosineljänneksen myynnin kasvu oli suurten kaupunkien ulkopuolella hieman ripeämpää kuin pääkaupunkiseudun tai muiden suurten kaupunkien kauppakeskuksissa. Vuoden 2022 kävijämäärissä nähtiin vahvin kasvu pääkaupunkiseudulla, jossa kävijöitä oli yli 18 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Muissa suurissa kaupungeissa kävijämäärä kasvoi reilut 14, ja suurten kaupunkien ulkopuolisissa kauppakeskuksissa vajaat kymmenen prosenttia.
– Kauppakeskusten kävijämäärien kasvu oli koko vuoden 2022 erittäin ripeää. Tämä osoittaa, että kuluttajat haluavat asioida kauppakeskuksissa ja valitsevat ne mielellään asiointipaikoikseen. Myyntien kehitys oli puolestaan heikompaa, mikä kertoo kuluttajien kasvaneesta taloudellisesta ahdingosta elintarvikkeiden, energian ja asumisen kallistumisen myötä, sanoo Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Terhi Sell.
Vähittäiskaupan haasteellisista ajoista huolimatta kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste nousi vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä ja oli vuoden lopussa koko maassa keskimäärin 95,3 prosenttia. Käyttöaste parani kaikilla alueilla, ja oli pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkien kauppakeskuksissa noin 96 prosenttia, ja suurten kaupunkien ulkopuolisissa keskuksissa lähes 94 prosenttia.
Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 51 kauppakeskusta. Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.
Lisätietoja:
Mikko Östring, johtaja, toimitilat, RAKLI, puh. 050 3018 933
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269
Terhi Sell, puheenjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry, puh. 020 130 2185
Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Niitty, Sello HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, REDI, Ristikko, Ruoholahti, Saari, Tripla KAUNIAINEN Grani VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä KEMPELE Zeppelin KUOPIO Matkus LAHTI Karisma, Trio RAISIO Mylly TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina TURKU Hansa, Skanssi YLÖJÄRVI Elo Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman KERAVA Karuselli KOTKA Pasaati KOUVOLA Veturi LAPPEENRANTA IsoKristiina LOHJA Lohi MIKKELI Stella PORI IsoKarhu, Puuvilla ROVANIEMI Revontuli, Sampokeskus SALO Plaza TORNIO Rajalla På Gränsen VAASA Espen
Kiinteistömarkkinoiden kaupankäynti hidastui vuoden loppua kohden taloustilanteen epävarmuuden kasvaessa. Ensimmäisen vuosipuoliskon kiinteistökauppavolyymi ylsi lähes 4,5 miljardiin euroon, joka oli kaikkien aikojen korkein tammi-kesäkuun volyymi. Kolmannella vuosineljänneksellä volyymi laski 1,5 miljardiin euroon ja loka-joulukuussa reiluun 1,2 miljardiin euroon, joten koko vuoden 2022 kiinteistökauppavolyymi oli KTI:n tilastoissa noin 7,2 miljardia euroa. Vuosivolyymi oli lopulta kaikkien aikojen neljänneksi korkein ja kaksi prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna.
Vuoden suurin kauppa tehtiin keväällä, kun Keva osti Stockmannin tavaratalokiinteistön Helsingin keskustassa noin 400 miljoonalla eurolla. Muita suuria yksittäisten kiinteistöjen kauppoja olivat esimerkiksi Espoon sairaalan ja kauppakeskus Kaaren kaupat. Asunto- ja yhteiskuntakiinteistöistä tehtiin vuoden aikana useita yli 100 miljoonan euron salkkukauppoja.
Asuntokiinteistöt olivat toista vuotta peräkkäin sektoritilaston kärkisijalla. Vuokra-asuntokiinteistöillä ja -salkuilla tehtiin vuonna 2022 kauppoja noin 2,1 miljardilla eurolla, eli niiden osuus kokonaisvolyymistä oli 29 prosenttia. Yhteiskuntakiinteistöt muodostivat kokonaisvolyymista 21 prosenttia ja niiden volyymi oli ennätyksellisesti yli 1,5 miljardia euroa. Aiempi ennätys vuodelta 2020 ylittyi noin 300 miljoonalla eurolla. Yhteiskuntakiinteistöjen kauppavolyymia nostivat viime vuonna useat kaupunkien tekemät suuret kaupat. Sairaala- ja muiden terveydenhuollon kiinteistöjen osuus oli viime vuonna lähes kaksi kolmasosaa kaikista yhteiskuntakiinteistöjen kaupoista.
Toimistokiinteistöjen kaupankäynti oli puolestaan edellisiä vuosia vähäisempää. Vaikka etenkin Helsingissä muutama merkittävä toimistokiinteistö vaihtoikin omistajaa, laski sektorin kaupankäyntivolyymi matalimmalle tasolleen vuoden 2014 jälkeen, 1,2 miljardiin euroon. Myös liike- ja tuotannollisten kiinteistöjen kauppavolyymit ylsivät noin 1,2 miljardiin euroon, eli kaikkien kolmen perinteisen toimitilakiinteistösektorin osuus kokonaisvolyymistä oli noin 16 prosenttia.
Ulkomaisten sijoittajien aktiivisuus Suomen kiinteistömarkkinoilla pysyi koko vuoden ajan melko korkeana, vaikka esimerkiksi lokakuisessa Rakli-KTI Toimitilabarometrissa ulkomaista sijoittajakysyntää ennakoiva saldoluku laski voimakkaasti miinukselle. Toisella vuosipuoliskolla ulkomaisten sijoitusten euromääräinen volyymi oli noin 20 prosenttia ensimmäistä vuosipuoliskoa matalampi, mutta toisaalta ulkomaisten sijoittajien osuus kaupoista kasvoi vuoden loppua kohti. Yhteensä ulkomaiset ammattisijoittajat ostivat vuoden aikana Suomessa kiinteistöjä noin 3,5 miljardilla eurolla, mikä vastaa 48 prosentin osuutta kokonaisvolyymista. Kahtena edellisenä vuonna ulkomaisten sijoittajien osuus oli hieman yli puolet kaikista kaupoista.
Vuoden loppua kohti pohjoismaisten sijoittajien osuus ulkomaisten tekemistä kaupoista kasvoi, mutta muualta Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta kotoisin olevat sijoittajat muodostivat noin 55 prosenttia koko vuoden ulkomaisesta kauppavolyymista. Vuoden aikana Suomen kiinteistömarkkinoille rantautui viisi uutta ulkomaista sijoittajaa. Merkittävin uusi tulokas oli hollantilainen Orange Capital Partners, joka osti yhdessä singaporelaisen sijoittajakumppaninsa GIC:n kanssa yli 4 000 vuokra-asuntoa kahdessa suuressa salkkukaupassa. Kotimaisista sijoittajaryhmistä selvästi aktiivisimpia ostajia olivat jälleen kiinteistösijoitusrahastot, joiden osuus kokonaisvolyymista oli 31 prosenttia.
Lisätietoa ja tarkempia analyyseja kiinteistökaupoista on saatavilla KTI Transaktioseurannasta: Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi tai Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola(a)kti.fi. KTI Transaktioseurannan linjauksia löytyy täältä.
KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava vuokraindeksi nousi pääkaupunkiseudulla syys-marraskuussa alkaneissa sopimuksissa tasan prosentin edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Nousuvauhti nousi hienoisesti edellisestä vuosineljänneksestä, jolloin vuosimuutos oli 0,6 prosenttia. Vantaalla vuokrat nousivat 1,7 prosenttia ja Espoossa 1,5 prosenttia, kun taas Helsingissä vuosinousu jäi 0,4 prosenttiin. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,4 prosenttia.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista suurista kaupungeista vuokrien nousu jatkui vahvimpana Tampereella, jossa indeksi nousi tasan kolme prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Turussa vuokrat nousivat 2,7 prosenttia. Jyväskylässä vuokrien nousu on parin vuoden hitaan ja paikoin miinusmerkkisen kehityksen jälkeen kiihtynyt selkeästi vuoden 2022 aikana, ja syys-marraskuussa alkaneiden sopimusten indeksiluku oli 2,6 prosenttia vuoden 2021 vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Myös Lahdessa ja Kuopiossa indeksin vuosimuutos oli yli kaksi prosenttia, kun taas Oulussa muutos jäi 0,7 prosenttiin. Keskimäärin pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa vuokrat nousivat 2,5 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.
Vuokra-asuntojen tarjonnan ripeästä kasvusta huolimatta tyhjien vuokra-asuntojen määrä on KTI:n seurannassa pysynyt loppuvuoden aikana vakaana. Joulukuun alun tilanteessa tyhjillään oli 6,5 prosenttia KTI:n seuraamasta lähes 100 000 asunnon ammattimaisten vuokranantajien omistamasta vuokra-asuntokannasta. Pääkaupunkiseudulla tyhjien asuntojen osuus pysyi lähes ennallaan syyskuun alun tilanteeseen verrattuna, noin 8,7 prosentissa. Tampereen vilkas rakentaminen nosti tyhjien asuntojen osuuden nyt hieman yli neljään prosenttiin, kun taas Turussa osuus putosi 3,7 prosenttiin. Suurista kaupungeista vähiten tyhjiä asuntoja oli joulukuun alun tilanteessa Oulussa, jossa niiden osuus oli hieman yli kaksi prosenttia.
Tiedot perustuvat vuosineljänneksittäin päivittyvään KTI:n asuntovuokratietokantaan. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.9.-1.12.2022 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Joulukuun alun tilanteessa KTI:n tietokannassa oli seurannassa yli 97 000 asuntoa, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan lähes 8 300 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 16 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan maaliskuussa 2023, ja se kattaa 2.12.2022-1.3.2023 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.
Tiedote 16.11.2022
Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi heinä-syyskuussa keskimäärin 4,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvu oli ripeintä syyskuussa, jossa vertailulukua painoivat vuoden 2021 syyskuun kiristyneet koronarajoitukset. Kävijöitä keskuksissa oli 13,5 prosenttia enemmän kuin viime vuoden kolmannella neljänneksellä. Kuluvan vuoden tammi-syyskuun kokonaismyynti on reilut kahdeksan, ja kävijämäärä yli 18 prosenttia suurempi kuin vuoden 2021 vastaavalla ajanjaksolla.
Kauppakeskusten suurista toimialoista isoin myynnin kasvu nähtiin kahviloissa ja ravintoloissa, joissa toipuminen pandemiasta on ollut kuluvana vuonna ripeää. Kahviloiden ja ravintoloiden myynti oli heinä-syyskuussa lähes 19 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2021, ja tammi-syyskuun myynnissä oltiin peräti 36 prosenttia viime vuotta edellä. Myös kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti kasvoi ripeästi, yli 13 prosenttia.
Muodin ja asusteiden myynti oli heinä- ja elokuussa vuotta 2021 matalampaa, mutta syyskuun ripeän kasvun ansiosta koko vuosineljänneksen myynnin kasvu nousi kolmeen prosenttiin. Pandemia-aikana kohtuullisen hyvin menestyneellä vapaa-ajan tuotteiden toimialalla heinä-syyskuun kokonaismyynti sen sijaan laski reilut seitsemän prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kauppakeskusten suurimman toimialan, päivittäistavara- ja tavaratalokaupan myynnin kasvu kiihtyi 6,7 prosenttiin vuoden kolmannella neljänneksellä.
Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten myynti kasvoi heinä-syyskuussa 5,4, ja kävijämäärä lähes 16 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Viimeisten 12 kuukauden ajanjakson myynti on pääkaupunkiseudun keskuksissa lähes yhdeksän ja kävijämäärä yli 20 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Ripeitä 12 kuukauden kasvulukuja osoittavat myös kaupunkien keskustoissa sijaitsevat kauppakeskukset, joissa myynti on yli 12 prosenttia edellistä vuotta suurempaa, kun taas kaupunkikeskustojen ulkopuolella sijaitsevien keskusten kasvu jäi 6,6 prosenttiin. Isojen, yli 40 000 neliön ja laajan tarjooman kauppakeskusten, kasvuluvut olivat vastaavasti pienempiä keskuksia ripeämpiä.
”Ne kauppakeskukset, joiden myynti- ja kävijämäärät laskivat korona-aikana eniten, ovat nyt palautuneet kaikkein nopeimmin. Tämä on ilahduttava asia koko kauppakeskustoimialalle”, kertoo Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Terhi Sell.
Liiketilojen käyttöaste pysyi kauppakeskuksissa kolmannella neljänneksellä ennallaan, ja oli syyskuun lopun tilanteessa keskimäärin 94,4 prosenttia. Käyttöaste pysytteli edelleen korkeimpana, lähes 95 prosentissa pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkien kauppakeskuksissa. Suurimpien kaupunkien ulkopuolella sijaitsevien keskusten liiketilojen käyttöaste pysyi puolestaan isoja kaupunkeja matalampana, 93 prosentin tuntumassa.
Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 48 kauppakeskusta.
Lisätietoja:
Mikko Östring, johtaja, toimitilat, Rakli, puh. 050 3018 933
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269
Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, REDI, Ristikko, Ruoholahti, Saari, Tripla VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KEMPELE Zeppelin, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina TURKU Hansa, Skanssi, YLÖJÄRVI Elo
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KERAVA Karuselli, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, LOHJA Lohi, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen, VAASA Espen
*vertailukelpoisesta, ns. like-for-like -indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit
Tänä vuonna KiRa-ala puhuu siitä mistä kaikki muutkin: koroista, inflaatiosta, energiasta ja geopolitiikasta. Maailmantalous ja sijoitusmarkkinat ovat kuluvana vuonna siirtyneet yli vuosikymmenen kestäneestä ennätysmatalien korkojen ja inflaation maailmasta täysin uudenlaiseen aikaan. Euroopassa käynnissä oleva sota myllertää energiamarkkinoita ja vaikuttaa globalisaation etenemiseen. Muuttuva toimintaympäristö vaikuttaa perustavanlaatuisesti ja laaja-alaisesti kiinteistöjen asemaan sijoitusmarkkinoilla, tilojen käyttöön eri sektoreilla sekä kiinteistökauppojen ja rakentamisen volyymeihin.
”Mistä KIRA-ala puhuu” -katsauksemme julkaistiin nyt kuudetta kertaa. Katsauksissa pyrimme nostamaan esille ja herättämään keskustelua suurista, koko kiinteistö- ja rakennusalaan vaikuttavista kehitystrendeistä. Raportti on tuotettu Kiinteistöalan Koulutussäätiön tuella ja se julkaistiin 10.11. Kiinteistöalan Vuosiseminaarissa. Toivottavasti raportti löytää käyttöä ja herättää ajatuksia ja keskustelua myös muissa tilaisuuksissa ympäri vuoden. Otamme mielellämme vastaan palautetta raportista ja kuulemme mahdollisista ideoistanne tulevien katsaustemme aiheiksi. Kiitämme lämpimästi Kiinkoa katsauksen mahdollistamisesta ja kaikkia haastateltua asiantuntijoita heidän arvokkaasta panoksestaan!
Lataa Mistä KiRa-ala puhuu 2022 -katsaus alta.
Lisätietoja: Hanna Kaleva, 040 5555 269, hanna.kaleva@kti.fi
Muuttuva talous- ja sijoitusmarkkinaympäristö haastaa kiinteistömarkkinaa. Toistaiseksi vilkkaasti käytyyn kiinteistökauppaan odotetaan hiljenemistä ja sijoittajien kiinnostus kohdentuu lähinnä turvallisimmiksi koettuihin kohteisiin. Heikkenevä taloustilanne ja yritysten kustannuspaineet heijastuvat toimitilavuokramarkkinoille, jossa ennakoidaan vajaakäytön kasvavan. Vuokra-asuntomarkkinoilla epävarma tilanne puolestaan vahvistaa kysyntää.
Yli vuosikymmenen kestänyt matalan inflaation ja nollakorkojen leimaama taloudellinen toimintaympäristö on kuluvan vuoden aikana muuttunut dramaattisesti. Epävarmuuden oloissa kiinteistösijoitukset ovat toistaiseksi pärjänneet melko hyvin verrattuna muihin sijoitusluokkiin. Korkojen ja inflaation nousu heijastuvat kuitenkin kiinteistömarkkinoille osin viiveellä. Kiinteistösijoituksiin perinteisesti liitetty inflaatiosuojaominaisuus on paikoin koetuksella, kun vuokralaisten maksukyky ja hiipuva tilakysyntä eivät kaikilla kiinteistösektoreilla ja alueilla mahdollista vuokrien indeksikorotuksia.
Kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen kiinteistökauppavolyymi nousi kuuteen miljardiin euroon, joka on toiseksi korkein tammi-syyskuun volyymi Suomessa kautta aikain. Vuokra-asuntokiinteistöt ovat kuluvan vuoden vaihdetuin kiinteistösektori noin kolmanneksen osuudella tammi-syyskuun kaupoista. Toiseksi korkein kauppavolyymi on yhteiskuntakiinteistöissä, joissa kolmen ensimmäisen neljänneksen 1,2 miljardin euron volyymi sivuaa aiempaa vuosiennätystä. Sektorin volyymiä on kasvattanut etenkin kuntien into myydä sote-kiinteistöjään: terveydenhuollon kiinteistöillä on kuluvana vuonna käyty kauppaa lähes 900 miljoonalla eurolla. Toimistokiinteistöjen osuus kaupoista on matalampi kuin koskaan aiemmin KTI:n seurannassa, 15 prosenttia.
Lokakuussa toteutetussa Rakli-KTI Toimitilabarometrikyselyssä alan asiantuntijat odottavat selkeää pudotusta viime vuosina korkeana pysytelleeseen kiinteistökaupankäyntiin. Ulkomaisen sijoittajakysynnän kehitystä kuvaava saldoluku putosi kevään nollalukemista nyt -47 prosenttiin – oltuaan vielä viime syksynä 78 prosentissa. Myös huomattavasti vakaampaan kotimaiseen sijoituskysyntään odotetaan hiipumista, ja saldoluku putosi lievästi negatiiviseksi. Kauppojen syntymistä vaikeuttaa ennen kaikkea rahoituksen hinnan nousu sekä saatavuuden ja ehtojen kiristyminen. Epävarmassa markkinatilanteessa myös hinnanmuodostus on hankalaa niin mahdollisille ostajille kuin myyjillekin.
Vielä keväällä ennätysmatalina pysytelleissä Helsingin keskustan nettotuottovaatimuksissa nähtiin nyt Rakli-KTI Toimitilabarometrissa selkeä nousu. Sekä toimistojen 3,8 että liikekiinteistöjen 4,6 prosentin tuottovaateet olivat 0,4 prosenttiyksikköä korkeammat kuin edellisessä kyselyssä. Hyväsijaintisen ja -laatuisen helsinkiläisen vuokra-asuntokiinteistön nettotuottovaatimus nousi reilut 0,2 prosenttiyksikköä 3,4 prosenttiin.
KTI:n Helsingin keskustan uusia, maalis-elokuussa alkaneita toimistovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi 4,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Edelliseen puolivuotisjaksoon verrattuna indeksin nousu hidastui 0,7 prosenttiin. Helsingin ydinkeskustassakin toimistotiloista on kuitenkin tyhjillään noin 10 prosenttia. Rakli-KTI Toimitilabarometrissa lähes 40 prosenttia vastaajista ennakoi pääkaupunkiseudun toimistojen vajaakäytön kasvavan lähitulevaisuudessa. Muualla Suomessa vajaakäytön kasvuun uskoo lähes puolet vastaajista. Epävarma markkinatilanne kärjistää erilaatuisten ja -sijaintisten toimistokohteiden välisiä eroja edelleen, ja suurimmat paineet kohdistuvat heikompilaatuisiin tiloihin.
Asuntovuokrat ovat viime vuodet polkeneet pääkaupunkiseudulla lähes paikallaan, kun vilkas uudisrakentaminen on kasvattanut tarjontaa. Kuluvan vuoden kesällä vuokrakysyntä vilkastui ja tyhjien asuntojen määrä kääntyi selkeään laskuun kaikissa suurissa kaupungeissa, kun korkojen nousu ja kuluttajien epävarmuus ohjaavat kysyntää omistusasumisesta vuokra-asuntoihin. KTI:n pääkaupunkiseudun asuntovuokraindeksi nousi kesä-elokuussa alkaneissa sopimuksissa 0,6 prosenttia vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuokra-asuntokannan ripeä kasvu jatkuu toistaiseksi: KTI:n seurannassa oli syyskuun lopun tilanteessa pääkaupunkiseudulla rakenteilla 11 400 asuntoa kokonaan vuokrakäyttöön tulevissa kohteissa. Kuluvana vuonna valmistuu noin 6000 vuokra-asuntoa, mikä jää viime vuoden ennätyksellisestä 6700 asunnosta. Uusien hankkeiden aloitusmäärien ennakoidaan laskevan rakennus- ja rahoituskustannusten nousun painamina. Vuokrien kehitys on jatkunut pääkaupunkiseutua vahvempana Tampereen ja Turun seuduilla, jonne myös valtaosa muun Suomen vuokra-asuntorakentamisesta nykyisellään kohdentuu.
Lue lisää kiinteistömarkkinoiden tilanteesta ja näkymistä tänään julkaistusta KTI Markkinakatsauksesta. Lataa KTI Markkinakatsaus alta.
Lisätietoja:
Hanna Kaleva, KTI, 040 5555 269
Mikko Östring, Rakli, 050 301 8933
Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 8.11.2022 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä lokakuussa toteutettuun RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 49 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.
KTI on yhdessä keskeisten kiinteistörahastomanagerien sekä RAKLIn kanssa tänään julkaissut kuluvan vuoden toisen Erikoissijoitusrahastokatsauksen. Katsaus sisältää vuoden 2021 alkupuoliskon keskeisimmät tiedot ja tunnusluvut kiinteistöihin sijoittavista erikoissijoitusrahastoista.
Continue reading
KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava vuokraindeksi nousi pääkaupunkiseudulla kesä-elokuussa alkaneissa sopimuksissa 0,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Indeksin vuosimuutos oli suurin Vantaalla, jossa vuokrat nousivat 1,2 prosenttia. Helsingissä indeksin vuosimuutos jäi 0,3 prosenttiin.
Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrien muutos hidastui hienoisesti edelliseen tarkastelujaksoon verrattuna ja oli nyt pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,3 prosenttia. Maalis-toukokuuhun verrattuna vuokrat nousivat edelleen eniten Vantaalla, 0,7 prosenttia. Helsingissä vuokrat pysyivät ennallaan.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa vuokrien nousu jatkui edelleen selkeästi pääkaupunkiseutua vahvempana, ja vuosimuutos oli keskimäärin 2,4 prosenttia. Edellisen vuosineljänneksen tapaan vuokrien nousu jatkui vahvimpana Jyväskylässä, jossa vuosimuutos oli 2,8 prosenttia. Muutaman heikon kysynnän vuoden jälkeen Jyväskylän indeksin pisteluku ylitti vuoden 2019 tasonsa vasta kuluvan vuoden keväällä. Tampereen ja Turun vuokrakehitys jatkui vahvana, ja Tampereen indeksin vuosimuutos oli 2,7 ja Turun 2,6 prosenttia.
Vuokra-asuntojen tarjonnan ripeä kasvu on viime vuosina näkynyt tyhjien asuntojen määrän kasvuna. Nyt tilanteessa näkyy selkeä käänne ja tyhjien asuntojen määrä putosi kesän aikana kaikissa suurissa kaupungeissa. Syyskuun alun tilanteessa KTI:n seuraamasta ammattimaisten vuokranantajien asuntokannasta oli tyhjillään 6,4 prosenttia, kun vielä kesäkuussa tyhjien asuntojen osuus oli 7,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla oli syyskuun alun tilanteessa tyhjillään 8,6 prosenttia vuokra-asunnoista, kun osuus vielä kesäkuussa oli lähes 10 prosenttia. Tampereella, Lahdessa ja Oulussa tyhjien asuntojen osuus putosi alle 3,5 prosenttiin. Kuopiossa, Turussa ja Jyväskylässä tyhjien asuntojen osuus vaihteli 3,9 ja 4,4 prosentin välillä.
Tiedot perustuvat KTI:n asuntovuokratietokantaan, jota on keväästä 2020 lähtien päivitetty vuosineljänneksittäin. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.6. – 1.9.2022 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.9.2022 voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa yli 95 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan yli 10 000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 19 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan joulukuussa, ja se kattaa 2.9.-1.12.2022 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.
