KTI Kiinteistötieto Oy on suomalaista kiinteistöalaa palveleva puolueeton asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa informaatio- ja asiantuntijapalveluja kiinteistöjohtamisen moninaisiin tarpeisiin. KTI:n perustehtävänä on tuottaa palveluja, jotka parantavat asiakkaiden kiinteistöliiketoiminnan tuottavuutta ja kilpailukykyä. KTI:n asiakkaita ovat merkittävät Suomessa toimivat kiinteistösijoittajat, -kehittäjät, managerit, alan palveluyritykset sekä julkisen sektorin kiinteistöorganisaatiot. KTI:n 20 hengen asiantuntijaorganisaatiossa on matala hierarkia ja tekemisen keskiössä on yhdessä onnistuminen ja oppiminen.   

Haemme määräaikaiseen työsuhteeseen dataosaajaa informaatiopalvelujemme projektitiimeihin. 

Mitä tarjoamme 

Tarjoamme mielenkiintoisen ja monipuolisen työnkuvan, jossa pääset osallistumaan eri tietopalvelujemme tuottamiseen. Lisätietoja palveluista löydät täältä. Työtehtävät sisältävät asiakkailta kerättävien aineistojen käsittelyä, tunnuslukujen laskentaa ja raportointia. 

Mitä toivomme 

Toivomme sinulta huolellista ja pitkäjänteistä työskentelyotetta sekä Excelin erinomaista hallintaa.    
Soveltuva koulutustausta on esimerkiksi kiinteistötalous, tilasto- tai tietojenkäsittelytiede. Etsimme ensisijaisesti kokopäiväistä tekijää, mutta osa-aikaisuuskin voi tulla kyseeseen. Työn kesto on noin kaksi kuukautta (maalis-huhtikuu).   
Toivomme työskentelyn tapahtuvan pääosin Helsingin Kampissa sijaitsevalla toimistollamme, mutta voimme sopia joustavista etätyöskentelymahdollisuuksista. 

Hae paikkaa 

Lisätietoja tehtävästä antaa Matti Heiskanen, puh. 040 832 6698. Hakemukset ansioluetteloineen voi toimittaa osoitteeseen matti.heiskanen(a)kti.fi. Viimeinen hakupäivä on torstaina 6.2.2025. 

Julkaistu 20.12.2024

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava vuokraindeksi nousi pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,8 prosenttia syys-marraskuussa alkaneissa sopimuksissa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Helsingissä ja Vantaalla vuosinousu oli 0,9 prosenttia ja Espoossa 0,5 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat kuitenkin laskivat keskimäärin 0,3 prosenttia. Helsingissä vuokrat pysyivät kesään verrattuna ennallaan, kun taas sekä Espoossa että Vantaalla vuokrat laskivat 0,6 prosenttia.

Kesällä vilkastunut pääkaupunkiseudun asuntovuokramarkkina myös hiljeni syksyn aikana, ja uusia vuokrasopimuksia solmittiin syyskuukausina selkeästi vähemmän. Myös kesällä nousuun kääntynyt vuokra-asuntojen käyttöaste taittui hienoiseen laskuun ja oli joulukuun ensimmäisen päivän tilanteessa pääkaupunkiseudulla keskimäärin hieman alle 91 prosenttia. Käyttöaste jatkoi hienoista nousuaan Espoossa ja Vantaalla, kun taas Helsingissä käyttöaste heikkeni noin puoli prosenttiyksikköä syyskuun tilanteeseen verrattuna.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa vuokrat nousivat syys-marraskuussa alkaneissa vuokrasopimuksissa keskimäärin 2,6 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuokrat nousivat eniten Oulussa ja Lahdessa. Myös Tampereella vuosinousu ylsi 3,4 prosenttiin. Turussa vahvana jatkunut vuokra-asuntotarjonnan kasvu painoi vuokrien vuosimuutoksen 0,5 prosenttiin, ja edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat laskivat lähes prosentin.

Vuokra-asuntojen käyttöasteet pysyttelevät muissa suurissa kaupungeissa pääkaupunkiseutua korkeampina. Korkein, hieman yli 96 prosentin käyttöaste oli joulukuun alun tilanteessa Tampereella ja vastaavasti matalin, alle 93 prosenttia Lahdessa. Turussa vuokra-asuntojen käyttöaste heikkeni loppuvuoden aikana lähes prosenttiyksiköllä, mutta pysytteli edelleen yli 93 prosentissa.

 

Tiedot perustuvat KTI:n neljännesvuosittain päivitettävään asuntovuokratietokantaan.
Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.9. – 1.12.2024 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.12.2024 voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa yli 104 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan yli 9 600 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 17 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan maaliskuussa, ja se kattaa 2.12.2024-1.3.2025 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Tiedote 14.11.2024, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Kauppakeskusten kävijämäärien tasainen kasvu jatkui, ja kolmannella vuosineljänneksellä kauppakeskuksissa oli kävijöitä keskimäärin 2,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kävijämäärien kasvu jatkui vahvimpana pääkaupunkiseudulla, jossa kävijöitä oli heinä-syyskuussa 3,5 prosenttia enemmän kuin vuoden 2023 vastaavalla ajanjaksolla.

Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti supistui kuluvan vuoden heinä-syyskuussa tasan yhdellä prosentilla vuoden 2023 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Elokuussa myynti kasvoi hienoisesti viime vuoteen verrattuna, kun taas heinä- ja syyskuussa kokonaismyynti pieneni.

Rullaavalla 12 kuukauden tarkastelujaksolla kauppakeskusten nimellisen kokonaismyynnin muutos säilyi positiivisena, 1,5 prosentissa. Inflaatiokorjattuna myös 12 kuukauden myynnin muutos painui hienoisesti negatiiviseksi.  

Kauneuden ja terveyden tuotteiden sekä kauneus- ja hyvinvointipalvelujen kasvu jatkuu

Kauppakeskusten viime vuosien vahvat kasvualueet eli kauneus, terveys ja hyvinvointi jatkavat kasvuaan. Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä kauneus- ja hyvinvointipalvelujen myynti kasvoi lähes kymmenen prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Toimialan kasvu on viimeisen vuoden aikana ollut erityisen vahvaa suurten kaupunkien ulkopuolisissa kauppakeskuksissa.

Kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 8,5 prosenttia. Yhteensä nämä kaksi toimialaa tuottivat 17 prosenttia kauppakeskusten heinä-syyskuun kokonaismyynnistä. Päivittäistavaran ja tavaratalokaupan myynnin nimellinen kasvu hiipui lähelle nollaa syyskuun heikon myyntikehityksen painamana. Kaikkien muiden vuokralaistoimialojen myynti laski vuoden kolmannella neljänneksellä.     

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste pysyy vakaana yli 95 prosentissa

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli syyskuun lopussa koko maassa keskimäärin 95,3 prosenttia, eli samalla tasolla kuin kesäkuussa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkiseutujen kauppakeskuksissa liiketiloista oli syyskuun lopussa vuokrattuna lähes 97 prosenttia. Myös pääkaupunkiseudulla käyttöasteet paranivat vuoden kolmannella neljänneksellä, kun taas pienempien kaupunkien kauppakeskusten muutamien viime vuosien vahva kehitys kääntyi laskuun.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 49 kauppakeskusta. Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

Lisätietoja
Mikko Östring, johtaja, toimitilat, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry / toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 050 3018 933
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Julkaistu 8.11.

Tekoälyä on eri muodoissaan tutkittu, käytetty ja kehitetty jo vuosikymmeniä. Toisin kuin aiemmat teknologiset murrokset, tekoäly vaikuttaa eniten tietotyöhön ja ICT-sektoriin, eli tyypillisesti korkeimmin koulutettujen ja ylempien tuloluokkien ammatteihin. Tämän vuoden Mistä KiRa-ala puhuu
-katsauksen teemana on tekoäly ja sen vaikutukset kiinteistö- ja rakennusalaan. Katsaus luotaa sekä tekoälyn nykyisiä sovelluksia että tulevaisuuden kehityssuuntia kiinteistö- ja rakennusalan eri alueilla, ja tarkastelee kehityksen mahdollisia vaikutuksia Suomen kiinteistömarkkinoiden rakenteeseen ja toimintaan.

”Mistä KIRA-ala puhuu” -katsauksemme julkaistiin nyt kahdeksatta kertaa. Katsauksissa pyrimme nostamaan esille ja herättämään keskustelua suurista, koko kiinteistö- ja rakennusalaan vaikuttavista kehitystrendeistä. Raportti on tuotettu Kiinteistöalan Koulutussäätiön tuella ja se julkaistiin 8.11. Kiinteistöalan Vuosiseminaarissa. Toivottavasti raportti löytää käyttöä ja herättää ajatuksia ja keskustelua myös muissa tilaisuuksissa ympäri vuoden. Otamme mielellämme vastaan palautetta raportista ja kuulemme mahdollisista ideoistanne tulevien katsaustemme aiheiksi. Kiitämme lämpimästi Kiinkoa katsauksen mahdollistamisesta ja kaikkia haastateltuja asiantuntijoita heidän arvokkaasta panoksestaan!

Lue ja lataa Mistä KiRa-ala puhuu 2024 -katsaus alta.

Lisätietoja:

Kati Paatela, 044 571 6671, kati.paatela@kti.fi
Hanna Kaleva, 040 5555 269, hanna.kaleva@kti.fi

Julkaistu 6.11.2024

Kiinteistömarkkinoiden tunnelmat ovat edelleen alavireisiä, mutta varovaisia piristymisen merkkejä alkaa jo näkyä useammaltakin rintamalta. Talousnäkymien vahvistuminen sekä korkojen lasku luovat vähitellen edellytyksiä kiinteistömarkkinoiden piristymiselle. 

Kauppaa käyty vielä viime vuottakin vähemmän

  Ennätyshiljaisen viime vuoden jälkeen kiinteistökauppavolyymeihin ennakoitiin kuluvalle vuodelle selkeää piristymistä. Syyskuun lopussa kuluvan vuoden kokonaisvolyymi oli kuitenkin vain 1,7 miljardia euroa. Kiinteistösijoitusmarkkinoiden kokoon suhteutettuna viime ja tämän vuoden volyymit näyttäytyvät vielä finanssikriisin jälkeisiä nihkeitä vuosia matalampina. Erityisen matalia kauppavolyymejä on tilastoitu toimistokiinteistöistä, joiden suhteellinen asema kiinteistösijoitusmarkkinoilla on heikentynyt viime vuosina, ja sektorin tammi-syyskuun kokonaiskauppavolyymi jäi reilusti alle 100 miljoonaan euroon. Kuluvan vuoden tähänastisesta kauppavolyymistä yli 60 prosenttia muodostuu asunto- ja tuotannollisista kiinteistöistä.

Tuottovaatimukset säilyneet ennallaan

Kun kauppavolyymin elpyminen on viivästynyt, ovat myös tuottovaatimusten laskuodotukset lykkääntyneet. Lokakuussa tehdyssä Rakli-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin keskustan hyvälaatuisen toimistokiinteistön nettotuottovaatimus noteerattiin keskimäärin 5,2 prosenttiin, eli 0,1 prosenttiyksikköä viime kevättä korkeammaksi. Myös asunto- ja liikekiinteistöjen tuottovaatimukset nousivat hienoisesti keväästä, vaikka tuolloin odotukset olivat selkeästi laskusuuntaisia. Vaikka alan asiantuntijat eivät odota tuottovaatimuksiin nopeaa käännettä, on usko kaupankäynnin vähittäiseen piristymiseen kuitenkin vahva: 80 prosenttia barometrin vastaajista odottaa ulkomaisen, ja lähes 60 prosenttia myös kotimaisen sijoituskysynnän vähittäiseen kasvuun tulevan vuoden aikana.

Pääkaupunkiseudun asuntovuokrat ja käyttöasteet kääntyivät varovaiseen nousuun

Vuokra-asuntomarkkinoilla pääkaupunkiseudun ylitarjontatilanne jatkuu. Vuokra-asuntojen kysyntä piristyi kuitenkin vilkkaina kesäkuukausina, ja KTI:n asuntovuokraindeksi nousi varovaiset 0,3 prosenttia ja käyttöasteet kohenivat kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Edelleenkin pääkaupunkiseudun vuokra-asuntojen käyttöaste on KTI:n tietokannassa kuitenkin vain hieman yli 91 prosenttia. Muissa suurissa kaupungeissa sekä vuokrakehitys että käyttöasteet säilyvät edelleen huomattavasti pääkaupunkiseutua vahvempina. Vuokra-asuntotarjonnan kasvuvauhti on rakentamisen hiipumisen myötä hidastunut kuluvana vuonna ja hidastuu ensi vuonna edelleen. Vuokra-asuntojen rakentaminen painottuu nyt vahvasti valtion tukemiin ARA-asuntoihin.

Toimistotilakysyntä kohdistuu entistä kapeampaan ja laadukkaampaan tarjontaan

Toimistotilojen tarve ja käyttö on saanut kuluvana syksynä runsaasti palstatilaa mediassa ja työntekijöitä houkutellaan toimistolle erilaisin keinoin ulottuen tiukoista ohjeistuksista pehmeämpiin vetovoimatekijöihin. Toimistovuokramarkkinoilla tilanne näkyy kasvaneena aktiviteettina. Muutot tapahtuvat kuitenkin edelleen pääosin aiempaa pienempiin mutta laadukkaampiin tiloihin, mikä vähentää käytössä olevan toimistotilan kokonaismäärää. KTI:n,keskeisten kiinteistökonsulttien ja Raklin muodostaman Helsinki Research Forumin mukaan pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttö nousi syyskuun lopussa yli 15 prosenttiin. Kysynnän eriytyminen näkyy yhä selkeämmin myös Helsingin ydinkeskustassa: KTI:n uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi ydinkeskusta-alueella yli kolme prosenttia viimeisen vuoden aikana, vaikka keskustassakin tyhjillään on lähes 14 prosenttia toimistotilakannasta.

Tuotannollisten kiinteistöjen suhteellinen asema vahvistuu

Vähittäiskaupan kiinteistöjen kysyntä on sijoitusmarkkinoilla toimistojen tapaan vähäistä.
Perinteisten suurten toimitilakiinteistösektorien aseman heiketessä erilaiset tuotanto- ja
logistiikkakiinteistöt kiinnostavat enenevästi sijoittajia. Tuotannollisten kiinteistöjen tilakysyntä on
verkkokaupan kasvun ja toimitusketjujen kehityksen myötä vahvaa ja vuokrat nousujohteisia.
Uutta tuotannollista tilaa on etenkin Helsingin seudun kehyskunnissa rakenteilla runsaasti.

Lue lisää kiinteistömarkkinoiden tilanteesta ja näkymistä tänään julkaistusta KTI Markkinakatsauksesta. Lataa KTI Markkinakatsaus alta.

Lisätietoja:

Hanna Kaleva, toimitusjohtaja 040 5555 269
Mikko Soutamo, johtava asiantuntija 050 5480 480

Julkaistu 30.9.2024

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava vuokraindeksi nousi pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,3 prosenttia kesä-syyskuussa alkaneissa vuokrasopimuksissa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat nousivat keskimäärin 0,1 prosenttia. Vuokraindeksiin kirjattiin pientä nousua nyt jo kolmannella peräkkäisellä vuosineljänneksellä. Vuositasolla vuokrat ovat sekä Helsingissä että Espoossa nousseet 0,4 prosenttia, kun taas Vantaalla vuosimuutos on edelleen hivenen negatiivinen.

Myös ennätysmataliksi vajonneet vuokra-asuntojen käyttöasteet kääntyivät varovaiseen nousuun: kun kesäkuussa vuokrattuna oli 89,8 prosenttia KTI:n vuokratietokannan kattamista pääkaupunkiseudun asuntoneliöistä, oli käyttöaste syyskuun ensimmäisen päivän tilanteessa noussut yli 91 prosenttiin. Vuokramarkkinoita on tukenut sekä kesän tyypillinen kysyntäpiikki että hiipuvan rakentamisen myötä hidastunut tarjonnan kasvu.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa vuokrat nousivat keskimäärin 2,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuokrien nousu jatkui ripeimpänä Oulussa, jossa vuosimuutos kipusi 3,8 prosenttiin. Myös Tampereella vuokrien vuosimuutos ylsi kolmeen prosenttiin. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista suurista kaupungeista matalimpia vuokrakasvulukuja kirjattiin Turussa, jossa tarjonnan ripeä kasvu painoi vuokrien vuosinousun alle prosenttiin.

Vuokra-asuntojen käyttöasteet nousivat kesän aikana selkeästi myös kaikissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Syyskuun ensimmäisen päivän tilanteessa korkein, 97,5 prosentin käyttöaste tilastoitiin Oulussa, kun taas matalin käyttöaste löytyi Kuopiosta, jossa vuokrattuna oli tasan 93 prosenttia asuntonelilöistä.

 

Tiedot perustuvat KTI:n neljännesvuosittain päivitettävään asuntovuokratietokantaan. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.6. – 1.9.2024 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.9.2024 voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa yli 105 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan yli 11000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 20 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan joulukuussa, ja se kattaa 2.9.-1.12.2024 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Tiedote 13.9.2024

Järjestyksessään jo yhdestoista Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsaus keskittyy ammattimaisten toimijoiden omistamien kiinteistöjen ilmastovaikutusten ja vähähiilisyyden ajankohtaisiin kysymyksiin sekä kiristyvien vastuullisuusraportointivaatimusten näkökulmiin. Katsauksessa esitellyt KTI Vastuullisuusbarometrin tulokset kertovat kautta linjan vastuullisuusasioiden merkityksen ja roolin kasvusta osana ammattimaisten kiinteistöalan toimijoiden strategioita ja tavoitteita.

Suomalainen kiinteistöala on sitoutunut vahvasti vastuullisuuden edistämiseen omassa liiketoiminnassaan. Olemassa olevan kiinteistökannan energiankäyttöön liittyvissä asioissa ollaan jo pitkällä. Ammattimaisten kiinteistösijoittajien omistamasta, noin 96 miljardin arvoisesta kiinteistökannasta on arvolla mitattuna yli 60 prosenttia sitoutunut hiilineutraaliin energiankäyttöön viimeistään vuonna 2035, iso osa jopa tätä tiukemmassa aikataulussa. KTI:n keräämän aineiston mukaan yhä useampi ammattimaisista kiinteistönomistajista on valinnut joko uusiutuvan tai hiilidioksidivapaan energian kiinteistöjensä energianlähteeksi. Pinta-alalla mitattuna päästöllistä sähköä oli vuonna 2023 käytössä vain noin 15 prosentissa asuinkerrostaloista ja toimistoissa 11 prosentissa. Valtaosa toimistojen ostosähköstä on uusiutuvalla energialla tuotettua. Asuinkerroistaloista kuitenkin noin 40 prosentissa ostosähkö on ei-uusiutuvaa, mutta CO₂-vapaata sähköä. KTI:n aineistossa uusiutuvalla lämmitysenergialla lämpiää noin 17 prosenttia asuinkerrostalojen pinta-alasta ja toimistoissa vastaava luku on noin 41 prosenttia.

Olemassa olevan kiinteistökannan energiankäytöstä aiheutuvat päästöt vähenevät vuosi vuodelta. KTI:n seuraamassa koko Suomen kattavassa aineistossa asuinkerrostalojen vuoden 2023 ostoenergian keskimääräiset hiilidioksidipäästöt huoneistoneliötä kohden laskivat 12 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, ja toimistokiinteistöissä laskua oli noin 22 prosenttia.

Energia-asioiden ohella yritysten huomio ympäristövastuullisuudessa on yhä laajemmin myös muissa ilmasto- ja luontokysymyksissä. Biodiversiteettiasiat, oman liiketoiminnan luontovaikutukset ja kiinteistöliiketoiminnan ilmastoriskit löytyvät yhä useamman kiinteistösijoittajan vastuullisuusagendalta. Tähän ohjaa paitsi kiristyvä sääntely, myös kouriintuntuva tarve ympäristö- ja ilmastoriskien entistä parempaan hallintaan.

EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi CSRD laajentaa vastuullisuusraportointivaatimukset yhä laajemmille sisältöalueille ja yhä suurempaan toimijajoukkoon. Suomalaiset kiinteistöalan yritykset ovat hyvin hereillä direktiivin etenemisestä, ja valtaosa isoista yrityksistä on jo pitkällä raportoinnin edellyttämien tietojen määrittelyssä, vaikka raportointivelvoite ei omaa yritystä koskisikaan ainakaan vielä ensimmäisessä aallossa vuonna 2025. Viimeistään kiristyvän sääntelyn myötä vastuullisuuskysymykset laajenevat omasta toiminnasta myös yhteistyökumppaneihin, kun oman toiminnan vaikutuksia tulee arvioida koko arvoketjussa niin ympäristö-, sosiaalisen kuin hyvän hallinnonkin näkökulmista.

Lue lisää kiinteistöalan toimijoiden ajankohtaisista vastuullisuusasioista Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2024 -katsauksesta. Tuttuun tapaan esittelyssä on myös kooste KTI Vastuullisuusbarometrin tuloksista.

Katsauksen ovat mahdollistaneet:

• Antilooppi   
• Green Building Council Finland  
• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma  
• Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia 
• Keva 
• Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry 
• LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy 
• Senaatti-konserni 
• Skanska Oy  
• Sponda Oy   
• Turun Teknologiakiinteistöt Oy 

Lisätietoja: Hanna Kaleva, hanna.kaleva@kti.fi, p. 040 5555 269

KTI on yhdessä keskeisten kiinteistörahastomanagerien sekä Raklin kanssa tänään julkaissut vuoden kevään 2023 Erikoissijoitusrahastokatsauksen. Katsaus sisältää vuoden 2022 keskeisimmät tiedot ja tunnusluvut kiinteistöihin sijoittavista erikoissijoitusrahastoista.

Continue reading

Tiedote 30.8.2024, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten kävijämäärä kasvoi kuluvan vuoden huhti-kesäkuussa 5,1 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Myynti kasvoi nimellisesti 0,7 prosenttia, mutta inflaatiokorjattuna supistui 0,8 prosenttia. Rullaavalla 12 kuukauden tarkastelujaksolla kauppakeskusten myynti kasvoi 3,2 prosenttia ja kävijämäärä 5,4 prosenttia.

Kauneuden, terveyden ja hyvinvoinnin tuotteiden ja palvelujen myynti jatkaa vahvaa kasvuaan

Kauppakeskusten eri toimialoista vahvin kasvu kirjattiin kauneus- ja hyvinvointipalvelujen myyntiin, joka kasvoi lähes 15 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Myös kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti jatkoi kasvuaan, mutta kasvuvauhti hidastui hieman ja oli nyt kahdeksan prosenttia. Yhteensä näiden toimialojen osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä oli noin 18 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä. Päivittäistavaroiden ja tavaratalokaupan myynnin nimellinen kasvu oli hyvin lähellä vuotuista inflaatiota. Suurimpia miinusmerkkejä kirjattiin viihde- ja vapaa-ajan palvelujen, sisustamisen ja kodintavaroiden sekä vapaa-ajan tuotteiden myyntiin. Myös muodin ja asusteiden myynti jäi noin kolme prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa pienemmäksi.  

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste yli 95 prosenttia

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli kesäkuun lopussa koko maassa keskimäärin 95,4 prosenttia, eli hivenen korkeampi kuin maaliskuussa. Alueellisesti korkeimmat käyttöasteet löytyvät edelleen pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkiseutujen kauppakeskuksista. Isojen kaupunkiseutujen ulkopuolella sijaitsevien kauppakeskusten käyttöasteiden nousu jatkui vuoden toisella neljänneksellä, ja kesäkuun lopussa lähes 95 prosenttia niiden liiketiloista oli vuokrattuna. Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten käyttöasteet pysyttelivät edelleen yli 95 prosentissa.

”Kansainväliset retail-toimijat tekevät edelleen aktiivisesti lokaatio- ja investointipäätöksiä Helsingin ydinkeskustaan, mikä osoittaa uskoa alueen asiakasvirtoihin ja vetovoimaan myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi kuluneen vuoden aikana olemme solmineet kaksi merkittävää Flagship-vuokrasopimusta Aleksanterinkadulle Normal & Cafeen ja kauneudenhoitoon erikoistuneen Kicksin kanssa. Molemmat ketjut aukaisevat suurimmat liikkeensä Suomessa juuri Helsingin keskustaan. Myös Kluuvin kauppakeskuksessa kävijämäärät ja myynnit ovat nousseet yli 7 prosenttia. Keskustan kiinteistönomistajat ovat tehneet suuria panostuksia alueen houkuttelevuuden kehittämiseksi, ja tulokset alkavat näkyä”, kertoo Colliersin kaupallisen konsultoinnin ja retail-vuokrauksen johtaja Katja Hatakka.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 49 kauppakeskusta. Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

Lisätietoja:

Mikko Östring, johtaja, toimitilat, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli, puh. 050 3018 933
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Niitty, Sello HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, REDI, Ruoholahti, Tripla KAUNIAINEN Grani VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni 
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä KEMPELE Zeppelin KUOPIO Matkus LAHTI Karisma, Trio RAISIO Mylly TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina TURKU Hansa, Skanssi YLÖJÄRVI Elo  

Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman KERAVA Karuselli KOTKA Pasaati KOUVOLA Veturi LAPPEENRANTA IsoKristiina LOHJA Lohi MIKKELI Stella PORI IsoKarhu, Puuvilla ROVANIEMI Revontuli, Sampokeskus SALO Plaza TORNIO Rajalla På Gränsen VAASA Espen