KTI toteutti Suomen Omakotilitolle kolmatta kertaa vertailun kunnallisista maksuista. Kuntien määrää kasvatettiin nyt jo sataan, kattaen 83 prosenttia Suomen asukasluvusta.
Linkki Omakotiliiton tiedotteeseen
Lisätietoja/KTI: Mikko Hietala, puh. 040 525 9274, mikko.hietala(a)kti.fi
Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 28.2. klo 14.00
Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden kokonaistuotto oli 6,6 prosenttia vuonna 2018. Kiinteistösijoitusten nettotuottotaso oli 5,3 prosenttia, ja markkina-arvot nousivat keskimäärin 1,3 prosenttia. Eri kiinteistötyypeistä asuntojen kokonaistuotto oli korkein ja liikekiinteistöjen matalin.
Kiinteistösijoitusten tuotot kiinteistötyypeittäin 2018
Asuntosijoitusten tuotot jälleen vahvimmat
Suurista kiinteistösektoreista asunnot tuottivat parhaan kokonaistuoton yhdeksänä vuonna peräkkäin 2008−2016. Vuoden tauon jälkeen suurten sijoittajien asuntosijoitukset tarjosivat vuonna 2018 jälleen parhaan kokonaistuoton, 8,8 prosenttia. Hotelli- ja tuotannolliset kiinteistöt nousivat myös kärkikolmikkoon 8,4 ja 7,0 prosentin kokonaistuotoillaan. Toimistokiinteistöjen kokonaistuotto oli lähellä markkinan keskiarvoa, 6,7 prosenttia, kun taas liikekiinteistöjen tuotot jäivät 2,1 prosenttiin.
Asuntokiinteistösijoitusten nettotuotot nousivat
Asuntokiinteistösijoitusten nettotuotot nousivat hieman vuonna 2018 vuokrien nousun ja korkeiden käyttöasteiden tukemana. Koko maan asuntokiinteistöjen keskimääräinen käyttöaste oli 97 prosenttia. Asuntokiinteistöjen tuotot olivat pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa (Tampere, Turku, Jyväskylä, Oulu, Kuopio ja Lahti) hieman muuta maata korkeampia vahvemman arvonkehityksen tukemana. Asuntokiinteistöt ovat houkutelleet kiinteistösijoittajia viime vuosina, ja asunnot ovat nykyisin ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurin sektori.
Toimistokiinteistöjen ennätysalhainen nettotuotto
Toimistokiinteistösijoitusten kokonaistuotto laski tasan prosenttiyksiköllä edellisen vuoden tasostaan, 6,7 prosenttiin. Nettotuottovaatimusten lasku ja vuokra-arvojen nousu tukivat markkina-arvojen kehitystä, mutta toisaalta nousevat ylläpitokustannukset ja vuokralaisten houkuttelun edellyttämät investoinnit painoivat kokonaistuottoja. Toimistokiinteistöjen keskimääräinen käyttöaste nousi hieman, ja oli 84 prosenttia vuonna 2018. Toimistojen nettotuottoaste laski ensimmäisen kerran indeksin historiassa alle viiden prosentin. Nettotuot-tojen lasku johtuu toisaalta sijoittajien kasvavasta kiinnostuksesta korkean markkina-arvon vähäriskisiä kohteita kohtaan, toisaalta toimistojen matalista käyttöasteista ja nousevista kustannuksista.
Muu pääkaupunkiseutu tuotti ydinkeskustaa paremmin
Toimistomarkkinoilla Helsingin ydinkeskustan tuotot laskivat vuoden 2017 ennätystasoltaan, ja kokonaistuotto jäi neljään prosenttiin marginaalisen arvonnousun ja ennätysmatalan nettotuoton seurauksena. Vastaavasti muun pääkaupunkiseudun toimistokiinteistöjen kokonaistuotto nousi lähes 9 prosenttiin vahvan arvonkehityksen tukemana. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimistojen markkina-arvot laskivat edelleen.
Liikekiinteistöjen arvot jatkoivat laskuaan
Liikekiinteistöjen kokonaistuotto laski 2,1 prosenttiin edellisen vuoden 3,7 prosentista. Kauppakeskuskiinteistöjen tuotot putosivat muita liikekiinteistöjä matalammaksi, kun myös pääkaupunkiseudun kauppakeskuskiinteistöjen arvonmuutos kääntyi negatiiviseksi. Muissa liikekiinteistöissä markkina-arvot nousivat pääkaupunkiseudulla, mutta jatkoivat laskuaan muualla Suomessa.
Hotellikiinteistöt tuotot edelleen vahvoja
Hotellikiinteistöjen suosio on vahvistunut kiinteistösijoitusmarkkinoilla viime vuosina. Hotellikiinteistöt olivat Kiinteistöindeksissä parhaiten tuottava kiinteistösektori sekä 2016 että 2017. Vuonna 2018 hotellien kokonaistuotto nousi hieman edellisen vuoden tasostaan, kun nettotuotto säilyi vakaana ja markkina-arvot jatkoivat nousuaan. Myös hotellikiinteistöt tuottivat pääkaupunkiseudulla muuta maata paremmin.
Kokonaistuotot kiinteistötyypeittäin 2000–2018
Lisätietoja: Markus Steinby, puh. 050 464 7587 ja Hanna Kaleva, puh. 040 555 5269
KTI Kiinteistötieto Oy on puolueeton asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa markkinainformaatio- ja tutkimuspalveluja kiinteistöalan ammattimaisille toimijoille. KTI on tuottanut kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa mittaavaa Kiinteistöindeksiä vuodesta 1998 lähtien. Kiinteistösijoitusten kokonaistuotot muodostuvat vuotuisesta nettotuotosta sekä markkina-arvojen muutoksesta. Kiinteistöindeksi kuvaa koko vuoden omistettujen kiinteistöjen tuottoja. Vuonna 2018 Kiinteistöindeksiin osallistui 26 suurta kiinteistösijoittajaa, joiden yhteenlaskettu kiinteistövarallisuus oli 24 miljardia euroa.
KTI Kiinteistöindeksin osallistujat: Aberdeen Standard Investments, Ahlström Capital, Castellum, CBRE Global Investors, Alma Property Partners, Areim Fastigheter, Avara, Avain Vuokrakodit, Citycon, Elo, Exilion Management, Genesta, HYY Kiinteistöt, Ilmarinen, Julius Tallberg-Kiinteistöt, Keva, Kojamo, LähiTapiola, Mercada, Renor, Sampo, SATO, Tarkala-Rettig Kiinteistökehitys, Turun Teknologiakiinteistöt, Varma ja Veritas.
Tiedote 18.2.2019
Suomen Kauppakeskusyhdistys ry
Suomalaisten kauppakeskusten vertailukelpoinen* kokonaismyynti laski 1,1 prosenttia vuoden 2018 loka-joulukuussa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Pääkaupunkiseudulla myynti laski 0,5 prosenttia, muilla suurilla kaupunkiseuduilla 2,7 prosenttia ja muualla Suomessa 0,7 prosenttia. Myynnin pudotus oli jyrkintä lokakuussa. Alkuvuoden vahva kasvu nosti koko vuoden kokonaismyynnin tasan prosentin suuremmaksi kuin edellisenä vuonna.
Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindekseissä on otettu käyttöön uusi, vähittäiskaupan rakenteen muutosta kuvaava toimialaluokittelu**. Uusi luokittelu ottaa huomioon erilaisten palvelujen osuuden kasvun kauppakeskuksissa, ja esimerkiksi viihde- ja vapaa-ajan palvelut on uudessa luokituksessa erotettu omaksi toimialakseen.
Pukeutumisen toimialan pitkään jatkunut myynnin lasku kiihtyi viimeisellä vuosineljänneksellä. Vuositasolla myynnin lasku oli 4,8 prosenttia. Kaikilla muilla uuden luokittelun mukaisilla toimialoilla myynti kasvoi vuoden 2018 aikana edelliseen vuoteen verrattuna. Viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen myynti kasvoi peräti 19 prosenttia, ja nousu oli jyrkintä pääkaupunkiseudulla. Viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä on kuitenkin toistaiseksi pieni, vain parin prosentin luokkaa. Myös muiden kaupallisten palvelujen, kauneuden ja terveyden tuotteiden sekä kahviloiden ja ravintoloiden myynti kasvoi selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Kauppakeskusten suurimman toimialan, päivittäistavara- ja tavaratalokaupan myynti nousi vuositasolla 0,8 prosenttia.
Vertailukelpoisen kauppakeskuskannan kävijämäärä laski viimeisellä neljänneksellä 1,1 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuositasolla kävijämäärä väheni 1,6 prosenttia. Kävijämäärät pienenivät eniten pääkaupunkiseudun kauppakeskuksissa.
Kun uudet kauppakeskukset ja olemassa olevien keskusten laajennukset ja remontit otetaan mukaan tarkasteluun, nousee kauppakeskusten kokonaismyynnin viimeisen vuosineljänneksen kasvu 1,2 prosenttiin ja kävijämäärien kasvu 2,2 prosenttiin. Vuositasolla koko kannan myynti kasvoi 4,6 prosenttia.
Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 38 kauppakeskusta.
Lisätietoja:
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269
Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Pikkulaiva/Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Columbus, Itis, Kaari, Kamppi, Kämp Galleria, Redi, Ristikko, Ruoholahti, VANTAA Jumbo, Myyrmanni Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, Tullintori, TURKU Hansa, Skanssi Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KERAVA Karuselli, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen
*Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like -indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.
**Uusi toimialaluokittelu:
Muoti ja asusteet Vaatteet, jalkineet, laukut, korut, kellot, asusteet
Kauneuden ja terveyden tuotteet Kosmetiikka, luontaistuotteet, kampaamotarvikkeet, apteekit, optikkoliikkeet
Vapaa-aika Urheilu, kirjat ja paperi, harrastusliikkeet, kännykät ja liittymät, pelit, valokuvaus, lelut ja lastentarvikkeet, lemmikit
Sisustaminen ja kodin tarvikkeet Huonekalut, kodin tarvikkeet, kukat, sisustus- ja lahjatavaraliikkeet, kodintekniikka
Päivittäistavarat Elintarvikkeet, päivittäistavarat, makeiset, kioskit, Alko sekä hypermarketien päivittäistavarat
Tavaratalot Tavaratalot sekä hypermarketien käyttötavarat
Muut liikkeet Liikkeet, joiden myyntiä ei ole pystytty kohdistamaan muille toimialoille
Kahvilat ja ravintolat Baarit, yökerhot, kahvilat, pikaruoka, food court, jäätelö-, mehu- ja smoothiebaarit, ravintolat
Kauneus- ja hyvinvointipalvelut Parturi-kampaamot, kauneushoitolat, tatuointiliikkeet, kunto- ja joogasalit, hierontapalvelut, terveyspalvelut; lääkäriasemat, hammaslääkärit yms.
Viihde- ja vapaa-ajanpalvelut Elokuvateatterit, keilaradat, pelisalit, kiipeilyseinät, liikunta-, seikkailu- ja teemapuistot, taidemuseot, teatterit, konserttisalit
Kaupalliset palvelut Pesulat, suutarit, pukuvuokraamot, vaatelainaamot, auton huolto-, pesu-, vuokraus- ym. palvelut, matkatoimistot, pankit, vakuutusyhtiöt, posti, kiinteistönvälitys, eläinlääkäri, pienvarastopalvelut, muut kaupalliset palvelut
Viime vuosi oli kiinteistökauppamarkkinoilla jälleen hyvin vilkas. KTI Transaktioseurannan mukaan vuoden 2018 kiinteistökauppavolyymi oli 9,3 miljardia euroa, joka on kaikkien aikojen toiseksi korkein vuosivolyymi. Vuoden 2017 ennätysluvuista volyymi laski yhdeksän prosenttia. Kaupankäynti oli vilkkainta vuoden lopulla, ja neljännellä vuosineljänneksellä volyymiksi kirjattiin peräti 3,7 miljardia euroa, joka on KTI:n vuonna 2001 alkaneen seurannan toiseksi korkein yhden kvartaalin volyymi. Kaupankäyntivolyymi on nyt ylittänyt miljardin euron rajan jo 15 peräkkäisenä vuosineljänneksenä.
Vuoden suurin kauppa tehtiin syksyllä, kun Kildare Partners osti Technopoliksen koko osakekannan. Technopoliksen Suomessa omistamien kiinteistöjen markkina-arvo on noin 950 miljoonaa euroa. Suuria kauppoja tehtiin vuoden aikana poikkeuksellisen paljon, sillä yli 100 miljoonan euron kauppoja solmittiin pitkälti toistakymmentä. Ulkomaisten sijoittajien osuus vuoden 2018 volyymista oli 66 prosenttia, eli ulkomaiset sijoittajat hankkivat vuoden aikana Suomesta kiinteistöjä peräti 6,1 miljardilla eurolla. Vuonna 2017 vastaava osuus oli vieläkin suurempi, jopa 71 prosenttia.
Toimistokiinteistöt vaihdetuin kiinteistötyyppi
Toimistokiinteistöjen kaupankäynti oli toista vuotta peräkkäin erittäin vilkasta. Toimistot olivat vuoden vaihdetuin kiinteistötyyppi 39 prosentin osuudella kokonaisvolyymista, ja toimistokauppojen arvo oli 3,6 miljardia euroa. Liikekiinteistöjen osuus kauppavolyymista oli 24, ja asuntoportfolioiden osuus 19 prosenttia. Asuntoportfolioiden kaupankäyntivolyymi oli historian toiseksi korkein useiden suurten asuntosalkkujen vaihdettua omistajaa vuoden aikana. Hoivakiinteistöistä tehtiin kauppoja yli 600 miljoonalla eurolla, joka on tämän sektorin ennätyslukema. Myös tuotannollisista ja hotellikiinteistöistä tehtiin muutama suuri kauppa viime vuonna.
Lisätietoa ja tarkempia analyyseja kiinteistökaupoista on saatavilla KTI Transaktioseurannasta: Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi tai Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola(a)kti.fi. Suurimmat viime aikojen julkiset kaupat listataan myös KTI:n www-sivuilla: Major transactions -listaus. KTI Transaktioseurannan linjauksia löytyy KTI:n www-sivuilla olevasta Kiinteistötietoiskusta.
Mitä?
KTI:n 25-vuotisjuhlavuoden viimeinen Kiinteistötietoisku käsittelee digitalisaatiota. Tietotekninen kehitys ja digitalisaatio ovat muuttamassa monien toimialojen vakiintuneita liiketoimintamalleja, rakenteita ja kilpailuasetelmia, ja kiinteistöala ei ole poikkeus tälle kehitykselle. Konkreettisia esimerkkejä käytännön digitalisaatiosta kiinteistöalan sisällä löytyy vuokrasopimusten laatimisesta tulevaisuuden kysynnän ennustamiseen tekoälyllä. Erilaisilta aloilta löytyy useita erilaisia esimerkkejä siitä, miten digitaaliset verkostot ja prosessit ovat luoneet perustan uusille ratkaisuille ja kokonaan uusille markkinoille. Aihe on erittäin laaja ja moniulotteinen ja tämän tekstin tarkoituksena on tuoda hieman valoa digitalisaation maailmaan suomalaisesta kiinteistösijoitusnäkökulmasta näin Slushin ja RecoTechin yhteydessä. Aiheen ajankohtaisuudesta kiinteistöalalla kertoo ehkä jotain se, että RecoTechiin ilmoittautuneiden lukumäärä oli kasvanut viime vuoden noin 400 ilmoittautuneesta noin tuhanteen tänä vuonna.
Miksi?
Digitalisaatiolla on useita ajureita, joista monet liittyvät (kiinteistöliike)toiminnan tehokkuuden lisäämiseen. Tehokkuutta voidaan toisaalta mitata monella eri tavalla – kustannussäästöillä, tiedon hyödyntämisen kasvattamisella, olemassa olevan tiedon kasvattamisella ja jakamisella, tiedon virheellisyyden minimoinnilla ja vastaavasti tiedon oikeellisuuden maksimoinnilla. Digitalisaatiolla voidaan myös tavoitella kasvua, innovaatiota tai resurssien tasapainoisempaa hyödyntämistä joko yksittäisen kiinteistön, salkun tai koko yhteiskunnan tasolla.
Pääomaintensiivisiä kiinteistöjä ja rakennuksia ei voi suoraan digitalisoida, mutta niiden käyttö ja johtaminen ovat digitalisaation myötä muuttumassa. Digitalisaatio johtaa myös resurssien uudelleenallokointiin ja raja-aitojen poistumiseen eri toimintojen ja toimijoiden välillä. Kiinteistöt palveluna tai infrastruktuurina vaikuttavat ensi tarkastelussa olevan kehitysjanan ääripäitä, toisaalta niitä voi tarkastella kolikon vastakkaisina puolina. Digitalisaatio voi osaltaan edistää alustan ja palvelun saattamista yhteen ja näin tarjota asiakkaalle relevantteja palveluita.
Miten?
Digitalisaatiota tapahtuu kiinteistöalan monilla eri alueilla rakennusprojektin suunnittelusta vuokraustoiminnan johtamiseen ja sijoitusstrategian toteuttamiseen. Rakennusprojektin suunnitteluprosessi on jo tänään käytännössä digitalisoitu, mutta erilaiset AR (Augmented reality) ja VR (Virtual reality) sovellukset ovat viemässä tätäkin prosessia uudelle digitalisaation tasolle. Vuokrasopimuksen voi myös tänään tehdä sähköisesti ilman fyysisiä sopimuspapereita ja erilaiset mobiilisovellukset ovat tuoneet uuden ulottuvuuden esimerkiksi kokoustilojen varaamiseen sekä oman organisaation että kolmansien osapuolten valikoimista. Tiedon hallintaan ja sen kulkemiseen on olemassa erilaisia digitaalisia ratkaisuja, mutta kuitenkin erilaiset raportointiin ja arvonmääritykseen liittyvät prosessit ovat edelleen yllättävän manuaalisia.
Uudet liiketoimintamallit ja -tavat ovat myös kiinteistöalalla murtaneet vakiintuneita arvoketjuja uuteen muotoon. Nimekkäimpiä esimerkkejä tästä ovat muun muassa WeWork toimistopuolella ja Airbnb asunto- ja hotellipuolella. Uudet liiketoimintamallit ovat edelleen kohtalaisen tuoreita konsepteja ja niiden pitkäaikaiset vaikutukset kiinteistöalan toimintatapoihin, kannattavuuteen ja riskienhallintaan selkiintyvät ajan myötä.
Jos tämän päivän tilannetta tarkastelee kiinteistöalan arvoketjun tai projektin aikajanan avulla, voimme usein todeta, että prosessin eri osa-alueet ovat osa-alueen sisällä integroituja, mutta osa-alueiden välillä on yleisesti katkoja. Tulevaisuudessa tiedon integraatio ja harmonisointi sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti tulevat viemään digitalisaatiota eteenpäin uusille tasoille. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään vaan se vaatii aktiivista työtä ja verkostoitumista vakiintuneiden toimintamuotojen tueksi.
KTI on osaltaan aktiivisesti edistänyt kiinteistöalan digitalisaatiota käytännössä osallistumalla vuoden 2018 aikana hallituksen KIRA-digi-kärkihankkeeseen, jonka päämääränä on kehittää ratkaisuja tiedon virtauttamiseen kiinteistö- ja rakennusalalla. KIRA-digi-ohjelman tukemana olemme kehittäneet automatisoidun tiedonsiirtoratkaisun, joka mahdollistaa tehokkaamman tiedonkulun alan sisällä. Kehitetty ratkaisu perustuu yhteisesti määriteltyyn tietomalliin ja tiedonsiirron rajapintamäärityksiin, ja sen kautta kiinteistösalkun ja yksittäisen kohteen perus- ja vuokrasopimustiedot virtaavat automaattisesti organisaatiosi ja yhteistyökumppaniesi – ja KTI:n – järjestelmien välillä. Tulevaisuudessa laajennamme palvelua kattamaan myös muita kiinteistöliiketoiminnan osa-alueita kuten kiinteistöjen tuotot ja ylläpitokustannukset.
Automatisoitu tiedonsiirto mahdollistaa uusia ja parempia KTI-palveluja, kuten vertailu- ja markkinatiedon ajantasaisemman päivityksen ja tiheämmän raportointivälin, ja vähentää tiedonvälityksessä tapahtuvia virheitä. Tieto kulkee tehokkaasti molempiin suuntiin ja vakiintuneen KTI API -palvelun avulla voimme toimittaa KTI-datan suoraan myös asiakkaan omiin järjestelmiin. Matti Heiskanen, Klaus Vesama ja Markus Steinby kertovat mielellään lisää siitä, miten pääsette toteuttamaan kiinteistöalan digitalisaatiota yhteistyössä kanssamme.
Lisätietoja: Matti Heiskanen, puh. 040 832 6698, matti.heiskanen(a)kti.fi, Klaus Vesama, puh. 050 520 6338, klaus.vesama(a)kti.fi ja Markus Steinby puh. 050 464 7587, markus.steinby(a)kti.fi.
Aiemmin ilmestyneisiin KTI Kiinteistötietoiskuihin voit tutustua KTI:n nettisivuilla.
KIRA-digi -ohjelman ”Kiinteistösijoittamisen tieto liikkeelle” -kokeiluhanke saatiin päätökseen lokakuun lopussa. Kokeiluhankkeen tavoitteena oli virtaviivaistaa ja tehostaa kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen liiketoimintaprosesseja määrittelemällä ja toteuttamalla tiedonsiirtoratkaisu vuokraustoiminnan keskeisille tiedoille. Ratkaisun avulla tiedot liikkuvat automaattisesti, tietoturvallisesti ja entistä tehokkaammin eri järjestelmien ja osapuolten välillä. Tulemme jatkamaan kehitystyötä myös tästä eteenpäin asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa.
Laadukas tieto lisää Suomen kiinteistömarkkinoiden kansainvälistä kilpailukykyä
Kokeiluhankkeen taustalla on tavoite lisätä Suomen kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyyttä lisäämällä tiedon virtauttamista ja parantamalla tiedon laatua ja ajantasaisuutta. Laadukas tieto tukee kiinteistömarkkinoiden kilpailukykyä ja parantaa riskienhallinnan edellytyksiä. Tiedonsiirtoratkaisu, rajapinnat ja tietojen rakenteellistaminen edesauttavat toimijoiden tiedolla johtamista, tietojen reaaliaikaista välittämistä ja ajantasaisemman markkinainformaation saatavuutta. Vastaavasti rajoitteet tietojen saatavuudessa, laadussa ja välittämisessä lisäävät manuaalisen työn määrää päivittäisessä kiinteistöjohtamisessa sekä kiinteistökauppa-, managerin vaihto- ja muissa muutos- ja uudelleenjärjestelytilanteissa.
Hankkeen tausta
Kokeiluhanketta edelsi keväällä 2017 kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen yhteisen tietomallin määrittelyprojekti. Määrittely toteutettiin yhteistyössä merkittävien kiinteistösijoittajien ja -omistajien kanssa, jotta määrittelyillä saavutetaan riittävä kattavuus ja sitoutuminen toimijoiden keskuudessa. Samalla toimittiin aktiivisesti osana KIRA-digi-yhteisöä ja selvitettiin hanketta tukevia rinnakkaisia projekteja ja yhteistyötahoja. Lopputuloksena syntyi tiedonsiirtoratkaisun määrittely, tietomalli- ja rajapintamääritykset valituille kiinteistöliiketoimintaprosesseille sekä suunnitelma jatkokehitystä ja -kokeiluhanketta varten.
”Kiinteistösijoittamisen tieto liikkeelle” -kokeiluhankkeessa toteutettiin käytännössä tiedon virtauttamista
Kokeiluhankkeessa vietiin aiempi määrittelytyö ja kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen yhteinen tietomalli käytäntöön toteuttamalla pilvipohjainen tiedonsiirtoratkaisu kiinteistöjen perus- ja vuokraustiedoille ja rajapinnat sekä liittymät osallistujien tietojärjestelmiin. Minimitavoitteena on muodostaa tietosisällöt tiedon omistajan lähdejärjestelmissä ja välittää ne valtuutusten puitteissa vastaanottajalle rajapintojen kautta. Vastaavasti päivitetyt ja jalostetut vuokraustiedot voidaan palauttaa takaisin lähettäjälle. Samalla tietojen välittämisen frekvenssiä on kasvatettu ja ne ovat saatavilla vuosineljänneksittäin. Hankkeessa kehitetään myös KTI Online- ja rajapintapalveluja, jotka tukevat markkinatietojen ajantasaisuutta ja välittämistä.
Jotta kuvatut tavoitteet ja toimet ovat realisoituneet käytännössä, se on vaatinut kick-off -tilaisuuden jälkeen aktiivista ja samansuuntaista yhteistyötä. Olemme tavanneet kaikki osallistujat ja tietojärjestelmätoimittajat kahdenkeskisissä projektipalavereissa sekä kuukausittaisissa projektipalavereissa Skype-webinaarien välityksellä. Projektin aikaiseen työskentelyyn, viestintään ja dokumentaation jakamiseen on hyödynnetty Office365 Teams -ryhmätyötilaa ja -keskustelukanavia. KTI on osallistunut aktiivisesti KIRA-digi-yhteisön ja -toimialan kehitystyöhön, johtanut kokeiluhankeen työtä sekä tukenut osallistujien ja tietojärjestelmätoimittajien liittymien kehitystyötä ja hyväksymistestausta.
Kevättalven 2018 aikana hankkeessa toteutettiin tiedonsiirtoratkaisun, tietomallin ja osallistujien liittymien kehitystyötä yhteistyössä tietojärjestelmätoimittajien kanssa, jotka lähtivät proaktiivisella otteella mukaan hankkeeseen. KTI kehitti tiedonsiirtoratkaisua tietojärjestelmäkumppaniensa kanssa sekä määritteli vuokraustietojen uutta toiminnallisuutta KTI Onlineen.
Touko-kesäkuussa 2018 kokeiluhankkeessa siirryttiin tiedonsiirtoratkaisun ja sen osien testaukseen, jossa tietomallin mukaiset kiinteistö- ja vuokraustiedot muodostettiin ja välitettiin osallistujien tietojärjestelmistä tiedonsiirtoratkaisun rajapintaan ja sitä kautta testausvaiheessa valtuutettuna tahona toimivalle KTI:lle. Vuokraustietojen sisällön ja kattavuuden rinnalla testattiin kokonaisuuden toiminnallisuutta, suorituskykyä ja tietojen tietoturvallista välittämistä.
Tiedonsiirtoratkaisu pilvipalveluna otettiin tuotantoon kesäkuussa 2018 ja samalla päätettiin jatkaa kokeiluhanketta lokakuun loppuun, jotta liittymien kehitys ja hyväksymistestaus saatiin riittäviltä osin toteutettua. Kokeiluhankkeen päättyessä seitsemän osallistujaa kymmenestä on hyväksymistestattu vuokrausaineistoilla ja tätä tukeva uusi vuokraustietojen raportointi julkaistaan KTI Onlineen vuodenvaihteessa.
Hankkeen läpivienti on onnistunut kokonaisuutena hyvin ja puolentoista vuoden aikana on saatu paljon aikaiseksi kiinteistöjohtamisen digitalisoinnin saralla. Tietomalli, tiedonsiirtoratkaisu, kiinteistö- ja vuokraustietojen rajapinnat ja niiden liittymät osallistujien tietojärjestelmiin on toteutettu. Samalla olemme tunnistaneet jatkokehityskohteita kokeiluhankkeen teemoista, liittyen kiinteistö- ja vuokraustietojen sisältöön ja laatuun, tietojen välittämiseen sekä ketterämpään rajapintojen kehittämiseen.
Digitalisaatio kiinteistöjohtamisen tiedoilla on saatu hyvään vauhtiin – tästä on hyvä jatkaa
Kokeiluhanke on toteuttanut käytännössä KIRA-digin tiedonhallinnan ja yhteentoimivuuden periaatteita. Samalla se on edesauttanut osallistujia ja myös KIRA-toimialaa kasvattamaan ymmärrystä siitä, miksi tiedon virtauttaminen on tärkeää, mitä liiketoimintamahdollisuuksia se voi synnyttää ja mitkä ovat hyviä käytäntöjä sen toteutukseen. Pilvipalvelut ovat liiketoiminnassa jo arkipäivää ja kokeiluhankkeen myötä ymmärretään mitä REST API -rajapinnat ovat ja mitä niiden toteuttamiseen vaaditaan sisäisesti liiketoiminnan ja kehittäjien näkökulmista. Samalla ymmärretään tietorakenteita ja niiden kytkentöjä julkisiin ja kaupallisiin rekistereihin ja -tunnisteisiin sekä missä muodossa ja menetelmillä tietojen tulisi liikkua.
Osana kokeiluhanketta olemme käyneet aktiivista keskustelua kiinteistöjohtamisen keskeisimmistä tietosisällöistä ja näiden tuomisesta osaksi tiedonsiirtoratkaisua. Samalla on tunnistettu tarve markkinatiedoille Online-tietopalveluna ja/tai rajapintoina omaan tietojärjestelmään. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi kehitystyö jatkuu perustehtävämme mukaisesti yhdessä toimialan kanssa, jotta Suomen kiinteistömarkkinoiden kilpailukyky kasvaa entisestään.
Kirjoittaja toimii KTI:ssä kehityspäällikkönä ja kokeiluhankkeen projektipäällikkönä.
KIRA-digi on hallituksen kärkihanke ja se saa rahoitusta ympäristöministeriöltä. http://www.kiradigi.fi
Lisätietoja: Klaus Vesama, puh. 050 520 6338, klaus.vesama(a)kti.fi
KTI on julkaissut uuden raportin vuokra-asumisen ja asuntovuokramarkkinoiden trendeistä ja tulevaisuudennäkymistä. ”Mistä KIRA-ala puhuu” -katsauksemme julkaistiin nyt toista kertaa ja toivottavasti saamme jatkaa perinnettä myös jatkossa. Katsauksissa pyrimme nostamaan esille ja herättämään keskustelua suurista, koko kiinteistö- ja rakennusalaan vaikuttavista kehitystrendeistä. Raportti on tuotettu Kiinteistöalan Koulutussäätiön tuella. Raportti julkaistiin Kiinteistöalan Vuosiseminaarissa, jossa aiheesta kuultiin myös key note -puheenvuoro ja paneelikeskustelu. Toivottavasti raportti löytää käyttöä ja herättää ajatuksia ja keskustelua myös muissa tilaisuuksissa ympäri vuoden. Otamme mielellämme vastaan palautetta raportista ja kuulemme mahdollisista ideoistanne tulevien katsaustemme aiheiksi.
Lataa Mistä KIRA-ala puhuu: Vuokra-asumisen tulevaisuus -raportti
Lisätietoja: Hanna Kaleva, hanna.kaleva(a)kti.fi, puh. 040 5555 269
Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 14.11.2018
KTI Markkinakatsaus ja RAKLI-KTI Toimitilabarometri
Kiinteistöt kiinnostavat sijoittajia edelleen, ja kuluvasta vuodesta on tulossa yksi kaikkien aikojen vilkkaimmista kiinteistökauppavuosista. Ulkomainen sijoituskysyntä pysyy huippulukemissa ja kaikilla pääkiinteistösektoreilla on nähty suuria kauppoja. Monta vuotta laskeneet tuottovaatimukset näyttäisivät nyt kuitenkin saavuttaneen pohjalukemansa. Vahva taloustilanne tukee vuokramarkkinoita sekä toimitila- että asuntomarkkinoilla.
Kaikkien aikojen toiseksi korkein kiinteistökauppavolyymi
Lokakuun loppuun mennessä kiinteistökauppoja oli tehty noin 7,3 miljardin euron arvosta, mikä jää noin puolisen miljardia vuoden 2017 vastaavan ajankohdan huippulukemista. Ulkomaisten sijoittajien osuus kaikista kaupoista nousee lähelle kahta kolmasosaa. Sijoittajia kiinnostavat nyt kaikenlaiset kiinteistöt: vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen kaupoista vajaa kolmannes oli tehty toimistoista, neljännes vähittäiskaupan kiinteistöistä ja reilu 20 prosenttia asuntokiinteistöistä. Suuret yksittäiset kaupat nostavat kokonaisvolyymiä: vuoden toistaiseksi suurimmasta kaupasta vastasi Kildare Nordic Acquisitions S.a.r.l., joka teki julkisen ostotarjouksen kaikista Technopoliksen kiinteistöistä, ja näin Technopoliksen lähes 950 miljoonan euron suomalaiset kiinteistöt vaihtavat omistajaa ja poistuvat pörssilistalta. Ruotsalaisen Cibus Nordic Real Estaten keväällä Siriukselta ostaman liikekiinteistösalkun hinta nousi 767 miljoonaan euroon. Lokakuulle osui myös Morgan Stanley Real Estate Investingin 516 miljoonan euron Itis-kauppa, joka on suurin yksittäisen kiinteistökohteen kauppa Suomessa ikinä.
Merkittävien kiinteistökauppojen volyymi Suomessa
Lähde: KTI Transaktioseuranta
Nettotuottovaatimusten pohjalukemat ohitettu?
Vahva sijoituskysyntä on painanut parhaiden kiinteistöjen tuottovaatimuksia jo vuosia, ja niiden hinnat ovat nousseet huippulukemiin. Lokakuussa toteutetussa RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyssä hyväsijaintisen ja -laatuisen Helsingin keskustan toimistokiinteistön nettotuottovaatimus noteerattiin kuitenkin nyt 4,1 prosenttiin, mikä on 0,1 prosenttiyksikköä korkeampi taso kuin viime keväänä. Myös kaikkien muiden suurten kaupunkien toimistokiinteistöjen tuottovaatimukset nousivat hienoisesti, ja riskipreemio Helsinkiin pysyi siis edelleen korkeana. Pientä nousua nähtiin myös liikekiinteistöjen tuottovaatimuksissa. Parhaiden asuntokiinteistöjen tuottovaatimukset sen sijaan jatkoivat laskuaan, ja helsinkiläisen hyväsijaintisen vuokra-asuntokohteen tuottovaade noteerattiin 3,7 prosenttiin.
Suurten kaupunkien keskusta-alueiden toimistojen nettotuottovaatimukset
Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri
Ulkomaiset sijoittajat aktiivisia myös asuntomarkkinoilla
Kuluvana vuonna Suomen asuntosijoitusmarkkinoille on rantautunut useampiakin uusia ulkomaisia sijoittajia. Kaupungistuminen vahvistaa vuokra-asuntokysyntää ja asuntosijoittamisen suosiota kautta Euroopan, ja muutaman vuoden tarkkailun jälkeen Suomestakin löytyy nyt kiinnostavia asuntosijoitusmahdollisuuksia kansainvälisille rahastoille. Tänä vuonna ensimmäiset sijoituksensa Suomen asuntomarkkinoille ovat tehneet esimerkiksi Round Hill Capital sekä Morgan Stanley Real Estate Investingin ja Aberdeen Standard Investmentsin hallinnoimat rahastot. Myös jo aiemmin Suomeen rantautuneet ulkomaiset sijoittajat ovat kasvattaneet sijoituksiaan. Kaikkiaan KTI:n seurannan mukaan ulkomaiset sijoittajat omistavat Suomessa jo noin 9 500 vuokra-asuntoa.
Helsingin keskustan toimistovuokrat jatkavat nousuaan, tyhjän tilan määrä laskussa
Vahva taloustilanne tukee myös toimitilavuokramarkkinoita. KTI:n Helsingin keskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava vuokraindeksi nousi syksyn 2017 ja 2018 välillä kuudella prosentilla, mikä on yksi suurimpia vuosinousuja 2000-luvulla. Myös muissa suurissa kaupungeissa parhaiden toimistoalueiden ja -kohteiden vuokratasot ovat nousussa. KTI:n seuraamien suurten kiinteistösijoittajien omistamien pääkaupunkiseudun toimistokiinteistöjen käyttöaste oli syyskuussa korkeampi kuin kertaakaan sitten syksyn 2012, mutta taso on edelleen matala, 83,5 prosenttia. RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa kiinteistöalan ammattilaiset ennakoivat toimistojen vajaakäytön paranevan myös lähitulevaisuudessa. Pääkaupunkiseudulle on kuitenkin rakenteilla runsaasti, yli 200 000 neliötä uutta modernia toimistotilaa.
KTI Toimistovuokraindeksi (Helsingin ydinkeskustan toimistot, uudet vuokrasopimukset, indeksi 2000=100)
Lähde: KTI Vuokravertailu, toimitilat
Tarjonnan kasvu ja vähittäiskaupan muutos haastavat kauppakeskukset
Pääkaupunkiseudun liiketilatarjonta on kuluvan vuoden aikana kasvanut jo syyskuun loppuun mennessä noin 95 000 neliöllä. Kolmannen vuosineljänneksen lopussa rakenteilla oli yli 220 000 uutta liiketilaneliötä. Liiketilojen käyttöasteet pysyvät pääkaupunkiseudulla toistaiseksi korkeina, noin 94 prosentissa, mutta RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa täsmälleen yhtä moni vastaaja odottaa vajaakäyttöasteen nousevan kuin laskevan tulevan kuuden kuukauden aikana. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella odotukset vajaakäytön kehityksestä ovat negatiivisia. Kasvava tarjonta ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset haastavat vähittäiskauppaa, ja liiketilavuokrien kehitysodotukset ovat kääntyneet negatiivisiksi suurimpien kaupunkien ulkopuolella. Myös pääkaupunkiseudulla vuokrien nousuodotukset ovat nyt selkeästi maltillisempia kuin vielä viime keväänä.
Liiketilavuokraennusteiden saldoluvut (seuraavat 6 kk)
Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri
Rakenteilla olevat toimitilojen uudishankkeet pääkaupunkiseudulla, syyskuu 2018 (vuokrattava ala)
Lähde: KTI Rakennushankeseuranta, RPT Docu Oy
Asuntovuokrien maltillinen nousu jatkuu tarjonnan kasvusta huolimatta
Kiivas asuntorakentaminen kasvattaa vuokra-asuntokantaa etenkin suurimmissa kaupungeissa. Suurten asunto-omistajien uudishankkeet kasvattavat pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotarjontaa tänä vuonna noin 4 500 asunnolla, ja rakenteilla on edelleen yli 7 000 vuokra-asuntoa. Muissa suurissa kaupungeissa rakenteilla oli syyskuun lopun tilanteessa yhteensä vajaat 3 000 vuokra-asuntoa. Vuokrien nousu on jatkunut tarjonnan kasvusta huolimatta, ja pääkaupunkiseudun uusien sopimusten vuokrat nousivat keskimäärin 2,5 prosentilla syksyn 2017 ja 2018 välisenä aikana. Nousu oli voimakkainta Helsingin kalleimmilla alueilla. Tampereen ja Oulun indeksit osoittivat pääkaupunkiseudun kanssa samansuuruista nousua, ja Turussa vuokrat nousivat hieman loivemmin, noin yhdellä prosentilla. Jyväskylässä ja Lahdessa tarjonnan kasvu näkyy uusien vuokrasopimusten vuokratasojen laskuna.
Valmistuneet ja rakenteilla olevat vuokra-asuntohankkeet
Lähde: KTI Rakennushankeseuranta, RPT Docu Oy
KTI Asuntovuokraindeksit: pääkaupunkiseutu ja muut suuret kaupungit yhteensä
Uudet vuokrasopimukset, vapaan vuokranmäärityksen kohteet, indeksi 2000=100
Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot
Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269
Mikko Östring, johtaja, RAKLI ry, puh. 050 301 8933
Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 14.11.2018 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä lokakuussa toteutettuun RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 49 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.
Lataa KTI Markkinakatsaus syksy 2018
Lataa KTI Market Review autumn 2018
Lataa lehdistötiedote pdf-muodossa ja lehdistötiedotteen graafit pdf-muodossa.
Mitä?
Marraskuun kiinteistötietoisku tarkastelee KTI:n 25-vuotisjuhlan kunniaksi KTI:n tietopalvelujen kehitystä sekä puolueettoman markkinatiedon merkitystä. KTI aloitti kiinteistömarkkinatiedon keräämisen ja julkaisemisen 1990-luvun alussa toimialan suurten yritysten ja järjestöjen aloitteesta ja tukemana. Ensimmäinen kiinnostuksen kohde oli toimitilojen vuokratieto, josta ei tuolloin ollut saatavissa luotettavaa markkinatietoa. Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin KTI:n palveluvalikoima laajeni kiinteistöjen kokonaistuottoja mittaavalla KTI Kiinteistöindeksillä, Asuntovuokravertailulla ja Ylläpitokustannusvertailulla. Asiakastyytyväisyysvertailu vakiintui 2000-luvun alussa, ja muutamia vuosia myöhemmin Transaktioseuranta- ja Rakennushankeseurantapalvelut saivat nykyistä muistuttavan muotonsa. Viimeisimpiä tulokkaita KTI:n tietopalveluperheessä ovat Kauppakeskusvertailu ja Yritysvastuuanalyysi. Lisäksi KTI tuottaa monipuolisesti tietoa kiinteistösijoitusmarkkinoiden koosta, rakenteesta ja toimijoista.
Suomen kiinteistömarkkinat noteerataan kansainvälisesti erittäin läpinäkyviksi ja toimintaympäristöltään kilpailukykyisiksi. Alan yritysten ja järjestöjen edelläkävijyyden ansiosta markkinatietoa on saatu kerättyä kattavasti ja pitkäjänteisesti. Tiedon kattavuuden on osaltaan mahdollistanut alan keskeisten toimijoiden yhteinen sitoutuminen ja kehittämistahto.
Miksi?
Luotettavan ja puolueettoman kiinteistömarkkinainformaation tarve on kasvanut vuosien saatossa kiinteistömarkkinoiden kasvaessa ja ammattimaistuessa. Markkinatietoa arvostetaan ja tarvitaan yhä enemmän päätöksenteon ja kiinteistöjohtamisen tueksi. Teknologian kehitys mahdollistaa entistä analyyttisemmat ja monipuolisemmat raportointi- ja johtamistyökalut, jotka vaativat syötteekseen luotettavaa, ajantasaista ja entistä yksityiskohtaisempaa tietoa. Erityisen suuressa arvossa markkinatieto on kansainvälisille toimijoille, jotka arvioivat, vertailevat ja analysoivat eri maiden markkinoita puhtaasti markkinatiedon pohjalta. Markkinatietoa haetaan ja hankitaan eri lähteistä: julkisista tietolähteistä, alan konsulteilta sekä erikoistuneilta informaatio- ja analyysipalveluyrityksiltä.
Kiinteistösijoitusmarkkinoilla markkinatiedon saatavuutta ja markkinoiden läpinäkyvyyttä pidetään yhtenä markkinoiden kypsyyden ja kilpailukyvyn merkkinä. Mitä vähäisempää ja epäluotettavampaa saatavilla oleva markkinatieto on, sitä suurempi riskipreemio sijoituksille hinnoitellaan. Muista varallisuuslajeista poiketen kiinteistösijoitusmarkkinoilta ei ole saatavissa julkisesti tuotettuja indeksejä, vaan tietojen saatavuuden turvaaminen perustuu yksittäisten toimijoiden haluun parantaa markkinoiden läpinäkyvyyttä ja samalla saada riippumatonta analyysiä oman toimintansa menestyksestä.
Miten?
KTI kerää tiedot asiakkailtaan, eli pääosin suurilta kiinteistösijoittajilta ja -managereilta. KTI validoi ja analysoi tiedot ja tuottaa niiden pohjalta asiakaskohtaisia luottamuksellisia palveluja sekä laajemmin myytävää ja julkaistavaa markkinatietoa. KTI käsittelee asiakkaiden luovuttamia tietoja ehdottoman luottamuksellisesti, eikä yksittäisen asiakkaan tiedot ole milloinkaan tunnistettavissa KTI:n julkaisemista markkinatunnusluvuista.
Kullakin KTI:n tietopalvelulla on oma vuotuinen tai vuosineljänneksittäinen julkaisusyklinsä. Yksi tämän hetken keskeisimmistä kehittämiskohteistamme on tiedonsiirtoprosessiemme automatisointi, joka mahdollistaisi entistä tiheämmät ja virheettömämmät tiedonkeruuprosessit sekä tietojen entistä sujuvamman virtaamisen KTI:n ja asiakkaiden välillä molempiin suuntiin.
Tietopalvelut tuottavat puolueetonta analyysiä ja vertailua kiinteistösijoittajan tuottojen, riskien, vuokrien, ylläpitokustannusten ja asiakastyytyväisyyden menestyksestä suhteessa relevanttiin vertailujoukkoon. Yhdessä KTI:n laaja-alainen tuoteperhe tarjoaa monipuolisen näkymän yksittäisen kiinteistösijoittajan liiketoiminnan menestyksestä ja sen kehittämispotentiaalista.
Lisätietoja: Hanna Kaleva, puh. 040 5555 269, hanna.kaleva(a)kti.fi
Aiemmin ilmestyneisiin KTI Kiinteistötietoiskuihin voit tutustua KTI:n nettisivuilla.
Tiedote 29.10.2018
Suomen Kauppakeskusyhdistys ry
Suomalaisten kauppakeskusten vertailukelpoinen* kokonaismyynti kasvoi 0,9 prosenttia vuoden 2018 heinä-syyskuussa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kolmannen neljänneksen kasvu oli vuoden alkupuoliskoa hitaampaa. Myynti kasvoi selkeästi elokuussa, kun taas heinä- ja syyskuussa myynti oli lähellä vuoden 2017 tasoa. Kokonaismyynti jatkoi kasvuaan pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Muualla Suomessa myynti sen sijaan laski edelliseen vuoteen verrattuna.
Kaupan toimialoista pukeutumisen myynti jatkoi laskuaan. Sen sijaan kahvilat ja ravintolat, kauneuden ja terveyden ja vapaa-ajan sekä sisustamisen ja kodintarvikkeiden liikkeet kasvattivat myyntiään selkeästi. Päivittäis- ja tavaratalokaupan myynti kasvoi saman verran kuin kauppakeskusten kokonaismyynti.
Vertailukelpoisen kauppakeskuskannan kävijämäärä oli lähes samalla tasolla kuin vuotta aiemmin vastaavalla ajanjaksolla. Kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen tai 12 kuukauden laskentaperiodeilla kävijämäärien kehitys pysyttelee edelleen negatiivisena. Kävijämäärä laski pääkaupunkiseudun ja muun Suomen kauppakeskuksissa, kun taas pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkien kävijämäärä nousi hienoisesti. Pääkaupunkiseudulla kävijämäärän lasku hidastui selkeästi vuoden kahteen ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.
Kun uudet kauppakeskukset ja olemassa olevien keskusten laajennukset ja remontit otetaan mukaan tarkasteluun, nousee kauppakeskusten kokonaismyynnin kolmannen vuosineljänneksen kasvu 4,4 prosenttiin ja kävijämäärien kasvu 3,5 prosenttiin. Koko kannan kasvua vahvistavat etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin suuriin kaupunkeihin viimeisen vuoden aikana avatut uudet keskukset sekä pääkaupungin laajennukset.
Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 41 kauppakeskusta, mikä kattaa noin 80 prosenttia koko toimialan kokonaismyynneistä sekä liiketilaneliöistä ja antaa siten kattavan kuvan koko toimialan kehityksestä.
Lisätietoja:
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269
Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Pikkulaiva/Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Kämp Galleria, Itis, Kaari, Kamppi, Ristikko, Ruoholahti, VANTAA Jumbo, Myyrmanni Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KEMPELE Zeppelin, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina, Tullintori, TURKU Hansa, Skanssi, YLÖJÄRVI Elo Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen
*vertailukelpoisesta, ns. like-for-like -indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit
