Mitä?

Neliövuokra on vakiintunut tapa tilojen vuokrien mittaamiseen ja vertaamiseen niin asunto- kuin toimitilamarkkinoillakin. Myös markkinoiden hintakehitystä mittaavat vuokraindeksit perustuvat neliövuokriin. Rakennettavien ja ylläpidettävien neliöiden määrä määrittää myös rakentamisen ja vaikkapa lämmittämisen kustannuksia, mikä puolestaan vaikuttaa asuntojen hintoihin ja kiinteistösijoittamisen tuottoihin. Etenkin asuntomarkkinoilla viimeaikainen kehitys on kuitenkin nostanut tarpeen tarkastella huoneistotyyppikohtaisia kokonaisvuokria neliövuokrien rinnalla.

Miksi?

Uusien rakennettavien asuntojen keskimääräinen koko on pienentynyt merkittävästi viime vuosina. KTI:n asuntovuokratietokannassa suurten kaupunkien kaksioiden keskikoko on suurimmillaan, 56 neliössä, 1970-luvulla rakennetussa asuntokannassa, kun 2010-luvulla on rakennettu keskimäärin alle 48-neliöisiä kaksioita. Parempaan tilatehokkuuspyrkimykseen on vaikuttanut niin kaupungistuminen, vuokra-asuntojen kysynnän kasvu kuin rakentamiskustannusten nousukin. Tämä on johtanut vuokra-asuntotarjonnan suurempaan hajontaan, kun samallakin alueella voi olla tarjolla niin 40- kuin 60-neliöisiäkin kaksioita, jotka kuitenkin ominaisuuksiltaan tyydyttävät periaatteessa samankaltaista asumistarvetta.

Kun huoneiston koko pienenee, mutta laadullisilta ominaisuuksiltaan se edelleen palvelee samaa tarvetta, on pienemmän asunnon neliövuokra helposti merkittävästi korkeampi, mutta asukkaan maksama kokonaisvuokra samantasoinen tai jopa matalampi kuin suuremmassa asunnossa. Viime vuosien kiivaan vuokra-asuntorakentamisen myötä aiempaa pienempien asuntojen tarjonta markkinoilla on kasvanut ja keskimääräiset neliövuokrat sen myötä nousseet. Neliövuokriin pohjautuvien mittarien ja indeksien rinnalle on siksi tarpeen tuoda myös kokonaisvuokriin pohjautuvia tunnuslukuja, jotka kertovat osin omanlaistaan tarinaa markkinoiden kehityksestä.

Miten?

KTI on seurannut asuntovuokria ammattimaisille vuokranantajille tuottamassaan Asuntovuokravertailupalvelussa vuodesta 1990 alkaen. Alue- ja huoneistotyyppikohtainen neliövuokra on ollut vertailun perinteinen perusyksikkö. Viime vuosina analyysiin on enenevästi nostettu kokonaisvuokra neliövuokran rinnalle. KTI:n uudessa Vuokravertailutyökalussa käyttäjä voi halutessaan valita vaikkapa kaksioiden vuokrien vertailupohjaksi kokonaisvuokran neliövuokran sijaan.

KTI:n tietokannassa helsinkiläisen kaksion kokonaisvuokra oli keväällä 2019 keskimäärin 1038 euroa kuukaudessa. Kokonaisvuokrat olivat matalimpia, 956-990 euroa, keskikooltaan suurimmissa, 1960-1990-luvuilla rakennetuissa kaksioissa. 2010-luvun kaksioiden kokonaisvuokra lähenteli 1100 euroa, ja kaikkein korkeimmat kokonaisvuokrat olivat vanhimmissa, ennen vuotta 1960 rakennetuissa kaksioissa, joissa keskeinen sijainti tyypillisesti nostaa hintatasoa. Keskimääräiset neliövuokrat vaihtelivat 1970-luvun asuntojen alle 18 eurosta uusimman ikäluokan 22,5 euroon kuukaudessa. 2010-luvulla rakennetun kaksion kokonaisvuokra on siis 12 prosenttia korkeampi kuin 1970-luvun asunnossa, mutta neliövuokrissa mitattuna ero nousee 26 prosenttiin.

Tampereella kaksioiden keskikoko on 1970-luvulla rakennetussa kannassa 57,5 neliötä, kun 2010-luvulla on rakennettu keskimäärin yhdeksän neliötä pienempiä kaksioita. 2010-luvun kaksion kokonaisvuokra on Tampereella noin kuusi prosenttia korkeampi kuin 40 vuotta vanhemman asunnon. Neliövuokrissa mitattuna ero nousee Tampereellakin 26 prosenttiin.

Vastaava kehitys on nähtävissä kaikissa suurissa kaupungeissa: uusien asuntojen keskikoot pienenevät, mikä johtaa neliövuokrien nousuun. Kokonaisvuokrissa mitattuna erot uuden ja vanhan asuntokannan välillä ovat kuitenkin huomattavasti maltillisempia. Vilkkaan rakentamisen kasvattaessa vuokra-asuntokantaa uusien, entistä pienempien asuntojen osuus koko asuntokannasta kasvaa, mikä osaltaan korostaa neliövuokrapohjaisten mittareiden ja indeksien nousua.

Kaksioiden pinta-alat kaupungeittain ja rakennusvuosiryhmittäin

Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot

Kaksioiden kokonaisvuokrat suurimmissa kaupungeissa rakennusvuosiryhmittäin

Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot

Kaksioiden neliövuokrat suurimmissa kaupungeissa rakennusvuosiryhmittäin

Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot

Lisätietoja: Hanna Kaleva, puh. 040 555 5269, hanna.kaleva(a)kti.fi

Aiemmin ilmestyneisiin KTI Kiinteistötietoiskuihin voit tutustua täällä.

KTI:n Kiinteistöliitolle tuottaman Indeksitalo-selvityksen mukaan kerrostalojen kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Muun muassa kaukolämmön, vesihuollon ja kiinteistöveron muodostamia kustannuksia seuraavassa Indeksitalo-vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 2,6 prosenttia vuodesta 2018. Nousua selittää erityisesti sähkön ja lämmityksen kallistuminen. Vuotta aiemmin kustannukset nousivat keskimäärin noin prosentin verran.

Tällä kertaa vertailtavien kuntien määrää kasvatettiin kahdeksalla 59:een kuntaan. Näillä paikkakunnilla asuu hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä, toisin sanoen miltei kolme neljästä suomalaisesta.

Linkki Kiinteistöliiton tiedotteeseen

Lisätietoja/KTI: Mikko Hietala, puh. 040 525 9274, mikko.hietala(a)kti.fi

Tiedote 27.8.2019
Suomen Kauppakeskusyhdistys ry    

Suomalaisten kauppakeskusten vertailukelpoinen* kokonaismyynti nousi huhti-kesäkuussa 1,5 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kasvuvauhti hiipui hienoisesti ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Huhtikuun kokonaismyynti laski viime vuoteen verrattuna, kun taas toukokuussa myynti oli selkeästi edellistä vuotta vilkkaampaa. Kauppakeskusten kävijämäärä kääntyi nyt hienoiseen nousuun: vuoden toisella neljänneksellä kävijöitä oli 0,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018 vastaavalla ajanjaksolla. 12 kuukauden liukuvalla tarkastelujaksolla kokonaismyynti kasvoi 0,7 prosenttia ja kävijämäärän muutos jäi nollaan.

Edellisestä tarkastelujaksosta poiketen myynnin kasvu oli toisella neljänneksellä voimakkainta suurten kaupunkien ulkopuolisissa kauppakeskuksissa. Pääkaupunkiseudulla myynnin kasvu oli 1,2 prosenttia.

Päivittäistavarakaupan ja tavaratalojen myynnin kasvuvauhti hidastui edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, ja oli nyt 0,8 prosenttia. Muista suurista kauppakeskustoimialoista muodin ja asusteiden sekä vapaa-ajan tuotteiden myynnin alamäki jatkui: muodin kokonaismyynti jäi nyt 3,3 prosenttia matalammaksi kuin edellisen vuoden toisella neljänneksellä, ja vapaa-ajan tuotteissa lasku oli hieman tätäkin suurempaaä. Kokonaismyyntiään kasvattivat kauneuden ja terveyden tuotteet sekä kahvila- ja ravintolapalvelut. Viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen kaksinumeroinen kasvuvauhti jatkui edelleen. Toimialan osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä pysyttelee kuitenkin edelleen parin prosentin tuntumassa.

Indeksien kattamassa koko kauppakeskuskannassa, jossa myös uudet kauppakeskukset ja merkittävät laajennukset on otettu huomioon, kokonaismyynti kasvoi 3,6 ja kävijämäärä 4,1 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 38 kauppakeskusta.

Lisätietoja:
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Pikkulaiva/Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Columbus, Itis, Kaari, Kamppi, Kämp Galleria, Redi, Ristikko, Ruoholahti, VANTAA Jumbo, Myyrmanni  Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, Tullintori, TURKU Hansa, Skanssi, Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KERAVA Karuselli, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen

 *Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like -indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

Mitä?

KTI:n kesäkuun kiinteistötietoisku käsittelee kauppakeskuskiinteistöjen muuttuvaa toimialarakennetta kolmen keskeisen indikaattorin: myyntien, tilankäytön ja vuokratuottojen näkökulmasta.

Miksi?

Kauppakeskustoimiala on muun vähittäiskaupan ohella voimakkaan muutoksen kourissa. Verkkokauppa nakertaa fyysisten myymälöiden vetovoimaa, ja kulutuskäyttäytymisen muutos siirtää painopistettä tavaroista palveluihin. Siksi kuluttajia houkutellaan kauppakeskuksiin monipuolistuvalla palvelutarjonnalla ja päivittäisten asioiden hoidon helppoudella.

Päivittäistavarakauppa pysyy myynnillä mitattuna kauppakeskusten merkittävimpänä toimialana, mutta muilta osin monien perinteisten toimialojen, etenkin pukeutumisen, merkitys vähenee samalla kun erilaisten palvelujen painoarvo kasvaa. Eri vuokralaistoimialojen liiketoimintalogiikka, tilavaatimukset ja vuokranmaksukyky poikkeavat merkittävästi toisistaan. Toimialojen murros muuttaa siksi kauppakeskusten ansaintalogiikkaa ja edellyttää kauppakeskusjohtamiselta entistä herkempää otetta kuluttajakäyttäytymisen seurantaan sekä vuokralaisten liiketoimintaedellytysten ja tarpeiden tunnistamiseen.

Miten?

KTI kerää kauppakeskusten kävijä- ja toimialakohtaisia myyntitietoja Suomen Kauppakeskusyhdistyksen ja KTI:n yhteisten myynti- ja kävijäindeksien tuottamiseksi vuosineljänneksittäin. Nykyinen toimialaluokitus pohjautuu Kauppakeskusyhdistyksen vuonna 2018 päivittämään toimialajakoon, jolla pyrittiin vastaamaan kauppakeskusten muuttuvaan liiketoimintaan. Toimialaluokittelun merkittävin muutos oli erilaisten tuotteiden ja palvelujen entistä selkeämpi erottelu eri toimialaluokkiin. KTI:n vuoden 2018 tilastot perustuvat 38 kauppakeskukseen, joiden kokonaismyynti muodostaa noin 70 prosenttia Suomen kauppakeskusten kokonaismyynnistä.

Päivittäistavara- ja tavaratalokaupan osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä vuonna 2018 oli hieman yli 40 prosenttia. Osuus on pysytellyt koko KTI:n vuodesta 2012 alkaneen seurannan ajan melko vakaana. Sekä vuokratuotto- että liiketilaosuudeltaan päivittäistavara- ja tavaratalokaupan merkitys on kauppakeskuksissa huomattavasti myyntiosuutta pienempi, 25-30 prosentin tasolla.

Muodin ja asusteiden merkitys on perinteisesti ollut kauppakeskuksille suuri. Vuosien 2013 ja 2018 välillä toimialan osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä on kuitenkin pudonnut lähes 20 prosentista 16,5 prosentin tasolle. Myös liiketilaneliöistä muodin ja asusteiden osuus on hieman pudonnut viime vuosina, mutta on edelleen 23 prosenttia. Kauppakeskusten vuokrista pukeutumisen osuus on edelleen reilusti yli neljänneksen.

Erilaisista palveluista kahvilat ja ravintolat ovat kasvattaneet voimakkaasti merkitystään viime vuosina. Vuonna 2018 niiden osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä oli noussut lähes 10 prosenttiin, ja niiden osuus vuokratuotoista on lähes samalla tasolla. Kahviloiden ja ravintoloiden osuus kauppakeskusten liikepinta-alasta on hieman niiden myyntiosuutta matalampi. Viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen myynti kauppakeskuksissa on moninkertaistunut muutaman viime vuoden aikana, mutta niiden osuus kokonaismyynnistä on edelleen varsin pieni, noin kaksi prosenttia. Julkiset palvelut eivät sinällään tuota kauppakeskuksille kokonaismyyntiä, mutta tilankäytöstä niiden osuus oli 2,4 prosenttia, ja vuokratuotoista vajaan prosentin vuonna 2018.

Myynnin ja tilankäytön jakauma toimialoittain kauppakeskuksissa 2018

Lähde: KTI ja Suomen Kauppakeskusyhdistys

Suomen Kauppakeskusyhdistyksen toimialaluokittelu

Lisätietoja: Hanna Kaleva, puh. 040 555 5269, hanna.kaleva(a)kti.fi ja Riitta Lahtinen, puh. 040 547 1488, riitta.lahtinen(a)kti.fi.

     

Aiemmin ilmestyneisiin KTI Kiinteistötietoiskuihin voit tutustua täällä.

Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 8.5.2019

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden kaupankäynti jatkuu vilkkaana. Sijoittajien mielenkiinto kohdistuu laajalti eri kiinteistösektoreille ja alueille. Kiinteistösijoitusten nettotuottovaatimukset jatkavat vahvan kysynnän siivittämänä laskuaan. Toimistovuokrien nousu jatkuu parhailla alueilla, mutta liiketilamarkkinoiden epävarmuus kasvaa. Vuokra-asuntojen tarjonta kasvaa ripeästi, mutta vahva kysyntä on pitänyt vuokrat nousujohteisina.

Vahva sijoittajakiinnostus ja sijoittajien vilkas kiinteistökehittäminen kasvattavat kiinteistösijoitusmarkkinoiden kokoa ja toimijapohjaa. Suomen ammattimainen kiinteistösijoitusmarkkina kasvoi KTI:n laskelmien mukaan yhdeksällä prosentilla vuonna 2018, ja lähentelee kooltaan 70 miljardia euroa. Ulkomaisten sijoittajien omistuksessa on jo lähes kolmannes suomalaisista kiinteistösijoituksista. Vuoden 2018 kiinteistökauppavolyymi nousi etenkin ulkomaisen sijoittajakiinnostuksen siivittämänä kaikkien aikojen toiseksi korkeimmaksi, 9,4 miljardiin euroon, ja kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kauppoja tehtiin 1,3 miljardin euron arvosta. Etenkin ulkomaisen sijoittajakiinnostuksen odotetaan jatkuvan vahvana myös lähitulevaisuudessa.

Merkittävien kiinteistökauppojen volyymi Suomessa

Lähde: KTI Transaktioseuranta

Katso tästä lisätietoja Helsingin ydinkeskustan merkittävistä kaupoista

Nettotuottovaatimusten lasku jatkunut

Viime vuoden lopulla vallinneet odotukset kiinteistöjen tuottovaatimusten laskun pysähtymisestä tai jopa käänteestä osoittautuivat ennenaikaisiksi. RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin keskustatoimiston tuottovaade laski nyt 3,95 prosenttiin, ja aivan parhaista kohteista on alkuvuonna tehty kauppoja tätäkin matalammilla tuottovaatimuksilla. Pääkaupunkiseudun ohella myös Tampereen ja Turun tuottovaatimukset ovat jälleen painuneet alaspäin.

Prime-kohteiden nettotuottovaatimukset, Helsingin keskusta

Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri

Rakentamisen volyymit osoittavat selkeitä laskun merkkejä

Käynnissä olevat rakennushankkeet kasvattavat toimitilakantaa vielä kuluvana ja parina seuraavanakin vuonna, kun sekä toimisto- että liiketiloja on pääkaupunkiseudulla rakenteilla noin 200 000 neliötä. Tämän jälkeen toimitilarakentamisen ennakoidaan hiljenevän merkittävästi. Asuntorakentamisessakin suurin sijoittajakysynnän aiheuttama kasvukiito vaikuttaisi olevan kääntymässä. Hidastumisesta huolimatta asuntotuotannon määrän ennakoidaan pysyvän melko korkealla tasolla pari seuraavaa vuotta. KTI:n seurannassa pääkaupunkiseudulla oli maaliskuun lopun tilanteessa rakenteilla kokonaan vuokrakäyttöön tulevissa kohteissa noin 8700 vuokra-asuntoa.

Valmistuneet ja rakenteilla olevat vuokra-asuntohankkeet

Lähde: KTI Rakennushankeseuranta, RPT Docu Oy

Toimistovuokrat nousevat, liiketilojen näkymä epävarmempi

Toimitilavuokramarkkinoilla pari vuotta jatkunut vahva kehitys osoittaa pieniä hiipumisen merkkejä. Helsingin keskustan toimistojen uusien sopimusten vuokratasot nousivat KTI:n toimistovuokraindeksin mukaan 2,4 prosenttia viimeisen vuoden aikana, eli vauhti on paria edellisvuotta loivempaa. Liiketilavuokramarkkinoiden tunnelma pysyttelee mollivoittoisena, ja vuokrankehitysodotukset olivat RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa laskusuuntaisia kaikkialla muualla paitsi Helsingin parhailla alueilla.

Toimistovuokraindeksi, uudet vuokrasopimukset
Helsingin ydinkeskustan toimistot, indeksi kevät 2000=100

Lähde: KTI Vuokravertailu, toimitilat

Liiketilavuokraennusteiden saldoluvut, seuraavat 6 kk

Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri

Asuntovuokrat jatkoivat nousuaan

Vuokra-asuntomarkkinoiden vahvasti kasvanut tarjonta ei ainakaan toistaiseksi näy vuokramarkkinoiden tunnusluvuissa, ja uusien vuokrasopimusten vuokratasojen nousu kiihtyi jälleen muutaman matalamman kasvuvauhdin vuoden jälkeen. Pääkaupunkiseudulla uusien vuokrasopimusten vuokrat nousivat 3,3 ja muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin 4,1 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Myös käyttöasteet pysyttelevät edelleen korkeina, mikä ylläpitää asuntosijoitusten nettotuottotasoja markkina-arvojen noususta huolimatta. Ulkomaiset sijoittajat vahvistivat jalansijaansa Suomen asuntosijoitusmarkkinoilla vuonna 2018, ja kiinnostuksen odotetaan jatkuvan vahvana myös jatkossa.

Myös pienemmät kiinteistösektorit kiinnostavat sijoittajia. Hotellitarjonta kasvaa vahvasti suurimmissa kaupungeissa. Suosittujen hoivakiinteistöjen ohella myös muut julkisten palvelujen tarvitsemat kiinteistöt houkuttelevat sijoittajia, ja esimerkiksi useita opetuskiinteistöjä on rakenteilla sijoittajien salkkuihin.

KTI Asuntovuokraindeksit

Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269
Mikko Östring, johtaja, RAKLI ry, puh. 050 301 8933

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 8.5.2019 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä huhtikuussa toteutettuun RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 52 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.

Lataa KTI Markkinakatsaus kevät 2019
Lataa KTI Market Review spring 2019

Lataa lehdistötiedote ja lehdistötiedotteen graafit pdf-muodossa.

Tiedote 6.5.2019
Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten vertailukelpoinen* kokonaismyynti nousi 1,9 prosenttia vuoden 2019 tammi-maaliskuussa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Myynnin kasvu oli reippainta maaliskuussa. Ensimmäisen neljänneksen kävijämäärä pysyi täsmälleen edellisen vuoden tasolla. 12 kuukauden rullaavalla tarkastelujaksolla myynti nousi 0,8 prosenttia, mutta kävijämäärä laski 0,6 prosenttia.

Myynnin kasvu oli nyt voimakkainta pääkaupunkiseudulla, jossa tammi-maaliskuun kokonaismyynti kasvoi 3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Muiden suurten kaupunkien kauppakeskusten myynti pysyi lähes edellisen vuoden tasolla, ja suurten kaupunkien ulkopuolella kasvua oli vajaa prosentti.

Kauppakeskusten suurimman toimialaryhmän, päivittäistavarakaupan ja tavaratalojen, kokonaismyynti kasvoi 1,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Muodin ja asusteiden myynti jatkoi jo pitkään kestänyttä laskuaan, ja muista merkittävistä toimialoista myös vapaa-ajan tuotteiden myynti laski vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kauneuden ja terveyden tuotteiden sekä kahviloiden ja ravintoloiden myynti puolestaan jatkoivat vahvaa kasvuaan. Kaikista toimialoista vahvinta kasvua osoittivat viihde- ja vapaa-ajanpalvelut, joskin niiden osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä on edelleen varsin pieni.

Indeksien kattamassa koko kauppakeskuskannassa, jossa myös uudet kauppakeskukset ja merkittävät laajennukset on otettu huomioon, kokonaismyynti kasvoi 4,4 ja kävijämäärä 3,7 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 38 kauppakeskusta.

Lisätietoja:
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Pikkulaiva/Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Columbus, Itis, Kaari, Kamppi, Kämp Galleria, Redi, Ristikko, Ruoholahti, VANTAA Jumbo, Myyrmanni  Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, Tullintori, TURKU Hansa, Skanssi, Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KERAVA Karuselli, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen

*Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like -indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

ARA-vuokra-asukkaat ovat yleisesti ottaen melko tyytyväisiä asumiseensa ARA-vuokra-asunnoissa, ilmenee Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry:n tänään julkistaman asukastyytyväisyysselvityksen tuloksista. Sen mukaan asukkaiden kokonaistyytyväisyys asumiseensa on keskimäärin samaa tasoa kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvilla.

ARA-vuokra-asukkaat ovat erityisen tyytyväisiä vuokranantajansa asiakaspalveluun ja ammattitaitoon sekä vuokraehtojen selkeyteen. Myös asuinympäristöön, asuintalon sijaintiin, julkisiin liikenneyhteyksiin sekä alueen julkisiin palveluihin ollaan keskimäärin tyytyväisiä. Sen sijaan kriittisemmin arvioidaan esimerkiksi asuntojen sisäolosuhteita, asuintalon yleisiä tiloja sekä pysäköintimahdollisuuksia.

ARA-vuokra-asukkaiden näkemyksiä asumisesta, vuokranantajista, asumisen kohtuuhintaisuudesta ja heidän toimeentulostaan on selvitetty nyt valtakunnallisesti ensimmäistä kertaa. Selvitys toteutettiin, jotta kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tarjoavat vuokrataloyhtiöt voisivat kehittää omaa toimintaansa ja asukasyhteistyötään. Yhtiöt voivat myös vertailla tuloksia toisiin vuokrataloyhtiöihin.

Selvitykseen osallistui 16 KOVAn jäsenyhtiötä. Selvityksen otos oli noin 20 000 asukasta vastausprosentin ollessa 28 prosenttia. KOVAn yhteistyökumppanina selvityksessä oli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Selvityksen toteutti KOVAn toimeksiannosta KTI Kiinteistötieto Oy.

Asukastyytyväisyysselvityksen ohjausryhmän jäseninä toimivat Eeva Tammisalo (pj.), Jouni Parkkonen (siht.), Hanna Dhalmann, Saija Turunen, Juha Heino, Anu Kärkkäinen ja Maritta Schavikin.

ARA-asukkaat pienituloisia – yli puolet saa asumistukea

Selvityksessä kysyttiin ARA-vuokra-asunnoissa asuvien taloudellista asemaa. Selvityksen perusteella ARA-vuokra-asunnot kohdentuvat pienituloisille, kuten asukasvalintaperusteet sitä edellyttävätkin. Lähes 50 prosenttia selvitykseen vastanneista ilmoitti kotitaloutensa vuosittaisiksi bruttotuloiksi alle 20 000 euroa. Yksinasuvista 96 prosenttia ilmoitti bruttotuloikseen enintään 40 000 euroa vuodessa. Yhden huoltajan lapsiperheistä 77 prosentilla vuositulot ovat alle 30 000 euroa. Jopa 52 prosenttia vastanneista ilmoitti saavansa asumistukea. Toimeentulotukea saa lisäksi hieman useampi kuin joka 8. vastanneista.

Asukkaiden mielestä asumisen kohtuuhintaisuus toteutuu ARA-asunnoissa hyvin. Vastanneista 59 prosenttia on lähes tai täysin samaa mieltä siitä, että asuminen on nykyisessä asunnossa kohtuuhintaista. Kuitenkin vain 39 prosenttia vastaajista arvioi, että elämiseen jää riittävästi rahaa asumiskustannusten jälkeen. Asukkaat myös kokevat, ettei heillä ole taloudellisia mahdollisuuksia tehdä asumiseen liittyviä valintoja.

Vastaajista 42 prosenttia arvioi, ettei heillä ole mahdollisuuksia saada maksukykyään vastaavaa asuntoa yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Asumiskustannukset vievät suuren osan vastaajien käytettävissä olevista tuloista. Erityisen ahtaalla ovat yhden hengen kotitaloudet ja yhden huoltajan lapsiperheet, joissa asumiskustannukset vievät keskimäärin yli puolet tuloista.

Selvitys antaa ARA-vuokrataloyhtiöille ja KOVAlle arvokasta tietoa asukkaiden tyytyväisyydestä asumiseensa ja asumisen kohtuuhintaisuuteen. KOVA tekee työtä sen eteen, että kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennuttamisen edellytykset paranisivat ja vuokrataloyhtiöillä olisi entistäkin paremmat mahdollisuudet tarjota kohtuuhintaisia asuntoja asukkaille.

KOVA lyhyesti

Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokrataloyhteisöjen johtava valtakunnallinen edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö. KOVAlla on nyt 47 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yli 195 000 vuokra-asuntoa, joissa asuu yli 320 000 henkilöä. Jäsenten vuokra-asuntojen määrä vastaa lähes 70 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista vuokra-asunnoista Suomessa. Jäsenten kaikkien vuokra-asuntojen kokonaismäärä vastaa noin 50 prosenttia kaikista rajoituksenalaisista vuokra-asunnoista Suomessa.

KOVAn jäsenyhteisöt aloittavat vuonna 2019 yhteensä lähes 5 000 kohtuuhintaisen vuokra-asunnon rakennuttamisen eri puolilla Suomea. Jäsenyhteisöille valmistuu vuoden 2019 aikana noin 3 000 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. KOVAn jäsenyhteisöjen yhteenlasketut investoinnit vuonna 2019 ovat yli 1,1 miljardia euroa.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra-asuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokrataloyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokrataloyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenyhteisöt ylläpitävät asuntomarkkinoilla kilpailua, erityisesti hintakilpailua. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.

Lisätietoja:

• Toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen, KOVA, puh. 040 593 3338, jouni.parkkonen@kovary.fi
• Toimitusjohtaja Hanna Kaleva, KTI Kiinteistötieto, puh. 040 555 5269, hanna.kaleva@kti.fi

Lue tiedote kokonaisuudessaan KOVAn nettisivuilla.

Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat keskimäärin neljä prosenttia vuonna 2018 koko Suomen tasolla tarkasteltuna. Kulueristä eniten edelliseen vuoteen verrattuna nousivat energiakustannukset, 8,3 prosenttia. Energiakustannuksia nostivat kaukolämmön hinnan korotukset lämmitystarpeen pysyessä edellisen vuoden tasolla. Kiinteistöpalvelujen – huollon, ulkoalueiden hoidon ja siivouksen – kustannukset nousivat viisi prosenttia vuonna 2018. Alueellisesti suurimmat erot olivat energia- ja korjauskustannuksissa, jotka nousivat pääkaupunkiseudulla muuta maata enemmän.

 

Lisätietoja: Perttu Rantanen (puh. 050 533 7831) ja Mikko Hietala (puh. 040 525 9274)

---

Tiedot pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailusta laskettaviin KTI Ylläpitokustannusindekseihin. Tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannuksista. Tiedot kattavat kiinteistönomistajan vastuulla olevat kiinteistöjen hoitokulut. Indeksien tavoitteena on kuvata kustannusten pitkän aikavälin kehitystä.

Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Aineistossa oli yli 300 toimistokiinteistöä vuonna 2018. Ylläpitokustannusindeksit lasketaan eri alueille (toimistot: pääkaupunkiseutu ja muu Suomi). Alueellisten indeksien avulla lasketaan indeksit koko Suomelle painotettuna keskiarvona alueiden todellisen rakennuskannan suhteessa.

Olemme julkaisseet Asiakastyytyväisyysvertailupalvelusta uuden KTI Online-version. Kiinteistösalkkusi ja kohteittesi kokonaistyytyväisyyden rinnalla pääset tarkastelemaan suositteluhalukkuutta ja nettosuositteluindeksiä (NPS). Asiakastyytyväisyysvertailussa on uusina toimintoina palveluntuottajien Online-raportti sekä asiakaspalautteiden analysointi sanapilvessä. Kehitystyö on jatkoa aiemmille Kiinteistöindeksi- ja Ylläpitovertailupalvelujen uudistamiselle, jossa tämän projektin jälkeen on vuorossa Vuokravertailupalvelu.Viimeksi mainittu tulee asiakkaidemme käyttöön kesällä 2019.

Lisätietoja palvelusta antaa Matti Heiskanen: matti.heiskanen(at)kti.fi

 

Suositteluhalukkuus ja nettosuositteluindeksi (NPS) kiinteistösalkussa ja kohteittain:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Avoimien palautteiden analyysi –sanapilvi:

 

 

 

 

 

 

 

Ammattimaisten kiinteistösijoittajien omistamien asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset nousivat keskimäärin kaksi prosenttia vuonna 2018 koko Suomen tasolla. Eniten nousua oli korjauskustannuksissa, jotka nousivat yli neljä prosenttia. Ilman korjauskustannuksia asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset nousivat 1,2 prosenttia. Kiinteistöpalvelukustannukset (käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito ja siivous) nousivat 3,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla kustannukset nousivat muuta maata enemmän. Pääkaupunkiseudun kustannuksia nostivat etenkin energiakustannukset, jotka nousivat viisi prosenttia. Energiakustannusten nousu johtui kaukolämmön hinnan korotuksesta lämmitystarpeen pysyessä edellisen vuoden tasolla. Myös palvelukustannukset nousivat pääkaupunkiseudulla muuta maata enemmän.

Lisätietoja: Perttu Rantanen (puh. 050 533 7831) ja Mikko Hietala (puh. 040 525 9274)

---

Tiedot pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailusta laskettaviin KTI Ylläpitokustannusindekseihin. Tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannuksista. Tiedot kattavat kiinteistönomistajan vastuulla olevat kiinteistöjen hoitokulut. Indeksien tavoitteena on kuvata kustannusten pitkän aikavälin kehitystä.

Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Aineistossa oli yli 1300 asuinkerrostalokiinteistöä vuonna 2018. Ylläpitokustannusindeksit lasketaan eri alueille (kerrostalot: Helsinki, pääkaupunkiseutu, Tampere, Etelä-Suomi ja muu Suomi). Alueellisten indeksien avulla lasketaan indeksit koko Suomelle painotettuna keskiarvona alueiden todellisen rakennuskannan suhteessa.