KTI, Author at KTI Kiinteistötieto

KTI Asuntovuokraindeksit: Pääkaupunkiseudun asuntovuokrat pysyivät ennallaan

KTI:n pääkaupunkiseudun uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi pysyi kesä-elokuussa alkaneissa vuokrasopimuksissa ennallaan verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Vuositasolla pääkaupunkiseudun indeksin muutos oli keskimäärin -0,1 prosenttia, kun vuokrat Helsingissä pysyivät ennallaan, Espoossa hieman laskivat ja Vantaalla vastaavasti nousivat vuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Pääkaupunkiseudun vuokrakehitystä hillitsee ennen kaikkea vahvasti kasvanut vuokra-asuntojen tarjonta, joka näkyy KTI:n seurannassa myös tyhjillään olevien asuntojen määrän selkeänä kasvuna viimeisen reilun vuoden aikana.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa vuokrien nousu oli edelleen pääkaupunkiseutua vahvempaa, ja vuokrat nousivat kesä-elokuussa keskimäärin 0,2 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen ja 1,5 prosenttia vuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuositasolla nousu oli vahvinta Tampereella, jossa KTI:n uusien asuntovuokrien indeksi nousi 2,4 prosenttia vuoden 2020 kesä-elokuuhun verrattuna. Vuokrien muutos oli Jyväskylää lukuun ottamatta positiivinen kaikissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kaupungeissa. Jyväskylässä uusien asuntovuokrasopimusten vuokratasot olivat nyt 0,3 prosenttia matalampia kuin kesällä 2020. Viime vuosien maltillisen ja monin osin negatiivisenkin vuokrakehityksen seurauksena Jyväskylässä tehtiin nyt uusia vuokrasopimuksia samaan hintaan kuin vuonna 2016. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella tyhjien asuntojen määrä on kaikissa suurissa kaupungeissa vähentynyt selkeästi viime kevääseen verrattuna.

Tiedot perustuvat KTI:n asuntovuokratietokantaan, jota on keväästä 2020 lähtien päivitetty vuosineljänneksittäin. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.6.-1.9. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.9. voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa yli 93 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan yli 10 000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja yli 20 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan joulukuussa, ja se kattaa 2.9.-1.12. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2021 -katsaus: Kiinteistösijoittajien panostukset ilmastonmuutoksen hillintään kasvavat

Kiinteistöjen ympäristökuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet kasvattavat merkitystään kiinteistöalan ammattimaisten toimijoiden keskuudessa. Ilmastonmuutoksen hillintään kannustavat sekä kiristyvä sääntely että eri sidosryhmien – sijoittajien, rahoittajien ja vuokralaisten – tiukkenevat vaatimukset.

Yhä useampi ammattimainen kiinteistönomistaja on asettanut tavoitteet ja aikataulun omistamiensa kiinteistöjen päästövähennyksille. KTI:n toteuttamaan vuotuiseen Vastuullisuusbarometriin vastanneista kiinteistösijoittajista peräti 70 prosenttia ilmoittaa asettaneensa tavoitetason ja aikataulun kiinteistökantansa päästövähennyksille, ja näistä yli puolella tavoite on sidottu johonkin toimialan yhteiseen aloitteeseen tai sitoumukseen. Tyypillisimmin tavoitteena on kiinteistöjen hiilineutraali energiankäyttö vuoteen 2030 mennessä.

Kiinteistöjen päästöjä vähennetään ensisijaisesti energiatehokkuustoimenpiteillä sekä lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Kiinteistönomistajien energiatehokkuuspanostukset näkyvät kokonaisenergiankulutusluvuissa; 2010-luvun aikana energiankulutuksen mediaaniluku on suurten omistajien kiinteistökannassa laskenut asuinkerrostaloissa 26 % ja toimistokiinteistöissä 17 %. Osaltaan energiankulutukseen vaikuttavat myös vuotuiset lämmitystarpeen heilahtelut sekä rakennuskannan uusiutuminen. Yhä suurempi osuus ostoenergiasta hankitaan vihreänä, ja esimerkiksi vihreää sähköä käytetään noin kahdessa kolmesta KTI:n seuraamasta yli 2000 kiinteistöstä. Myös paikallisten energiayhtiöiden energiantuotantotavoissa pyritään päästöjen vähentämiseen. Kaikkiaan ostoenergian keskimääräiset CO₂-päästöt ovat viidessä vuodessa pienentyneet asuinkerrostaloissa 42 % ja toimistokiinteistöissä jopa 60 %.

Myös tilankäyttäjät asettavat entistä tiukempia vaatimuksia toimitilojensa ympäristövaikutuksille. Koronapandemian ja lisääntyneen etätyöskentelyn myötä keskeisiksi toimitilojen vastuullisuusnäkökulmiksi ovat energiakysymysten rinnalle nousemassa esimerkiksi tilankäytön tehokkuus, tilojen terveysturvallisuus sekä muut hyvinvointinäkökulmat.

Lue lisää kiinteistöalan toimijoiden ajankohtaisista vastuullisuusasioista Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2021 -katsauksesta. Tuttuun tapaan esittelyssä on myös kooste KTI Vastuullisuusbarometrin tuloksista.

Lue ja lataa Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2021 täältä.

Katsauksen ovat mahdollistaneet:

Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas
Green Building Council Finland
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
LeaseGreen Group Oy
LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
RAKLI ry
Saint-Gobain Finland Oy
Senaatti-kiinteistöt
Skanska Oy
Sponda Oy
Turun Teknologiakiinteistöt Oy
Trevian Rahastot AIFM Oy
Ylva

Lisätietoja:

Heidi Lohilahti, puh. 040 727 2265, heidi.lohilahti@kti.fi
Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola@kti.fi

Koronakriisin vaikutukset kiinteistömarkkinoihin – toimistotilojen tarve ja käyttö koronan jälkeisessä maailmassa

Koronakriisin vaikutukset näkyvät kiinteistö- ja rakennusmarkkinoiden kaikilla osa-alueilla. Keskeisimmät vaikutukset tulevat näkymään ajan myötä tilojen käytössä: muutokset asumisen, työnteon ja kuluttamisen tavoissa vaikuttavat tilojen määrälliseen tarpeeseen ja laatuvaatimuksiin. Koronakriisin seurauksena erityisesti toimistotyyppisen työn tekemisen tavat ja tilatarpeet ovat muuttumassa. Senaatti-kiinteistöjen toimeksiannosta toteutettu selvitys pureutuu toimistotilojen tarpeen ja käyttötapojen muutokseen sekä sen vaikutuksiin toimistokiinteistöjen kehittämiseen, omistamiseen ja vuokraamiseen.

Kuulemme mielellämme palautettanne ja toivomme vilkasta keskustelua aiheen tiimoilta!

Lue ja lataa raportti täältä.

Lisätietoja: Hanna Kaleva, hanna.kaleva(a)kti.fi, puh. 040 5555 269

Kiinteistöliiton Indeksitalo 2021: Kiinteistökustannukset nousseet tänä vuonna useissa kunnissa

Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna viime vuotta enemmän. Muun muassa kaukolämmön, veden ja kiinteistöveron muodostamia, kunnissa päätettäviä maksuja seuraavassa Indeksitalo-vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 1,5 prosenttia vuodesta 2020. Kustannusten muutoksissa oli kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja. Indeksitalo-tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Indeksitalo-selvityksessä oli edellisvuosien tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat kaikkiaan 55 kunnassa. Näistä 33 kunnassa nousua oli yli prosentin verran, ja 13 kunnassa yli kolme prosenttia.

Tulokset löydät Kiinteistöliiton tiedotteen yhteydestä.

KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2021-katsauksen julkistuswebinaari 24.9.

Tervetuloa webinaariin kuulemaan kiinteistöalan tuoreimmista vastuullisuusteoista perjantaina 24.9. klo 9.30–11.00

Koronaviruspandemian aiheuttamat taloudelliset haasteetkaan eivät ole vähentäneet alan toimijoiden pyrkimyksiä kiinteistöjen ympäristökuormituksen vähentämiseen. Myös tiukkeneva sääntely korostaa omalta osaltaan ilmastotoimenpiteiden merkitystä kiinteistöliiketoiminnassa. Tämän vuoden katsauksessa keskitytään mm ajankohtaisiin ilmastoasioihin ja tuttuun tapaan esillä on Vastuullisuusbarometrin tuloksia.

Ohjelmassa on Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2021-katsauksen esittely sekä ajankohtaisia puheenvuoroja:

EU Taksonomia
Antti Ruuska, Ylva
Kiinteistösijoittajan päästövähennystoimet nyt ja tulevaisuudessa
Lauri Tähtinen, Green Building Council Finland
Kommenttipuheenvuorot: Ajankohtaista kiinteistöjen ympäristökuormituksen vähentämisessä?
Anne Kaiser, Saint-Gobain Finland Oy
Hanna-Maija Tikka, Skanska Oy

Ilmoittaudu tästä

Katsauksen ovat mahdollistaneet:
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas
Green Building Council Finland
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
LeaseGreen Group Oy
LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
RAKLI ry
Saint-Gobain Finland Oy
Senaatti-kiinteistöt
Skanska Oy
Sponda Oy
Turun Teknologiakiinteistöt Oy
Trevian Rahastot AIFM Oy
Ylva

Raportti rajoituksista vapautuneista ARA-kohteista on julkaistu

KTI toteutti kevään aikana Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) toimeksiannosta selvityksen, jossa tarkastellaan vuoden 2009 jälkeen käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuneita ja vapautettuja ARA-asuntoja. Yhteensä asuntoja vapautui vuosina 2010–2020 yli 100 000. Näiden asuntojen nykytilaa sekä vapautumisen vaikutuksia on selvitetty niin asuntokohteisiin, niiden omistajiin kuin asuntomarkkinoihin yleisemmälläkin tasolla. Selvitystyö toteutettiin tilastoaineistojen, kyselytutkimuksen ja haastattelujen avulla. Suuret kiitokset yhteistyöstä kaikille kyselyyn vastanneille sekä haastatelluille!

Julkaisun löydät ARAn sivuilta.

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry: Kauppakeskusten myynti- ja kävijämäärät piristyivät selkeästi toisella vuosineljänneksellä

Tiedote 24.8.2021

Kauppakeskusten myynti- ja kävijämäärissä tapahtui huhti-kesäkuussa selkeä käänne parempaan. Vuoden 2020 vastaavan ajankohdan lukemiin verrattuna kävijämäärä nousi jopa 24 ja kokonaismyynti yli 20 prosenttia. Kasvu oli vahvinta huhti- ja toukokuussa, mutta myös kesäkuussa myynti nousi yli 8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Koko ensimmäisen vuosipuoliskon kokonaismyynti oli noin neljä prosenttia edellistä vuotta korkeampi. Myös kauppakeskusten kaikkien toimialojen myynti piristyi selkeästi. Kauppakeskusten käyttöaste on nyt hyvin samalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa.

”Olemme iloksemme nähneet kauppakeskuksissa, kuinka vahva halu kuluttajilla on ollut asioida fyysisissä ostosympäristöissä. Tämä on näkynyt aaltomaisena liikkeenä kävijämäärissä; aina tartuntamäärien noustessa tai rajoitusten kiristyessä jäätiin koteihin, mutta hyvin pian tilanteen parannuttua kuluttajat ovat palanneet jälleen kauppakeskuksiin tekemään ostoksia sekä syömään, juomaan ja viihtymään”, sanoo Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Terhi Sell.

Kaikkien toimialojen myynti piristyi

Yli vuoden kestäneen poikkeusajan jälkeen kauppakeskusten kaikkien suurten vuokralaistoimialojen myynnin kehitys kääntyi positiiviseksi. Pahimpia pudotuksia kokeneiden muodin ja asusteiden myynti nousi huhti-kesäkuussa 53, ja kahviloiden ja ravintoloiden peräti 88 prosenttia vuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Päivittäistavarakauppa menestyi poikkeusaikana hyvin ja myynnin kasvu oli nyt muihin toimialoihin verrattuna maltillisempaa, mutta nousi kuitenkin lähes kuuteen prosenttiin vuoteen 2020 verrattuna.

Koronapandemialla ei merkittäviä vaikutuksia kauppakeskusten käyttöasteisiin

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli koko maassa keskimäärin 94 prosenttia kesäkuun lopun tilanteessa. Pääkaupunkiseudulla yli 95 prosenttia kauppakeskusten liiketiloista oli käytössä, kun taas suurten kaupunkien ulkopuolella käyttöaste oli 91 prosentin tuntumassa. Koko maassa keskimäärin kauppakeskusten käyttöaste on nyt hyvin samalla tasolla kuin koronakriisin alkaessa keväällä 2020.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 42 kauppakeskusta.

Lisätietoja:

Mikko Östring, johtaja, toimitilat, RAKLI, puh. 050 3018 933

Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Pikkulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Columbus, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, REDI, Ristikko, Ruoholahti, Saari, Tripla VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus TURKU Hansa, Skanssi Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KERAVA Karuselli, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen, VAASA Espen

* vertailukelpoisesta, ns. like-for-like -indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit

KTI Asuntovuokraindeksit: uusien vuokrasopimusten vuokrien nousu hidastui pääkaupunkiseudulla 0,3 prosenttiin

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi huhti-kesäkuussa pääkaupunkiseudulla 0,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuokrat nousivat Helsingissä ja Vantaalla 0,4 prosenttia, kun taas Espoossa vuokrat laskivat hienoisesti, 0,1 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna indeksi nousi koko pääkaupunkiseudulla 0,1 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa uusien vuokrasopimusten vuokrien nousu jatkui pääkaupunkiseutua ripeämpänä, ja vuokrat nousivat keskimäärin 1,9 prosenttia vuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kaupunkien väliset erot pysyivät suurina, mutta indeksin vuosimuutos oli kaikissa kaupungeissa positiivinen. Vuokrat nousivat vahvimmin Oulussa, 3,4 prosenttia, ja Tampereella, jossa indeksi niin ikään nousi lähes kolme prosenttia. Vuokrien nousu oli maltillisinta Kuopiossa ja Jyväskylässä, jossa vuosimuutos jäi alle 0,5 prosenttiin. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkien vuokrat nousivat keskimäärin 0,3 prosenttia.

Tiedot perustuvat KTI:n asuntovuokratietokantaan, jota on keväästä 2020 lähtien päivitetty vuosineljänneksittäin. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.3.-1.6. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.6. voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa lähes 91 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan lähes 8 500 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 20 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan syyskuussa, ja se kattaa 2.6.-1.9. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry: Päivittäistavarakaupan merkitys korostuu kauppakeskuksissa

Tiedote 12.5.2021

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Vuoden 2021 ensimmäinen neljännes sinetöi kauppakeskusten kokonaisen koronavuoden. Tammi- ja helmikuun myynnit olivat vuotta 2020 matalampia, mutta maaliskuussa myynti nousi vajaat kolme prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Koko vuosineljänneksen vertailukelpoinen kokonaismyynti oli 10 prosenttia ja kävijämäärä yli 26 prosenttia matalampi kuin tammi-maaliskuussa 2020.

Rajoitukset näkyvät eri toimialojen myynnissä

Kauppakeskusten eri toimialoista myyntilukemat olivat hyvän talven siivittäminä positiivisimpia vapaa-ajan tuotteiden myynnissä, jossa tammi-maaliskuun myynti kasvoi lähes seitsemän prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Myös kauneus- ja hyvinvointipalvelujen sekä päivittäistavara- ja tavaratalokaupan myynti ylitti edellisen vuoden tason; sen sijaan koronarajoitukset heikensivät merkittävästi kahviloiden ja ravintoloiden, muodin ja asusteiden sekä erityisesti viihde- ja vapaa-ajanpalveluiden toimintaedellytyksiä ja myyntiä.

Kertaostokset kasvaneet

Koronavuosi on leikannut monien kauppakeskusten kävijämääriä rajusti esimerkiksi työmatkaliikenteen vähenemisen sekä kokoontumisrajoitusten myötä. Kävijämäärien vähetessä kertaostos kasvanut selkeästi aiempaan verrattuna: kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen kävijäkohtainen myynti oli lähes 22,50 euroa eli yli neljä euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Hypermarket-vetoisissa kauppakeskuksissa keskimääräinen kertaostos oli vielä muutaman euron korkeampi.

Muutenkin koronavuosi korostaa Suomen kauppakeskuksille tyypillisten suurten päivittäistavarakauppojen merkitystä: päivittäistavara- ja tavaratalotoimialan osuus vuoden ensimmäisen neljänneksen kokonaismyynnistä kasvoi peräti 47 prosenttiin.

Kaupunkikeskustojen ulkopuolisten kauppakeskusten myynti kärsinyt vähemmän

Kauppakeskusten myynti- ja kävijämäärien kehityksessä ei ole suuria eroja pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Kaupunkiseudun sisällä sijainti jakaa kuitenkin keskuksia: kaupunkikeskustoissa sijaitsevien kauppakeskusten kokonaismyynti laski koronavuoden 12 kuukauden tarkastelujaksolla selkeästi keskustojen ulkopuolisia keskuksia enemmän. Myynnin lasku on ollut keskustojen kauppakeskuksissa suurempaa lähes kaikilla vuokralaistoimialoilla.

Päivittäistavara- ja tavaratalokaupan toimialan myynti kasvoi keskustan ulkopuolisissa kauppakeskuksissa 2,8 prosenttia edelliseen 12 kuukauden tarkastelujaksoon verrattuna, kun keskustan keskuksissa tällekin toimialalle kirjattiin selkeä miinusmerkki.

Lisätietoja:

Mikko Östring, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 050 3018 933
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Pikkulaiva/Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Columbus, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, Redi, Ristikko, Ruoholahti, Saari, Tripla VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, TURKU Hansa, Skanssi
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KERAVA Karuselli, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen, VAASA Espen

* vertailukelpoisesta, ns. like-for-like -indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit

KTI Market Review and RAKLI-KTI Property Barometer: Investor interest is strong, but property transaction volumes remain low

Transaction volumes in the Finnish property market remain relatively low due to the restrictions and uncertainty caused by the pandemic. However, the conditions for a recovery in the transaction market are good: there is plenty of capital looking for investment targets and low interest rates support property investment. The post-pandemic use and needs of business premises are subject to great uncertainties, which weighs on the commercial property rental market. Domestic and international capital is increasingly being channeled into rental housing investments. Increasing supply and a drop in demand due to the pandemic are reflected in the residential rental market as a slowdown in rental growth and an increase in tenant turnover.