Mitä?
KTI:n kesäkuun kiinteistötietoisku käsittelee kauppakeskuskiinteistöjen muuttuvaa toimialarakennetta kolmen keskeisen indikaattorin: myyntien, tilankäytön ja vuokratuottojen näkökulmasta.
Miksi?
Kauppakeskustoimiala on muun vähittäiskaupan ohella voimakkaan muutoksen kourissa. Verkkokauppa nakertaa fyysisten myymälöiden vetovoimaa, ja kulutuskäyttäytymisen muutos siirtää painopistettä tavaroista palveluihin. Siksi kuluttajia houkutellaan kauppakeskuksiin monipuolistuvalla palvelutarjonnalla ja päivittäisten asioiden hoidon helppoudella.
Päivittäistavarakauppa pysyy myynnillä mitattuna kauppakeskusten merkittävimpänä toimialana, mutta muilta osin monien perinteisten toimialojen, etenkin pukeutumisen, merkitys vähenee samalla kun erilaisten palvelujen painoarvo kasvaa. Eri vuokralaistoimialojen liiketoimintalogiikka, tilavaatimukset ja vuokranmaksukyky poikkeavat merkittävästi toisistaan. Toimialojen murros muuttaa siksi kauppakeskusten ansaintalogiikkaa ja edellyttää kauppakeskusjohtamiselta entistä herkempää otetta kuluttajakäyttäytymisen seurantaan sekä vuokralaisten liiketoimintaedellytysten ja tarpeiden tunnistamiseen.
Miten?
KTI kerää kauppakeskusten kävijä- ja toimialakohtaisia myyntitietoja Suomen Kauppakeskusyhdistyksen ja KTI:n yhteisten myynti- ja kävijäindeksien tuottamiseksi vuosineljänneksittäin. Nykyinen toimialaluokitus pohjautuu Kauppakeskusyhdistyksen vuonna 2018 päivittämään toimialajakoon, jolla pyrittiin vastaamaan kauppakeskusten muuttuvaan liiketoimintaan. Toimialaluokittelun merkittävin muutos oli erilaisten tuotteiden ja palvelujen entistä selkeämpi erottelu eri toimialaluokkiin. KTI:n vuoden 2018 tilastot perustuvat 38 kauppakeskukseen, joiden kokonaismyynti muodostaa noin 70 prosenttia Suomen kauppakeskusten kokonaismyynnistä.
Päivittäistavara- ja tavaratalokaupan osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä vuonna 2018 oli hieman yli 40 prosenttia. Osuus on pysytellyt koko KTI:n vuodesta 2012 alkaneen seurannan ajan melko vakaana. Sekä vuokratuotto- että liiketilaosuudeltaan päivittäistavara- ja tavaratalokaupan merkitys on kauppakeskuksissa huomattavasti myyntiosuutta pienempi, 25-30 prosentin tasolla.
Muodin ja asusteiden merkitys on perinteisesti ollut kauppakeskuksille suuri. Vuosien 2013 ja 2018 välillä toimialan osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä on kuitenkin pudonnut lähes 20 prosentista 16,5 prosentin tasolle. Myös liiketilaneliöistä muodin ja asusteiden osuus on hieman pudonnut viime vuosina, mutta on edelleen 23 prosenttia. Kauppakeskusten vuokrista pukeutumisen osuus on edelleen reilusti yli neljänneksen.
Erilaisista palveluista kahvilat ja ravintolat ovat kasvattaneet voimakkaasti merkitystään viime vuosina. Vuonna 2018 niiden osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä oli noussut lähes 10 prosenttiin, ja niiden osuus vuokratuotoista on lähes samalla tasolla. Kahviloiden ja ravintoloiden osuus kauppakeskusten liikepinta-alasta on hieman niiden myyntiosuutta matalampi. Viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen myynti kauppakeskuksissa on moninkertaistunut muutaman viime vuoden aikana, mutta niiden osuus kokonaismyynnistä on edelleen varsin pieni, noin kaksi prosenttia. Julkiset palvelut eivät sinällään tuota kauppakeskuksille kokonaismyyntiä, mutta tilankäytöstä niiden osuus oli 2,4 prosenttia, ja vuokratuotoista vajaan prosentin vuonna 2018.
Myynnin ja tilankäytön jakauma toimialoittain kauppakeskuksissa 2018
Lähde: KTI ja Suomen Kauppakeskusyhdistys
Suomen Kauppakeskusyhdistyksen toimialaluokittelu
Lisätietoja: Hanna Kaleva, puh. 040 555 5269, hanna.kaleva(a)kti.fi ja Riitta Lahtinen, puh. 040 547 1488, riitta.lahtinen(a)kti.fi.
Aiemmin ilmestyneisiin KTI Kiinteistötietoiskuihin voit tutustua täällä.
