KTI Erikoissijoitusrahastokatsaus 2026: Kvartaalitunnuslukutaulukko Q3/2026 julkaistu

Tiedote 13.11.2026

KTI Kiinteistötieto Oy:n, Rakli ry:n ja erikoissijoitusrahastoja hallinnoivien yhtiöiden yhteistyössä tuottama kvartaalitunnuslukutaulukko tarjoaa näkymän kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen markkinatilanteeseen ja kehitystrendeihin Suomessa.

  • Rakennettuihin kiinteistöihin ja tontteihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen yhteenlaskettu bruttoarvo (GAV) laski vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä 0,7 prosenttia ja oli syyskuun lopussa 8,5 miljardia euroa.  Arvon lasku johtui pääosin kiinteistöjen myynneistä.
  • Vuoden kolmannella neljänneksellä Suomen ammattimaisessa kiinteistösijoitusmarkkinassa nähtiin 0,8 miljardin euron edestä kiinteistökauppoja.  Erikoissijoitusrahastot olivat yhä kiinteistömarkkinoilla nettomyyjiä: niiden osuus kaikista myynneistä oli noin kahdeksan prosenttia, eikä kiinteistöostoja ollut lainkaan.
  • Kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen vuoden 2026 kolmen ensimmäisen kvartaalin markkina-arvolla painotettu kokonaistuotto oli -0,9 prosenttia. Tuotto muodostui 1,8 prosentin tuotto-osuudesta sekä -2,6 prosentin arvonmuutoksesta.
  • Kahden ensimmäisen kvartaalin negatiivisen arvokehityksen jälkeen rahastojen arvonmuutos kääntyi heinä-syyskuussa 0,2 prosenttia positiiviseksi yhä jatkuvasta geopoliittisesta epävarmuudesta ja korkojen noususta huolimatta. 
  • Viisitoista rahastoa raportoi soveltaneensa lunastusrajoituksia viimeisen 12 kuukauden aikana. Syyskuun lopun tilanteessa lunastuksia koskevia rajoituksia oli voimassa 12 rahastossa. 
  • Rahastoilla oli syyskuun lopun tilanteessa yhteensä hieman alle 88 000 osuudenomistajaa. Osuudenomistajia oli nyt noin 3500 vähemmän kuin vuotta aiemmin

Lue lisää tänään julkaistusta Q3-kvartaalitaulukosta.


Lisätietoja:
Kati Paatela
Johtaja, asiakkuudet ja palvelukonseptit
kati.paatela@kti.fi
044 571 6671

Optimoi energiakustannuksia, tehosta energiankäyttöä ja pienennä päästöjä KTI Onlinen uudella Energiatarkastelulla

Energiatarkastelun avulla tunnistat huomiota vaativat kohteet, seuraat kehitystä yli ajan ja vertaat kiinteistösalkkuasi KTI-vertailuaineistoon. Energiatarkastelu-osa täydentää KTI Onlinen Ylläpitokustannusvertailutyökalua ja toimii rinnakkain keväällä 2026 julkaistun Kustannustarkastelu-osan kanssa. Tutustu myös kevään julkistusuutiseen.

Energiatarkastelu tarjoaa entistä monipuolisemman näkökulman kiinteistöjen ylläpidon ohjaamiseen 

Sen avulla voit: 

  • tunnistaa huomiota vaativat kohteet ja kuluerät 
  • selvittää, johtuvatko kustannuserot kulutuksesta vai energian yksikkökustannuksista 
  • vertailla kohteita, kohdejoukkoa ja koko kiinteistösalkkua KTI-vertailutuloksiin 
  • seurata kulutuksen, kustannusten ja päästöjen kehitystä yli ajan 
  • vertailla mitattua ja sääkorjattua lämmönkulutusta 
  • tarkastella sähkön ja lämmitysenergian hankintatapojen jakaumia 

Tunnista vaivattomasti huomiota vaativat kohteet ja kuluerät

Rajaa monipuolisilla suodattimilla salkustasi tarkasteluun mukaan otettavat kohteet (katso alla oleva kuva, kohta 1). Yläosan yhteenvedosta (2) näet, miten kohdejoukkosi energiakustannukset eroavat KTI-vertailutuloksista. Samalla voit analysoida, johtuvatko kustannuserot energiankulutuksesta vai käytettävän energian yksikkökustannuksista. 

Kustannusten ja kulutusten lisäksi voit vertailla myös ilmastovaikutuksia CO₂-päästöjen perusteella.  

Analyysin tueksi näet energian hankintatapojen jakaumat sekä omasta kohdejoukostasi että KTI-vertailuaineistosta.  

Ryhmittele salkkusi kohteet napinpainalluksella lennossa, esim. toimistot rakennusvuosittain (Kohta 3), ja vertaile ryhmiä keskenään sekä suhteessa soveltuvaan KTI-vertailuaineistoon (4). 

Tunnista ryhmän sisältä huomiota vaativat kohteet (5) ja ota tarkasteluun mukaan kohteen kustannuksiin ja kulutuksiin vaikuttavat ominaisuustiedot (6).

Seuraa kehitystä ja tunnista erot yli ajan 

Työkalun ’Aikasarjat’-sivuilla analysoi energiakustannusten, kulutusten ja päästöjen kehitystä. Vertaa oman kohdejoukkosi kehitystrendiä KTI-vertailuaineistoon ja tunnista eroja valitsemiesi ryhmien, esimerkiksi rakennusvuoden mukaan ryhmiteltyjen toimistojen, välillä (7). 

Taustatietona näet myös sähkö- ja lämmitysenergian hankintatapojen jakaumien kehityksen sekä omasta kohdejoukostasi että KTI-vertailuaineistosta (8). 

Vertaa myös omien kohdejoukkojesi tai kohteidesi mitatun ja sääkorjatun lämmönkulutuksen kehitystä rinnakkain ja suhteessa KTI-vertailutuloksiin (9). Sääkorjaus vähentää sääolosuhteiden vaikutusta kulutuslukuihin ja parantaa eri vuosien ja kohteiden vertailukelpoisuutta.

Määritä itse vertailuaineisto 

’KTI Muokattu vertailuaineisto’ -valinnan kautta voit itse rajata KTI Vertailuaineiston (10), johon salkkusi ja kohteidesi tietoja verrataan tai käyttää työkalun ehdottamaa oletusvertailuaineistoa. 

Kun käytät muokattua vertailuaineistoa, tunnuslukujen jakajaksi on valittavissa huoneistoalan ja vuokrattavan alan lisäksi myös muita vaihtoehtoja, kuten asuntopuolella huoneistojen tai asukkaiden lukumäärä (11). 

Palaa kirjanmerkillä yhdellä klikkauksella sinulle tärkeään näkymään

Tallenna sinulle tärkeä työkalunäkymä kirjanmerkiksi, niin pääset jatkossa palaamaan siihen yhdellä klikkauksella. Kirjanmerkkitoiminto on käytössä Ylläpitokustannusvertailu-työkalun lisäksi kaikissa muissakin KTI Online -työkaluissa.


Haluatko lisätietoja tai työkalun esittelyn omalle organisaatiollesi?

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää KTI Ylläpitokustannusvertailu-työkalusta ja sovimme organisaatiollesi esittely- tai perehdytystilaisuuden: puh. 020 7430 130 tai kti@kti.fi.

Kauppakeskusten myynti piristyi vuoden kolmannella neljänneksellä

KTI Kiinteistötieto Oy kuvituskuva_kauppakeskus

Tiedote 12.11.2026, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynnin kasvu kiihtyi vuoden kolmannella neljänneksellä. Heinä-syyskuussa kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi nimellisesti 3,3 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Myynti oli vilkasta etenkin heinäkuussa, jolloin kokonaismyynti oli yli viisi prosenttia viime vuoden heinäkuuta korkeampi.

Kävijöitä kauppakeskuksissa oli heinä-syyskuussa 2,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Tammi-syyskuun kävijämäärä oli tasan kaksi prosenttia korkeampi kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Pääkaupunkiseudun kauppakeskuksissa myynti kasvoi 4,6 prosenttia ja kävijämäärä yli kolme prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Muiden yli 100 000 asukkaan kaupunkiseutujen kauppakeskuksissa sekä myynti että kävijämäärä kasvoivat reilut kaksi prosenttia. Pienempien kaupunkiseutujen kauppakeskuksissa kokonaismyynti kipusi hienoisesti viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeammaksi, mutta kävijämäärä laski vajaan prosentin.

”Kolmannen vuosineljänneksen luvut ovat varsin rohkaisevia. Myynnin kasvu kiihtyi selvästi kevään rauhallisemman jakson jälkeen, ja erityisen myönteistä on, että myös inflaatiokorjattu myynti kääntyi nousuun. Myynti vahvistui kaikilla toimialoilla, ja myös kävijämäärien kehitys jatkui vahvana. Kauppakeskusten tilanne näyttää nyt myönteisemmältä kuin yleisestä talouden ilmapiiristä voisi päätellä. Tämä antaa aihetta varovaiseen optimismiin myös loppuvuoden osalta”, toteaa Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n puheenjohtaja Jukka Vakula

Kauneuden ja terveyden tuotteet jatkoivat vahvassa kasvussa

Kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti kasvoi vauhdikkaimmin kauppakeskusten merkittävistä toimialoista. Myynti oli heinä-syyskuussa 5,9 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Vapaa-ajan tuotteiden myynnin kasvu ylsi 4,6 prosenttiin. Kahviloiden sekä ravintoloiden myynti oli 3,6 prosenttia viime vuoden heinä-syyskuuta korkeampi.

Kauppakeskusten suurimman toimialaryhmän, päivittäistavaroiden ja tavaratalojen, myynti kasvoi lähes kolme prosenttia viime vuoden heinä-syyskuuhun verrattuna. Muodin ja asusteiden, sisustamisen ja kodintarvikkeiden sekä kauneus- ja hyvinvointipalvelujen kolmannen vuosineljänneksen kasvulukemat liikkuivat 1-2 prosentin tuntumassa. Kaikkien toimialojen nimellisen myynnin muutokseen kirjattiin positiivinen etumerkki.

Suurimmat kasvulukemat, lähes 17 prosentin nousu, kirjattiin viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen myyntiin. Toimialan merkitys on kauppakeskuksissa edelleen pieni, ja tulosta selittää muun muassa edellisen vuoden matala vertailutaso.

Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste nousi

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli syyskuun lopussa koko maassa keskimäärin 96,2 prosenttia eli lähes sama kuin kesäkuun lopun tilanteessa. Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten käyttöaste parani hieman ja nousi hienoisesti koko maan keskiarvoa korkeammaksi.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella kehityksen eriytyminen jatkui. Muiden suurten kaupunkiseutujen kauppakeskusten liiketilat ovat lähes täyskäytössä, kun käyttöaste vahvistui yli 99 prosenttiin. Sen sijaan pienempien kaupunkiseutujen käyttöaste jatkoi laskuaan ja vajosi alle 93 prosenttiin.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 53 kauppakeskusta. Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä, on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.


Lisätietoja:
Mikko Östring, johtaja, toimitilat, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli / toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 050 301 8933
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269
Jukka Vakula, Vantaan Valo, toimitusjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja, puh. 040 761 7287

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Niitty, Sello HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Easton, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kamppi, Kluuvi, Kämp Galleria, Lauttis, Malmin Nova, Redi, Ruohis, Tripla KAUNIAINEN Grani VANTAA Dixi, Jumbo, Kivis, Martinlaakson ostari, Tikkuri
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset
: JYVÄSKYLÄ Seppä KEMPELE Zeppelin KUOPIO Matkus LAHTI Karisma RAISIO Mylly TAMPERE Duo, Ratina, Tullintori, Westeri TURKU Hansa, Skanssi
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman KERAVA Karuselli KOTKA Pasaati KOUVOLA Veturi LAPPEENRANTA IsoKristiina LOHJA Lohi MIKKELI Akseli, Stella PORI Puuvilla PORVOO Lundi ROVANIEMI Revontuli, Sampokeskus SALO Plaza TORNIO Rajalla På Gränsen VAASA Espen

Mistä KiRa-ala puhuu 2026: Suomen kiinteistömarkkinoiden megatrendiresilienssi

Julkaistu 6.11.2026

Suomen kiinteistömarkkinoiden vakaus on vahvuus – mutta kilpailukyky vaatii uudistumista

Mistä KiRa-ala puhuu 2026 -katsaus tarkastelee, miten megatrendit muuttavat Suomen kiinteistömarkkinoita ja niiden kykyä sopeutua muutoksiin. Demografia, teknologia, ilmastonmuutos ja geopolitiikka luovat kiinteistömarkkinoille sekä riskejä että uusia kasvumahdollisuuksia. Vakauden muuttaminen kilpailueduksi edellyttää joustavampaa kaavoitusta, rakennuskannan uudistamista, toimintatapojen ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä sekä markkinoiden läpinäkyvyyden ja likviditeetin vahvistamista.

”Mistä KIRA-ala puhuu” -katsauksemme julkaistiin nyt kymmenettä kertaa. Katsauksilla pyrimme herättämään keskustelua suurista, koko kiinteistö- ja rakennusalaan vaikuttavista kehitystrendeistä. Raportti on tuotettu Kiinteistöalan Koulutussäätiön tuella ja se julkaistiin 6.11. Kiinteistöalan Vuosiseminaarissa. Toivottavasti raportti löytää käyttöä ja herättää ajatuksia ja keskustelua myös muissa tilaisuuksissa ympäri vuoden. Otamme mielellämme vastaan palautetta raportista ja kuulemme mahdollisista ideoistanne tulevien katsaustemme aiheiksi. Kiitämme lämpimästi Kiinkoa katsauksen mahdollistamisesta ja kaikkia haastateltuja asiantuntijoita heidän arvokkaasta panoksestaan!

Lue ja lataa Mistä KiRa-ala puhuu 2026 -katsaus alta. Katsaus avautuu sinulle heti lomakkeen täyttämisen jälkeen. Saat myös katsauslinkin automaattisesti sähköpostiisi.

Lisätietoja:

Hanna Kaleva, toimitusjohtaja 040 5555 269
Mikko Soutamo, johtava asiantuntija 050 5480 480

KTI Markkinakatsaus, syksy 2026: Kiinteistökauppa ylittänyt jo koko viime vuoden tason – tuottovaateet jälleen nousussa

Julkaistu 3.11.2026

Suomen kiinteistökauppavolyymi nousi lokakuun alkupuolella jo yli koko vuoden 2025 tason. Geopoliittinen epävarmuus on nostanut korkoja ja kiinteistöjen tuottovaatimuksia, mikä osaltaan hidastaa jälleen transaktiomarkkinaa. Vuokra-asuntojen käyttöasteet kohenevat, mutta toimistomarkkinoiden eriytyminen jatkuu ja korostuu.

Kiinteistökauppaa käytiin tammi-syyskuussa 4,3 miljardilla eurolla

Vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen kiinteistökauppavolyymi nousi 4,3 miljardiin euroon. Vuoden edetessä epävarmuus on kuitenkin kasvanut, ja vilkkaan alkuvuoden jälkeen heinä-syyskuun volyymi jäi reiluun 800 miljoonaan euroon. Ulkomaisten sijoittajien osuus volyymista oli 53 prosenttia, ja näistä sijoituksista lähes 80 prosenttia on lähtöisin muista Pohjoismaista. Asuntojen osuus kokonaisvolyymista oli alkuvuoden isojen salkkukauppojen siivittämänä peräti 37 prosenttia. Lokakuun muutamat merkittävät kaupat ovat nostaneet kuluvan vuoden kauppavolyymin jo selkeästi yli viime vuoden tason, noin 4,6 miljardiin euroon.

Nousevat korot näkyvät kiinteistöjen tuottovaatimuksissa ja arvostuksissa

Lokakuun Rakli-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin ydinkeskustan prime-toimistokiinteistön tuottovaatimus nousi 5,7 prosenttiin. Hyväsijaintisen helsinkiläisen asuntokiinteistön tuottovaatimukseksi arvioitiin 4,6 prosenttia ja keskustan liikekiinteistön 6,2 prosenttia. Tuottovaateet olivat sektorista riippuen 0,2-0,6 prosenttiyksikköä korkeampia kuin vuosi sitten.

Vuokra-asuntojen käyttöaste nousee, vuokrat laahaavat

Vapaarahoitteisen vuokra-asuntotarjonnan kasvu on hiipunut, kun markkinatilanne on painanut uudisrakentamisen edellytyksiä. Kasvun hidastuminen näkyy nyt selkeästi vuokra-asuntojen käyttöasteissa, jotka nousivat syksyn aikana kaikissa suurissa kaupungeissa. Pääkaupunkiseudulla käyttöaste nousi syyskuussa 95,3 prosenttiin, korkeimmilleen sitten vuoden 2020 alun. Nousua vuodentakaisesta oli 1,6 prosenttiyksikköä. Tarjontatilanteen tasapainottuminen ei kuitenkaan vielä näy vuokrissa: KTI:n uusia vuokrasopimuksia kuvaava indeksi laski kesä-syyskuussa alkaneissa sopimuksissa pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,3 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Toimistomarkkinoiden polarisaatio kärjistyy edelleen ja sijoituskysyntä on heikkoa

Pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttöaste nousi syyskuun lopussa ennätykselliseen 18,6 prosenttiin. Parhaiden tilojen kysyntä on kuitenkin vahvaa: KTI:n Helsingin ydinkeskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi vuodessa 5,6 prosenttia. Hyvälaatuisissa toimistoissa käyttöasteet ovat myös selkeästi keskimääräistä parempia. Toimistokiinteistöjen tammi–syyskuun kauppavolyymi jäi hieman yli 200 miljoonaan euroon ja osuus kokonaisvolyymista viiteen prosenttiin, eli matalammaksi kuin koskaan aiemmin.

Liiketilojen käyttöaste vahva, logistiikkakauppa vilkasta

Suomalaisten kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli kesäkuun lopussa koko maassa hieman yli 96 prosenttia, ja keskusten kokonaismyynti kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1,9 prosenttia. Kiinteistökauppamarkkinoilla sijoittajien kiinnostus painottuu kuitenkin pienempiin liikekiinteistöihin, eli päivittäisen asioinnin sekä big box -kohteisiin. Tuotannollisista kiinteistöistä on tehty vuoden aikana useampia merkittäviä salkkukauppoja, ja kauppavolyymi nousi lokakuun lopulla jo 1,3 miljardiin euroon, joka lähestyy jo vuoden 2017 1,5 miljardin euron ennätystasoa. Sektorin vuokramarkkinanäkymät ovat vakaita.

Hoivakiinteistöjen tarve kasvaa, hotellit elpyvät

Yhteiskuntakiinteistöjen kauppavolyymi jäi tammi–syyskuussa hieman yli 500 miljoonaan euroon, eli selkeästi viime vuotta matalammaksi. Väestön ikääntyminen kasvattaa hoivakiinteistöjen tarvetta ja kysyntää, ja asumispalvelukiinteistöjen osuus sektorin kaupoista oli yli 70 prosenttia. Hotellikiinteistöjen kaupankäynti on tänä vuonna ollut viime vuotta vähäisempää, mutta matkailukysyntä vahvistuu: majoitusliikkeiden yöpymiset lisääntyivät tammi–elokuussa 0,9 prosenttia. Myös hotellihuoneiden käyttöaste lähestyy vuoden 2019 tasoa.

Lue lisää kiinteistömarkkinoiden tilanteesta ja näkymistä tänään julkaistusta KTI Markkinakatsauksesta. Lataa KTI Markkinakatsaus alta.

KTI Markkinakatsaus | Syksy 2026

TILAA ILMAINEN KATSAUS TÄÄLTÄ

Lisätietoja:

Hanna Kaleva, toimitusjohtaja 040 5555 269
Mikko Soutamo, johtava asiantuntija 050 5480 480

Alma Media ostaa KTI:n – yrityskauppa vauhdittaa kiinteistömarkkinadatan ja analytiikan kehittämistä

Tiedote julkinen 29.10.2026

Alma Media Oyj on ostanut KTI Kiinteistötieto Oy:n koko osakekannan. Kaupan suurimpia myyjiä ovat Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry sekä Suomen Kiinteistöliitto ry. KTI liittyy osaksi Alma Marketplaces -liiketoimintasegmenttiä 1. marraskuuta.

Yrityskauppa avaa KTI:lle ja Alma Medialle uusia mahdollisuuksia kehittää yhdessä kiinteistömarkkinoiden monipuolisia informaatio- ja asiantuntijapalveluja. KTI:n ja Alman yhdistetty osaaminen ja voimavarat tukevat erityisesti datan ja teknologian kehittämistä sekä kattavan ja ajantasaisen tiedon ja analytiikan tarjoamista kiinteistösijoitusten johtamisen ja päätöksenteon sekä kiinteistömarkkinoiden analysoinnin tueksi.

”KTI:n markkinatietokannat ja asiantuntemus sekä Alma Median teknologia- ja kehitysosaaminen muodostavat vahvan pohjan yhteiselle kehittämiselle. KTI:n toiminnan perusta säilyy vahvana ja vaalimme myös uudessa tilanteessa keskeisiä arvojamme: luottamuksellisia asiakassuhteitamme, riippumattomuuttamme ja asiantuntijuuttamme. Jatkamme määrätietoisesti palvelujemme kehittämistä sekä kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyyden edistämistä yhdessä asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kanssa,” sanoo Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto.

”KTI on arvostettu toimija suomalaisella kiinteistöalalla. Yrityskauppa täydentää erinomaisesti Alma Real Estaten nykyisiä palveluita ja vahvistaa kykyämme palvella kiinteistöalan ammattilaisia entistä laajemmin. Näemme merkittäviä mahdollisuuksia datavarantojen, analytiikan ja uusien teknologioiden hyödyntämisessä asiakkaidemme hyödyksi,” sanoo Santtu Elsinen, EVP, Alma Marketplaces.”

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy

040 5555 269

Rakli ja KTI julkaisevat uuden raportointisuosituksen kiinteistöihin sijoittaville erikoissijoitusrahastoille

Tiedote 27.10.2026

Rakli ja KTI Kiinteistötieto Oy ovat laatineet uuden raportointisuosituksen kiinteistöihin sijoittaville erikoissijoitusrahastoille. Suosituksen tavoitteena on kannustaa rahastoja nostamaan raportoinnin tasoa ja parantaa tunnuslukujen vertailukelpoisuutta, jotta sijoittajat voivat arvioida rahastoja nykyistä paremmin.

”Suosituksella halutaan kehittää tunnusluvuista nykyistä paremmin vertailukelpoisia sekä parantaa rahastojen raportoinnin laajuutta”, kertoo Raklin kiinteistösijoittamisen johtaja Miika Kotaniemi.

Kiinteistöihin sijoittavat erikoissijoitusrahastot sijoittavat tyypillisesti asunto, toimitila- tai yhteiskuntakiinteistöihin sekä muihin kiinteistökohteisiin kuten tontteihin. Rahastojen tuotto syntyy kiinteistöjen vuokratuloista ja arvonkehityksestä.

”Kotimainen kiinteistöihin sijoittava erikoissijoitusrahasto on toimiva instrumentti instituutiosijoittajien ja yksityishenkilöiden kiinteistösijoituksiin. Näiden erikoissijoitusrahastojen raportointi on ollut kuitenkin melko epäyhtenäistä, mikä on vaikeuttanut sijoittajien mahdollisuuksia vertailla rahastoja keskenään. Tarkoituksena on, että suosituksen myötä sijoittajien käytössä oleva tieto olisi nykyistä johdonmukaisempaa ja helpommin hyödynnettävää”, Kotaniemi jatkaa.  

Suositusta on kehitetty yhdessä alan toimijoiden kanssa 

Suositus on laadittu Raklin ja KTI Kiinteistötiedon asiantuntijoiden yhteistyönä. Valmistelussa on käyty vuoropuhelua rahastomanagereiden ja sijoittajien kanssa.

”Raportointisuosituksella halutaan tukea markkinan toimivuutta ja nostaa raportoinnin vähimmäistasoa. Tavoitteena on jatkaa raportin kehittämistä edelleen tulevina vuosina pyrkimyksenä parantaa sijoittajien saaman tiedon kattavuutta. Näin vahvistamme rahastomarkkinan läpinäkyvyyttä ja sijoittajien luottamusta rahastoihin”, sanoo KTI:n Kati Paatela.

Uudessa suosituksessa kuvataan raportoitavat tunnusluvut, niiden englanninkieliset nimet sekä laskentatavat. Läpinäkyvästi ja vertailukelpoisesti raportoiva rahasto voi jatkossa kertoa tietyn tunnusluvun olevan laskettu ja julkaistu raportointisuosituksen mukaisesti. Rahastot ovat kuitenkin kooltaan, kiinteistökannaltaan ja strategialtaan varsin erilaisia, mikä osaltaan vaikuttaa siihen, mitä tunnuslukuja niiden on mahdollista ja tarkoituksenmukaista raportoida.

Rahastot voivat ottaa uuden raportointisuosituksen käyttöön omassa aikataulussaan vuoden 2026 neljännestä kvartaalista alkaen. Rakli ja KTI toivovat, että raportointisuositus olisi laajasti käytössä mahdollisimman pian.


Lisätietoja:
Miika Kotaniemi
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli
040 702 0015
miika.kotaniemi@rakli.fi

Kati Paatela
KTI Kiinteistötieto Oy
044 571 6671
kati.paatela@kti.fi

Vuokra-asuntojen käyttöasteet kohenivat selkeästi, pääkaupunkiseudun vuokrat edelleen loivassa laskussa

Julkaistu 29.9.2026

Kaikkien suurten kaupunkien vuokra-asuntojen käyttöasteet nousivat selkeästi kesän vilkkaiden kuukausien aikana. Syyskuun alun tilanteessa ammattimaisten asuntosijoittajien omistamien vuokra-asuntojen käyttöaste oli pääkaupunkiseudulla 95,3 prosenttia. Käyttöaste ylitti 95 prosenttia ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2020 alun. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna nousua oli 1,6 prosenttiyksikköä. Pääkaupunkiseudun kaupungeista käyttöaste oli korkein Espoossa, lähes 96 prosenttia, ja pysytteli matalimpana Vantaalla, hieman yli 94 prosentissa.

Vilkastunut kysyntä ei kuitenkaan vielä heijastu vuokratasoihin. Pääkaupunkiseudun asuntovuokrat laskivat kesä-syyskuussa alkaneissa vuokrasopimuksissa 0,3 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna laskua oli 0,1 prosenttia. Vuokrien vuosimuutos pysytteli hivenen positiivisena Espoossa, kun taas Vantaalla vuokrat laskivat 0,4 ja Helsingissä 0,3 prosenttia. Yksiöiden ja kaksioiden vuokrat laskivat vuodentakaisesta, kun taas isompien asuntojen vuokrien vuosimuutos kipusi juuri ja juuri positiiviseksi.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa käyttöasteet vaihtelivat syyskuun alun tilanteessa Jyväskylän 95,3 ja Kuopion 97,5 prosentin välillä. Käyttöasteet nousivat kesän aikana eniten Jyväskylässä ja Turussa, joissa käyttöaste oli nyt 3-4 prosenttiyksikköä kesäkuuta korkeampi. Vain Lahdessa käyttöasteen nousu jäi alle yhteen prosenttiyksikköön. Vuoden takaiseen verrattuna käyttöasteet ovat parantuneet eniten Oulussa ja Turussa, kun taas Jyväskylässä ja Tampereella vuokra-asuntojen käyttöaste oli nyt vuoden 2025 syyskuuta matalampi. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa käyttöasteet ovat viime vuosina heilahdelleet merkittävästi pääkaupunkiseutua enemmän, ja etenkin merkittävimmissä yliopistokaupungeissa syyskuun tilanteen käyttöaste on ollut tyypillisesti 1-2 prosenttiyksikköä kesäkuuta korkeampi.

Uusien vuokrasopimusten vuokrien vuosimuutos kipusi hivenen, 0,1-0,4 prosenttia positiiviseksi Turussa, Tampereella, Lahdessa ja Oulussa. Jyväskylässä vuokrat laskivat 0,4 prosenttia, ja Kuopiossa uusia vuokrasopimuksia tehtiin 1,6 prosenttia matalampaan tasoon kuin viime vuoden kesä-syyskuussa. Huoneistotyyppikohtaiset vuokramuutokset poikkesivat kaupunkien välillä: esimerkiksi Tampereella yksiöiden vuokrat laskivat ja suurempien asuntojen vuokrat nousivat, kun taas Turussa yksiöiden ja kaksioiden vuokrissa nähtiin selkeää nousua ja vastaavasti kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen vuokrat laskivat vuodentakaisesta.

Tiedot perustuvat KTI:n neljännesvuosittain päivitettävään asuntovuokratietokantaan. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.6. – 1.9.2026 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan KTI:n tietokanta kattaa noin 113 000 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Yhdeksän suurimman kaupungin uusia vuokrasopimuksia kuvaavat indeksit pohjautuvat kaikkiaan yli 11 000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 20 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan joulukuussa, ja se kattaa 2.9. – 1.12.2026 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

 

KTI tutki Turun seudun asuinalueita: peräti 94 prosenttia barometrin vastaajista erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä arvioimaansa asuinalueeseen

Tiedote 18.9.2026

KTI toteutti Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen toimeksiannosta tutkimuksen Turun talousalueen (Turku, Kaarina, Naantali ja Raisio) asuinalueiden houkuttelevuudesta, vahvuuksista, kehityskohteista ja tulevasta kehityksestä. Kohderyhmänä oli Kiinteistöliiton jäseninä olevat taloyhtiöt. Valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä omaan asuinalueeseen ja valmis suosittelemaan aluetta ystävälle tai tuttavalle (koko aineiston NPS 72).

Kaikkein tyytyväisimpiä olivat Uittamon, Vartiovuori-Samppalinnan ja Piispanristin vastaajat. Parhaita arvioita saaneilla alueilla arvostettiin mm. sijaintia keskustan läheisyydessä, hyviä kulkuyhteyksiä ja luonnonläheisyyttä. Tutkimuksen heikoin tulos liittyi katujen ja teiden talvikunnossapitoon. Suurimmat erot alueiden välillä mitattiin imagoon ja maineeseen, kahviloihin ja ravintoloihin sekä julkisiin liikenneyhteyksiin liittyvissä kysymyksissä. Barometrituloksia täydennettiin raportoinnissa tilastollisella analyysilla.

Katsauksen ja siihen liittyvän laajemman postinumeroaluekohtaisen raportoinnin löydät Kiinteistöliiton tiedotteen yhteydestä.

KTI Erikoissijoitusrahastokatsaus, syksy 2026: Likviditeetti on yhä markkinan tärkein rakenteellinen kysymys

Tiedote 16.9.2026

Suomessa toimii 22 kiinteistöihin ja tontteihin sijoittavaa erikoissijoitusrahastoa. Suomalaisten rakennettuihin kiinteistöihin ja tontteihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen toimintaympäristöä leimasi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla edelleen markkinan hallittu sopeutuminen aiempaa korkeampaan korkotasoon, kiinteistöjen arvonmuutoksiin ja pitkittyneeseen lunastuspaineeseen. 

KTI Erikoissijoitusrahastokatsaus kattaa kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen keskeiset tunnusluvut ja kehityksen kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Rahastomarkkinan keskeisin haaste on edelleen kiinteistövarallisuuden epälikvidin luonteen ja rahasto-osuuksien lunastustarpeiden yhteensovittaminen. Merkintöjen ja lunastusten nettovaikutus kääntyi negatiiviseksi vuonna 2023 ja myös kuluvana vuonna lunastusten määrä on ylittänyt uudet merkinnät.   

Markkinan supistuminen jatkuu 

KTI:n katsauksen mukaisten rahastojen yhteenlaskettu bruttoarvo (GAV) jatkoi laskuaan vuoden 2026 toisella neljänneksellä ja oli kesäkuun lopussa 8,6 miljardia euroa (maaliskuu 2026: 8,8 miljardia).  Bruttoarvon lasku johtui sekä kiinteistöjen myynneistä että omistettujen kiinteistöjen markkina-arvon lievästä laskusta vuoden 2026 kahden ensimmäisen kvartaalin aikana.  

Kiinteistökauppamarkkinan aktiviteetti edellisiä vuosia korkeammalla tasolla 

Suomen kiinteistömarkkinan transaktiovolyymi oli vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla noin 3,5 miljardia euroa. Vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen volyymi 2,3 miljardia euroa oli korkein lukema sitten vuoden 2020 ja yhdessä toisen kvartaalin 1,2 miljardin kanssa kokonaisvolyymi ylittää jo vuosien 2023 ja -24 vuositason transaktiovolyymin.  

Erikoissijoitusrahastot ovat vastanneet likviditeettipaineeseen vähentämällä investointejaan ja myymällä kiinteistöomaisuutta. Transaktiomarkkinan aktivoituminen viimeisen 12 kuukauden aikana on vahvistanut rahastojen edellytyksiä realisoida kiinteistöjä.  Vuoden 2026 kahdella ensimmäisellä kvartaalilla niiden osuus kaikista myynneistä oli noin viisi prosenttia eikä kiinteistöostoja ollut lainkaan.   

Tuotot vakiintumassa, mutta edelleen lievästi negatiivisia  

Kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen vuoden 2026 ensimmäisen puolikkaan, ja myös edellisen 12 kuukauden kokonaistuotto olivat keskimäärin -1,1 prosenttia. Kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon tuotto muodostui 1,7 prosentin tuotto-osuudesta sekä -2,8 prosentin arvonmuutoksesta. Vuoden 2025 jälkimmäisen puolikkaan 0 % arvonmuutoksen jälkeen vuoden 2026 kahden ensimmäisen kvartaalin arvonmuutos kääntyi taas negatiiviseksi geopoliittisen epävarmuuden ja korkojen nousun heijastuessa kiinteistöjen arvoihin.  

KTI Erikoissijoitusrahastokatsaus, syksy 2026

TILAA KATSAUS TÄÄLTÄ


Lisätietoja:
Kati Paatela, johtaja, asiakkuudet ja palvelukonseptit
kati.paatela@kti.fi

Hanna Kaleva, toimitusjohtaja
hanna.kaleva@kti.fi