10.4.2026

Ammattimaisten kiinteistösijoittajien omistamien asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset nousivat koko maassa keskimäärin 0,6 prosenttia vuonna 2025. Toimistokiinteistöissä kustannukset puolestaan laskivat keskimäärin 2,4 prosenttia. Asunto- ja toimistokiinteistöjen kustannusten erilaista kehitystä selittävät ennen kaikkea kiinteistötyyppien kulurakenteiden väliset eroavaisuudet.

Asuinkerrostaloissa eri kustannusryhmien ja alueiden kustannuskehityksessä oli isoja eroja. Pääkaupunkiseudulla asuinkerrostalojen ylläpidon kokonaiskustannukset laskivat hienoisesti, kun taas muissa suurissa kaupungeissa kustannukset nousivat 0,6 prosenttia ja muualla Suomessa 1,5 prosenttia.

Ylläpidon palvelujen – käytön ja huollon, siivouksen ja ulkoalueiden hoidon – kustannukset nousivat asuinkerrostaloissa koko maassa keskimäärin 4,7 prosenttia, ja jyrkintä nousu oli pääkaupunkiseudulla, peräti 6,6 prosenttia. Energiakustannukset puolestaan laskivat keskimäärin 1,5 prosenttia. Laskun suurin ajuri oli etenkin lämpimän loppuvuoden siivittämä lämmitystarpeen pieneneminen. Pääkaupunkiseudulla lämmitysenergiakustannusten laskua tuki myös kaukolämmön hinnan lasku, kun taas muualla Suomessa hintojen nousu kompensoi kulutuksen laskun vaikutukset.  Sähkön kustannukset laskivat sekä kulutuksen että hintojen laskun siivittäminä, kun taas veden hinta nousi reippaasti koko maassa.

Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannusindeksi laski pääkaupunkiseudulla 2,3 prosenttia ja muualla Suomessa hienoisesti enemmän. Toimistokiinteistöissä energiakustannukset laskivat merkittävästi asuntoja enemmän, keskimäärin 6,6 prosenttia, pääkaupunkiseudulla peräti 9 prosenttia. Suurempaa laskua selittää eri energiakulujen – lämmön, sähkön ja veden – erilaiset painot: veden kulutuksen ja hinnan vaikutus on toimistoissa huomattavasti asuntoja pienempi ja sähkön puolestaan suurempi. Toimistokiinteistöissä ylläpidon palvelukustannusten nousu jäi merkittävästi asuinkerrostaloja pienemmäksi, 0,3 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla palvelukustannukset nousivat reilun prosentin, ja muualla Suomessa ne puolestaan laskivat hienoisesti.

Kiinteistöverokustannuksiin tilastoitiin poikkeuksellisesti laskua vuonna 2025 sekä asunto- että toimistokiinteistöissä, lähinnä verotusarvoihin tehtyjen ikäalennusten vaikutuksesta. Toimistokiinteistöjen kiinteistövero laski keskimäärin tasan prosentin ja asuinkerrostalojen 0,3 prosenttia.

Tiedot pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailusta laskettaviin KTI Ylläpitokustannusindekseihin. Tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannuksista ja kulutuksista. Tiedot kattavat kiinteistönomistajan vastuulla olevat kiinteistöjen hoitokulut. Indeksien tavoitteena on kuvata kustannusten ja kulutusten vertailukelpoisia kehityksiä.

Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteutuneiden tietojen perusteella. Vuoden 2025 indeksien taustalla oli noin 2000 asuinkerrostalokiinteistön ja 300 toimistokohteen aineisto. Ylläpitokustannusindeksit lasketaan eri alueille ja alueellisten indeksien avulla lasketaan koko Suomen indeksit alueiden rakennuskannan mukaan painotettuna. Laskenta perustuu peräkkäisinä vuosina aineistossa mukana olleiden kohteiden kustannusten ja kulutusten muutoksiin.

Lisätiedot: kti@kti.fi

Julkaistu 30.3.2026

Pääkaupunkiseudun asuntovuokrien loiva lasku jatkuu, käyttöasteissakin pieni notkahdus

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava vuokraindeksi laski pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,2 prosenttia tammi-maaliskuussa alkaneissa vuokrasopimuksissa verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuotta aiemmin. Vuokrat laskivat 0,5 prosenttia sekä Helsingissä että Vantaalla, kun taas Espoossa vuokrat nousivat lähes prosentin. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat laskivat Helsingissä 0,4 prosenttia, kun taas Espoossa ja Vantaalla muutos jäi nollan tuntumaan.

Vuokria painaa heikon taloustilanteen ohella edelleen runsas tarjonta. Pääkaupunkiseudun vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen käyttöaste oli maaliskuun alun tilanteessa 92,9 prosenttia, kun se joulukuussa oli 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi. Vuoden 2025 maaliskuuhun verrattuna käyttöaste on nyt kuitenkin keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi. Pääkaupunkiseudun kaupunkien väliset käyttöaste-erot ovat tasaantuneet, ja kaupungeittain maaliskuun käyttöasteet vaihtelivat Vantaan 92,5 ja Espoon 93,5 prosentin välillä.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa vuokrien kehitys jatkuu edelleen vahvimpana Tampereella ja Turussa. Tampereella uusien vuokrasopimusten indeksin vuosinousu oli nyt 1,8 ja Turussa 1,3 prosenttia. Molemmissa kaupungeissa muutos edelliseen vuosineljännekseen verrattuna jäi kuitenkin hitusen negatiiviseksi. Myös Kuopiossa vuokrat nousivat lähes prosentilla vuoden 2025 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuokrat laskivat eniten, kaksi prosenttia, Oulussa. Myös Jyväskylässä ja Lahdessa vuokraindeksin vuosimuutos jäi negatiiviseksi. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkien käyttöasteet vaihtelivat maaliskuun alun tilanteessa Turun 93,4 ja Kuopion 96,1 prosentin välillä.

Myös koko maaliskuun alussa voimassa ollutta vuokrasopimuskantaa kuvaava KTI:n vuokraindeksi laski pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,4 prosenttia vuoden 2025 maaliskuuhun verrattuna. Koko vuokrasopimuskannan indeksiin vaikuttavat sekä sopimuskannan uusiutuminen että voimassa oleviin sopimuksiin tehtävät indeksikorotukset. Vantaalla vuokrat olivat nyt lähes prosentin matalampia kuin vuosi sitten, ja Helsingissäkin laskua oli 0,4 prosenttia. Espoossa koko vuokrasopimuskannan vuosimuutos jäi lähelle nollaa.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella myös koko sopimuskannan indeksi nousi eniten Tampereella, 1,6 prosenttia, ja Turussa tasan prosentin. Myös Jyväskylässä ja Lahdessa koko sopimuskannan vuokratasot nousivat hienoisesti, kun taas Oulussa ja Kuopiossa vuosimuutos jäi negatiiviseksi.

Tiedot perustuvat KTI:n neljännesvuosittain päivitettävään asuntovuokratietokantaan. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.12.2025 – 1.3.2026 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset sekä kaikki 1.3. voimassa olleet vuokrasopimukset, joita oli KTI:n tietokannassa kaikkiaan lähes 105 000. Yhdeksän suurimman kaupungin uusia vuokrasopimuksia kuvaavat indeksit pohjautuivat kaikkiaan lähes 7 500 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 21 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan kesäkuussa, ja se kattaa 2.3. – 1.6.2026 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Tiedote 19.3.2026

Kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen markkinatilanne pysyi haastavana vuonna 2025, mutta loppuvuotta kohden nähtiin merkkejä vakautumisesta. Kiinteistömarkkinoiden sijoituskysyntä alkoi elpyä, mikä paransi rahastojen edellytyksiä realisoida kiinteistöjä ja vastata sijoittajien lunastuspyyntöihin.

Kiinteistömarkkinoiden kaupankäynti vilkastui selvästi vuonna 2025

Vuonna 2025 sijoittajien lunastuspyynnöt ylittivät edelleen selvästi rahastoihin tehdyt uudet merkinnät. Useat rahastot joutuivat turvautumaan poikkeuksellisiin likviditeetinhallintakeinoihin, kuten lunastusten rajoittamiseen tai lykkäämiseen. Vuoden 2026 alkuun tultaessa tilanne on kuitenkin osin helpottanut.

Kiinteistömarkkinoiden kaupankäynti vilkastui selvästi vuonna 2025, kun transaktiovolyymi kaksinkertaistui edellisvuodesta 4,4 miljardiin euroon. Erikoissijoitusrahastot olivat markkinoilla nettomyyjiä lähes 500 miljoonan euron kiinteistömyynneillään, kun ostojen määrä jäi alle 100 miljoonaan euroon.

Rahastojen väliset erot tuotoissa suuria

Rahastojen yhteenlaskettu bruttoarvo (GAV) jatkoi laskuaan ja oli vuoden 2025 lopussa noin 9,0 miljardia euroa. Arvojen lasku kuitenkin tasaantui vuoden jälkipuoliskolla: kahden viimeisen neljänneksen keskimääräinen arvonmuutos oli nolla prosenttia. Arvojen vakiintuminen luo edellytyksiä rahastojen tuottokehityksen paranemiselle lähivuosina.

Erikoissijoitusrahastojen keskimääräinen kokonaistuotto oli vuonna 2025 edelleen lievästi negatiivinen, -0,5 prosenttia. Tuotto muodostui noin kahden prosentin tuotto-osuudesta ja vuositasolla -2,4 %:n arvonmuutoksesta. Rahastojen väliset erot tuotoissa olivat kuitenkin suuria, mikä heijastaa sijoitusstrategioiden ja salkkurakenteiden eroja.

Avoimen ja vertailukelpoisen tiedon merkitys korostuu

Viime vuosien markkinahaasteet ovat nostaneet esiin kiinteistöjen arvonmäärityksen ja rahastojen läpinäkyvyyden keskeisen merkityksen sijoittajaluottamuksen kannalta. Rahastojen arviointipohjaisen arvonmäärityksen haasteet korostuvat erityisesti matalien markkinavolyymien aikana. Avoimen ja vertailukelpoisen tiedon merkitys korostuu sijoittajien analyysimahdollisuuksien parantamisessa.

Rahastomarkkinoita muokkaa lähivuosina myös uudistuva sääntely. Vuonna 2026 voimaan astuva rahastosääntely lisää rahastojen velvoitteita erityisesti likviditeetinhallinnan keinojen dokumentointiin, läpinäkyvyyteen ja raportointiin liittyen. Tavoitteena on vahvistaa sijoittajansuojaa ja parantaa rahastojen toimintakykyä markkinahäiriötilanteissa.

Kevään 2026 katsaus perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n keräämään aineistoon sekä rahastojen toimittamiin tietoihin, ja se tarjoaa kattavan kokonaiskuvan Suomessa toimivien kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen tilanteesta, kehityksestä ja näkymistä.

KTI Erikoissijoitusrahastokatsaus, kevät 2026

TILAA KATSAUS TÄÄLTÄ

Lisätietoja:
Kati Paatela, Johtaja, asiakkuudet ja palvelukonseptit
kati.paatela@kti.fi
puh: 044 571 6671

The Finnish Property Market 2026 -raportti on julkaistu.

Tilaa sähköinen ja maksuton englanninkielinen The Finnish Property Market 2026 -raportti täältä. 
Painettujen raporttien tilaukset ja muut asiat: ota yhteyttä osoitteeseen kti@kti.fi tai puh. 020 7430 130.

———————————————————–

The Finnish Property Market 2026:
Foreign investors continued to increase their investments in Finland in 2025

After more than two quiet years, the Finnish property market activity started to recover towards the end of 2025, and the annual transaction volume almost doubled from the previous year. However, property development volumes remained low in both residential and commercial property markets. In the rental markets, differences between property sectors and submarkets remain significant.

Economic development remained sluggish, and the Finnish GDP growth was estimated to be close to zero in 2025. Global geopolitical uncertainty, increasing unemployment and weak consumer confidence pressured private consumption, which continued to decrease slightly. Consumers’ weak confidence was, in many ways, also reflected in the housing markets, where both prices and rents continued to decline. Forecasts for GDP growth for 2026 are more positive at approximately 1%, as all components of the economy are expected to show positive development.

The size of the property investment market amounts to almost €97 billion

The total size of the Finnish invested property market amounted to €96.8 billion at the end of 2025, slightly up from the previous year. Market values of property investments continued to decline, but at a slower pace than in the two previous years, and investments in both new development and existing property stock compensated the negative capital growth. Foreign investors continued to further strengthen their role in the investment market and their share increased to almost 38% of the total market, which makes Finland one of the most internationalised property markets globally. In almost all domestic investor groups, the total amount of property holdings decreased slightly.

Residential properties represent 35% of the total invested market

Residential properties remain the largest sector in the Finnish property market with a clear margin. The total value of rental residential properties owned by professional investors amounted to almost €34 billion at the end of 2025, which represents 35% of the total market. The attractiveness of the rental residential property investments is supported by the solid population growth in the largest cities and the decrease in the average household size. The share of office properties remained stable, but that of retail properties decreased slightly from the previous year, due to a decrease in market values, low volumes of new development, and also increased investments by the major occupiers. Public use properties continued to increase their significance, and their share of the total invested market increased to 11%.

Transaction volume amounted to €4.4 billion

The total annual transaction volume almost doubled compared to the previous year. The increase in volume was partly due to various structural arrangements of property companies and portfolios, the financial challenges of a couple of sellers, and the materialisation of a few long-pending transactions. The growth was supported by the increased activity of foreign investors, who increased their acquisitions 2.5 times compared to the previous year and accounted for 60% of the total volume. The majority of the foreign capital was originated from other Nordic countries. For the first time ever, public use properties were the most traded property sector, with a 30% share of the total transaction volume. Supported by some large portfolio deals, the transaction volume of residential properties amounted close to €1 billion.

In the first two months of 2026, the volume of residential transactions already exceeded that of the whole year 2025, due to two large portfolio disposals carried out by Finnish institutional investors in anticipation of the upcoming pension reform. Investment demand of retail properties increased markedly in 2025, which resulted as the highest share of the total volume since 2018.

Total return increased to 3.5%

According to the KTI Property Index, Finnish property investments produced a total return of 3.5% in 2025, up from 1.9% in the previous year. Total return continued to be pressured by negative capital growth of -1.6%, but income return continued to increase and stood at 5.1% for all properties on average. The increase in yields was the main driver for negative capital growth, but towards the end of the year, yields started to stabilise. Industrial was, again, the best performing sector and produced a total return of 7.2%, supported by positive capital growth and a healthy income return. Public use and retail properties also continued to perform better than average. Total return of residential properties improved from the previous year and ended at 3.3%. After two years of negative total returns, office properties also returned to positive territory, with a total return of 0.4%.

Positive rental outlook for residential and industrial properties

Oversupply and the sluggish development of the economy have kept residential rental growth moderate or even negative in the Helsinki metropolitan area in recent years. In 2025, residential rents decreased by 0.9% in the metropolitan area on average. The occupancy rate, however, improved during 2025 and stood at 93.4% in December, which, together with the increasing population, low development volumes and strengthening economic development supports the stable or slightly positive outlook for rents. New rental residential development is currently focused on state-subsidised supply. Even in this segment, the volumes are expected to decline in 2026.

In the office markets, the KTI Rental Index for the Helsinki CBD decreased by 2.6% in 2025, as occupiers’ space needs continued to decline due to both hybrid work and increasing unemployment. Office vacancy rates in the main office areas in the Helsinki metropolitan area hit new records and stood at 18% on average at the end of the year. Also in the Helsinki CBD, the share of vacant office premises exceeded 18% in 2025. In the retail markets, rents remain stable and occupancy rates healthy. In the industrial space markets, the outlook remains more positive than in other commercial property markets.

Tiedote 9.3.2026, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Kauppakeskuksissa oli vilkas viime vuosi, sillä niin kokonaismyynti kuin kävijämäärät jatkoivat kasvuaan. Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi nimellisesti keskimäärin 1,4 prosenttia vuonna 2025. Myynnin kasvu kiihtyi jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, ja loka-joulukuun kokonaismyynti oli 2,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Viimeisen vuosineljänneksen kasvua vauhditti etenkin vilkas lokakuu, jolloin myynti kasvoi 4,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten myynti kasvoi hieman muuta Suomea enemmän vuonna 2025, jolloin kasvu oli 1,9 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä kasvu ylsi 3 prosenttiin. Inflaatiokorjattuna vuoden 2025 kokonaismyynti oli koko maassa keskimäärin 1,1 prosenttia vuotta 2024 korkeampi.

Kävijöitä kauppakeskuksissa oli vuonna 2025 tasan kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kävijämäärän kasvu kiihtyi vuoden loppua kohden ja loka-joulukuun kävijämäärä oli koko maassa keskimäärin kolme prosenttia vuoden 2024 vastaavaa ajanjaksoa korkeampi.

Myös kävijämäärän kasvu oli pääkaupunkiseudulla muuta maata vahvempaa: viimeisellä neljänneksellä pääkaupunkiseudun kauppakeskusten kävijämäärä nousi 3,7 prosenttia ja koko vuonna 2,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.   

”Kauppakeskusten myynti- ja kävijämäärien kasvu kiihtyi kohti loppuvuotta ja inflaatiokorjattu kokonaismyynti koko vuodelta 2025 oli positiivinen. Tämä kertoo kauppakeskusten vahvasta suorittamisesta myös hieman haastavammassa markkinatilanteessa. Erityisesti kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti on ollut koko vuoden vahvaa, mutta myös kauppakeskusten suurimman toimialan eli päivittäistavaran ja tavaratalokaupan myynti kasvoi. Kauppakeskusten aktiivisen johtamisen sekä kävijämäärien ja myynnin kasvun ansiosta kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste pysyi korkeana”, sanoo Suomen Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Vakula.

Kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti reippaassa nousussa

Kauppakeskusten suurista toimialoista kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti on kasvanut ripeästi viime vuosina. Toimialan koko vuoden 2025 myynti oli 6,8 prosenttia edellistä vuotta korkeampi.

Muista toimialoista sekä kauneus- ja hyvinvointipalvelujen että kahviloiden ja ravintoloiden myynti kasvoi 3,5 prosenttia vuonna 2025. Kahviloiden ja ravintoloiden myynnin kasvu oli ripeää erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin toimialan myynti oli 4,7 prosenttia edellistä vuotta korkeampi.

Kauppakeskusten suurimman toimialan, päivittäistavaroiden ja tavaratalokaupan myynti, jatkoi tasaista kasvuaan, ja oli viimeisellä neljänneksellä 1,9 ja koko vuonna 1,6 prosenttia edellistä vuotta korkeampi.

Muodin ja asusteiden toimialan myynti jatkoi kauppakeskuksissa laskuaan ja oli koko vuonna reilut neljä prosenttia pienempi kuin vuonna 2024. Toimialan osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä on pienentynyt tasaisesti ja oli 12 prosenttia vuonna 2025. Myös vapaa-ajan tuotteiden myynnin lasku jatkui vuonna 2025.

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste pysyttelee vahvana

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli vuoden 2025 lopussa koko maassa keskimäärin 96,4 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin syyskuun lopun tilanteessa. Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten käyttöaste pysytteli lähellä koko maan keskiarvoa. Muiden suurten kaupunkiseutujen kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste vahvistui yli 98 prosenttiin. Myös pienempien kaupunkiseutujen käyttöaste oli syyskuun lopussa hivenen edellistä vuosineljännestä korkeampi, mutta pysytteli edelleen alle 95 prosentissa.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 52 kauppakeskusta. Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä, on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

Lisätietoja:
Mikko Östring, johtaja, toimitilat, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli / toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 050 301 8933
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269
Jukka Vakula, Vantaan Valo, toimitusjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja, puh. 040 761 7287
 

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Niitty, Sello HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Easton, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kamppi, Kämp Galleria, Malmin Nova, Redi, Ruohis, Tripla KAUNIAINEN Grani VANTAA Dixi, Jumbo, Kivis, Martinlaakson ostari, Tikkuri
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä KEMPELE Zeppelin KUOPIO Matkus LAHTI Karisma RAISIO Mylly TAMPERE Duo, Ratina, Tullintori, Westeri TURKU Hansa, Skanssi YLÖJÄRVI Elo  
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman KERAVA Karuselli KOTKA Pasaati KOUVOLA Veturi LAPPEENRANTA IsoKristiina LOHJA Lohi MIKKELI Akseli, Stella PORI Puuvilla PORVOO Lundi ROVANIEMI Revontuli, Sampokeskus SALO Plaza TORNIO Rajalla På Gränsen VAASA Espen

Tiedote 13.2.2026

KTI Kiinteistötieto Oy:n, Rakli ry:n ja erikoissijoitusrahastoja hallinnoivien yhtiöiden yhteistyössä tuottama kvartaalitunnuslukutaulukko tarjoaa näkymän kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen markkinatilanteeseen ja kehitystrendeihin Suomessa.

• Rakennettuihin kiinteistöihin ja tontteihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen GAV laski vuoden 2025 lopussa 9,0 miljardiin euroon (2024: 9,7 mrd €), mikä johtui sekä kiinteistöjen myynneistä ja niillä rahoitetuista lunastuksista että kiinteistöjen lievästä arvonlaskusta.
• Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden kaupankäyntivolyymi nousi vuoden viimeisellä neljänneksellä1,9 miljardiin euroon, ja koko vuoden transaktiovolyymi nousi lähes kaksinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna, 4,4 miljardiin euroon.  
• Erikoissijoitusrahastot pysyivät kiinteistömarkkinoilla nettomyyjinä ja niiden osuus myynneistä oli 11 %, ostoista vain 2 %.  
• Rahastojen 12 kk rullaava kokonaistuotto oli -0,5 %, koostuen 2 %:n tuotto-osuudesta ja -2,4 %:n arvonmuutoksesta. Kiinteistöjen arvot vakiintuivat vuoden toisella puoliskolla, jolloin arvonmuutostuotto oli keskimäärin 0,0 %.

Lue lisää tänään julkaistusta Q4-kvartaalitaulukosta.

KTI Erikoissijoitusrahastokatsaus 2025: Kvartaalitaulukko, Q4

Lisätietoja:
Kati Paatela
Johtaja, asiakkuudet ja palvelukonseptit
kati.paatela@kti.fi
044 571 6671

Julkaistu 23.12.2025

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi pääkaupunkiseudulla syys-joulukuussa alkaneissa sopimuksissa 0,3 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuokraindeksi on pysytellyt lähes muuttumattomana jo neljä perättäistä vuosineljännestä. Vuoden 2024 viimeiseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat ovat kuitenkin laskeneet 0,9 prosenttia. Viimeisimmällä vuosineljänneksellä vuokraindeksi nousi hivenen kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Vuosimuutos kipuaa juuri ja juuri positiiviseksi Espoossa, kun taas Helsingissä uusia vuokrasopimuksia tehtiin viimeisellä vuosineljänneksellä tasan prosentin ja Vantaalla 1,7 prosenttia matalampaan tasoon kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla.

Pääkaupunkiseudun asuntojen käyttöaste notkahti syksyllä kesän vilkkaiden kuukausien jälkeen hivenen ja oli joulukuun alun tilanteessa keskimäärin 93,4 prosenttia. Käyttöaste laski eniten Vantaalla, kun taas Helsingissä ja Espoossa käyttöaste pysytteli vakaana 94 prosentin tuntumassa.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa asuntovuokrat nousivat edelliseen vuosineljännekseen verrattuna eniten Turussa, Jyväskylässä ja Tampereella. Turussa viimeisen vuosineljänneksen reipas kehitys nosti myös indeksin vuosimuutoksen positiiviseksi 1,5 prosenttiin, ja myös Tampereella indeksi nousi yli prosentin edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuokrat jatkoivat laskuaan Oulussa ja Lahdessa, joissa kummassakin uusien vuokrasopimusten indeksin vuosimuutos asettui -3 prosentin tuntumaan.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkien vuokra-asuntojen käyttöaste vaihteli joulukuun alun tilanteessa Turun 94,4 ja Kuopion 96,5 prosentin välillä. Syyskuun alun tilanteeseen verrattuna käyttöasteet notkahtivat Tampereella ja Kuopiossa noin prosenttiyksiköllä, kun taas muissa kaupungeissa käyttöasteissa ei nähty muutoksia viimeisen vuosineljänneksen aikana. 

Tiedot perustuvat KTI:n neljännesvuosittain päivitettävään asuntovuokratietokantaan.
Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.9. – 1.12.2025 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.12.2025 voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa yli 105 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan lähes 9 000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 19 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan maaliskuussa, ja se kattaa 2.12.2025-1.3.2026 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Tiedote 7.11.2025

KTI Kiinteistötieto Oy:n, Rakli ry:n ja erikoissijoitusrahastoja hallinnoivien yhtiöiden yhteistyössä ensi kertaa tuottama kvartaalitunnuslukutaulukko tarjoaa näkymän kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen markkinatilanteeseen ja kehitystrendeihin Suomessa.

• Suomessa toimii 22 rakennettuihin kiinteistöihin ja tontteihin sijoittavaa erikoissijoitusrahastoa, joiden yhteenlaskettu bruttoarvo oli syyskuun 2025 lopussa 9,1 miljardia euroa.
• Markkinatilanne on edelleen haastava, mikä näkyy rahastojen arvojen laskuna sekä negatiivisina pääomavirtoina. Vuoden kolmannella neljänneksellä rahastojen bruttoarvo laski noin 170 miljoonalla eurolla.
• Kiinteistömarkkinan aktiviteetissa on kuitenkin nähtävissä elpymisen merkkejä, ja rahastot ovat pystyneet hallitusti myymään kiinteistöjään.
• Rahastojen 12 kuukauden rullaava kokonaistuotto oli keskimäärin -0,4 prosenttia. Tuotto muodostui 2 prosentin tuotto-osuudesta sekä -2,4 prosentin arvonmuutoksesta. Rahastojen arvojen lasku on hidastunut viimeisen vuoden aikana verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. 

Lue lisää tänään julkaistusta kvartaalitaulukosta.

KTI Erikoissijoitusrahastokatsaus 2025: Kvartaalitaulukko

Lisätietoja:
Kati Paatela
Johtaja, asiakkuudet ja palvelukonseptit
kati.paatela@kti.fi
044 571 6671