Vuoden 2022 kiinteistökauppavolyymi 7,2 miljardia euroa

Kiinteistömarkkinoiden kaupankäynti hidastui vuoden loppua kohden taloustilanteen epävarmuuden kasvaessa. Ensimmäisen vuosipuoliskon kiinteistökauppavolyymi ylsi lähes 4,5 miljardiin euroon, joka oli kaikkien aikojen korkein tammi-kesäkuun volyymi. Kolmannella vuosineljänneksellä volyymi laski 1,5 miljardiin euroon ja loka-joulukuussa reiluun 1,2 miljardiin euroon, joten koko vuoden 2022 kiinteistökauppavolyymi oli KTI:n tilastoissa noin 7,2 miljardia euroa. Vuosivolyymi oli lopulta kaikkien aikojen neljänneksi korkein ja kaksi prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna.

Vuoden suurin kauppa tehtiin keväällä, kun Keva osti Stockmannin tavaratalokiinteistön Helsingin keskustassa noin 400 miljoonalla eurolla. Muita suuria yksittäisten kiinteistöjen kauppoja olivat esimerkiksi Espoon sairaalan ja kauppakeskus Kaaren kaupat. Asunto- ja yhteiskuntakiinteistöistä tehtiin vuoden aikana useita yli 100 miljoonan euron salkkukauppoja.

Asunnot ja yhteiskuntakiinteistöt vaihdetuimpia kiinteistösektoreita

Asuntokiinteistöt olivat toista vuotta peräkkäin sektoritilaston kärkisijalla. Vuokra-asuntokiinteistöillä ja -salkuilla tehtiin vuonna 2022 kauppoja noin 2,1 miljardilla eurolla, eli niiden osuus kokonaisvolyymistä oli 29 prosenttia. Yhteiskuntakiinteistöt muodostivat kokonaisvolyymista 21 prosenttia ja niiden volyymi oli ennätyksellisesti yli 1,5 miljardia euroa. Aiempi ennätys vuodelta 2020 ylittyi noin 300 miljoonalla eurolla. Yhteiskuntakiinteistöjen kauppavolyymia nostivat viime vuonna useat kaupunkien tekemät suuret kaupat. Sairaala- ja muiden terveydenhuollon kiinteistöjen osuus oli viime vuonna lähes kaksi kolmasosaa kaikista yhteiskuntakiinteistöjen kaupoista.

Toimistokiinteistöjen kaupankäynti oli puolestaan edellisiä vuosia vähäisempää. Vaikka etenkin Helsingissä muutama merkittävä toimistokiinteistö vaihtoikin omistajaa, laski sektorin kaupankäyntivolyymi matalimmalle tasolleen vuoden 2014 jälkeen, 1,2 miljardiin euroon. Myös liike- ja tuotannollisten kiinteistöjen kauppavolyymit ylsivät noin 1,2 miljardiin euroon, eli kaikkien kolmen perinteisen toimitilakiinteistösektorin osuus kokonaisvolyymistä oli noin 16 prosenttia.

Ulkomaisten sijoittajien osuus volyymista laski hieman

Ulkomaisten sijoittajien aktiivisuus Suomen kiinteistömarkkinoilla pysyi koko vuoden ajan melko korkeana, vaikka esimerkiksi lokakuisessa Rakli-KTI Toimitilabarometrissa ulkomaista sijoittajakysyntää ennakoiva saldoluku laski voimakkaasti miinukselle. Toisella vuosipuoliskolla ulkomaisten sijoitusten euromääräinen volyymi oli noin 20 prosenttia ensimmäistä vuosipuoliskoa matalampi, mutta toisaalta ulkomaisten sijoittajien osuus kaupoista kasvoi vuoden loppua kohti. Yhteensä ulkomaiset ammattisijoittajat ostivat vuoden aikana Suomessa kiinteistöjä noin 3,5 miljardilla eurolla, mikä vastaa 48 prosentin osuutta kokonaisvolyymista. Kahtena edellisenä vuonna ulkomaisten sijoittajien osuus oli hieman yli puolet kaikista kaupoista.

Vuoden loppua kohti pohjoismaisten sijoittajien osuus ulkomaisten tekemistä kaupoista kasvoi, mutta muualta Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta kotoisin olevat sijoittajat muodostivat noin 55 prosenttia koko vuoden ulkomaisesta kauppavolyymista. Vuoden aikana Suomen kiinteistömarkkinoille rantautui viisi uutta ulkomaista sijoittajaa. Merkittävin uusi tulokas oli hollantilainen Orange Capital Partners, joka osti yhdessä singaporelaisen sijoittajakumppaninsa GIC:n kanssa yli 4 000 vuokra-asuntoa kahdessa suuressa salkkukaupassa. Kotimaisista sijoittajaryhmistä selvästi aktiivisimpia ostajia olivat jälleen kiinteistösijoitusrahastot, joiden osuus kokonaisvolyymista oli 31 prosenttia.

Lisätietoa ja tarkempia analyyseja kiinteistökaupoista on saatavilla KTI Transaktioseurannasta: Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi tai Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola(a)kti.fi. KTI Transaktioseurannan linjauksia löytyy täältä.

Haemme dataosaajaa informaatiopalvelujemme projektitiimeihin 

KTI Kiinteistötieto Oy on suomalaista kiinteistöalaa palveleva puolueeton asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa informaatio- ja asiantuntijapalveluja kiinteistöjohtamisen moninaisiin tarpeisiin. KTI:n perustehtävänä on tuottaa palveluja, jotka parantavat asiakkaiden kiinteistöliiketoiminnan tuottavuutta ja kilpailukykyä. KTI:n asiakkaita ovat merkittävät Suomessa toimivat kiinteistösijoittajat, -kehittäjät, managerit, alan palveluyritykset sekä julkisen sektorin kiinteistöorganisaatiot. KTI:n 20 hengen asiantuntijaorganisaatiossa on matala hierarkia ja tekemisen keskiössä on yhdessä onnistuminen ja oppiminen.

Haemme määräaikaiseen työsuhteeseen kahta dataosaajaa informaatiopalvelujemme projektitiimeihin.

Mitä tarjoamme

Tarjoamme mielenkiintoisen ja monipuolisen työnkuvan, jossa pääset osallistumaan eri tietopalvelujemme tuottamiseen. Lisätietoja palveluista löydät täältä. Työtehtävät sisältävät asiakkailta kerättävien aineistojen käsittelyä, tunnuslukujen laskentaa ja raportointia.

Mitä toivomme

Toivomme sinulta huolellista ja pitkäjänteistä työskentelyotetta sekä Excelin erinomaista hallintaa. Muiden datatyökalujen (esim. SQL ja Power BI) osaaminen on plussaa.

Soveltuva koulutustausta on esimerkiksi kiinteistötalous, tilasto- tai tietojenkäsittelytiede. Etsimme ensisijaisesti kokopäiväisiä tekijöitä, mutta osa-aikaisuuskin voi tulla kyseeseen. Työn kesto on noin kaksi, kolme kuukautta (maalis-toukokuu).

Toivomme työskentelyn tapahtuvan pääosin Helsingin Kampissa sijaitsevalla toimistollamme, mutta voimme sopia joustavista etätyöskentelymahdollisuuksista.

Hae paikkaa

Lisätietoja tehtävästä antaa Matti Heiskanen, puh. 040 832 6698. Hakemukset ansioluetteloineen voi toimittaa osoitteeseen matti.heiskanen(a)kti.fi. Viimeinen hakupäivä on tiistai 7.2.2023.

KTI Asuntovuokraindeksit: Vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla tasan prosentin ja muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin 2,5 prosenttia

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava vuokraindeksi nousi pääkaupunkiseudulla syys-marraskuussa alkaneissa sopimuksissa tasan prosentin edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Nousuvauhti nousi hienoisesti edellisestä vuosineljänneksestä, jolloin vuosimuutos oli 0,6 prosenttia. Vantaalla vuokrat nousivat 1,7 prosenttia ja Espoossa 1,5 prosenttia, kun taas Helsingissä vuosinousu jäi 0,4 prosenttiin. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,4 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista suurista kaupungeista vuokrien nousu jatkui vahvimpana Tampereella, jossa indeksi nousi tasan kolme prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Turussa vuokrat nousivat 2,7 prosenttia. Jyväskylässä vuokrien nousu on parin vuoden hitaan ja paikoin miinusmerkkisen kehityksen jälkeen kiihtynyt selkeästi vuoden 2022 aikana, ja syys-marraskuussa alkaneiden sopimusten indeksiluku oli 2,6 prosenttia vuoden 2021 vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Myös Lahdessa ja Kuopiossa indeksin vuosimuutos oli yli kaksi prosenttia, kun taas Oulussa muutos jäi 0,7 prosenttiin. Keskimäärin pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa vuokrat nousivat 2,5 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Vuokra-asuntojen tarjonnan ripeästä kasvusta huolimatta tyhjien vuokra-asuntojen määrä on KTI:n seurannassa pysynyt loppuvuoden aikana vakaana. Joulukuun alun tilanteessa tyhjillään oli 6,5 prosenttia KTI:n seuraamasta lähes 100 000 asunnon ammattimaisten vuokranantajien omistamasta vuokra-asuntokannasta. Pääkaupunkiseudulla tyhjien asuntojen osuus pysyi lähes ennallaan syyskuun alun tilanteeseen verrattuna, noin 8,7 prosentissa. Tampereen vilkas rakentaminen nosti tyhjien asuntojen osuuden nyt hieman yli neljään prosenttiin, kun taas Turussa osuus putosi 3,7 prosenttiin. Suurista kaupungeista vähiten tyhjiä asuntoja oli joulukuun alun tilanteessa Oulussa, jossa niiden osuus oli hieman yli kaksi prosenttia.

Tiedot perustuvat vuosineljänneksittäin päivittyvään KTI:n asuntovuokratietokantaan. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.9.-1.12.2022 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Joulukuun alun tilanteessa KTI:n tietokannassa oli seurannassa yli 97 000 asuntoa, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan lähes 8 300 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 16 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan maaliskuussa 2023, ja se kattaa 2.12.2022-1.3.2023 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry: Kauppakeskusten myynti- ja kävijämäärien kasvu jatkui kolmannella neljänneksellä

Tiedote 16.11.2022

Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi heinä-syyskuussa keskimäärin 4,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvu oli ripeintä syyskuussa, jossa vertailulukua painoivat vuoden 2021 syyskuun kiristyneet koronarajoitukset. Kävijöitä keskuksissa oli 13,5 prosenttia enemmän kuin viime vuoden kolmannella neljänneksellä. Kuluvan vuoden tammi-syyskuun kokonaismyynti on reilut kahdeksan, ja kävijämäärä yli 18 prosenttia suurempi kuin vuoden 2021 vastaavalla ajanjaksolla.

Kahviloiden ja ravintoloiden myynti vahvassa kasvussa

Kauppakeskusten suurista toimialoista isoin myynnin kasvu nähtiin kahviloissa ja ravintoloissa, joissa toipuminen pandemiasta on ollut kuluvana vuonna ripeää. Kahviloiden ja ravintoloiden myynti oli heinä-syyskuussa lähes 19 prosenttia suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2021, ja tammi-syyskuun myynnissä oltiin peräti 36 prosenttia viime vuotta edellä. Myös kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti kasvoi ripeästi, yli 13 prosenttia.

Muodin ja asusteiden myynti oli heinä- ja elokuussa vuotta 2021 matalampaa, mutta syyskuun ripeän kasvun ansiosta koko vuosineljänneksen myynnin kasvu nousi kolmeen prosenttiin. Pandemia-aikana kohtuullisen hyvin menestyneellä vapaa-ajan tuotteiden toimialalla heinä-syyskuun kokonaismyynti sen sijaan laski reilut seitsemän prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kauppakeskusten suurimman toimialan, päivittäistavara- ja tavaratalokaupan myynnin kasvu kiihtyi 6,7 prosenttiin vuoden kolmannella neljänneksellä.

Kasvu ripeintä pääkaupunkiseudulla, isoissa kauppakeskuksissa ja kaupunkien keskustoissa

Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten myynti kasvoi heinä-syyskuussa 5,4, ja kävijämäärä lähes 16 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Viimeisten 12 kuukauden ajanjakson myynti on pääkaupunkiseudun keskuksissa lähes yhdeksän ja kävijämäärä yli 20 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin.

Ripeitä 12 kuukauden kasvulukuja osoittavat myös kaupunkien keskustoissa sijaitsevat kauppakeskukset, joissa myynti on yli 12 prosenttia edellistä vuotta suurempaa, kun taas kaupunkikeskustojen ulkopuolella sijaitsevien keskusten kasvu jäi 6,6 prosenttiin. Isojen, yli 40 000 neliön ja laajan tarjooman kauppakeskusten, kasvuluvut olivat vastaavasti pienempiä keskuksia ripeämpiä.

”Ne kauppakeskukset, joiden myynti- ja kävijämäärät laskivat korona-aikana eniten, ovat nyt palautuneet kaikkein nopeimmin. Tämä on ilahduttava asia koko kauppakeskustoimialalle”, kertoo Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Terhi Sell.

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste edelleen vakaasti yli 94 prosentissa

Liiketilojen käyttöaste pysyi kauppakeskuksissa kolmannella neljänneksellä ennallaan, ja oli syyskuun lopun tilanteessa keskimäärin 94,4 prosenttia. Käyttöaste pysytteli edelleen korkeimpana, lähes 95 prosentissa pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkien kauppakeskuksissa. Suurimpien kaupunkien ulkopuolella sijaitsevien keskusten liiketilojen käyttöaste pysyi puolestaan isoja kaupunkeja matalampana, 93 prosentin tuntumassa.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 48 kauppakeskusta.

Lisätietoja:
Mikko Östring, johtaja, toimitilat, Rakli, puh. 050 3018 933
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, REDI, Ristikko, Ruoholahti, Saari, Tripla VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KEMPELE Zeppelin, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina TURKU Hansa, Skanssi, YLÖJÄRVI Elo
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KERAVA Karuselli, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, LOHJA Lohi, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen, VAASA Espen

*vertailukelpoisesta, ns. like-for-like -indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit

Mistä KiRa-ala puhuu 2022: Muuttuvan talous- ja sijoitusmarkkinaympäristön vaikutukset kiinteistö- ja rakennusalaan

Tänä vuonna KiRa-ala puhuu siitä mistä kaikki muutkin: koroista, inflaatiosta, energiasta ja geopolitiikasta. Maailmantalous ja sijoitusmarkkinat ovat kuluvana vuonna siirtyneet yli vuosikymmenen kestäneestä ennätysmatalien korkojen ja inflaation maailmasta täysin uudenlaiseen aikaan. Euroopassa käynnissä oleva sota myllertää energiamarkkinoita ja vaikuttaa globalisaation etenemiseen. Muuttuva toimintaympäristö vaikuttaa perustavanlaatuisesti ja laaja-alaisesti kiinteistöjen asemaan sijoitusmarkkinoilla, tilojen käyttöön eri sektoreilla sekä kiinteistökauppojen ja rakentamisen volyymeihin.

”Mistä KIRA-ala puhuu” -katsauksemme julkaistiin nyt kuudetta kertaa. Katsauksissa pyrimme nostamaan esille ja herättämään keskustelua suurista, koko kiinteistö- ja rakennusalaan vaikuttavista kehitystrendeistä. Raportti on tuotettu Kiinteistöalan Koulutussäätiön tuella ja se julkaistiin 10.11. Kiinteistöalan Vuosiseminaarissa. Toivottavasti raportti löytää käyttöä ja herättää ajatuksia ja keskustelua myös muissa tilaisuuksissa ympäri vuoden. Otamme mielellämme vastaan palautetta raportista ja kuulemme mahdollisista ideoistanne tulevien katsaustemme aiheiksi. Kiitämme lämpimästi Kiinkoa katsauksen mahdollistamisesta ja kaikkia haastateltua asiantuntijoita heidän arvokkaasta panoksestaan!

Lataa Mistä KiRa-ala puhuu 2022 -katsaus alta.

Lisätietoja: Hanna Kaleva, 040 5555 269, hanna.kaleva@kti.fi

KTI Markkinakatsaus ja Rakli-KTI Toimitilabarometri syksy 2022: Nousevat korot ja laukkaava inflaatio kasvattavat kiinteistömarkkinoiden epävarmuutta

Muuttuva talous- ja sijoitusmarkkinaympäristö haastaa kiinteistömarkkinaa. Toistaiseksi vilkkaasti käytyyn kiinteistökauppaan odotetaan hiljenemistä ja sijoittajien kiinnostus kohdentuu lähinnä turvallisimmiksi koettuihin kohteisiin. Heikkenevä taloustilanne ja yritysten kustannuspaineet heijastuvat toimitilavuokramarkkinoille, jossa ennakoidaan vajaakäytön kasvavan. Vuokra-asuntomarkkinoilla epävarma tilanne puolestaan vahvistaa kysyntää.

Yli vuosikymmenen kestänyt matalan inflaation ja nollakorkojen leimaama taloudellinen toimintaympäristö on kuluvan vuoden aikana muuttunut dramaattisesti. Epävarmuuden oloissa kiinteistösijoitukset ovat toistaiseksi pärjänneet melko hyvin verrattuna muihin sijoitusluokkiin. Korkojen ja inflaation nousu heijastuvat kuitenkin kiinteistömarkkinoille osin viiveellä. Kiinteistösijoituksiin perinteisesti liitetty inflaatiosuojaominaisuus on paikoin koetuksella, kun vuokralaisten maksukyky ja hiipuva tilakysyntä eivät kaikilla kiinteistösektoreilla ja alueilla mahdollista vuokrien indeksikorotuksia.

Kiinteistökauppaa käyty toistaiseksi reippaasti, hiljenemistä odotettavissa

Kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen kiinteistökauppavolyymi nousi kuuteen miljardiin euroon, joka on toiseksi korkein tammi-syyskuun volyymi Suomessa kautta aikain. Vuokra-asuntokiinteistöt ovat kuluvan vuoden vaihdetuin kiinteistösektori noin kolmanneksen osuudella tammi-syyskuun kaupoista. Toiseksi korkein kauppavolyymi on yhteiskuntakiinteistöissä, joissa kolmen ensimmäisen neljänneksen 1,2 miljardin euron volyymi sivuaa aiempaa vuosiennätystä. Sektorin volyymiä on kasvattanut etenkin kuntien into myydä sote-kiinteistöjään: terveydenhuollon kiinteistöillä on kuluvana vuonna käyty kauppaa lähes 900 miljoonalla eurolla. Toimistokiinteistöjen osuus kaupoista on matalampi kuin koskaan aiemmin KTI:n seurannassa, 15 prosenttia.

Korkojen nousu ja epävarma markkinatilanne hiljentävät kiinteistökauppaa

Lokakuussa toteutetussa Rakli-KTI Toimitilabarometrikyselyssä alan asiantuntijat odottavat selkeää pudotusta viime vuosina korkeana pysytelleeseen kiinteistökaupankäyntiin. Ulkomaisen sijoittajakysynnän kehitystä kuvaava saldoluku putosi kevään nollalukemista nyt -47 prosenttiin – oltuaan vielä viime syksynä 78 prosentissa. Myös huomattavasti vakaampaan kotimaiseen sijoituskysyntään odotetaan hiipumista, ja saldoluku putosi lievästi negatiiviseksi. Kauppojen syntymistä vaikeuttaa ennen kaikkea rahoituksen hinnan nousu sekä saatavuuden ja ehtojen kiristyminen. Epävarmassa markkinatilanteessa myös hinnanmuodostus on hankalaa niin mahdollisille ostajille kuin myyjillekin.

Kiinteistösijoitusten tuottovaatimukset pompahtivat

Vielä keväällä ennätysmatalina pysytelleissä Helsingin keskustan nettotuottovaatimuksissa nähtiin nyt Rakli-KTI Toimitilabarometrissa selkeä nousu. Sekä toimistojen 3,8 että liikekiinteistöjen 4,6 prosentin tuottovaateet olivat 0,4 prosenttiyksikköä korkeammat kuin edellisessä kyselyssä. Hyväsijaintisen ja -laatuisen helsinkiläisen vuokra-asuntokiinteistön nettotuottovaatimus nousi reilut 0,2 prosenttiyksikköä 3,4 prosenttiin.

Parhaiden toimistojen vuokrien nousu jatkuu

KTI:n Helsingin keskustan uusia, maalis-elokuussa alkaneita toimistovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi 4,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Edelliseen puolivuotisjaksoon verrattuna indeksin nousu hidastui 0,7 prosenttiin. Helsingin ydinkeskustassakin toimistotiloista on kuitenkin tyhjillään noin 10 prosenttia. Rakli-KTI Toimitilabarometrissa lähes 40 prosenttia vastaajista ennakoi pääkaupunkiseudun toimistojen vajaakäytön kasvavan lähitulevaisuudessa. Muualla Suomessa vajaakäytön kasvuun uskoo lähes puolet vastaajista. Epävarma markkinatilanne kärjistää erilaatuisten ja -sijaintisten toimistokohteiden välisiä eroja edelleen, ja suurimmat paineet kohdistuvat heikompilaatuisiin tiloihin.

Vuokra-asuntokysyntä vahvistunut, tarjonnan kasvu hidastumassa

Asuntovuokrat ovat viime vuodet polkeneet pääkaupunkiseudulla lähes paikallaan, kun vilkas uudisrakentaminen on kasvattanut tarjontaa. Kuluvan vuoden kesällä vuokrakysyntä vilkastui ja tyhjien asuntojen määrä kääntyi selkeään laskuun kaikissa suurissa kaupungeissa, kun korkojen nousu ja kuluttajien epävarmuus ohjaavat kysyntää omistusasumisesta vuokra-asuntoihin. KTI:n pääkaupunkiseudun asuntovuokraindeksi nousi kesä-elokuussa alkaneissa sopimuksissa 0,6 prosenttia vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuokra-asuntokannan ripeä kasvu jatkuu toistaiseksi: KTI:n seurannassa oli syyskuun lopun tilanteessa pääkaupunkiseudulla rakenteilla 11 400 asuntoa kokonaan vuokrakäyttöön tulevissa kohteissa. Kuluvana vuonna valmistuu noin 6000 vuokra-asuntoa, mikä jää viime vuoden ennätyksellisestä 6700 asunnosta. Uusien hankkeiden aloitusmäärien ennakoidaan laskevan rakennus- ja rahoituskustannusten nousun painamina. Vuokrien kehitys on jatkunut pääkaupunkiseutua vahvempana Tampereen ja Turun seuduilla, jonne myös valtaosa muun Suomen vuokra-asuntorakentamisesta nykyisellään kohdentuu.

Lue lisää kiinteistömarkkinoiden tilanteesta ja näkymistä tänään julkaistusta KTI Markkinakatsauksesta. Lataa KTI Markkinakatsaus alta.

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, KTI, 040 5555 269
Mikko Östring, Rakli, 050 301 8933

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 8.11.2022 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä lokakuussa toteutettuun RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 49 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.

KTI Erikoissijoitusrahastokatsaus syksy 2022

KTI on yhdessä keskeisten kiinteistörahastomanagerien sekä RAKLIn kanssa tänään julkaissut kuluvan vuoden toisen Erikoissijoitusrahastokatsauksen. Katsaus sisältää vuoden 2021 alkupuoliskon keskeisimmät tiedot ja tunnusluvut kiinteistöihin sijoittavista erikoissijoitusrahastoista.

Continue reading

KTI Asuntovuokraindeksit: Vuokra-asuntojen kysyntä piristyi kaikissa suurissa kaupungeissa

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava vuokraindeksi nousi pääkaupunkiseudulla kesä-elokuussa alkaneissa sopimuksissa 0,6 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Indeksin vuosimuutos oli suurin Vantaalla, jossa vuokrat nousivat 1,2 prosenttia. Helsingissä indeksin vuosimuutos jäi 0,3 prosenttiin.

Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrien muutos hidastui hienoisesti edelliseen tarkastelujaksoon verrattuna ja oli nyt pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,3 prosenttia. Maalis-toukokuuhun verrattuna vuokrat nousivat edelleen eniten Vantaalla, 0,7 prosenttia. Helsingissä vuokrat pysyivät ennallaan.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa vuokrien nousu jatkui edelleen selkeästi pääkaupunkiseutua vahvempana, ja vuosimuutos oli keskimäärin 2,4 prosenttia. Edellisen vuosineljänneksen tapaan vuokrien nousu jatkui vahvimpana Jyväskylässä, jossa vuosimuutos oli 2,8 prosenttia. Muutaman heikon kysynnän vuoden jälkeen Jyväskylän indeksin pisteluku ylitti vuoden 2019 tasonsa vasta kuluvan vuoden keväällä. Tampereen ja Turun vuokrakehitys jatkui vahvana, ja Tampereen indeksin vuosimuutos oli 2,7 ja Turun 2,6 prosenttia.

Vuokra-asuntojen tarjonnan ripeä kasvu on viime vuosina näkynyt tyhjien asuntojen määrän kasvuna. Nyt tilanteessa näkyy selkeä käänne ja tyhjien asuntojen määrä putosi kesän aikana kaikissa suurissa kaupungeissa. Syyskuun alun tilanteessa KTI:n seuraamasta ammattimaisten vuokranantajien asuntokannasta oli tyhjillään 6,4 prosenttia, kun vielä kesäkuussa tyhjien asuntojen osuus oli 7,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla oli syyskuun alun tilanteessa tyhjillään 8,6 prosenttia vuokra-asunnoista, kun osuus vielä kesäkuussa oli lähes 10 prosenttia. Tampereella, Lahdessa ja Oulussa tyhjien asuntojen osuus putosi alle 3,5 prosenttiin. Kuopiossa, Turussa ja Jyväskylässä tyhjien asuntojen osuus vaihteli 3,9 ja 4,4 prosentin välillä.

Tiedot perustuvat KTI:n asuntovuokratietokantaan, jota on keväästä 2020 lähtien päivitetty vuosineljänneksittäin. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.6. – 1.9.2022 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.9.2022 voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa yli 95 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan yli 10 000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 19 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan joulukuussa, ja se kattaa 2.9.-1.12.2022 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022: Ammattimaiset kiinteistönomistajat etulinjassa rakennusten ympäristökuormituksen vähentämisessä

Rakennusten merkitys energiankulutuksessa ja päästöissä on tunnetusti suuri. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa arviolta kolmanneksen Suomen päästöistä ja paine niiden vähentämiseen kasvaa päivä päivältä. Kiinteistöjen ilmastovaikutusten vähentäminen kytkeytyy myös entistä tiiviimmin yleiseen taloudelliseen ja poliittiseen toimintaympäristöön, kun maailman energiamarkkinat ovat myllerryksessä ja nopeasti nousevat hinnat kannustavat osaltaan energiankäytön vähentämiseen ja uusien energiamuotojen hyödyntämiseen.

Ammattimaiset kiinteistönomistajat panostavat suunnitelmallisesti energiatehokkuuteen. Uudisrakentamisessa energia-asiat ovat olleet keskiössä jo pitkään, ja KTI:n seuraamassa yli 2500 kiinteistön aineistossa uudempien rakennusten energiatehokkuus näkyy erityisesti pienempänä lämmitysenergian kulutuksena. Vuoden 2010 jälkeen valmistuneet toimistorakennukset kuluttivat noin 33 prosenttia vähemmän lämmitysenergiaa vuonna 2021 kuin vanhemmat, ennen vuotta 1980 rakennetut kiinteistöt. Asuinrakennuksissa uusimpien kohteiden lämmönkulutus oli yli 40 prosenttia pienempää kuin KTI:n seurannan vanhimmissa, ennen vuotta 1960 valmistuneissa kohteissa.

Yhä useampi ammattimainen kiinteistönomistaja valitsee kiinteistöihinsä uusiutuvia energianlähteitä, millä voidaan hillitä myös vanhempien rakennusten ilmastovaikutuksia. KTI:n seuraamista asuntokiinteistöistä yli 70 prosentissa ja toimistokiinteistöistä yli 60 prosentissa oli käytössä yksinomaan uusiutuvaa sähköä vuonna 2021. Lämmityksessä uusiutuvaa energiaa on asuinrakennuksissa käytössä noin 4 prosentissa ja toimistoissa noin 18 prosentissa kohteista. Lämmityksessä uusiutuvan energian pientä osuutta selittää etenkin rajattu saatavuus. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä useat kaukolämpöyhtiöt ovat lisänneet uusiutuvien kaukolämpötuotteiden tarjontaa. Lisäksi ammattimaiset toimijat hyödyntävät entistä useammin erilaisia uusiutuvaan energiaan perustuvia lämmitysmuotovaihtoehtoja. KTI Vastuullisuusbarometrissa 63 prosenttia vastaajista ilmoittaa jo nyt hankkivansa yksinomaan uusiutuvaa sähköenergiaa. Lämpöenergiassa 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa hankkivien vastaajien osuus on 10 prosenttia. Kaksi kolmesta vastaajasta ilmoittaa kuitenkin lisäävänsä uusiutuvan lämpöenergian hankintaa seuraavan kolmen vuoden aikana.

Sääntely kiristyy ja se tulee ohjaamaan kiinteistöalan ilmastotoimia entistä vahvemmin. Euroopan unioni tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050, ja Suomi jo vuoteen 2035 mennessä. Ammattimaiset kiinteistönomistajat ovat vahvasti liikkeellä yhteisen asian puolesta ja monen tavoitteet ovat vielä kansallista aikataulua kireämpiä. Lähes 60 prosentille ammattimaisesti omistetuista sijoituskiinteistöistä on julkistettu tavoitteeksi hiilineutraali energiankäyttö vuoteen 2030 tai 2035 mennessä. Tavoitteita korostetaan ja varmennetaan erilaisten sitoumusten, sertifikaattien ja ohjelmien avulla. EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia tullee jatkossa vaikuttamaan enenevästi rahoituksen saatavuuteen ja tätä kautta myös rakennusten arvonmuodostukseen. Vastuullisuusbarometrissa 80 prosenttia vastaajista ilmoittaa aikovansa selvittää kiinteistöjensä taksonomianmukaisuuden – huolimatta siitä, että neljännes näistä vastaajista ei suoraan raportointivelvollisuuden piiriin kuulukaan.

Ammattimaisesti omistettujen kiinteistöjen energiankäytön hiilineutraalisuustavoitteille on selkeä polku, ja seuraavia tavoitteita asetetaan kiinteistöjen koko elinkaarelle, mikä entisestään korostaa toimialan koko arvoketjun tiiviin yhteistyön tärkeyttä. Ilmastovaikutusten pienentämisen ohella alan toimijoiden vastuullisuustavoitteiden keskiössä ovat tilankäyttäjien hyvinvointinäkökulmat, tilojen terveysturvallisuus ja monikäyttöisyys.

Lue lisää kiinteistöalan toimijoiden ajankohtaisista vastuullisuusasioista Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022 -katsauksesta. Tuttuun tapaan esittelyssä on myös kooste KTI Vastuullisuusbarometrin tuloksista.

Katsauksen ovat mahdollistaneet:

  • Antilooppi
  • Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas
  • Green Building Council Finland
  • Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
  • Keva
  • LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
  • Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
  • Senaatti-konserni
  • Skanska Oy
  • Sponda Oy
  • Turun Teknologiakiinteistöt Oy
  • Ylva

Lisätietoja: Hanna Kaleva, p. 040 5555 269

Kiinteistöliiton Indeksitalo 2022: Taloyhtiöiden energiakustannukset jyrkässä nousussa

Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna jyrkästi. Voimakkain nousu on koettu sähkön hinnassa, mutta nousua on käytännössä kaikissa muissakin kuntakohtaisissa erissä. Vertailussa kustannukset ovat nousseet keskimäärin miltei 13 prosenttia vuodesta 2021. Kustannusten nousu ilman sähköenergiaa on 4,7 prosenttia. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Kustannuksiltaan merkittävin kuluerä on kaukolämpö, jonka hinnat nousivat keskimäärin 6,5 prosenttia.

Indeksitalo -tietoaineiston on kerännyt vuodesta 2014 lähtien KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä ja pysyvät samoina vuodesta toiseen. Indeksitalo-tiedot on kerätty elokuussa 2022, ja ne koskevat syyskuun tilannetta.

Tarkemmat tulokset löydät Kiinteistöliiton tiedotteen yhteydestä.

Lisätietoja/KTI: Mikko Hietala, mikko.hietala@kti.fi, p. 040 525 9274