Tiedote 7.11.2025

KTI Kiinteistötieto Oy:n, Rakli ry:n ja erikoissijoitusrahastoja hallinnoivien yhtiöiden yhteistyössä ensi kertaa tuottama kvartaalitunnuslukutaulukko tarjoaa näkymän kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen markkinatilanteeseen ja kehitystrendeihin Suomessa.

• Suomessa toimii 22 rakennettuihin kiinteistöihin ja tontteihin sijoittavaa erikoissijoitusrahastoa, joiden yhteenlaskettu bruttoarvo oli syyskuun 2025 lopussa 9,1 miljardia euroa.
• Markkinatilanne on edelleen haastava, mikä näkyy rahastojen arvojen laskuna sekä negatiivisina pääomavirtoina. Vuoden kolmannella neljänneksellä rahastojen bruttoarvo laski noin 170 miljoonalla eurolla.
• Kiinteistömarkkinan aktiviteetissa on kuitenkin nähtävissä elpymisen merkkejä, ja rahastot ovat pystyneet hallitusti myymään kiinteistöjään.
• Rahastojen 12 kuukauden rullaava kokonaistuotto oli keskimäärin -0,4 prosenttia. Tuotto muodostui 2 prosentin tuotto-osuudesta sekä -2,4 prosentin arvonmuutoksesta. Rahastojen arvojen lasku on hidastunut viimeisen vuoden aikana verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. 

Lue lisää tänään julkaistusta kvartaalitaulukosta.

Lisätietoja:
Kati Paatela
Johtaja, asiakkuudet ja palvelukonseptit
kati.paatela@kti.fi
044 571 6671

Julkaistu 6.11.

Geopolitiikka on noussut viime vuosina yhdeksi kiinteistösijoittajien suurimmista huolenaiheista,
kun maailma on lyhyessä ajassa kohdannut useita odottamattomia tapahtumia. Sodat, hybridivaikuttaminen, poliittinen epävakaus sekä erilaiset kaupan esteet vaikuttavat perustavanlaatuisesti paitsi niiden keskiössä oleviin maihin ja markkinoihin, myös koko maailmanjärjestykseen ja talouteen. Suomen kiinteistömarkkinat ovat poikkeuksellisen riippuvaisia kansainvälisistä sijoituksista ja siksi alttiita globaalien pääomavirtojen muutoksille. Tämänvuotinen ”Mistä KiRa-ala puhuu” -katsauksemme keskittyy Suomen kiinteistömarkkinoiden asemaan ja tulevaisuuteen geopoliittisen myllerryksen keskellä. 

”Mistä KIRA-ala puhuu” -katsauksemme julkaistiin nyt yhdeksättä kertaa. Katsauksilla pyrimme herättämään keskustelua suurista, koko kiinteistö- ja rakennusalaan vaikuttavista kehitystrendeistä. Raportti on tuotettu Kiinteistöalan Koulutussäätiön tuella ja se julkaistiin 6.11. Kiinteistöalan Vuosiseminaarissa. Toivottavasti raportti löytää käyttöä ja herättää ajatuksia ja keskustelua myös muissa tilaisuuksissa ympäri vuoden. Otamme mielellämme vastaan palautetta raportista ja kuulemme mahdollisista ideoistanne tulevien katsaustemme aiheiksi. Kiitämme lämpimästi Kiinkoa katsauksen mahdollistamisesta ja kaikkia haastateltuja asiantuntijoita heidän arvokkaasta panoksestaan!

Lue ja lataa Mistä KiRa-ala puhuu 2025 -katsaus alta. Katsaus avautuu sinulle heti lomakkeen täyttämisen jälkeen. Saat myös katsauslinkin automaattisesti sähköpostiisi.

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, 040 5555 26, hanna.kaleva@kti.fi

Julkaistu 5.11.2025

Suomen kiinteistömarkkinoilla on nähtävissä varovaisia elpymisen merkkejä pitkän hiljaiselon jälkeen. Vaikka epävarmuus jatkuu niin taloudessa kuin geopolitiikassakin, on kiinteistökauppojen volyymi kääntynyt nousuun lähinnä ulkomaisten sijoittajien vetämänä. Sijoittajat ovat kuitenkin edelleen valikoivia, ja kysyntä kohdistuu vahvimman tilakysynnän sektoreille ja kohteisiin.     

Kiinteistökauppavolyymi nousussa

Vuoden 2025 kolmen ensimmäisen neljänneksen kiinteistökauppavolyymi nousi lähes 2,5 miljardiin euroon, eli 45 prosenttia viime vuoden vastaavaa jaksoa korkeammaksi ja jo yli koko viime vuoden volyymin. Aktiviteetin nousu on pitkälti ulkomaisten sijoittajien vetämää: ulkomaisten sijoittajien osuus tammi-syyskuun kauppavolyymista nousi 58 prosenttiin, ja hankintojen euromäärä  lähes 40 prosenttia korkeammiksi kuin koko vuonna 2024. Kotimaisten sijoittajien aktiivisuus sen sijaan on pysynyt vaisuna, kun lähes kaikkiin sijoittajaryhmiin kohdistuu erilaisia paineita.

Tuottovaatimukset tasaantuneet ja rahoituksen saatavuus parantunut

Korkojen ja rahoitusmarkkinoiden vakiintuminen vahvistaa pohjaa kiinteistömarkkinoiden elpymiselle. Kiinteistösijoitusten nettotuottovaatimukset ovat tasaantuneet useimmilla sektoreilla, ja paikoin on nähty jopa pientä laskua. Helsingin keskustan prime-toimiston tuottovaatimus noteerattiin lokakuisessa Rakli-KTI Toimitilabarometrissa 5,5 prosentiin ja asuntokiinteistön 4,3 prosenttiin. Myös pankkirahoituksen saatavuus kiinteistöinvestointeihin on parantunut, joskin valikoivasti, ja alueelliset sekä kohde- ja toimijakohtaiset erot ovat suuria.  

Asunnot ja yhteiskuntakiinteistöt sekä koti- että ulkomaisten sijoittajien suosiossa 

Asunto- ja yhteiskuntakiinteistöjen yhteenlaskettu osuus vastaa puolta vuoden tähänastisista kiinteistökaupoista. Asuntokiinteistöjen kauppavolyymiä kasvattavat erityisesti kaksi suurta kesällä julkistettua salkkukauppaa. Yhteiskuntakiinteistösektorilla on kuluvana vuonna nähty useampia suurten yksittäisten kohteiden kauppoja, pääosin terveydenhuollon alueella. Myös liikekiinteistöihin kohdistuu kasvavaa, joskin valikoivaa kysyntää, ja niiden osuus kaikista kaupoista on noussut yli 20 prosenttiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2018.

Toimistomarkkinoiden haasteet jatkuvat  

Toimistokiinteistöjen markkinatilanne on edelleen haastava. Pääkaupunkiseudun vajaakäyttöasteet lyövät uusia ennätyksiä, ja kolmannen vuosineljänneksen lopussa toimistotiloista oli tyhjillään yli 17 prosenttia. Kauppavolyymi on pysynyt matalana, ja sektorin osuus kokonaisvolyymistä jää alle 10 prosenttiin. Parhaiden toimistotilojen vuokratasot ovat pysyneet vakaina, mutta kokonaismarkkina on edelleen paineessa etätyön ja talouden epävarmuuden vuoksi.

Vuokra-asuntojen käyttöasteet kohenevat, uudistuotanto vähäistä

Vuokra-asuntorakentaminen on jatkanut laskuaan, ja painottuu vahvasti valtion tukemaan tuotantoon. Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntojen käyttöasteiden trendi on kuitenkin ollut nouseva jo yli vuoden ja nousi syyskuussa 93,8 prosenttiin. Käyttöasteiden koheneminen on tapahtunut kuitenkin vuokrien kustannuksella, ja KTI:n uusia vuokrasopimuksia kuvaavan asuntovuokraindeksin vuosimuutos asettui kolmannella neljänneksellä pääkaupunkiseudulla -1,5 prosenttiin. Käyttöasteet kohenivat kesällä myös kaikissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa. Vuokrien kehitys jatkui vahvimpana Tampereella, jossa vuokrat ovat nousseet 1,6 prosenttia vuodessa.  

Lue lisää kiinteistömarkkinoiden tilanteesta ja näkymistä tänään julkaistusta KTI Markkinakatsauksesta. Lataa KTI Markkinakatsaus alta.

Lisätietoja:

Hanna Kaleva, toimitusjohtaja 040 5555 269
Mikko Soutamo, johtava asiantuntija 050 5480 480

Julkaistu 30.9.2025

Kesän vilkkaat kuukaudet nostivat vuokra-asuntojen käyttöastetta kaikissa suurissa kaupungeissa. Pääkaupunkiseudun keskimääräinen käyttöaste oli KTI:n seuraamassa vuokra-asuntokannassa syyskuun alun tilanteessa 93,8 prosenttia. Kesäkuuhun verrattuna käyttöaste nousi 1,7 prosenttiyksikköä ja viime vuoden syyskuuhun verrattuna yli 2,5 prosenttiyksikköä. Helsingissä käyttöaste kipusi yli 94 prosenttiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon, ja myös Espoossa ja Vantaalla käyttöaste nousi 93 ja 94 prosentin välimaastoon.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista suurista kaupungeista käyttöaste oli korkein Tampereella ja Kuopiossa, joissa kummassakin käyttöaste oli 97 prosentin tuntumassa. Useimmissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kaupungeissa käyttöaste nousi kesän aikana useammalla prosenttiyksiköllä. Matalimmat käyttöasteet löytyivät nyt Turusta ja Oulusta, mutta niissäkin vuokrattuna oli lähes 95 prosenttia asuntokannasta.

Virkistyneestä kysynnästä huolimatta vuokrien kehitys jatkui alavireisenä. KTI:n uusia, kesä-syyskuussa alkaneita vuokrasopimuksia kuvaava vuokraindeksi laski pääkaupunkiseudulla keskimäärin 1,5 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vantaalla vuokrat laskivat lähes kolme prosenttia, Helsingissä reilun prosentin ja Espoossa noin puoli prosenttia. Pääkaupunkiseudun vuokraindeksi on laskenut yhtäjaksoisesti vuoden 2022 lopusta lähtien.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kaupungeissa uusien vuokrasopimusten vuokrat pysyivät keskimäärin ennallaan viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kaupunkien välillä oli kuitenkin merkittäviä eroja: Tampereella vuokrat nousivat 1,6 prosenttia, kun kaikissa muissa kaupungeissa vuokrat laskivat. Turussa indeksin vuosimuutos jäi lähelle nollaa. Suurista kaupungeista vuokrat ovat viimeisen vuoden aikana laskeneet eniten Oulussa ja Lahdessa.

 

Tiedot perustuvat KTI:n neljännesvuosittain päivitettävään asuntovuokratietokantaan. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.6. – 1.9.2025 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan KTI:n tietokanta kattaa yli 113 000 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Yhdeksän suurimman kaupungin uusia vuokrasopimuksia kuvaavat indeksit pohjautuvat kaikkiaan yli 11 000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 21 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan joulukuussa, ja se kattaa 2.9. – 1.12.2025 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Tiedote 17.9.2025

Suomessa toimii 22 kiinteistöihin ja tontteihin sijoittavaa erikoissijoitusrahastoa. Näiden rahastojen yhteenlaskettu bruttoarvo oli kesäkuun lopussa 9,3 miljardia euroa. Rahastojen arvojen lasku jatkui vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta hitaampana kuin parina edellisenä vuotena. Kiinteistömarkkinoiden kaupankäyntiaktiviteetti on kuluvana vuonna kasvanut, mikä mahdollistaa myös erikoissijoitusrahastoille hallitun ja tarkoituksenmukaisen kiinteistöjen myynnin.

KTI Erikoissijoitusrahastokatsaus kattaa kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen keskeiset tunnusluvut ja kehityksen kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Markkinatilanne haastaa edelleen rahastojen likviditeetin, kun sijoittajien rahasto-osuuksien lunastuspyyntöjen määrä ylittää sisään tulevat merkinnät. Kiinteistömarkkinoiden viriävä kaupankäyntiaktiviteetti helpottaa kuitenkin vähitellen myös erikoissijoitusrahastojen likviditeetinhallintaa.

Erikoissijoitusrahastot omistavat kiinteistöjä yhdeksän miljardin euron arvosta

KTI:n katsauksen mukaiset rahastot omistavat asunto-, toimitila- ja yhteiskuntakiinteistöjä sekä tontteja yhteensä noin yhdeksän miljardin euron arvosta. Rahastojen suomalaiset kiinteistöomistukset vastaavat noin yhdeksää prosenttia koko Suomen ammattimaisesta kiinteistösijoitusmarkkinasta. Kotimaisten sijoittajaryhmien omistuksista erikoissijoitusrahastojen osuus on noin 15 prosenttia. Valtaosa rahastojen kiinteistöomistuksista on Suomessa, vain kahdella rahastolla on sijoituksia myös muissa Pohjoismaissa.

Kiinteistömarkkinoiden kaupankäyntivolyymi kasvussa pariin edelliseen vuoteen verrattuna

KTI:n tilastoima kiinteistömarkkinoiden kaupankäyntivolyymi oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1,7 miljardia euroa, joka oli yli 30 prosenttia enemmän kuin vuoden 2024 tammi-kesäkuussa. Heinä- ja elokuussa julkistetut kaupat nostivat kuluvan vuoden volyymin hieman yli 2,3 miljardiin euroon, eli ohi koko vuoden 2024 tason. Volyymin nousu johtuu pääosin ulkomaisten sijoittajien aktiviteetin kasvusta. Erikoissijoitusrahastot näyttäytyivät vuoden ensimmäisellä puoliskolla kiinteistömarkkinoilla nettomyyjinä, kun niiden kiinteistömyynnit ylittivät uudet hankinnat noin 100 miljoonalla eurolla. Heinä-elokuussa julkaistut kaupat kasvattivat nettomyyntien määrää entisestään. Muutamat rahastot ovat kuitenkin myös kasvattaneet kiinteistösalkkujaan uusilla hankinnoilla kuluvan vuoden aikana.  

Erikoissijoitusrahastojen kokonaistuotto -1,3 prosenttia vuoden ensimmäisellä puoliskolla

Katsauksen kattamien rahastojen keskimääräinen kokonaistuotto tammi-kesäkuulta pysytteli edelleen negatiivisena -1,3 prosentissa. Rahasto-osuuksien arvot laskivat 3,3 prosenttia ja tyypillisesti ensimmäiselle vuosipuoliskolle ajoittuva tuotto-osuuksien maksu oli tasan kaksi prosenttia.    

Lue lisää tänään julkaistusta katsauksesta. Voit tilata maksuttoman katsauksen alla olevan linkin kautta. Lomakkeen täyttämisen jälkeen pääset suoraan katsaukseen. Saat myös katsauslinkin suoraan sähköpostiisi.

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy
Puh: 040 5555 269

Tiedote 12.9.2025

Järjestyksessään jo kahdestoista Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsaus keskittyy ammattimaisten toimijoiden omistamien kiinteistöjen ilmastovaikutusten ja vähähiilisyyden ajankohtaisiin kysymyksiin sekä vastuullisuusraportoinnin ja sen sääntelykehityksen näkökulmiin. Tuoreen KTI Vastuullisuusbarometrin tulokset kertovat kautta linjan vastuullisuusasioiden vahvasta roolista ammattimaisten kiinteistöalan toimijoiden strategioissa ja tavoitteissa. 

Yritysten kestävyysraportointia koskeva CSRD-direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) on ollut yksi ESG-rintaman keskustelluimmista aiheista parin viime vuoden aikana. Kuluvan vuoden alussa direktiiviin julkaistut muutosehdotukset lykkäisivät direktiivin voimaantuloa pienempien kokoluokkien yrityksissä ja myös raportoinnin sisältöön odotetaan kevennyksiä hallinnollisen taakan pienentämiseksi. Kiinteistöalan edelläkävijäyritykset eivät tuoreen Vastuullisuusbarometrin tulosten mukaan kuitenkaan näytä jäävän odottelemaan tietoja sääntelyn kevennyksistä, vaan omaa raportointia kehitetään tarkoituksenmukaiseksi katsotulla tavalla rahoittajien, sijoittajien ja asiakkaiden kiristyviä vaatimuksia silmällä pitäen. Direktiivin oppien myötä esimerkiksi palveluntuottajaverkoston vastuullisuutta arvioidaan entistä laajemmin ja henkilöstö- ja asiakastyytyväisyysmittarit löytyvät yhä useamman yrityksen vastuullisuusraporteilta.  

Kiinteistöalan yritysten vähähiilisyystavoitteet ovat korkealla. KTI:n ja Green Building Council Finlandin kartoituksen mukaan lähes 60 % ammattimaisten kiinteistösijoittajien omistamasta noin 96 miljardin euron kiinteistökannasta on sitoutunut hiilineutraaliin energiankäyttöön vuoteen 2030 tai 2035 mennessä. Vähähiilisyyden edistymisestä on myös näyttöjä: KTI:n seuraamissa suurten sijoittajien omistamissa kiinteistöissä ostoenergian hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet asuinkerroistaloissa 54 % ja toimistokiinteistöissä 76 % viimeisen vuosikymmenen aikana. Valtaosa päästövähennyksistä on saatu aikaan puhtaammalla ostoenergialla sekä energiayhtiöiden tuotantomuotojen uudistumisen myötä. Ostoenergian CO₂-päästöistä suurin osa aiheutuu lämmityksestä, ja Vastuullisuusbarometrin vastaajista yli 60 % ilmoittaa edelleen lisääväänsä uusiutuvan lämmitysenergian osuutta kiinteistökannassaan lähivuosina. Myös ostoenergian ominaiskulutus vähenee hitaasti mutta varmasti, ennen kaikkea sijoituskiinteistökannan uusiutumisen kautta. 

Vastuullisuustekijöillä on myös entistä laajemmin tunnistettu vaikutus kiinteistöjen arvoon, likviditeettiin sekä rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin. Kuluvan vuoden alussa voimaan tullut uudistettu kansainvälinen arviointistandardi IVS velvoittaa kiinteistönarvioitsijat ottamaan ESG-ominaisuudet huomioon arvonmäärityksessä. Standardin voimassaolon ensimmäisten kuukausien kokemusten perusteella arvioinneissa kerättävien ESG-teemojen lista voi olla pitkäkin, mutta eri tekijöiden vaikutusta arvoon on haastavaa kvantifioida. Käytännössä keskeisimmäksi mittariksi on noussut kiinteistön energialuokka tai E-luku, koska se on kaikista kiinteistöistä saatavilla ja samoin periaattein määritetty. E-luku ei kuitenkaan välttämättä kerro kiinteistön todellisesta energiatehokkuudesta, ja siksi sen rinnalle toivotaan myös muita mittareita.  

Lue lisää kiinteistöalan toimijoiden ajankohtaisista vastuullisuusasioista Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2025 -katsauksesta. Tuttuun tapaan esittelyssä on myös kooste KTI Vastuullisuusbarometrin tuloksista. Voit tilata ilmaisen katsauksen alla olevan linkin kautta. Lomakkeen täyttämisen jälkeen pääset suoraan katsaukseen. Saat myös automaattisesti katsauslinkin sähköpostiisi.

Katsauksen ovat mahdollistaneet:

• Antilooppi   
• Green Building Council Finland  
• Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia 
• Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry 
• LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy 
• Senaatti-konserni 
• Skanska Oy  
• Turun Teknologiakiinteistöt Oy 

Lisätietoja: Hanna Kaleva, hanna.kaleva@kti.fi, p. 040 5555 269

Tiedote 27.8.2025, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Kauppakeskusten kokonaismyynti kääntyi nimellisesti 1,6 prosentin kasvuun vuoden toisella neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Inflaatiokorjattuna myynti kasvoi 1,2 prosenttia. Kasvu oli ripeintä huhtikuussa, mutta myös touko- ja kesäkuun kokonaismyynti ylitti vuoden 2024 vastaavien kuukausien tason. Myynti kasvoi eniten, 2,1 prosenttia, pääkaupunkiseudun kauppakeskuksissa, kun taas muualla Suomessa myynnin muutos jäi alle prosenttiin. Koko ensimmäisen vuosipuoliskon kokonaismyynti oli 0,4 prosenttia edellistä vuotta korkeampi.

Kävijöitä kauppakeskuksissa oli huhti-kesäkuussa 1,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kävijämäärä kasvoi eniten pääkaupunkiseudulla, kun taas muualla Suomessa kävijöitä oli lähes saman verran kuin vuoden 2024 toisella neljänneksellä.

”Kauppakeskusten myynti- ja kävijämäärät palasivat hienoiselle kasvu-uralle hiljaisen alkuvuoden jälkeen. Myyntien ja kävijämäärien odotetaan edelleen kasvavan loppuvuotta kohden muun muassa palkankorotusten ja korkojen laskun myötä. Kotitalouksien säästämisaste on korkea ja osan säästöistä odotetaan siirtyvän myös kulutukseen. Kauppakeskusten käyttöaste on pysynyt myös edelleen korkeana”, sanoo Suomen Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Vakula.

Myynnin kasvu kiihtyi useilla toimialoilla

Kauppakeskusten suurten toimialojen viime vuosien kestomenestyjistä kauneuden ja terveyden tuotteet jatkoivat vahvaa, yli kahdeksan prosentin kasvuaan. Kauneus- ja hyvinvointipalvelujen myynnin kasvu jäi nyt matalaksi, alle yhteen prosenttiin, viime vuoden toiseen neljännekseen verrattuna.

Päivittäistavaroiden ja tavaratalojen myynti kääntyi jälleen yli kahden prosentin kasvuun edellisen vuosineljänneksen, lähinnä tilastointimuutoksista johtuneen notkahduksen jälkeen. Myös kahviloiden ja ravintoloiden myynnin kasvu kiihtyi, ja pari vuotta alavireisesti kehittynyt sisustuksen ja kodintarvikkeiden myynti kääntyi kasvuun vuoden toisella neljänneksellä.

Kaikkein korkeimmat, jopa kaksinumeroiset kasvuluvut, kirjattiin viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen myyntiin, mutta toimialan osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä on alle prosentin ja varsin matalat lähtötasot selittävät osaltaan suuria kasvulukuja. Muodin ja asusteiden sekä vapaa-ajan tuotteiden myynnin muutoksen etumerkki pysytteli edelleen negatiivisena.

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste vahvistui edelleen

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli kesäkuun lopussa koko maassa keskimäärin 96,2 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuosineljänneksen lopussa. Käyttöasteet kohenivat hivenen kaikilla alueilla. Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste pysytteli lähellä koko maan keskiarvoa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkiseutujen kauppakeskuksissa liiketiloista oli kesäkuun lopussa vuokrattuna reilusti yli 97 prosenttia. Pienempien kaupunkiseutujen kauppakeskusten käyttöaste nousi hivenen lähes 95 prosenttiin.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 54 kauppakeskusta. Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä, on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

Lisätietoja:

Mikko Östring, johtaja, toimitilat, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli / toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 050 301 8933
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269
Jukka Vakula, Vantaan Valo, toimitusjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja, puh. 040 761 7287

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Niitty, Sello HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Easton, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, Malmin Nova, Redi, Ruoholahti, Tripla KAUNIAINEN Grani VANTAA Dixi, Jumbo, Kivis, Martinlaakson ostari, Myyrmanni
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä KEMPELE Zeppelin KUOPIO Matkus LAHTI Karisma, Trio RAISIO Mylly TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina TURKU Hansa, Skanssi YLÖJÄRVI Elo
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman KERAVA Karuselli KOTKA Pasaati KOUVOLA Veturi LAPPEENRANTA IsoKristiina LOHJA Lohi MIKKELI Stella PORI IsoKarhu, Puuvilla ROVANIEMI Revontuli, Sampokeskus SALO Plaza TORNIO Rajalla På Gränsen VAASA Espen

Järjestyksessään jo kahdestoista Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsaus julkaistaan perinteisesti World Green Building Weekin yhteydessä. Tervetuloa mukaan syyskuun julkistuswebinaariin perjantaina 12.9. klo 9-10.30!

Webinaarin ohjelmassa:

•KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2025:
Kehittyvä ESG-raportointi integroi vastuullisuustyön entistä tiiviimmäksi osaksi liiketoimintastrategiaa
Hanna Kaleva, KTI Kiinteistötieto Oy

•Energiatodistuksen merkitys vihreässä kiinteistörahoituksessa
Maria Holopainen, Aalto-yliopisto

•Listatun kiinteistösijoitusyhtiön vastuullisuusraportointi
Elina Ekelund, Kojamo Oyj

Ilmoittaudu maksuttomaan webinaariin oheisesta linkistä. 

Katsauksen ovat mahdollistaneet:

•Antilooppi
•Green Building Council Finland ry
•Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia
•Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
•LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
•Senaatti-konserni
•Skanska Oy 
•Turun Teknologiakiinteistöt Oy  

Lisätietoja:
Heidi Lohilahti, puh. 040 727 2265
Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287

Julkaistu 30.6.2025

KTI:n pääkaupunkiseudun uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaavan indeksin vuosimuutos painui -1,2 prosenttiin maalis-kesäkuussa alkaneissa sopimuksissa. Vuokrat laskivat eniten Vantaalla, 1,6 prosenttia, kun taas Helsingissä ja Espoossa vuokrien lasku jäi yhden prosentin tuntumaan. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna pääkaupunkiseudun vuokrat pysyivät lähes ennallaan.

Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomarkkinoita viime vuosina vaivannut vajaakäyttö pysyy edelleen korkeana, mutta osoittaa yhä vahvempia kohenemisen merkkejä. KTI:n tietokannan kattamista pääkaupunkiseudun vuokra-asunnoista oli kesäkuun ensimmäisen päivän tilanteessa vuokrattuna 92,1 prosenttia, kun kolme kuukautta aiemmin käyttöaste oli 91,5 prosenttia. Vuoden takaisiin pohjalukemiin verrattuna käyttöaste on noussut 2,4 prosenttiyksikköä. Pääkaupunkiseudun kaupungeista matalin käyttöaste löytyy Vantaalta ja korkein Helsingistä.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa asuntovuokramarkkinoiden kehitys eriytyy kaupunkien välillä. Vahvin tilanne on Tampereella, jossa vuokraindeksin vuosinousu ylsi 1,7 prosenttiin ja käyttöaste pysyttelee yli 96 prosentissa. Jyväskylässä ja Turussa vuokrien vuosimuutos jäi lähelle nollaa, kun taas Oulun, Kuopion ja Lahden vuokraindeksin vuosimuutos painui 1-2 prosenttia negatiiviseksi. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat laskivat Tamperetta lukuun ottamatta kaikissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kaupungeissa.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kaupunkien matalin käyttöaste löytyy Oulusta, jossa kesäkuun alun tilanteessa oli vuokrattuna 91,7 prosenttia KTI:n tietokannan kattamista asunnoista. Oulun käyttöaste on viimeisen vuoden aikana laskenut useammalla prosenttiyksiköllä. Turun, Jyväskylän ja Lahden käyttöasteet asettuvat 92 ja 93 prosentin välimaastoon ja Kuopiossa käyttöaste kipusi yli 95 prosenttiin.    

 

Tiedot perustuvat KTI:n neljännesvuosittain päivitettävään asuntovuokratietokantaan. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.3. – 1.6.2025 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan KTI:n tietokanta kattaa lähes 115 000 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Yhdeksän suurimman kaupungin uusia vuokrasopimuksia kuvaavat indeksit pohjautuvat kaikkiaan noin 9600 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 19 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan syyskuussa, ja se kattaa 2.6. – 1.9.2025 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Tiedote 22.5.2025, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti laski 0,9 prosenttia vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tammikuussa myynti oli hieman suurempaa kuin viime vuonna, mutta helmi-maaliskuussa jäätiin vuoden 2024 tasosta. Kauppakeskusten kävijämäärän kasvu jatkui, mutta huomattavasti viime aikoja maltillisempana. Tammi-maaliskuussa kävijöitä oli kauppakeskuksissa tasan prosentin enemmän kuin vuonna 2024. Kävijöiden määrä kasvoi pääkaupunkiseudulla noin kaksi prosenttia, mutta muun Suomen kauppakeskuksissa kävijämäärä laski.

”Kauppakeskukset eivät ole immuuneita vähittäiskaupan kasvun hiljentymiselle, sillä myös kauppakeskuksissa asioivat kuluttajat ovat varovaisia rahankäytössään. Myyntien odotetaan kuitenkin tasaantuvan loppuvuotta kohden muun muassa palkankorotusten, korkojen laskun ja puoliväliriihen veronalennusten myötä”, sanoo Suomen Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Vakula.

Päivittäistavara- ja tavaratalokaupan myynti pieneni

Kauppakeskusten suurimman toimialaryhmän, päivittäistavaran ja tavaratalojen myynti, on viime vuosina kasvanut tasaisesti yleisen hintatason kehitystä enemmän. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä toimialan myynti kuitenkin laski yli kaksi prosenttia vuoden 2024 tammi-maaliskuuta pienemmäksi. Laskua edelliseen vuoteen verrattuna selittänee osaltaan pääsiäisen myöhäisempi ajoittuminen. Myös myyntipäiviä oli tänä vuonna yksi vähemmän karkauspäivän takia.

Muodin ja asusteiden, vapaa-ajan tuotteiden sekä sisustamisen ja kodintarvikkeiden myynti on kauppakeskuksissa laskenut jo pitkään. Myös kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä näiden toimialojen myynnin muutokseen kirjattiin negatiivinen etumerkki.

Kauneuden ja terveyden tuotteiden sekä kauneus- ja hyvinvointipalvelujen myynnin kasvu jatkui, mutta hidastui

Kauppakeskusten merkittävistä toimialoista kauneus- ja hyvinvointipalvelujen sekä kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti on kasvanut vahvasti jo useamman vuoden. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa kummankin toimialan myynti kasvoi yli kuusi prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvu oli siis edelleen vahvaa, mutta huomattavasti viime aikojen usein kaksinumeroisiin

lukuihin yltänyttä kasvua maltillisempaa. 12 kuukauden rullaavalla tarkastelujaksolla kauneus- ja hyvinvointipalvelujen myynnin kasvu yltää 11,5 prosenttiin ja kauneuden ja terveyden tuotteiden kasvu lähes kahdeksaan prosenttiin. Kahviloiden ja ravintoloiden myynti pysyi kauppakeskuksissa lähes ennallaan.  

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste pysyi vahvana lähes 96 prosentissa

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli maaliskuun lopussa koko maassa keskimäärin 95,8 prosenttia, eli hivenen matalampi kuin viime vuoden lopussa. Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste on lähellä koko maan keskiarvoa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkiseutujen kauppakeskuksissa liiketiloista oli maaliskuun lopussa vuokrattuna yli 97 prosenttia. Pienempien kaupunkiseutujen kauppakeskusten käyttöaste pysyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes ennallaan hieman alle 95 prosentissa.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 54 kauppakeskusta. Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä, on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

Lisätietoja:
Jani Sillanpää, asiantuntija, toimitilat, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli / toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 0400 787 006
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269
Jukka Vakula, Vantaan Valo, toimitusjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja, puh. 040 761 7287

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Niitty, Sello HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Easton, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, Malmin Nova, Redi, Ruoholahti, Tripla KAUNIAINEN Grani VANTAA Dixi, Jumbo, Kivis, Martinlaakson ostari, Myyrmanni 
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä KEMPELE Zeppelin KUOPIO Matkus LAHTI Karisma, Trio RAISIO Mylly TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina TURKU Hansa, Skanssi YLÖJÄRVI Elo  
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman KERAVA Karuselli KOTKA Pasaati KOUVOLA Veturi LAPPEENRANTA IsoKristiina LOHJA Lohi MIKKELI Stella PORI IsoKarhu, Puuvilla ROVANIEMI Revontuli, Sampokeskus SALO Plaza TORNIO Rajalla På Gränsen VAASA Espen