Toimistoissa kokonaiskustannukset nousivat yli kuusi prosenttia energiakustannusten nousun siivittäminä.
Energiahintojen nousu leimasi odotetusti suurten kiinteistönomistajien omistamien kiinteistöjen ylläpitokustannusten kehitystä vuonna 2022. Asuinkerrostaloissa kiinteistönomistajien säästötoimet sekä edellistä vuotta leudompi talvi kuitenkin hillitsivät toteutuneiden energiakustannusten nousua, ja ylläpitokustannukset nousivat huomattavasti yleistä hintatason kehitystä maltillisemmin; koko maassa keskimäärin 2,8 prosenttia. Toimistokiinteistöissä sekä lämpö- että sähköenergian hintojen nousu näkyi jyrkemmin, ja toteutuneet energiakustannukset nousivat yli 13 prosenttia, mikä siivitti ylläpidon kokonaiskustannukset 6,1 prosentin nousuun.
Asuinkerrostaloissa ylläpidon eri kustannuseristä palvelujen – käytön ja huollon, ulkoalueiden hoidon sekä siivouksen – kustannusten nousu jäi 0,3 prosenttiin vuonna 2022, mikä hillitsi kokonaiskustannusten nousua. Energiakustannusten kehityksessä oli suuria eroja eri alueiden välillä: kun toteutuneet energiakustannukset koko maassa nousivat keskimäärin 4,8 prosenttia, oli nousu pääkaupunkiseudulla jopa yhdeksän prosenttia. Toteutuneiden energiakustannusten nousu selittyy yksinomaan hintojen nousulla: keskimäärin asuinkerrostalojen lämmitysenergian hinta nousi hieman yli kymmenen prosenttia, ja pääkaupunkiseudulla hinnannousu oli yli 17 prosenttia. Lämpöenergian kulutus sen sijaan väheni lähes seitsemän prosenttia vuoteen 2021 verrattuna, mitä selittää sekä edellistä vuotta vähäisempi lämmitystarve että kiinteistönomistajien säästötoimet. Sähkön hinta nousi koko maassa keskimäärin lämmitystäkin jyrkemmin, yli 15 prosenttia. Myös sähkön kulutusta pystyttiin vähentämään maltillisesti, keskimäärin 0,7 prosenttia. Asuinkerrostalojen kiinteistövero nousi koko maassa keskimäärin 1,9 prosenttia. Energiahintojen nousun siivittämänä ylläpidon kokonaiskustannukset nousivat pääkaupunkiseudulla huomattavasti muuta maata enemmän, 4,8 prosenttia.
Toimistokiinteistöissä toteutuneet energiakustannukset nousivat koko maassa huomattavasti asuinkerrostaloja jyrkemmin toimistojen suuremmista kulutussäästöistä huolimatta. Keskimäärin lämmitysenergian kulutus väheni yli yhdeksän prosenttia, mutta hinta nousi koko maassa keskimäärin 16 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla toimistokiinteistöomistajien maksama lämpöenergian hinta nousi peräti 24 prosenttia. Sähköenergian kustannuksilla on toimistojen ylläpidossa asuinkerrostaloja huomattavasti suurempi paino, ja vaikka sähkönkulutuksen nousu jäi varsin maltilliseksi, keskimäärin 0,5 prosenttiin, siivitti lähes 27 prosentin hintojen nousu osaltaan energiakustannusten jyrkkää nousua. Myös ylläpidon palvelujen kustannukset nousivat toimistokiinteistöissä huomattavasti asuinkerrostaloja ripeämmin, yli seitsemän prosenttia, mihin osaltaan vaikuttanevat myös toimistojen pandemiakuopasta toipuneet käyttöasteet. Toimistokiinteistöissä kiinteistövero nousi hieman yli kaksi prosenttia.
Tiedot pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailusta laskettaviin KTI Ylläpitokustannusindekseihin. Tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannuksista. Tiedot kattavat kiinteistönomistajan vastuulla olevat kiinteistöjen hoitokulut. Indeksien tavoitteena on kuvata kustannusten pitkän aikavälin kehitystä.
Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuoden 2022 indeksien taustalla oli yli 1500 asuinkerrostalokiinteistön ja 230 toimistokohteen aineisto. Ylläpitokustannusindeksit lasketaan eri alueille ja alueellisten indeksien avulla lasketaan koko Suomen indeksit alueiden rakennuskannan mukaan painotettuna. Laskenta perustuu peräkkäisinä vuosina aineistossa mukana olleiden kohteiden kustannusten muutoksiin.
