Mitä?
Sekä KTI että Tilastokeskus seuraavat kiinteistöjen ylläpitokustannusten kehitystä indeksien avulla. KTI:n indeksi kuvaa toteutuneiden ylläpitokustannusten kehitystä, Tilastokeskuksen indeksi puolestaan ylläpidon hintojen kehitystä. KTI julkaisee lukuja kerran vuodessa (keväällä) ja Tilastokeskus neljä kertaa vuodessa.
Miksi?
Kiinteistöjen ylläpitokustannusten keskimääräinen kehitys on tärkeää ja hyödyllistä tietoa monelle taholle. Indeksien tuottamia muutosprosentteja voidaan hyödyntää esimerkiksi markkinoiden ja omien kohteiden seurannassa, palvelujen kehittämisessä ja hinnoittelussa, eri kustannuskomponenttien analysoinnissa tai vuokran tarkistuksessa. Indeksien avulla voidaan myös tarkastella ylläpitokustannusten kehitystä suhteessa muihin keskeisiin muuttujiin, kuten vuokrien tai yleisen hintatason kehitykseen. KTI:n ja Tilastokeskuksen indeksien sisällöissä ja laskentamenetelmissä on joitakin eroja, jotka on hyvä ymmärtää tuloksia tulkitessa.
Miten?
KTI:n ylläpitokustannusindeksit kuvaavat asuinkerrostalojen ja toimistokiinteistöjen vuotuisten toteutuneiden ylläpitokustannusten kehitystä vuodesta 2000 alkaen. Indeksit pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailuun koottuihin ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen ylläpitokustannustietoihin. Indeksien pistelukujen muutokset lasketaan aineistosta, johon otetaan kahtena peräkkäisenä vuotena vertailussa mukana olleet kohteet. Näin tietokannan muutokset eivät vaikuta tuloksiin.
Tilastokeskuksen Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi (KYKI) kuvaa ylläpidon hintojen keskimääräistä kehitystä, kun kuluerien menekit pysyvät ennallaan eli esim. lämmityskustannusten osuus kokonaiskustannuksista on joka vuosi yhtä suuri. KTI:n indeksissä sen sijaan näkyy esim. lämmitystarpeen vuotuinen vaihtelu. KYKIssä kuluerien osuudet on määritetty pääosin KTI:n ylläpitokustannusaineistojen perusteella. Indeksin pisteluvut päivittyvät Tilastokeskuksen muiden hintaindeksien perusteella. Tuorein päivitys painorakenteisiin ja laajemminkin indeksin sisältöön otettiin käyttöön kesäkuussa 2018, jolloin indeksin perusvuodeksi vaihtui 2015=100.
KYKIn uudistamisen jälkeen yksi merkittävä ero indekseissä on, että kiinteistövero ja tonttivuokrat poistettiin indeksin sisällöstä, sillä Tilastokeskus katsoo niiden kuvaavan kiinteistöliiketoiminnan kustannuksia eikä kiinteistöjen ylläpitokustannuksia. KTI sen sijaan sisällyttää kiinteistöveron kokonaisindeksiin, koska kiinteistövero on keskeinen kiinteistönomistajalle kuuluva vuotuinen kustannus. KTI tarkastelee kiinteistöveron kehitystä myös omana indeksinään.
KTI:n indeksin laskenta on kuvattu tarkemmin toukokuun 2016 Kiinteistötietoiskussa.
KTI:n tekemä KYKIn menetelmäkuvaus löytyy Tilastokeskuksen nettisivuilta.
Asuinkerrostalojen kokonaisindeksin viimeisimmät vuosimuutokset (koko Suomi)
| 2016 | 2017 | Q2/2018 | |
| Tilastokeskus | +0,7 % | +1,0 % | +1,4 % |
| KTI | +1,7 % | +1,5 % |
Vuosimuutosten eroja selittävät indeksien sisältö- ja menetelmäerot. Vuonna 2016 lämmitystarve oli kylmästä talvesta johtuen yli 10 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2015, mikä nostaa KTI:n indeksin vuosimuutoksen KYKIä suuremmaksi. Vuonna 2017 ero selittyy pitkälti kiinteistöveron korotuksilla, jotka nostavat KTI:n indeksin vuosimuutosta. KYKIin kiinteistövero ei siis sisälly lainkaan.
Lisätietoja: Perttu Rantanen, puh. 050 533 7831, perttu.rantanen(a)kti.fi ja Mikko Hietala, puh. 040 525 9274, mikko.hietala(a)kti.fi
Aiemmin ilmestyneisiin KTI Kiinteistötietoiskuihin voit tutustua KTI:n nettisivuilla.
