Marraskuun KTI Kiinteistötietoiskussa käsitellään kiinteistöjen hiilidioksidipäästöjä.
Mitä?
Kiinteistöjen negatiivisten ympäristövaikutusten vähentäminen on keskeisessä roolissa kiinteistöliiketoiminnan vastuullisuustavoitteissa. Rakennusten osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on yli 40 prosenttia, joten kiinteistöala on merkittävässä asemassa ympäristökuormituksen vähentämisessä. Oman toiminnan seurannassa, kehittämisessä ja tavoitteiden asettamisessa on tärkeää löytää oikeat mittarit ja tunnusluvut päätöksenteon tueksi. Ympäristökuormituksen todentamisessa yhtenä keskeisenä tunnuslukuna on CO2- eli hiilidioksidipäästöt.
Miksi?
Hiilidioksidi on keskeinen tekijä ilmaston lämpenemisessä ja siitä aiheutuvassa ilmastonmuutoksessa. CO2-päästöjen osuus on 80 prosenttia kaikista maapallon lämpenemistä aiheuttavista kaasuista. Fossiiliset polttoaineet aiheuttavat 75 prosenttia CO2-päästöistä (lähde: www.co2-raportti.fi). Tämän vuoksi kiinteistönomistajan on keskeistä seurata omaa päästökuormaansa ja asettaa tavoitteita sen vähentämiseen.
Miten?
Toimialalla on yleisesti käytössä Greenhouse Gas Protocolin mukainen päästöjen tarkastelu eri toiminnoille. GHG Protocolin mukainen päästölaskenta tarkastelee päästöjä kolmessa eri luokassa:
- Scope 1 = Suorat kasvihuonekaasujen päästöt; mm. itsetuotettu energia, polttoaineet, omat kuljetukset
- Scope 2 = Epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt; ostoenergia, mm. sähkö, kaukolämpö
- Scope 3 = Muut epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt; mm. työmatkaliikenne, liikematkustus, rakennuksen ylläpitopalvelut
Kiinteistön käytön aikaisten hiilidioksidipäästöjen tarkastelu voidaan aloittaa kiinteistön ostoenergiasta aiheutuvien CO2-päästöjen laskennalla (Scope 2). Kiinteistönomistajalla ei aina ole tiedossa vuokralaisten sähkönkulutusta, minkä vuoksi tarkastelu tyypillisesti rajataan kiinteistösähköön.
Ostetun kiinteistösähkön ja kaukolämmityksen kulutuksesta aiheutuneet CO2-päästöt
Lähde: GHG Protocol
Kokonaispäästöjä tarkastellaan yleisesti tunnusluvulla tCO2/vuosi. Päästöintensiteetin avulla päästöt puolestaan suhteutetaan esimerkiksi kiinteistön pinta-alaan tai tilavuuteen. Intensiteetti eli suhteutettu tunnusluku on havainnollinen vertailussa muihin kiinteistöihin ja toimijoihin.
Ostoenergiasta aiheutuvia päästöjä voidaan laskea suoraan energiayhtiöiden raportoimilla päästökertoimilla tai hyödyntäen esimerkiksi valtakunnallisia keskimääräisiä päästökertoimia. Energiayhtiöiden raportoimien päästökertoimien laskentaperiaatteissa ja laskenta-ajankohdissa on kuitenkin vaihtelua, joten lukujen vertailukelpoisuutta ei aina voida varmistaa. Vaihtoehtona onkin hyödyntää valtakunnallisia keskimääräisiä päästökertoimia, jolloin laskentaperiaatteet ovat kaikille kiinteistöille ja toimijoille samat. Valtakunnallisia päästökertoimia laskee esimerkiksi Motiva, jonka tuottamat sähkön ja kaukolämmön päästökertoimet ovat useamman vuoden keskiarvoja; sähkössä viiden vuoden liukuva keskiarvo ja kaukolämmössä yhteistuotantoalueilla kolmen viimeisen vuoden keskiarvo (lähde: Motiva).
KTI ja RAKLI ovat yhdessä kiinteistöalan toimijoiden kanssa kehittämässä kiinteistösijoittajille soveltuvaa kotimaista yritysvastuuraportointisuositusta. Yhtenä keskeisenä näkökulmana raportointisuosituksessa on kiinteistöjen ympäristökuormitukseen liittyvät mittarit ja tunnusluvut. Tavoitteena on, että Scope 2:n mukaiset CO2-päästöt raportoidaan jatkossa Suomen kiinteistökannasta yhdenmukaisesti ja laajasti, mikä mahdollistaa vertailukelpoisuuden eri toimijoiden ja kiinteistöjen välillä.
Ostetun kiinteistösähkön ja kaukolämmityksen kulutuksesta aiheutuneet CO₂-päästöt kauppakeskuksissa vuonna 2015, kgCO₂/gla/vuosi (gla = gross leasable area)
Lähde: KTI Kauppakeskusvertailu
KTI Kiinteistötietoisku tarjoaa kuukausittain katsauksen KTI:n tunnusluvun tai tarkastelun taustalle. Toiveita kiinteistötietoiskun aiheiksi voit toimittaa työryhmälle osoitteeseen: kti(a)kti.fi.
