Kiinteistömarkkinoiden kaupankäynti hidastui vuoden loppua kohden taloustilanteen epävarmuuden kasvaessa. Ensimmäisen vuosipuoliskon kiinteistökauppavolyymi ylsi lähes 4,5 miljardiin euroon, joka oli kaikkien aikojen korkein tammi-kesäkuun volyymi. Kolmannella vuosineljänneksellä volyymi laski 1,5 miljardiin euroon ja loka-joulukuussa reiluun 1,2 miljardiin euroon, joten koko vuoden 2022 kiinteistökauppavolyymi oli KTI:n tilastoissa noin 7,2 miljardia euroa. Vuosivolyymi oli lopulta kaikkien aikojen neljänneksi korkein ja kaksi prosenttia korkeampi kuin edellisenä vuonna.
Vuoden suurin kauppa tehtiin keväällä, kun Keva osti Stockmannin tavaratalokiinteistön Helsingin keskustassa noin 400 miljoonalla eurolla. Muita suuria yksittäisten kiinteistöjen kauppoja olivat esimerkiksi Espoon sairaalan ja kauppakeskus Kaaren kaupat. Asunto- ja yhteiskuntakiinteistöistä tehtiin vuoden aikana useita yli 100 miljoonan euron salkkukauppoja.
Asunnot ja yhteiskuntakiinteistöt vaihdetuimpia kiinteistösektoreita
Asuntokiinteistöt olivat toista vuotta peräkkäin sektoritilaston kärkisijalla. Vuokra-asuntokiinteistöillä ja -salkuilla tehtiin vuonna 2022 kauppoja noin 2,1 miljardilla eurolla, eli niiden osuus kokonaisvolyymistä oli 29 prosenttia. Yhteiskuntakiinteistöt muodostivat kokonaisvolyymista 21 prosenttia ja niiden volyymi oli ennätyksellisesti yli 1,5 miljardia euroa. Aiempi ennätys vuodelta 2020 ylittyi noin 300 miljoonalla eurolla. Yhteiskuntakiinteistöjen kauppavolyymia nostivat viime vuonna useat kaupunkien tekemät suuret kaupat. Sairaala- ja muiden terveydenhuollon kiinteistöjen osuus oli viime vuonna lähes kaksi kolmasosaa kaikista yhteiskuntakiinteistöjen kaupoista.
Toimistokiinteistöjen kaupankäynti oli puolestaan edellisiä vuosia vähäisempää. Vaikka etenkin Helsingissä muutama merkittävä toimistokiinteistö vaihtoikin omistajaa, laski sektorin kaupankäyntivolyymi matalimmalle tasolleen vuoden 2014 jälkeen, 1,2 miljardiin euroon. Myös liike- ja tuotannollisten kiinteistöjen kauppavolyymit ylsivät noin 1,2 miljardiin euroon, eli kaikkien kolmen perinteisen toimitilakiinteistösektorin osuus kokonaisvolyymistä oli noin 16 prosenttia.
Ulkomaisten sijoittajien osuus volyymista laski hieman
Ulkomaisten sijoittajien aktiivisuus Suomen kiinteistömarkkinoilla pysyi koko vuoden ajan melko korkeana, vaikka esimerkiksi lokakuisessa Rakli-KTI Toimitilabarometrissa ulkomaista sijoittajakysyntää ennakoiva saldoluku laski voimakkaasti miinukselle. Toisella vuosipuoliskolla ulkomaisten sijoitusten euromääräinen volyymi oli noin 20 prosenttia ensimmäistä vuosipuoliskoa matalampi, mutta toisaalta ulkomaisten sijoittajien osuus kaupoista kasvoi vuoden loppua kohti. Yhteensä ulkomaiset ammattisijoittajat ostivat vuoden aikana Suomessa kiinteistöjä noin 3,5 miljardilla eurolla, mikä vastaa 48 prosentin osuutta kokonaisvolyymista. Kahtena edellisenä vuonna ulkomaisten sijoittajien osuus oli hieman yli puolet kaikista kaupoista.
Vuoden loppua kohti pohjoismaisten sijoittajien osuus ulkomaisten tekemistä kaupoista kasvoi, mutta muualta Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta kotoisin olevat sijoittajat muodostivat noin 55 prosenttia koko vuoden ulkomaisesta kauppavolyymista. Vuoden aikana Suomen kiinteistömarkkinoille rantautui viisi uutta ulkomaista sijoittajaa. Merkittävin uusi tulokas oli hollantilainen Orange Capital Partners, joka osti yhdessä singaporelaisen sijoittajakumppaninsa GIC:n kanssa yli 4 000 vuokra-asuntoa kahdessa suuressa salkkukaupassa. Kotimaisista sijoittajaryhmistä selvästi aktiivisimpia ostajia olivat jälleen kiinteistösijoitusrahastot, joiden osuus kokonaisvolyymista oli 31 prosenttia.
Lisätietoa ja tarkempia analyyseja kiinteistökaupoista on saatavilla KTI Transaktioseurannasta: Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi tai Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola(a)kti.fi. KTI Transaktioseurannan linjauksia löytyy täältä.
