Tiedote 11.9.2026
Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2026 -katsaus keskittyy ammattimaisten toimijoiden vastuullisuustyön painopisteisiin ja kiinteistöjen ilmastovaikutusten ja vähähiilisyyden ajankohtaisiin kysymyksiin. Energiankäytön ilmastovaikutusten ohella korostuvat kiertotalouteen, luontovaikutuksiin, kokonaispäästöihin ja ilmastoriskien hallintaan liittyvät kysymykset. Päästötavoitteet täsmentyvät, raportoinnin avoimuus lisääntyy ja vastuullisuus kytkeytyy yhä tiiviimmin toimijoiden strategioihin ja kiinteistöjen johtamiseen.
Kiinteistöjen energiankäytön ja ilmastovaikutusten vähentämisen tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Monet ammattimaiset toimijat ovat siirtyneet yleisistä hiilineutraaliustavoitteista täsmällisempiin päästöjen ja fossiilisen energian käytön vähennystavoitteisiin. Käytönaikaiset ostoenergian CO₂-päästöt ovat vähentyneet vuodesta 2015 asuinkerrostaloissa 66 prosenttia ja toimistokiinteistöissä 78 prosenttia. Päästöjä on vähentänyt etenkin sähkö- ja lämpöenergian tuotannon vähähiilistyminen, kun taas energiankulutus on laskenut varsin hitaasti.
Energiatehokkuuden keskeisenä mittarina käytetyllä energialuokalla on odotetusti vahva yhteys toteutuneeseen energiankulutukseen ja päästöihin – KTI:n tietokannoissa parhaiden energialuokkien energiankulutus on kiinteistösektorista riippuen 25-35 prosenttia ja CO₂-päästöt 70-80 prosenttia pienempiä kuin heikoimmissa energialuokissa. Todellinen kulutus voi kuitenkin vaihdella saman energialuokan sisällä moninkertaisesti, joten E-luvun rinnalla tarvitaan mitattua kulutustietoa ja ymmärrystä kiinteistön käytön, olosuhteiden ja johtamisen vaikutuksista kulutukseen ja päästöihin. Energiatodistuksen parhaillaan käynnissä olevan uudistamisen tavoitteena on päästötön kiinteistökanta vuoteen 2050 mennessä. Muuttuva sääntely tuo kiinteistönomistajille monia uusia vaatimuksia, mutta olemassa olevan kiinteistökannan päästöttömyyden saavuttaminen tulee jatkossakin edellyttämään määrätietoisia vapaaehtoisia toimia.
Kiinteistöjen epäsuorien scope 3 -päästöjen raportointi yleistyy, mutta sen laajuus, tietolähteet ja laskentamenetelmät vaihtelevat. Scope 3 -päästöt voivat arvioiden mukaan muodostaa jopa 90 prosenttia kiinteistöjen kokonaispäästöistä. Kiinteistösijoittamisessa merkittäviä scope 3 -päästöjä aiheuttavat uudisrakentamisen ja peruskorjausten ohella esimerkiksi vuokralaisten sähkönkulutus sekä ylläpitoon liittyvät palveluostot. Karkeimmillaan scope 3 -päästöjen laskenta perustuu kustannuksiin ja yleisiin päästökertoimiin, mutta tarkimmillaan päästöjä voidaan laskea tuotekohtaisesti. Yhteiset määrittelyt edellyttävät koko arvoketjun yhteistyötä sekä nykyistä laajempaa läpinäkyvyyttä.
Tuoreen KTI Vastuullisuusbarometrin tuloksissa organisaatioiden keskeisinä ajankohtaisina vastuullisuusteemoina korostuvat kiinteistöjen energia-asioiden ja hiilineutraaliuden ohella käyttäjäkokemus ja ilmastoriskien hallinta. Myös oman organisaation eettiset toimintatavat sekä laajemmat ympäristö- ja sidosryhmävaikutuksiin liittyvät asiat sisältyvät monien yritysten keskeisiin painopisteisiin.
Vastuullisuusraportointia ohjaava sääntely on viime vuosina muuttunut nopeasti, ja organisaatiot ovat tarkastelleet uudelleen raportointikäytäntöjään. Keskeisten ympäristötunnuslukujen raportoinnin rinnalla erilaisten sosiaalisen vastuun teemojen raportointi on lisääntynyt. Henkilöstön työtyytyväisyyden ja hyvinvoinnin tunnuslukuja raportoi julkisesti yli 60 prosenttia vastaajista, mikä on lähes kaksinkertainen osuus viime vuoteen verrattuna.
Lue lisää kiinteistöalan toimijoiden ajankohtaisista vastuullisuusasioista Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2026 -katsauksesta.
Katsauksen ovat mahdollistaneet:
- Antilooppi
- Green Building Council Finland
- Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia
- Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
- LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
- Senaatti-konserni
- Skanska Oy
- Turun Teknologiakiinteistöt Oy
Lisätietoja: Hanna Kaleva, hanna.kaleva@kti.fi, p. 040 5555 269
