Suurten kiinteistösijoittajien asuntokiinteistöjen toteutuneet ylläpitokustannukset nousivat 4,4 prosenttia vuonna 2021. Kun indeksistä poistetaan korjauskustannusten vaikutus, nousee vuosimuutos 6,2 prosenttiin. Eniten nousivat energiakustannukset, lähes 10 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Energiakustannusten nousu johtui pääosin kasvaneesta lämpöenergian kulutuksesta: Ilmatieteen laitoksen mukaan lämmitystarve nousi useimmissa kaupungeissa 20-30 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Pääkaupunkiseudulla myös lämpöenergian hinnannousu nosti kiinteistönomistajien kustannuksia. Sähkön kustannuksia nostivat sekä kulutuksen kasvu että hintojen nousu. Ylläpitoon sisältyvät palvelukustannukset – käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito sekä siivous – nousivat keskimäärin 4,5 prosenttia vuonna 2021.
Toimistokiinteistöjen ylläpidon kokonaiskustannukset nousivat 4,8 prosenttia ja kustannukset ilman korjauksia 5,7 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Myös toimistokiinteistöissä lämpöenergian kulutuksen kasvu oli suurin selittäjä kustannusten nousulle. Toimistokiinteistöjen energiakustannukset nousivat koko maassa keskimäärin hieman yli 10 prosenttia. Toimistokiinteistöjen palvelukustannukset nousivat 3,3 prosenttia.
Tiedot pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailusta laskettaviin KTI Ylläpitokustannusindekseihin. Tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannuksista. Tiedot kattavat kiinteistönomistajan vastuulla olevat kiinteistöjen hoitokulut. Indeksien tavoitteena on kuvata kustannusten pitkän aikavälin kehitystä.
Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuoden 2021 indeksien taustalla oli yli 1400 asuinkerrostalokiinteistön ja lähes 230 toimistokohteen aineisto. Ylläpitokustannusindeksit lasketaan eri alueille (kerrostalot: pääkaupunkiseutu, muut suuret kaupunkiseudut ja muu Suomi ja toimistot: pääkaupunkiseutu ja muu Suomi). Alueellisten indeksien avulla lasketaan indeksit koko Suomelle painotettuna keskiarvona alueiden todellisen rakennuskannan suhteessa. Laskenta perustuu peräkkäisinä vuosina aineistossa mukana olleiden kohteiden kustannusten muutoksiin.
