Suomalaisten kauppakeskusten vertailukelpoinen kokonaismyynti kasvoi 2,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden viimeisellä neljänneksellä vertailukelpoinen kokonaismyynti nousi 0,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kävijämäärässä oli vain hienoista laskua jääden tasan prosentin pienemmäksi kuin edellisen vuoden loka-joulukuussa. Loka- ja marraskuun myynti kasvoi selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna. Joulukuun kokonaismyynti pieneni lähes kaikissa keskuksissa, ja jäi 5 prosenttia edellistä vuotta matalammaksi.

Lue tiedote kokonaisuudessaan Suomen Kauppakeskusyhdistyksen sivuilta.

KTI Transaktioseurannan mukaan vuoden 2019 kiinteistökauppavolyymi oli 6,3 miljardia euroa, joka oli 34 prosenttia edellistä vuotta matalampi lukema. Kauppojen lukumäärä pysyi kuitenkin edelleen korkeana, sillä KTI tilastoi viime vuonna lähes 300 yli miljoonan euron kiinteistökauppaa, eli suunnilleen yhtä paljon kuin vuonna 2017. Vuonna 2018 kauppoja tehtiin peräti 350 kappaletta. Volyymin selkeä lasku kahteen edelliseen vuoteen verrattuna johtuikin pitkälti siitä, että yksittäisiä miljardiluokan kauppoja ei viime vuodelle osunut. Suurin yksittäisen kohteen kauppa tehtiin jo alkuvuodesta, kun Elo osti Unibail-Rodamco-Westfieldiltä osuuden kauppakeskus Jumbosta 249 miljoonalla eurolla. Lisäksi vuoden aikana tehtiin mm. useita suuria asuntosalkkujen ja toimistokiinteistöjen kauppoja. Suurimmassa asuntokaupassa Starwood Capital Group osti yhteistyössä Avaran kanssa lähes 2 200 vuokra-asuntoa Elolta ja OP Ryhmän vakuutusyhtiöiltä. Korkean sijoittajakysynnän myötä laadukkaimpien kohteiden kauppahinnat nousivat hyvin korkeiksi etenkin pääkaupunkiseudulla.

Kaupankäyntivolyymi jakautui melko tasaisesti vuoden sisällä, sillä vuosineljänneksittäin volyymi vaihteli 1,3 – 1,9 miljardin euron välillä. Korkein lukema kirjattiin vuoden toisella neljänneksellä. Loka-joulukuun kaupankäyntivolyymi (1,5 mrd €) jäi jopa 60 prosenttia matalammaksi kuin edellisenä vuonna, jolloin neljännellä kvartaalilla tehtiin kauppoja peräti 3,7 miljardilla eurolla.

Toimistokiinteistöt vaihdetuin kiinteistötyyppi

Toimistokiinteistöt olivat kolmatta vuotta peräkkäin vaihdetuin kiinteistötyyppi. Toimistokauppojen arvo oli 2,3 miljardia euroa, ja niiden osuus kokonaisvolyymista 37 prosenttia. Asuntoportfolioiden osuus oli 25, ja liikekiinteistöjen osuus vain 17 prosenttia, joka oli matalin liikekiinteistöjen osuus viimeisten 15 vuoden aikana. Hoivakiinteistöjen kaupankäynti on puolestaan pysynyt vilkkaana, ja niistä tehtiin kauppoja edellisvuoden tavoin yli 600 miljoonalla eurolla. Hoivakiinteistöjen ohella myös muut julkisten palvelujen tuottamiseen tarkoitetut nk. yhteiskuntakiinteistöt kiinnostavat sijoittajia enenevästi, ja vuoden 2019 aikana tehtiin kauppoja muun muassa pelastus- ja opetustoimen kiinteistöillä. Vuoden 2020 alussa on tulossa historian suurin hoivakiinteistökauppa Suomessa, kun belgialainen Aedifica on ostamassa Hoivatilat Oyj:n koko osakekannan.

Ulkomaisten sijoittajien osuus edellisvuosia matalampi

Ulkomaiset sijoittajat hankkivat viime vuoden aikana Suomesta kiinteistöjä 2,8 miljardilla eurolla ja myivät 1,5 miljardilla eurolla, eli ulkomaisten sijoittajien kiinteistöomistukset Suomessa jatkoivat viime vuonnakin selvästi kasvuaan. Ulkomaisten sijoittajien osuus kokonaisvolyymista oli kuitenkin selvästi kahta edellistä vuotta matalampi, noin 45 prosenttia. Etenkin laadukkaat hyväsijaintiset kohteet kuitenkin houkuttelevat edelleen vahvasti ulkomaisia sijoittajia, ja vuoden aikana Suomen markkinoille tuli jälleen useita täysin uusia ulkomaisia kiinteistösijoittajia. Kotimaisista sijoittajaryhmistä aktiivisimpia ostajia olivat kiinteistösijoitusrahastot, joiden osuus kokonaisvolyymista oli 29 prosenttia.

Merkittävien kiinteistökauppojen volyymi Suomessa

Lähde: KTI Transaktioseuranta

Lisätietoa ja tarkempia analyyseja kiinteistökaupoista on saatavilla KTI Transaktioseurannasta: Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi tai Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola(a)kti.fi. KTI Transaktioseurannan linjauksia löytyy täältä.

Mitä?

Vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 celsiusasteen. Tämä merkitsee voimakasta ja kiihtyvää tarvetta siirtyä vähähiiliseen talouteen. Vuonna 2018 KTI aloitti yhteistyön WWF:n kanssa tukeakseen suomalaisen kiinteistösektorin matkaa kohti Pariisin ilmastosopimuksen mukaista rakennuskantaa. Näistä lähtökohdista kehitettiin ammattimaisille kiinteistönomistajille uusi päästöraportointityökalu ilmastotavoitteiden toteutumisen seurantaan.

Miksi?

Ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävien tavoitteiden asettaminen ja toimenpiteiden määrittäminen edellyttävät energiankulutuksen lisäksi myös CO₂-päästötunnuslukujen seurantaa ja raportointia. Päästöraportointityökalulla kiinteistönomistaja voi vertailla oman kiinteistökantansa ilmastovaikutuksia suhteessa KTI:n markkina-aineistoon sekä kohde- että kiinteistösektoritasolla. Työkalu auttaa kiinteistönomistajaa omien päästövähennystavoitteiden asettamisessa ja toimenpiteiden vaikuttavuuden seuraamisessa.

Miten?

Päästöraportointityökalussa tarkastellaan kiinteistön sähkön- ja lämmönkulutusta sekä niistä aiheutuvia CO₂-päästöjä. Hiilidioksidipäästöjen laskentaan käytetään Motivan ohjeistusta ja päästökertoimia. Päästölaskennassa käytettävät kertoimet on määritetty lämmityksen osalta kaukolämmön yhteistuotantoalueille ja erillistuotannolle sekä muille käytetyille polttoaineille. Sähkölle on käytössä oma päästökertoimensa ja vihreän sähkön päästökertoimena käytetään nollaa. Päästöraportointityökalussa esitetään kiinteistöjen CO₂-kokonaispäästöt sekä päästöintensiteetti kohteiden pinta-alaan suhteutettuna, mikä mahdollistaa vertailun.

Päästöraportointityökalu ristiintaulukoi kohteiden energiakulutustiedot (kWh/htm²) ja CO₂-päästötunnusluvut (kg CO₂ / htm²) sekä esittää tarkasteluun valitun aineiston mediaani- ja alakvartiilitunnusluvun energiankulutuksen ja päästöjen osalta. Kuvassa yksittäiset kiinteistöt esitetään palloina, ja pallon koko kuvastaa kohteen kokonaispäästöjen suuruutta (kg CO₂).

Päästöraportointityökalussa oman kiinteistökannan päästöjä (kg CO₂ / htm²) voidaan vertailla KTI:n markkina-aineistoon niin kiinteistösektoreittain kuin kohteiden sijainnin ja rakennusvuoden mukaan sekä seurata tunnusluvuissa tapahtunutta kehitystä. Päästöraportointityökalu havainnollistaa oman kiinteistökannan ilmastovaikutuksia ja auttaa omien päästövähennystavoitteiden asettamisessa matkalla kohti vähähiilistä rakennuskantaa.

Lue lisää kiinteistöjen ilmastovaikutuksista ja KTI:n markkina-aineiston keskeisistä tuloksista Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2019 -katsauksestamme!

Lisätietoja: Heidi Lohilahti, puh. 040 727 2265, heidi.lohilahti(a)kti.fi ja Markus Steinby, puh. 050 464 7587, markus.steinby(a)kti.fi.

   

Aiemmin ilmestyneisiin KTI Kiinteistötietoiskuihin voit tutustua täällä.

KTI on julkaissut uuden raportin kiinteistöjen omistamisen tulevaisuudesta ja sen taustalla vaikuttavista trendeistä. ”Mistä KIRA-ala puhuu” -katsauksemme julkaistiin nyt kolmatta kertaa ja toivottavasti saamme jatkaa perinnettä myös jatkossa. Katsauksissa pyrimme nostamaan esille ja herättämään keskustelua suurista, koko kiinteistö- ja rakennusalaan vaikuttavista kehitystrendeistä. Raportti on tuotettu Kiinteistöalan Koulutussäätiön tuella. Raportti julkaistiin Kiinteistöalan Vuosiseminaarissa, jossa aiheesta kuultiin myös key note -puheenvuoro ja paneelikeskustelu. Toivottavasti raportti löytää käyttöä ja herättää ajatuksia ja keskustelua myös muissa tilaisuuksissa ympäri vuoden. Otamme mielellämme vastaan palautetta raportista ja kuulemme mahdollisista ideoistanne tulevien katsaustemme aiheiksi.

Lataa Mistä KIRA-ala puhuu 2019: Kiinteistöjen omistaminen

Lisätietoja: Hanna Kaleva, hanna.kaleva(a)kti.fi, puh. 040 5555 269

Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 7.11.2019
KTI Markkinakatsaus ja RAKLI-KTI Toimitilabarometri

Kiinteistöjen suosio sijoitusmarkkinoilla pysyy vahvana. Vahva kysyntä painaa parhaiden kohteiden nettotuottovaatimuksia. Myös toimitilavuokramarkkinoiden näkymät pysyvät positiivisina heikkenevistä talousnäkymistä huolimatta, ja parhaiden alueiden toimistovuokrien nousun ja vajaakäytön laskun ennakoidaan jatkuvan myös lähitulevaisuudessa. Vähittäiskaupan epävarmat näkymät ja tilakannan kasvu painavat liiketilamarkkinoiden odotuksia. 

Ennätysmatalien korkojen ajanjakson jatkuessa kiinteistöjen houkuttelevuus säilyy sijoitusmarkkinoilla korkeana ja vahva sijoituskysyntä painaa parhaiden kiinteistöjen nettotuottovaatimuksia. Lokakuussa toteutetussa RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin keskustan prime-toimistojen nettotuottovaatimus saavutti jälleen uuden pohjalukeman, kun vastausten keskiarvo jäi alle 3,8 prosentin, ja mediaani painui 3,5 prosenttiin. Hyväsijaintisen vuokra-asuntokiinteistön nettotuottovaade pysyi sen sijaan ennallaan 3,6 prosentin tuntumassa, ja liikekiinteistön tuottovaateessa nähtiin pientä nousua viime kevääseen verrattuna.

Tammi-syyskuun kiinteistökauppavolyymi 4,7 miljardia euroa

Kuluvan vuoden kolmas neljännes oli jo kahdeksastoista perättäinen vuosineljännes, jona kiinteistökauppavolyymi ylitti miljardin euron rajan. Koko vuoden kaupankäyntivolyymi jäänee kuitenkin viime vuosien huippulukemia matalammaksi, koska kuluvalle vuodelle ei ole toistaiseksi osunut miljardiluokan kauppoja parin viime vuoden tapaan. Toimistokiinteistöt ovat olleet parin viime vuoden tapaan vaihdetuin kiinteistösektori, ja niiden osuus kokonaisvolyymistä on noin 35 prosenttia. RAKLI-KTI Toimitilabarometriin vastanneet kiinteistöalan asiantuntijat ennakoivat kiinteistöjen kaupankäyntivolyymin pysyttelevän korkeana, ja enemmistö vastaajista arvioi ulkomaisen sijoittajakysynnän jatkavan kasvuaan edelleen. Kuluvan vuoden tähänastisista kaupoista ulkomaisten sijoittajien osuus on noin 45 prosenttia, ja kansainvälistä kysyntää on kohdistunut niin toimisto-, asunto- kuin suosiotaan nostaviin yhteiskunnallisiin kiinteistöihin.

Merkittävien kiinteistökauppojen volyymi Suomessa

Lähde: KTI Transaktioseuranta

Helsingin keskustan toimistovuokrissa uusia huippulukemia

Toimistotilojen kysyntä on vahvistuneen taloustilanteen myötä kasvanut viime vuosina, mikä on tukenut sekä vuokratasojen nousua että pitkään vaivanneen vajaakäyttöhaasteen helpottumista. Helsingin keskustan uusien vuokrasopimusten neliövuokriin on noteerattu uusia huippulukemia, ja KTI:n seurannassa viimeisen puolen vuoden aikana alkaneiden uusien vuokrasopimusten mediaanineliövuokra nousi nyt ensimmäistä kertaa yli 30 euroon. Laadukkaan tilan kysyntä siivittää uusia toimistorakennushankkeita, vaikka tyhjää tilaa on markkinoilla edelleen runsaasti. KTI:n seurannassa pääkaupunkiseudun toimistotilojen käyttöaste nousi nyt korkeimmalle tasolleen sitten syksyn 2012, mutta on edelleen vain 85 prosentin tuntumassa. Kiihtyvään tahtiin toteutuvat käyttötarkoituksen muutokset hillitsevät vajaakäyttöongelmaa. Viimeisen viiden vuoden aikana yli 450 000 toimistoneliötä on löytänyt uuden elämän asunto-, hotelli- tai jossakin muussa käyttötarkoituksessa. Tutustu tarkemmin pääkaupunkiseudun hotellihankkeisiin.

Prime-kohteiden nettotuottovaatimukset, Helsingin keskusta

Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri

Toimistovuokraindeksi
Helsingin ydinkeskusta, uudet vuokrasopimukset, indeksi kevät 2000=100

Lähde: KTI Vuokravertailu, toimitilat

Liikekiinteistöjen rakentaminen hiljenee

Liiketilatarjonta on pääkaupunkiseudulla kasvanut viime vuosina suurten kauppakeskushankkeiden valmistumisen myötä. Sekä 2017 että 2018 valmistui yli 100 000 neliötä uutta liiketilaa, ja tänä vuonna määrä nousee peräti 150 000 neliön tuntumaan ennen kaikkea Mall of Triplan siivittämänä. Näiden hankkeiden jälkeen rakenteilla on noin 70 000 liiketilaneliötä, joista juuri uudelleen käynnistyneen Lippulaivan kauppakeskushankkeen osuus on yli 60 prosenttia.  Vilkas uudistuotanto, verkkokaupan kasvu ja kuluttajakäyttäytymisen muutos lisäävät liikekiinteistömarkkinanäkymien epävarmuutta. Kauppakeskusyhdistyksen ja KTI:n myynti-indeksit osoittivat kuitenkin heinä-syyskuussa peräti 4,4 prosentin kasvua kauppakeskusten kokonaismyyntiin verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kasvua oli koko maan kauppakeskusten ja lähes kaikkien vuokralaistoimialojen myynnissä.

Vuokra-asuntoja valmistuu ennätystahtiin

Vuokra-asuntosijoittamisen imu säilyy vahvana, ja kuluvan vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä asuntosalkuilla käytiin kauppaa 1,3 miljardin euron arvosta. Kansainvälinen kiinnostus suomalaisia vuokra-asuntoja kohtaan on kasvussa, ja nykyisellään jo noin 15 000 vuokra-asuntoa on ulkomaisten sijoittajien hallussa. Vuokra-asuntojen tarjonta jatkaa kasvuaan, ja kuluvana vuonna pääkaupunkiseudulle valmistuu noin 4 700 uutta vuokra-asuntoa kokonaan vuokrakäyttöön tulevissa rakennuksissa. Ensi vuonna valmistuvien vuokra-asuntojen määrä nousee yli 5 000 asuntoon. Suurten kaupunkien väestönkasvu ja vuokra-asumisen suosion nousu pitävät vuokrat nousujohteisina tarjonnan kasvusta huolimatta. KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi pääkaupunkiseudulla 3,3 prosenttia ja muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin 2,4 prosenttia viimeisen vuoden aikana.

Merkittävien asuntoportfoliokauppojen volyymi

Lähde: KTI Transaktioseuranta

KTI Asuntovuokraindeksit
Uudet vuokrasopimukset, indeksi Q1/2010 = 100

Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269
Mikko Östring, johtaja, RAKLI ry, puh. 050 301 8933

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 7.11.2019 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä lokakuussa toteutettuun RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 45 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.

Lataa KTI Markkinakatsaus syksy 2019

Lataa lehdistötiedote pdf-muodossa ja lehdistötiedotteen graafit pdf-muodossa.

Espoo

Helsinki, keskusta-alue

Helsinki

Vantaa

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi pääkaupunkiseudulla 3,3 prosenttia syyskuun 2018 ja 2019 välillä. Nousu oli kohtuullisen tasaista pääkaupunkiseudun kaupungeissa, joskin Vantaalla ja Espoossa vuokrat nousivat hienoisesti Helsinkiä enemmän. Helsingin sisällä vuokrat nousivat eniten halvemmilla alueilla, kun taas kalleimpien alueiden vuokrien nousu jäi kahteen prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla pienten ja suurten asuntojen vuokrien vuosinousu oli lähes samansuuruista: yksiöiden neliövuokrat nousivat 2,8, kaksioiden 3,1 ja kolmioiden ja tätä suurempien asuntojen vuokrat 2,9 prosenttia.

Muissa suurissa kaupungeissa vuokrat nousivat keskimäärin 2,4 prosenttia. Nousu oli nopeinta Turussa, 3,7 prosenttia. Myös Lahdessa, jossa vuokrien kehitys on viime vuosina ollut melko hidasta, uusien sopimusten vuokrat nousivat nyt vuositasolla 3,7 prosenttia. Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa vuokrien vuosinousu oli 2-3 prosentin välillä, ja Jyväskylässä vuokrat jopa laskivat hienoisesti.

Vuokrat nousseet 2010-luvulla eniten Turussa, Vantaalla ja Helsingissä

Vuokrien nousuvauhti on 2010-luvun aikana vaihdellut KTI:n vuokraindeksien seuraamissa yhdeksässä suurimmassa kaupungissa. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Tampereen vuokrakehitys on ollut melko tasaista koko vuosikymmenen ajan, kun taas muissa kaupungeissa tarjonnan ja kysynnän vaihtelut ovat heiluttaneet vuosittaista vuokrakehitystä enemmän. Koko tarkastelujaksolla vuokrat ovat nousseet eniten Turussa, jossa nousu on kiihtynyt etenkin vuoden 2015 jälkeen. Vantaalla vuokrat ovat nousseet lähes yhtä paljon, mutta nousu on tapahtunut tasaisemmin jo 2010-luvun alusta lähtien. Turun ja Vantaan uusien asuntovuokrasopimusten vuokrat ovat nyt noin 35 prosenttia korkeampia kuin vuosikymmenen alussa. Koko tarkastelujaksolla vuokrat ovat nousseet vähiten, noin 20 prosenttia, Jyväskylässä, jossa vuokrakehitys on viime vuosina ollut suurista kaupungeista kaikkein maltillisinta.

KTI Asuntovuokraindeksit (uudet vuokrasopimukset, indeksi Q1/2010 = 100)

Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot

KTI:n asuntovuokraindeksit uudistuivat

KTI on uudistanut asuntovuokraindeksiensä laskentaa. Ensi vaiheessa uudella menetelmällä on tuotettu uusia vuokrasopimuksia kuvaavat indeksit. Indeksien laskennassa aineistoon otetaan mukaan ne vuokra-asuntokohteet, joissa on alkanut uusia vuokrasopimuksia kahdella perättäisellä vuosineljänneksellä. Näistä kohteista lasketaan vuokratasojen muutos huoneistotyypeittäin kahden tarkastelujakson välillä. Muutoksista lasketaan kohteen asuntojen lukumäärällä painotettu keskiarvo, jolla kerrotaan indeksin edellinen pisteluku.

Koska uuden indeksin laskenta perustuu samojen kohteiden seurantaan, kuvaa se vanhaa laskentamallia paremmin vuokratasojen todellista muutosta markkinoilla. Uudiskohteet tulevat menetelmän kautta mukaan vasta, kun niistä tehdään valmistumisen jälkeen seuraavia uusia vuokrasopimuksia. KTI:n tavoitteena on päästä uusien vuokrasopimusten seurannassa kvartaalitason päivityksiin aiemman puolivuotisfrekvenssin sijaan.

Indeksit tuotetaan yhdeksälle suurimmalle kaupungille

KTI:n asuntovuokraindeksejä lasketaan yhdeksälle suurimmalle kaupungille. Indeksit lasketaan kunkin kaupungin yksiöille, kaksioille ja isommille asunnoille erikseen. Lahdessa ja Kuopiossa yksiöistä ja kaksioista tuotetaan yhdistetty indeksi. Kaupunkitason indeksit painotetaan eri huoneistotyyppien osuuksilla KTI:n vuokratietokannassa. Helsingissä uusien asuntovuokrien indeksi lasketaan neljälle Tilastokeskuksen hintavyöhykkeelle. Lisäksi tuotetaan pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa) ja muiden suurten kaupunkien (Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio) koonti-indeksit. KTI:n indeksit sisältävät vain vapaan vuokranmäärityksen asuntokohteet.

Lisätietoja: Hanna Kaleva, puh. 040 5555 269 ja Mikko Hietala, puh. 040 5259 274

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry
Lehdistötiedote 9.10.2019

Toimintaympäristön muutokset haastavat kauppakeskusliiketoimintaa. Tiiviissä kaupunkirakenteessa sijaitsevilla suurilla kauppakeskuksilla arvioidaan olevan parhaat edellytykset vastata tulevaisuuden asiakastarpeisiin. Erilaisten palvelujen merkitys kasvaa vuosi vuodelta kauppakeskusten menestystekijänä ja asiakkaiden houkuttelijana, mikä korostaa kauppakeskusten roolia elämysten tarjoajana ja kohtaamispaikkana. Keskukset vastaavat tulevaisuuden haasteisiin erilaistumisella, liike- ja palvelukonseptien uudistamisella sekä asiakastiedon paremmalla hyödyntämisellä.

Suomen Kauppakeskusyhdistyksen Kauppakeskusbarometri kartoittaa kauppakeskusliiketoiminnan tulevaisuudennäkymiä. Barometrin toteutti KTI Kiinteistötieto Oy syyskuussa 2019, ja siihen vastasi 73 kauppakeskusammattilaista.

Yleinen taloustilanne heittää haasteen myös kauppakeskusliiketoiminnalle

Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos ja verkkokaupan kasvu nousivat barometrissa viime vuoden tapaan kauppakeskusliiketoiminnan suurimmiksi haasteiksi. Yli 70 prosenttia vastaajista arvioi näillä olevan negatiivinen vaikutus kauppakeskusten liiketoimintaan seuraavien kolmen vuoden aikana. Yleisen taloustilanteen luomia edellytyksiä pidettiin vielä vuosi sitten melko positiivisina, mutta nyt yli puolet vastaajista arvioi yleisen taloustilanteen vaikuttavan negatiivisesti kauppakeskuksiin. Samanlainen muutos on tapahtunut myös kuluttajien ja kaupan luottamukseen liittyvissä odotuksissa.

Myynti- ja kävijämäärien nousuun uskotaan, mutta kauppakeskusten väliset erot kasvavat

Toimintaympäristön haasteiden kasvusta huolimatta lähes puolet vastaajista arvioi kauppakeskusten kokonaismyynnin kasvavan tulevien kolmen vuoden aikana. Kävijämäärien kasvuun uskoo jopa yli 60 prosenttia vastaajista. Myynti- ja kävijämääräodotukset ovat samalla tasolla kuin vuoden takaisessa kyselyssä. Markkinoiden kehitys ei kuitenkaan kohtele kaikkia keskuksia samalla tavoin: vastaajat ovat lähes yksimielisiä siitä, että erot myynnin kehityksessä kasvavat entisestään sekä kauppakeskusten että kauppakeskuksissa toimivien vuokralaistoimialojen välillä.

Kaupungistuminen ja palvelullistuminen tukevat kauppakeskusliiketoimintaa

Viihde- ja vapaa-ajan palvelujen kysynnän kasvulla nähdään olevan merkittävin positiivinen vaikutus kauppakeskusliiketoimintaan tulevina vuosina: peräti 35 prosenttia vastaajista arvioi vaikutuksen olevan selkeästi positiivinen, ja lähes 60 prosenttia arvioi sen melko positiiviseksi. Toinen kauppakeskuksia tukeva muutostrendi on kaupungistuminen ja tiivistyvä kaupunkirakenne, mikä korostaa keskusten sijainnin merkitystä entisestään. Molempien näiden trendien positiivisen vaikutuksen arvioidaan hieman jopa kasvaneen viime vuoteen verrattuna.

Viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen osuus kasvaa, muodin laskee

Erilaiset palvelut pysyttelevät kauppakeskusten vuokralaistoimialojen myynnin ja tilatarpeen kehityksen kärkisijoilla. Yli 90 prosenttia barometrivastaajista uskoo viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen sekä kahviloiden ja ravintoloiden myynnin, ja yli 80 prosenttia vastaajista näiden toimialojen tilatarpeen kasvuun lähivuosina. Myös kauneuden ja terveyden palvelujen, vapaa-ajan tuotteiden sekä julkisten palvelujen kasvuun uskotaan vahvasti. Sen sijaan muodin ja asusteiden näkymät ovat edelleen haasteelliset: nyt lähes 80 prosenttia vastaajista ennakoi muodin toimialan myynnin laskevan, ja vielä useampi ennakoi toimialan tilatarpeen laskuun. Kehityksen seurauksena yhä suurempi osuus kauppakeskusneliöistä tulee olemaan muussa kuin perinteisessä liiketilakäytössä: pop up -myymälöinä, palvelutiloina tai yhteisöllisinä työskentelytiloina.

Vuokra- ja käyttöasteodotukset negatiivisia

Kauppakeskusten liiketilavuokrien kehitysodotukset ovat kautta linjan negatiivisempia kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun isoissa keskuksissa täsmälleen yhtä moni vastaaja ennakoi vuokrien nousua kuin laskuakin tulevien kolmen vuoden aikana. Pääkaupunkiseudun pienemmissä, ja muun Suomen kaikissa keskuksissa, vuokrien laskua ennakoivia vastaajia on selkeästi enemmän kuin nousuun uskovia. Käyttöasteodotukset noudattelevat samoja linjoja kuin vuokrien kehitys.

Lisätietoja:

• Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596
• Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269

Ilmastonmuutoksen hillintä on kiinteistöalan yritysten vastuullisuuspanostusten keskeisin tavoite, ja siksi olemme valinneet sen järjestyksessään kuudennen Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsauksen teemaksi. Ammattimaiset, suuria kiinteistöomaisuuksia kehittävät ja hallinnoivat kiinteistöalan toimijat ovat eturintamassa soveltamassa monenlaisia toimia rakennusten ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Katsauksessa esitellään kiinteistöalan toimijoiden panostuksia ilmastotyöhön sekä kiinteistöjen energiankulutuksen ja CO₂-päästöjen seuraamiseen kehitetyn WWF-KTI ilmastotyökalun markkinatuloksia. Katsaus luotaa myös kiertotalousajattelun teemoja ja mahdollisuuksia kiinteistöliiketoiminnassa. Tuttuun tapaan mukana on myös KTI Vastuullisuusbarometrin tulokset.

[button link=”https://kti.fi/wp-content/uploads/2019/09/KTI_vastuullisuuskatsaus-2019_netti_sivuina.pdf” color=”black” newwindow=”yes”] Lataa: Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2019[/button]

Katsauksen ovat mahdollistaneet Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas, Exilion Management Oy, Green Building Council Finland, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Keva, Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, OP Kiinteistösijoitus Oy, RAKLI ry, Saint-Gobain Finland Oy, Senaatti-kiinteistöt, Skanska Oy, Trevian Rahastot AIFM ja Ylva.

Lisätietoja:

• Heidi Lohilahti, puh. 040 727 2265, heidi.lohilahti(a)kti.fi
• Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola(a)kti.fi
• Markus Steinby, puh. 050 464 7587, markus.steinby(a)kti.fi

Painettuja katsauksia voi tilata osoitteesta kti(a)kti.fi.

Mitä?

Neliövuokra on vakiintunut tapa tilojen vuokrien mittaamiseen ja vertaamiseen niin asunto- kuin toimitilamarkkinoillakin. Myös markkinoiden hintakehitystä mittaavat vuokraindeksit perustuvat neliövuokriin. Rakennettavien ja ylläpidettävien neliöiden määrä määrittää myös rakentamisen ja vaikkapa lämmittämisen kustannuksia, mikä puolestaan vaikuttaa asuntojen hintoihin ja kiinteistösijoittamisen tuottoihin. Etenkin asuntomarkkinoilla viimeaikainen kehitys on kuitenkin nostanut tarpeen tarkastella huoneistotyyppikohtaisia kokonaisvuokria neliövuokrien rinnalla.

Miksi?

Uusien rakennettavien asuntojen keskimääräinen koko on pienentynyt merkittävästi viime vuosina. KTI:n asuntovuokratietokannassa suurten kaupunkien kaksioiden keskikoko on suurimmillaan, 56 neliössä, 1970-luvulla rakennetussa asuntokannassa, kun 2010-luvulla on rakennettu keskimäärin alle 48-neliöisiä kaksioita. Parempaan tilatehokkuuspyrkimykseen on vaikuttanut niin kaupungistuminen, vuokra-asuntojen kysynnän kasvu kuin rakentamiskustannusten nousukin. Tämä on johtanut vuokra-asuntotarjonnan suurempaan hajontaan, kun samallakin alueella voi olla tarjolla niin 40- kuin 60-neliöisiäkin kaksioita, jotka kuitenkin ominaisuuksiltaan tyydyttävät periaatteessa samankaltaista asumistarvetta.

Kun huoneiston koko pienenee, mutta laadullisilta ominaisuuksiltaan se edelleen palvelee samaa tarvetta, on pienemmän asunnon neliövuokra helposti merkittävästi korkeampi, mutta asukkaan maksama kokonaisvuokra samantasoinen tai jopa matalampi kuin suuremmassa asunnossa. Viime vuosien kiivaan vuokra-asuntorakentamisen myötä aiempaa pienempien asuntojen tarjonta markkinoilla on kasvanut ja keskimääräiset neliövuokrat sen myötä nousseet. Neliövuokriin pohjautuvien mittarien ja indeksien rinnalle on siksi tarpeen tuoda myös kokonaisvuokriin pohjautuvia tunnuslukuja, jotka kertovat osin omanlaistaan tarinaa markkinoiden kehityksestä.

Miten?

KTI on seurannut asuntovuokria ammattimaisille vuokranantajille tuottamassaan Asuntovuokravertailupalvelussa vuodesta 1990 alkaen. Alue- ja huoneistotyyppikohtainen neliövuokra on ollut vertailun perinteinen perusyksikkö. Viime vuosina analyysiin on enenevästi nostettu kokonaisvuokra neliövuokran rinnalle. KTI:n uudessa Vuokravertailutyökalussa käyttäjä voi halutessaan valita vaikkapa kaksioiden vuokrien vertailupohjaksi kokonaisvuokran neliövuokran sijaan.

KTI:n tietokannassa helsinkiläisen kaksion kokonaisvuokra oli keväällä 2019 keskimäärin 1038 euroa kuukaudessa. Kokonaisvuokrat olivat matalimpia, 956-990 euroa, keskikooltaan suurimmissa, 1960-1990-luvuilla rakennetuissa kaksioissa. 2010-luvun kaksioiden kokonaisvuokra lähenteli 1100 euroa, ja kaikkein korkeimmat kokonaisvuokrat olivat vanhimmissa, ennen vuotta 1960 rakennetuissa kaksioissa, joissa keskeinen sijainti tyypillisesti nostaa hintatasoa. Keskimääräiset neliövuokrat vaihtelivat 1970-luvun asuntojen alle 18 eurosta uusimman ikäluokan 22,5 euroon kuukaudessa. 2010-luvulla rakennetun kaksion kokonaisvuokra on siis 12 prosenttia korkeampi kuin 1970-luvun asunnossa, mutta neliövuokrissa mitattuna ero nousee 26 prosenttiin.

Tampereella kaksioiden keskikoko on 1970-luvulla rakennetussa kannassa 57,5 neliötä, kun 2010-luvulla on rakennettu keskimäärin yhdeksän neliötä pienempiä kaksioita. 2010-luvun kaksion kokonaisvuokra on Tampereella noin kuusi prosenttia korkeampi kuin 40 vuotta vanhemman asunnon. Neliövuokrissa mitattuna ero nousee Tampereellakin 26 prosenttiin.

Vastaava kehitys on nähtävissä kaikissa suurissa kaupungeissa: uusien asuntojen keskikoot pienenevät, mikä johtaa neliövuokrien nousuun. Kokonaisvuokrissa mitattuna erot uuden ja vanhan asuntokannan välillä ovat kuitenkin huomattavasti maltillisempia. Vilkkaan rakentamisen kasvattaessa vuokra-asuntokantaa uusien, entistä pienempien asuntojen osuus koko asuntokannasta kasvaa, mikä osaltaan korostaa neliövuokrapohjaisten mittareiden ja indeksien nousua.

Kaksioiden pinta-alat kaupungeittain ja rakennusvuosiryhmittäin

Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot

Kaksioiden kokonaisvuokrat suurimmissa kaupungeissa rakennusvuosiryhmittäin

Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot

Kaksioiden neliövuokrat suurimmissa kaupungeissa rakennusvuosiryhmittäin

Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot

Lisätietoja: Hanna Kaleva, puh. 040 555 5269, hanna.kaleva(a)kti.fi

Aiemmin ilmestyneisiin KTI Kiinteistötietoiskuihin voit tutustua täällä.