Julkaistu 30.9.2024

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava vuokraindeksi nousi pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,3 prosenttia kesä-syyskuussa alkaneissa vuokrasopimuksissa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat nousivat keskimäärin 0,1 prosenttia. Vuokraindeksiin kirjattiin pientä nousua nyt jo kolmannella peräkkäisellä vuosineljänneksellä. Vuositasolla vuokrat ovat sekä Helsingissä että Espoossa nousseet 0,4 prosenttia, kun taas Vantaalla vuosimuutos on edelleen hivenen negatiivinen.

Myös ennätysmataliksi vajonneet vuokra-asuntojen käyttöasteet kääntyivät varovaiseen nousuun: kun kesäkuussa vuokrattuna oli 89,8 prosenttia KTI:n vuokratietokannan kattamista pääkaupunkiseudun asuntoneliöistä, oli käyttöaste syyskuun ensimmäisen päivän tilanteessa noussut yli 91 prosenttiin. Vuokramarkkinoita on tukenut sekä kesän tyypillinen kysyntäpiikki että hiipuvan rakentamisen myötä hidastunut tarjonnan kasvu.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa vuokrat nousivat keskimäärin 2,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuokrien nousu jatkui ripeimpänä Oulussa, jossa vuosimuutos kipusi 3,8 prosenttiin. Myös Tampereella vuokrien vuosimuutos ylsi kolmeen prosenttiin. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista suurista kaupungeista matalimpia vuokrakasvulukuja kirjattiin Turussa, jossa tarjonnan ripeä kasvu painoi vuokrien vuosinousun alle prosenttiin.

Vuokra-asuntojen käyttöasteet nousivat kesän aikana selkeästi myös kaikissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Syyskuun ensimmäisen päivän tilanteessa korkein, 97,5 prosentin käyttöaste tilastoitiin Oulussa, kun taas matalin käyttöaste löytyi Kuopiosta, jossa vuokrattuna oli tasan 93 prosenttia asuntonelilöistä.

 

Tiedot perustuvat KTI:n neljännesvuosittain päivitettävään asuntovuokratietokantaan. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.6. – 1.9.2024 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.9.2024 voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa yli 105 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan yli 11000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 20 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan joulukuussa, ja se kattaa 2.9.-1.12.2024 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Tiedote 13.9.2024

Järjestyksessään jo yhdestoista Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsaus keskittyy ammattimaisten toimijoiden omistamien kiinteistöjen ilmastovaikutusten ja vähähiilisyyden ajankohtaisiin kysymyksiin sekä kiristyvien vastuullisuusraportointivaatimusten näkökulmiin. Katsauksessa esitellyt KTI Vastuullisuusbarometrin tulokset kertovat kautta linjan vastuullisuusasioiden merkityksen ja roolin kasvusta osana ammattimaisten kiinteistöalan toimijoiden strategioita ja tavoitteita.

Suomalainen kiinteistöala on sitoutunut vahvasti vastuullisuuden edistämiseen omassa liiketoiminnassaan. Olemassa olevan kiinteistökannan energiankäyttöön liittyvissä asioissa ollaan jo pitkällä. Ammattimaisten kiinteistösijoittajien omistamasta, noin 96 miljardin arvoisesta kiinteistökannasta on arvolla mitattuna yli 60 prosenttia sitoutunut hiilineutraaliin energiankäyttöön viimeistään vuonna 2035, iso osa jopa tätä tiukemmassa aikataulussa. KTI:n keräämän aineiston mukaan yhä useampi ammattimaisista kiinteistönomistajista on valinnut joko uusiutuvan tai hiilidioksidivapaan energian kiinteistöjensä energianlähteeksi. Pinta-alalla mitattuna päästöllistä sähköä oli vuonna 2023 käytössä vain noin 15 prosentissa asuinkerrostaloista ja toimistoissa 11 prosentissa. Valtaosa toimistojen ostosähköstä on uusiutuvalla energialla tuotettua. Asuinkerroistaloista kuitenkin noin 40 prosentissa ostosähkö on ei-uusiutuvaa, mutta CO₂-vapaata sähköä. KTI:n aineistossa uusiutuvalla lämmitysenergialla lämpiää noin 17 prosenttia asuinkerrostalojen pinta-alasta ja toimistoissa vastaava luku on noin 41 prosenttia.

Olemassa olevan kiinteistökannan energiankäytöstä aiheutuvat päästöt vähenevät vuosi vuodelta. KTI:n seuraamassa koko Suomen kattavassa aineistossa asuinkerrostalojen vuoden 2023 ostoenergian keskimääräiset hiilidioksidipäästöt huoneistoneliötä kohden laskivat 12 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, ja toimistokiinteistöissä laskua oli noin 22 prosenttia.

Energia-asioiden ohella yritysten huomio ympäristövastuullisuudessa on yhä laajemmin myös muissa ilmasto- ja luontokysymyksissä. Biodiversiteettiasiat, oman liiketoiminnan luontovaikutukset ja kiinteistöliiketoiminnan ilmastoriskit löytyvät yhä useamman kiinteistösijoittajan vastuullisuusagendalta. Tähän ohjaa paitsi kiristyvä sääntely, myös kouriintuntuva tarve ympäristö- ja ilmastoriskien entistä parempaan hallintaan.

EU:n uusi kestävyysraportointidirektiivi CSRD laajentaa vastuullisuusraportointivaatimukset yhä laajemmille sisältöalueille ja yhä suurempaan toimijajoukkoon. Suomalaiset kiinteistöalan yritykset ovat hyvin hereillä direktiivin etenemisestä, ja valtaosa isoista yrityksistä on jo pitkällä raportoinnin edellyttämien tietojen määrittelyssä, vaikka raportointivelvoite ei omaa yritystä koskisikaan ainakaan vielä ensimmäisessä aallossa vuonna 2025. Viimeistään kiristyvän sääntelyn myötä vastuullisuuskysymykset laajenevat omasta toiminnasta myös yhteistyökumppaneihin, kun oman toiminnan vaikutuksia tulee arvioida koko arvoketjussa niin ympäristö-, sosiaalisen kuin hyvän hallinnonkin näkökulmista.

Lue lisää kiinteistöalan toimijoiden ajankohtaisista vastuullisuusasioista Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2024 -katsauksesta. Tuttuun tapaan esittelyssä on myös kooste KTI Vastuullisuusbarometrin tuloksista.

Katsauksen ovat mahdollistaneet:

• Antilooppi   
• Green Building Council Finland  
• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma  
• Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia 
• Keva 
• Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry 
• LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy 
• Senaatti-konserni 
• Skanska Oy  
• Sponda Oy   
• Turun Teknologiakiinteistöt Oy 

Lisätietoja: Hanna Kaleva, hanna.kaleva@kti.fi, p. 040 5555 269

KTI on yhdessä keskeisten kiinteistörahastomanagerien sekä Raklin kanssa tänään julkaissut vuoden kevään 2023 Erikoissijoitusrahastokatsauksen. Katsaus sisältää vuoden 2022 keskeisimmät tiedot ja tunnusluvut kiinteistöihin sijoittavista erikoissijoitusrahastoista.

Continue reading

Tiedote 30.8.2024, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten kävijämäärä kasvoi kuluvan vuoden huhti-kesäkuussa 5,1 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Myynti kasvoi nimellisesti 0,7 prosenttia, mutta inflaatiokorjattuna supistui 0,8 prosenttia. Rullaavalla 12 kuukauden tarkastelujaksolla kauppakeskusten myynti kasvoi 3,2 prosenttia ja kävijämäärä 5,4 prosenttia.

Kauneuden, terveyden ja hyvinvoinnin tuotteiden ja palvelujen myynti jatkaa vahvaa kasvuaan

Kauppakeskusten eri toimialoista vahvin kasvu kirjattiin kauneus- ja hyvinvointipalvelujen myyntiin, joka kasvoi lähes 15 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Myös kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti jatkoi kasvuaan, mutta kasvuvauhti hidastui hieman ja oli nyt kahdeksan prosenttia. Yhteensä näiden toimialojen osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä oli noin 18 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä. Päivittäistavaroiden ja tavaratalokaupan myynnin nimellinen kasvu oli hyvin lähellä vuotuista inflaatiota. Suurimpia miinusmerkkejä kirjattiin viihde- ja vapaa-ajan palvelujen, sisustamisen ja kodintavaroiden sekä vapaa-ajan tuotteiden myyntiin. Myös muodin ja asusteiden myynti jäi noin kolme prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa pienemmäksi.  

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste yli 95 prosenttia

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli kesäkuun lopussa koko maassa keskimäärin 95,4 prosenttia, eli hivenen korkeampi kuin maaliskuussa. Alueellisesti korkeimmat käyttöasteet löytyvät edelleen pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkiseutujen kauppakeskuksista. Isojen kaupunkiseutujen ulkopuolella sijaitsevien kauppakeskusten käyttöasteiden nousu jatkui vuoden toisella neljänneksellä, ja kesäkuun lopussa lähes 95 prosenttia niiden liiketiloista oli vuokrattuna. Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten käyttöasteet pysyttelivät edelleen yli 95 prosentissa.

”Kansainväliset retail-toimijat tekevät edelleen aktiivisesti lokaatio- ja investointipäätöksiä Helsingin ydinkeskustaan, mikä osoittaa uskoa alueen asiakasvirtoihin ja vetovoimaan myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi kuluneen vuoden aikana olemme solmineet kaksi merkittävää Flagship-vuokrasopimusta Aleksanterinkadulle Normal & Cafeen ja kauneudenhoitoon erikoistuneen Kicksin kanssa. Molemmat ketjut aukaisevat suurimmat liikkeensä Suomessa juuri Helsingin keskustaan. Myös Kluuvin kauppakeskuksessa kävijämäärät ja myynnit ovat nousseet yli 7 prosenttia. Keskustan kiinteistönomistajat ovat tehneet suuria panostuksia alueen houkuttelevuuden kehittämiseksi, ja tulokset alkavat näkyä”, kertoo Colliersin kaupallisen konsultoinnin ja retail-vuokrauksen johtaja Katja Hatakka.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 49 kauppakeskusta. Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

Lisätietoja:

Mikko Östring, johtaja, toimitilat, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli, puh. 050 3018 933
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Niitty, Sello HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, REDI, Ruoholahti, Tripla KAUNIAINEN Grani VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni 
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä KEMPELE Zeppelin KUOPIO Matkus LAHTI Karisma, Trio RAISIO Mylly TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina TURKU Hansa, Skanssi YLÖJÄRVI Elo  

Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman KERAVA Karuselli KOTKA Pasaati KOUVOLA Veturi LAPPEENRANTA IsoKristiina LOHJA Lohi MIKKELI Stella PORI IsoKarhu, Puuvilla ROVANIEMI Revontuli, Sampokeskus SALO Plaza TORNIO Rajalla På Gränsen VAASA Espen

Järjestyksessään jo yhdestoista Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsaus julkaistaan perinteisesti World Green Building Weekin yhteydessä. Tervetuloa mukaan seuraamaan katsauksen julkistuswebinaaria pe 13.9. klo 9-10.30! Webinaarin ohjelma •KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2024 -katsaus Hanna Kaleva, KTI Kiinteistötieto Oy •Kestävyysraportointidirektiivi ja kiinteistöalan ESRS-tietomallihanke Petri Suutarinen, Finreim Oy •Biodiversiteettistrategia ja sen tavoitteet Spondalla Pirkko Airaksinen, Sponda Oy •Ajankohtaista Varman vastuullisuustyössä Hanna Kaskela, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

Ilmoittaudu maksuttomaan webinaariin oheisesta linkistä. 

Katsauksen ovat mahdollistaneet:

• Antilooppi
• Green Building Council Finland 
• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 
• Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia
• Keva
• Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
• LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
• Senaatti-kiinteistöt 
• Skanska Oy 
• Sponda Oy  ​​​​​
• Turun Teknologiakiinteistöt Oy

Lisätietoja:
Heidi Lohilahti, puh. 040 727 2265
Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287

Julkaistu 26.6.2024

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi pääkaupunkiseudulla maalis-toukokuussa alkaneissa vuokrasopimuksissa jo toisella vuosineljänneksellä peräkkäin, mikä käänsi myös indeksin vuosimuutoksen lievästi positiiviseksi, 0,1 prosenttiin. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,7 prosenttia. Neljännesvuosimuutos oli suurin, 1,1 prosenttia, Vantaalla, jossa kehitys on vuoden 2022 lopusta lähtien puolestaan ollut pääkaupunkiseudun kaupungeista negatiivisinta. Espoossa vuokrien muutos edelliseen vuosineljännekseen verrattuna oli 0,7, ja Helsingissä 0,5 prosenttia.   

Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella uusien asuntovuokrasopimusten vuokrat jatkoivat nousuaan Lahtea lukuunottamatta kaikissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Näissä kuudessa kaupungissa KTI Asuntovuokraindeksin vuosimuutos oli keskimäärin 1,9 prosenttia ja edelliseen vuosineljännekseen verrattuna 1,1 prosenttia. Vuokrat ovat viimeisen vuoden aikana nousset eniten Oulussa, 3,8 prosenttia, ja Jyväskylässä, 2,6 prosenttia. Tampereella vuokrien vuosimuutos oli 2,5 prosenttia, kun taas Turussa vuokrien nousuvauhti hiipui alle prosenttiin.   

Vaikka vuokra-asuntorakentamisen volyymit ovat vuodesta 2022 alkaen pudonneet rajusti, on tarjonnan kasvu jatkunut edelleen ripeänä aiemmin aloitettujen hankkeiden siivittämänä. Uusi tarjonta näkyy tyhjien vuokra-asuntojen määrän kasvuna. Kesäkuun ensimmäisen päivän tilanteessa KTI:n seuraamasta noin 110 000 vapaarahoitteisen vuokra-asunnon tietokannasta oli tyhjillään koko maassa kappalemäärällä mitattuna 9,5 prosenttia. Tyhjien vuokra-asuntojen osuus oli edelleen suurin pääkaupunkiseudulla, jossa 10,4 prosenttia asunnoista oli kesäkuun alun tilanteessa tyhjillään. Tyhjien asuntojen määrä jatkoi ripeän uudistuotannon siivittämänä kasvuaan Espoossa, mutta Helsingissä ja Vantaalla niiden osuus pysyi samalla tasolla kuin edellisessä, maaliskuun alussa tehdyssä päivityksessä. Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella tyhjien asuntojen määrä kasvoi maaliskuuhun verrattuna lähes kaikissa kaupungeissa. Kasvu oli jyrkintä Turussa, jossa tyhjien asuntojen osuus koko kannasta nousi kesäkuussa yli 10 prosenttiin. Myös Turkuun on kuluvan vuoden alkukuukausina valmistunut runsaasti uutta vuokra-asuntotarjontaa.

 

Tiedot perustuvat KTI:n neljännesvuosittain päivitettävään asuntovuokratietokantaan. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.3. – 1.6.2024 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.6. voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa lähes 100 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuvat kaikkiaan yli 7900 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 17 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan syyskuussa, ja se kattaa 2.6. – 1.9.2024 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Tiedote 3.6.2024, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa nimellisesti 3,6 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Reaalisesti myynti kasvoi 0,8 prosenttia. Kävijämäärä kasvoi 5,6 prosenttia verrattuna vuoden 2023 ensimmäiseen neljännekseen. Huhtikuun 2023 ja maaliskuun 2024 välisenä aikana nimellinen kokonaismyynti oli 4,5 prosenttia edeltävää 12 kuukauden tarkastelujaksoa korkeampi.

Kauneus- ja hyvinvointipalvelujen sekä kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti jatkaa kasvuaan

Kauppakeskusten eri toimialoista vahvimmin ovat viime vuosina kasvaneet kauneus- ja hyvinvointipalvelujen sekä kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti. Kummankin toimialan myynnin kasvu nousee sekä kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä että vuositasolla kaksinumeroisiin lukemiin. Myös päivittäistavarakaupan ja tavaratalomyynnin nimellinen 5,6 prosentin kasvu ylittää vuotuisen inflaatiovauhdin. Kauppakeskusten kahviloiden ja ravintoloiden myynnin nimellinen muutos jäi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttiin. Negatiivisia kasvulukuja kirjattiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä muodin ja asusteiden, vapaa-ajan tuotteiden sekä sisustuksen ja kodintarvikkeiden myyntiin.

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste yli 95 prosenttia

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli maaliskuun lopussa koko maassa keskimäärin 95,2 prosenttia, eli lähes samalla tasolla kuin vuoden 2023 lopussa. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana liiketilojen käyttöaste laski hienoisesti suurten kaupunkien kauppakeskuksissa, mutta oli edelleen pääkaupunkiseudulla yli 95 ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla yli 96 prosenttia. Vastaavasti muun Suomen kauppakeskusten käyttöaste nousi yli 94 prosenttiin, jolla tasolla se on viimeksi ollut vuonna 2016.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 49 kauppakeskusta. Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

Lisätietoja:
Mikko Östring, johtaja, toimitilat, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli, puh. 050 3018 933 
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Niitty, Sello HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, REDI, Ruoholahti, Tripla KAUNIAINEN Grani VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä KEMPELE Zeppelin KUOPIO Matkus LAHTI Karisma, Trio RAISIO Mylly TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina TURKU Hansa, Skanssi YLÖJÄRVI Elo
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman KERAVA Karuselli KOTKA Pasaati KOUVOLA Veturi LAPPEENRANTA IsoKristiina LOHJA Lohi MIKKELI Stella PORI IsoKarhu, Puuvilla ROVANIEMI Revontuli, Sampokeskus SALO Plaza TORNIO Rajalla På Gränsen VAASA Espen

Julkaistu 15.5.2024

 Kiinteistökauppamarkkinoilla kuluva vuosi on käynnistynyt ennätyshiljaisen viime vuoden tapaan varsin hitaasti. Sijoituskiinteistöjen markkina-arvot ovat kautta linjan laskeneet. Arvojen laskun arvioidaan hiljalleen lähentävän ostajien ja myyjien hintanäkemyksiä ja edesauttavan kaupankäynnin viriämistä, mutta vain jos korot lähtevät odotettuun laskuun. Nykyinen taloustilanne varjostaa myös vuokramarkkinoiden tilannetta. Toimistokiinteistöjen kysyntää painaa sekä heikko talouskehitys että yritysten vähenevä tilatarve, mikä heikentää toimistokiinteistöjen asemaa sijoitusmarkkinoilla. Vuokra-asuntomarkkinoita painaa pääkaupunkiseudun asuntojen ylitarjonta, joka helpottunee melko pian uudisrakentamisen vähyyden myötä. Vahvin sijoituskysyntä on alkuvuonna kohdistunut liike- ja tuotannollisiin kiinteistöihin.    

Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen kauppavolyymi jäi puoleen miljardiin euroon 

KTI:n transaktioseurannassa vuoden 2024 ensimmäisen vuosineljänneksen kiinteistökauppavolyymi jäi alle puoleen miljardiin euroon. Huhtikuun lopun tilanteessakin jäätiin vielä selkeästi alle 600 miljoonan euron, joka on lähes 10 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa vähemmän. Alkuvuoden kiinteistökaupat on tehty pääosin yksittäisistä kohteista, ja suurimmatkin transaktiot asettuvat 50–70 miljoonan euron kokoluokkaan. Eniten kauppoja on tehty yksittäisistä liike- ja tuotannollisista kiinteistökohteista. Asuntokiinteistöjen osuus on huomattavasti muutamia viime vuosia matalampi. Toimistokiinteistöistä ei ole tälle vuodelle kirjattu kuin yksi merkittävämmän kokoluokan kauppa, ja yhteiskuntakiinteistöjenkin kauppoja vain muutamia. Ulkomaisten sijoittajien osuus alkuvuoden kaupoista on vajaa kolmannes.    

Odotukset kaupankäynnin kehityksestä nousujohteisia 

Rakli-KTI Toimitilabarometrissa enemmistö vastaajista odottaa sekä koti- että ulkomaisen sijoittajakysyntään selkeää kasvua seuraavien 12 kuukauden aikana. Toimitilamarkkinoilla kysyntää löytynee vahvimmin liike- ja tuotannollisiin kohteisiin, kun taas toimistokiinteistöjen houkuttelevuus nähdään selkeästi heikompana. Kaupankäynnin vilkastuminen edellyttää kuitenkin korkojen odotetun laskun toteutumista. Velkarahoituksen saatavuuden kiinteistösijoituksiin arvioidaan helpottuneen viime syksystä, mikä myös osaltaan edesauttaa kaupankäynnin viriämistä.      

Helsingin keskustan toimistovuokrat nousivat 4,2 prosenttia, mutta vajaakäyttö pysyy korkeana 

KTI:n Helsingin keskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi 4,2 prosenttia kevään 2023 ja 2024 välisenä aikana. Myös ydinkeskustasta löytyy nyt kuitenkin runsaasti tyhjää toimistotilaa: maaliskuun lopun tilanteessa keskusta-alueen vajaakäyttöaste oli yli 14 prosenttia, eli lähes yhtä korkealla kuin koko pääkaupunkiseudulla keskimäärin. Tilankäyttäjien vähenevä tilatarve ja kiristyvät laatuvaatimukset mahdollistavat parhaiden tilojen vuokrien nousun sitkeästä vajaakäytöstä huolimatta. Jatkuva ja kärjistyvä polarisaatio ylläpitää myös toimistojen uudisrakentamista, ja maaliskuun lopun tilanteessa pääkaupunkiseudulle oli rakenteilla yli 160 000 uutta toimistoneliötä, joista yli 120 000 neliötä on valmistumassa kuluvana vuonna. 

Tuotannollisten kiinteistöjen asema kiinteistösijoitusmarkkinoilla vahva  

Pääkaupunkiseudulle ja ympäristökuntiin on viime vuosina rakennettu vilkkaasti uusia tuotanto-, logistiikka- ja varastokiinteistöjä. Maaliskuun lopun tilanteessa uutta tuotannollista tilaa oli rakenteilla lähes 370 000 neliötä. Tuotannollisten kiinteistöjen vuokra- ja vajaakäyttöodotukset pysyttelevät selkeästi toimisto- ja liikekiinteistöjä positiivisempina. Liikekiinteistöjen markkinakehitys on jo vuosia ollut mollivoittoinen kuluttajakäyttäytymisen muutoksen painamana, jota koronapandemia vielä osaltaan kärjisti. Liiketilojen vuokraodotukset ovat edelleen varsin maltillisia, mutta käyttöasteet pysyttelevät korkeina. Kiinteistökauppamarkkinoilla liikekiinteistöjen houkuttelevuus näyttää viime kuukausina vahvistuneen, kun jo vuosia laskeneet markkina-arvot helpottavat ostajien ja myyjien yhteisen hintanäkemyksen löytymistä. Sijoittajat ovat kuitenkin edelleen varsin valikoivia.    

Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntojen vajaakäyttö korkea, mutta tarjonnan kasvu hidastuu 

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi laski maaliskuun 2023 ja 2024 välisenä aikana pääkaupunkiseudulla keskimäärin tasan prosentin. Tarjonnan vahva kasvu painaa vuokrien kehitystä: vuonna 2023 pääkaupunkiseudulle valmistui ennätysmäärä, yli 7000 uutta vuokra-asuntoa kokonaan vuokrakäyttöön tarkoitettuihin rakennuksiin, ja keskimääräiset käyttöasteet painuivat 90 prosentin tuntumaan. Uusien vapaarahoitteisten vuokra-asuntohankkeiden aloitukset ovat kuitenkin korkojen nousun ja vuokramarkkinoiden heikon kehityksen myötä hyytyneet lähes kokonaan. Tarjonnan kasvu on siksi hidastumassa merkittävästi. Pääkaupunkiseudun vahvan väestönkasvun odotetaan tarjonnan hidastumisen myötä vahvistavan vuokrien nousuedellytyksiä lähiaikoina. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa vuokra-asuntomarkkinoiden tilanne pysyy huomattavasti vahvempana. 

Tuottovaatimukset tasaantumassa 

Kiinteistösijoitusten tuottovaatimukset lähtivät korkojen nousun myötä kasvuun ennätysmatalilta tasoiltaan vuoden 2022 loppupuolella. Rakli-KTI Toimitilabarometrissa tuottovaatimukset osoittavat jo varovaisia tasaantumisen merkkejä – mutta vain valikoidusti. Hyväsijaintisen ja laadukkaan asuntokiinteistön nettotuottovaatimus noteerattiin barometrissa nyt 4,2 prosenttiin ja liikekiinteistön tasan prosenttiyksikön korkeammaksi. Molemmat ovat 0,1 prosenttiyksikköä matalampia kuin puoli vuotta sitten. Sen sijaan toimistokiinteistöjen tuottovaatimukset jatkoivat nousuaan: Helsingin keskustassa noteeraus oli nyt 5,1 prosenttia, joka on 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime syksynä. Toimistokiinteistön nettotuottovaatimus on viimeksi ollut tällä tasolla vuonna 2015. Samaten yhtä kapea marginaali toimisto- ja liikekiinteistöjen välillä on nähty viimeksi noin vuosikymmen sitten. Hiljaisilla kauppamarkkinoilla tuottovaadetasoista on kuitenkin hyvin vähän varsinaista markkinaevidenssiä.    

Lue lisää kiinteistömarkkinoiden tilanteesta ja näkymistä tänään julkaistusta KTI Markkinakatsauksesta. Lataa KTI Markkinakatsaus alta.

Lisätietoja:

Hanna Kaleva, KTI, 040 5555 269 
Mikko Östring, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli, 050 301 8933 
Julia Ruotsi, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli, 0503273660 

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 15.5.2024 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä huhtikuussa toteutettuun Rakli-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 46 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista. 

19.4.2024

KTI:n ylläpitokustannusindeksin mukaan toimistokiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat 1,9 prosenttia vuonna 2023. Kun indeksistä poistetaan vuotuisten korjauskustannusten vaikutus, nousi indeksin muutos 2,2 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla ylläpidon kokonaiskustannukset nousivat keskimäärin 2,3 prosenttia ja muualla maassa 1,5 prosenttia.

Kokonaiskustannuksia nosti ylläpitoon sisältyvien palvelukustannusten – käytön ja huollon, siivouksen ja ulkoalueiden hoidon – keskimääräinen 5,8 prosentin nousu. Myös kiinteistövero nousi koko maassa keskimäärin 5,8 prosenttia.

Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannusten nousua puolestaan hillitsi energiakustannusten 2,6 prosentin lasku. KTI:n indekseissä energiakustannuksiin sisältyy lämmitys- ja sähköenergian sekä veden kustannukset. Energiakustannusten lasku johtui etenkin lämmitysenergian kulutuksen selkeästä vähenemisestä sekä sähkön hinnan laskusta vuoteen 2022 verrattuna. Lämmitysenergian mitattu kulutus laski pääkaupunkiseudulla tasan kuusi ja muualla Suomessa reilut kolme prosenttia. Ilmatieteen laitoksen lämmitystarveluvut pysyivät suurissa kaupungeissa melko vakaina vuoteen 2022 verrattuna, joten energiankulutuksen väheneminen selittynee pääosin kiinteistönomistajien säästö- ja energiatehokkuustoimilla. Osaltaan säästöihin kannusti lämmitysenergian hinta, joka nousi pääkaupunkiseudulla peräti 14,8 prosenttia ja muualla Suomessa lähes seitsemän prosenttia. Sähkön kulutus pieneni keskimäärin 1,8 prosenttia, ja lisäksi sähköenergian hinta laski yli kymmenen prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannusindeksit perustuvat KTI Ylläpitokustannusvertailun aineistoihin. Aineisto koostuu ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannus- ja energiankulutustiedoista. Tiedot kattavat kiinteistönomistajan vastuulla olevat kiinteistöjen hoitokulut. Vuoden 2023 aineistossa oli 340 toimistokiinteistöä.

8.4.2024

KTI:n ylläpitokustannusindeksin mukaan asuinkerrostalojen ylläpidon kokonaiskustannukset nousivat keskimäärin 3,0 prosenttia vuonna 2023. Kustannukset ilman vuosikorjauskustannuksia nousivat 4,7 prosenttia. Nousu oli voimakkainta pääkaupunkiseudulla, jossa kustannukset ilman korjauksia nousivat 5,7 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.

Kustannusten nousu johtui ennen kaikkea energiakustannuksista, jotka nousivat koko maassa keskimäärin 6,6 prosenttia. KTI:n indekseissä energiakustannuksiin sisältyy lämmityksen, sähkön sekä veden kustannukset. Energiakustannusten nousu johtui yksinomaan hintojen noususta: lämmitysenergian mitattu kulutus kasvoi vain 0,4 prosenttia ja sähkön ja veden kulutukset puolestaan laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Lämmitysenergian hinta nousi koko maassa keskimäärin 10 prosenttia ja veden hinta lähes kuusi prosenttia. Energiakustannusten nousu oli voimakkainta pääkaupunkiseudulla, jossa lämmitysenergian hinta nousi lähes 11 prosenttia ja veden hinta lähes 10 prosenttia. KTI:n indeksissä lämmitys- ja sähköenergian sekä veden hintaa kuvataan jakamalla vuotuiset toteutuneet kustannukset mitatulla kulutuksella.

Kiinteistöjen ylläpitoon sisältyvien palvelujen – käytön ja huollon, siivouksen sekä ulkoalueiden hoidon – kustannukset nousivat koko maassa keskimäärin 1,2 prosenttia vuonna 2023. Myös palvelukustannukset nousivat eniten pääkaupunkiseudulla, 2,4 prosenttia.

Asuinkerrostalojen kiinteistöverokustannus nousi keskimäärin 5,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteistövero nousi pääkaupunkiseudulla hieman alle neljä prosenttia, kun pääkaupunkiseudun ulkopuolella nousu oli lähes kuusi prosenttia.

Tiedot pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailupalvelun aineistoista laskettaviin KTI Ylläpitokustannusindekseihin. Tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista vuotuisista ylläpitokustannuksista. Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuoden 2023 indeksien taustalla oli KTI:n aineistossa olevat yli 2000 vuokra- tai asumisoikeuskäytössä olevaa kerrostalokiinteistöä, joista indeksien laskentaan tarvittavat kahden peräkkäisen vuoden tiedot löytyvät noin 1600 kohteesta.

Ylläpitokustannusindeksit lasketaan eri alueille ja alueellisten indeksien avulla lasketaan koko Suomen indeksit alueiden rakennuskannan mukaan painotettuna. Indeksien laskenta perustuu peräkkäisinä vuosina aineistossa mukana olleiden kohteiden kustannusten muutoksiin.