Tiedote 12.3.2025, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi 1,1 prosenttia vuoden 2024 loka-joulukuussa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kävijöitä kauppakeskuksissa oli 4,5 prosenttia enemmän kuin vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä. Viimeisen vuosineljänneksen volyymejä nosti etenkin vilkas marraskuu, jolloin myynti nousi 3,3 prosenttia ja kävijöitä oli yli kuusi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Myynti ja kävijämäärät kasvoivat pääkaupunkiseudulla huomattavasti muuta maata enemmän.

Koko vuoden 2024 kauppakeskusten kokonaismyynti nousi nimellisesti 1,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Inflaatiokorjattuna myynnin muutos painui 0,2 prosenttia negatiiviseksi. Kävijöitä kauppakeskuksissa oli vuonna 2024 4,4 prosenttia edellistä vuotta enemmän.

Kauneuden ja terveyden tuotteiden sekä kauneus- ja hyvinvointipalvelujen kasvu jatkui myös viimeisellä neljänneksellä

Kauppakeskusten merkittävistä toimialoista kauneus- ja hyvinvointipalvelujen myynti jatkoi vahvaa kasvuaan myös vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin myyntiä kertyi lähes 10 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Myös kauneuden ja terveyden tuotteiden myynnin vahva kehitys jatkui. Koko vuonna kauneus- ja hyvinvointipalvelujen myynti kasvoi yli 13 ja kauneuden ja terveyden tuotteiden lähes yhdeksän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Kahvila- ja ravintolapalvelujen myynti piristyi vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin myynti nousi 3,5 prosenttia edellistä vuotta korkeammaksi. Koko vuoden tasolla kahviloiden ja ravintoloiden myynti kuitenkin laski hienoisesti. Päivittäistavara- ja tavaratalokaupan myynnin viimeisen vuosineljänneksen kasvu jäi reiluun prosenttiin, eli reaalisesti hyvin lähelle nollatasoa. Muodin ja asusteiden, vapaa-ajan tuotteiden, sisustamisen ja kodintarvikkeiden sekä viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen myynti jäi kauppakeskuksissa edellistä vuotta matalammaksi sekä vuoden viimeisellä neljänneksellä että koko vuoden tasolla.

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste nousi yli 96 prosenttiin

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli vuoden lopussa koko maassa keskimäärin 96,1 prosenttia, eli lähes prosenttiyksikön korkeampi kuin edellisen vuosineljänneksen lopussa. Käyttöasteet nousivat kaikilla alueilla. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkiseutujen kauppakeskuksissa liiketiloista oli syyskuun lopussa vuokrattuna 97,5 prosenttia. Myös pääkaupunkiseudulla käyttöaste nousi jälleen yli 96 prosenttiin ja pienempien kaupunkien kauppakeskusten lähes 95 prosenttiin.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 50 kauppakeskusta. Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

Lisätietoja:

Mikko Östring, johtaja, toimitilat, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli / toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 050 3018 933
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Niitty, Sello HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Easton, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, REDI, Ruoholahti, Tripla KAUNIAINEN Grani VANTAA Jumbo, Myyrmanni
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä KEMPELE Zeppelin KUOPIO Matkus LAHTI Karisma, Trio RAISIO Mylly TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina TURKU Hansa, Skanssi YLÖJÄRVI Elo
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman KERAVA Karuselli KOTKA Pasaati KOUVOLA Veturi LAPPEENRANTA IsoKristiina LOHJA Lohi MIKKELI Stella PORI IsoKarhu, Puuvilla ROVANIEMI Revontuli, Sampokeskus SALO Plaza TORNIO Rajalla På Gränsen VAASA Espen

KTI on yhdessä keskeisten kiinteistörahastomanagerien sekä Raklin kanssa tänään julkaissut vuoden kevään 2023 Erikoissijoitusrahastokatsauksen. Katsaus sisältää vuoden 2022 keskeisimmät tiedot ja tunnusluvut kiinteistöihin sijoittavista erikoissijoitusrahastoista.

The Finnish Property Market 2025 -raportti on julkaistu.

Tutustu flyeriin täältä.

Tilaa sähköinen ja maksuton The Finnish Property Market 2025 -raportti täältä.

Painettujen raporttien tilaukset ja muut asiat: ota yhteyttä osoitteeseen kti@kti.fi tai puh. 020 7430 130.

Julkaistu 20.12.2024

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava vuokraindeksi nousi pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,8 prosenttia syys-marraskuussa alkaneissa sopimuksissa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Helsingissä ja Vantaalla vuosinousu oli 0,9 prosenttia ja Espoossa 0,5 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat kuitenkin laskivat keskimäärin 0,3 prosenttia. Helsingissä vuokrat pysyivät kesään verrattuna ennallaan, kun taas sekä Espoossa että Vantaalla vuokrat laskivat 0,6 prosenttia.

Kesällä vilkastunut pääkaupunkiseudun asuntovuokramarkkina myös hiljeni syksyn aikana, ja uusia vuokrasopimuksia solmittiin syyskuukausina selkeästi vähemmän. Myös kesällä nousuun kääntynyt vuokra-asuntojen käyttöaste taittui hienoiseen laskuun ja oli joulukuun ensimmäisen päivän tilanteessa pääkaupunkiseudulla keskimäärin hieman alle 91 prosenttia. Käyttöaste jatkoi hienoista nousuaan Espoossa ja Vantaalla, kun taas Helsingissä käyttöaste heikkeni noin puoli prosenttiyksikköä syyskuun tilanteeseen verrattuna.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa vuokrat nousivat syys-marraskuussa alkaneissa vuokrasopimuksissa keskimäärin 2,6 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuokrat nousivat eniten Oulussa ja Lahdessa. Myös Tampereella vuosinousu ylsi 3,4 prosenttiin. Turussa vahvana jatkunut vuokra-asuntotarjonnan kasvu painoi vuokrien vuosimuutoksen 0,5 prosenttiin, ja edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat laskivat lähes prosentin.

Vuokra-asuntojen käyttöasteet pysyttelevät muissa suurissa kaupungeissa pääkaupunkiseutua korkeampina. Korkein, hieman yli 96 prosentin käyttöaste oli joulukuun alun tilanteessa Tampereella ja vastaavasti matalin, alle 93 prosenttia Lahdessa. Turussa vuokra-asuntojen käyttöaste heikkeni loppuvuoden aikana lähes prosenttiyksiköllä, mutta pysytteli edelleen yli 93 prosentissa.

Tiedot perustuvat KTI:n neljännesvuosittain päivitettävään asuntovuokratietokantaan.
Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.9. – 1.12.2024 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.12.2024 voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa yli 104 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan yli 9 600 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 17 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan maaliskuussa, ja se kattaa 2.12.2024-1.3.2025 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Tiedote 14.11.2024, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Kauppakeskusten kävijämäärien tasainen kasvu jatkui, ja kolmannella vuosineljänneksellä kauppakeskuksissa oli kävijöitä keskimäärin 2,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kävijämäärien kasvu jatkui vahvimpana pääkaupunkiseudulla, jossa kävijöitä oli heinä-syyskuussa 3,5 prosenttia enemmän kuin vuoden 2023 vastaavalla ajanjaksolla.

Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti supistui kuluvan vuoden heinä-syyskuussa tasan yhdellä prosentilla vuoden 2023 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Elokuussa myynti kasvoi hienoisesti viime vuoteen verrattuna, kun taas heinä- ja syyskuussa kokonaismyynti pieneni.

Rullaavalla 12 kuukauden tarkastelujaksolla kauppakeskusten nimellisen kokonaismyynnin muutos säilyi positiivisena, 1,5 prosentissa. Inflaatiokorjattuna myös 12 kuukauden myynnin muutos painui hienoisesti negatiiviseksi.  

Kauneuden ja terveyden tuotteiden sekä kauneus- ja hyvinvointipalvelujen kasvu jatkuu

Kauppakeskusten viime vuosien vahvat kasvualueet eli kauneus, terveys ja hyvinvointi jatkavat kasvuaan. Kuluvan vuoden kolmannella neljänneksellä kauneus- ja hyvinvointipalvelujen myynti kasvoi lähes kymmenen prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Toimialan kasvu on viimeisen vuoden aikana ollut erityisen vahvaa suurten kaupunkien ulkopuolisissa kauppakeskuksissa.

Kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 8,5 prosenttia. Yhteensä nämä kaksi toimialaa tuottivat 17 prosenttia kauppakeskusten heinä-syyskuun kokonaismyynnistä. Päivittäistavaran ja tavaratalokaupan myynnin nimellinen kasvu hiipui lähelle nollaa syyskuun heikon myyntikehityksen painamana. Kaikkien muiden vuokralaistoimialojen myynti laski vuoden kolmannella neljänneksellä.     

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste pysyy vakaana yli 95 prosentissa

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli syyskuun lopussa koko maassa keskimäärin 95,3 prosenttia, eli samalla tasolla kuin kesäkuussa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkiseutujen kauppakeskuksissa liiketiloista oli syyskuun lopussa vuokrattuna lähes 97 prosenttia. Myös pääkaupunkiseudulla käyttöasteet paranivat vuoden kolmannella neljänneksellä, kun taas pienempien kaupunkien kauppakeskusten muutamien viime vuosien vahva kehitys kääntyi laskuun.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 49 kauppakeskusta. Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

Lisätietoja
Mikko Östring, johtaja, toimitilat, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry / toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 050 3018 933
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Julkaistu 8.11.

Tekoälyä on eri muodoissaan tutkittu, käytetty ja kehitetty jo vuosikymmeniä. Toisin kuin aiemmat teknologiset murrokset, tekoäly vaikuttaa eniten tietotyöhön ja ICT-sektoriin, eli tyypillisesti korkeimmin koulutettujen ja ylempien tuloluokkien ammatteihin. Tämän vuoden Mistä KiRa-ala puhuu
-katsauksen teemana on tekoäly ja sen vaikutukset kiinteistö- ja rakennusalaan. Katsaus luotaa sekä tekoälyn nykyisiä sovelluksia että tulevaisuuden kehityssuuntia kiinteistö- ja rakennusalan eri alueilla, ja tarkastelee kehityksen mahdollisia vaikutuksia Suomen kiinteistömarkkinoiden rakenteeseen ja toimintaan.

”Mistä KIRA-ala puhuu” -katsauksemme julkaistiin nyt kahdeksatta kertaa. Katsauksissa pyrimme nostamaan esille ja herättämään keskustelua suurista, koko kiinteistö- ja rakennusalaan vaikuttavista kehitystrendeistä. Raportti on tuotettu Kiinteistöalan Koulutussäätiön tuella ja se julkaistiin 8.11. Kiinteistöalan Vuosiseminaarissa. Toivottavasti raportti löytää käyttöä ja herättää ajatuksia ja keskustelua myös muissa tilaisuuksissa ympäri vuoden. Otamme mielellämme vastaan palautetta raportista ja kuulemme mahdollisista ideoistanne tulevien katsaustemme aiheiksi. Kiitämme lämpimästi Kiinkoa katsauksen mahdollistamisesta ja kaikkia haastateltuja asiantuntijoita heidän arvokkaasta panoksestaan!

Lue ja lataa Mistä KiRa-ala puhuu 2024 -katsaus alta.

Mistä KiRa-ala puhuu 2024: Tekoälyn vaikutukset kiinteistö- ja rakennusalaan

Lisätietoja:

Kati Paatela, 044 571 6671, kati.paatela@kti.fi
Hanna Kaleva, 040 5555 269, hanna.kaleva@kti.fi

Julkaistu 6.11.2024

Kiinteistömarkkinoiden tunnelmat ovat edelleen alavireisiä, mutta varovaisia piristymisen merkkejä alkaa jo näkyä useammaltakin rintamalta. Talousnäkymien vahvistuminen sekä korkojen lasku luovat vähitellen edellytyksiä kiinteistömarkkinoiden piristymiselle. 

Kauppaa käyty vielä viime vuottakin vähemmän

  Ennätyshiljaisen viime vuoden jälkeen kiinteistökauppavolyymeihin ennakoitiin kuluvalle vuodelle selkeää piristymistä. Syyskuun lopussa kuluvan vuoden kokonaisvolyymi oli kuitenkin vain 1,7 miljardia euroa. Kiinteistösijoitusmarkkinoiden kokoon suhteutettuna viime ja tämän vuoden volyymit näyttäytyvät vielä finanssikriisin jälkeisiä nihkeitä vuosia matalampina. Erityisen matalia kauppavolyymejä on tilastoitu toimistokiinteistöistä, joiden suhteellinen asema kiinteistösijoitusmarkkinoilla on heikentynyt viime vuosina, ja sektorin tammi-syyskuun kokonaiskauppavolyymi jäi reilusti alle 100 miljoonaan euroon. Kuluvan vuoden tähänastisesta kauppavolyymistä yli 60 prosenttia muodostuu asunto- ja tuotannollisista kiinteistöistä.

Tuottovaatimukset säilyneet ennallaan

Kun kauppavolyymin elpyminen on viivästynyt, ovat myös tuottovaatimusten laskuodotukset lykkääntyneet. Lokakuussa tehdyssä Rakli-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin keskustan hyvälaatuisen toimistokiinteistön nettotuottovaatimus noteerattiin keskimäärin 5,2 prosenttiin, eli 0,1 prosenttiyksikköä viime kevättä korkeammaksi. Myös asunto- ja liikekiinteistöjen tuottovaatimukset nousivat hienoisesti keväästä, vaikka tuolloin odotukset olivat selkeästi laskusuuntaisia. Vaikka alan asiantuntijat eivät odota tuottovaatimuksiin nopeaa käännettä, on usko kaupankäynnin vähittäiseen piristymiseen kuitenkin vahva: 80 prosenttia barometrin vastaajista odottaa ulkomaisen, ja lähes 60 prosenttia myös kotimaisen sijoituskysynnän vähittäiseen kasvuun tulevan vuoden aikana.

Pääkaupunkiseudun asuntovuokrat ja käyttöasteet kääntyivät varovaiseen nousuun

Vuokra-asuntomarkkinoilla pääkaupunkiseudun ylitarjontatilanne jatkuu. Vuokra-asuntojen kysyntä piristyi kuitenkin vilkkaina kesäkuukausina, ja KTI:n asuntovuokraindeksi nousi varovaiset 0,3 prosenttia ja käyttöasteet kohenivat kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Edelleenkin pääkaupunkiseudun vuokra-asuntojen käyttöaste on KTI:n tietokannassa kuitenkin vain hieman yli 91 prosenttia. Muissa suurissa kaupungeissa sekä vuokrakehitys että käyttöasteet säilyvät edelleen huomattavasti pääkaupunkiseutua vahvempina. Vuokra-asuntotarjonnan kasvuvauhti on rakentamisen hiipumisen myötä hidastunut kuluvana vuonna ja hidastuu ensi vuonna edelleen. Vuokra-asuntojen rakentaminen painottuu nyt vahvasti valtion tukemiin ARA-asuntoihin.

Toimistotilakysyntä kohdistuu entistä kapeampaan ja laadukkaampaan tarjontaan

Toimistotilojen tarve ja käyttö on saanut kuluvana syksynä runsaasti palstatilaa mediassa ja työntekijöitä houkutellaan toimistolle erilaisin keinoin ulottuen tiukoista ohjeistuksista pehmeämpiin vetovoimatekijöihin. Toimistovuokramarkkinoilla tilanne näkyy kasvaneena aktiviteettina. Muutot tapahtuvat kuitenkin edelleen pääosin aiempaa pienempiin mutta laadukkaampiin tiloihin, mikä vähentää käytössä olevan toimistotilan kokonaismäärää. KTI:n,keskeisten kiinteistökonsulttien ja Raklin muodostaman Helsinki Research Forumin mukaan pääkaupunkiseudun keskeisten toimistoalueiden vajaakäyttö nousi syyskuun lopussa yli 15 prosenttiin. Kysynnän eriytyminen näkyy yhä selkeämmin myös Helsingin ydinkeskustassa: KTI:n uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi ydinkeskusta-alueella yli kolme prosenttia viimeisen vuoden aikana, vaikka keskustassakin tyhjillään on lähes 14 prosenttia toimistotilakannasta.

Tuotannollisten kiinteistöjen suhteellinen asema vahvistuu

Vähittäiskaupan kiinteistöjen kysyntä on sijoitusmarkkinoilla toimistojen tapaan vähäistä.
Perinteisten suurten toimitilakiinteistösektorien aseman heiketessä erilaiset tuotanto- ja
logistiikkakiinteistöt kiinnostavat enenevästi sijoittajia. Tuotannollisten kiinteistöjen tilakysyntä on
verkkokaupan kasvun ja toimitusketjujen kehityksen myötä vahvaa ja vuokrat nousujohteisia.
Uutta tuotannollista tilaa on etenkin Helsingin seudun kehyskunnissa rakenteilla runsaasti.

Lue lisää kiinteistömarkkinoiden tilanteesta ja näkymistä tänään julkaistusta KTI Markkinakatsauksesta. Lataa KTI Markkinakatsaus alta.

KTI Markkinakatsaus | Syksy 2024

Lisätietoja:

Hanna Kaleva, toimitusjohtaja 040 5555 269
Mikko Soutamo, johtava asiantuntija 050 5480 480

Julkaistu 30.9.2024

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava vuokraindeksi nousi pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,3 prosenttia kesä-syyskuussa alkaneissa vuokrasopimuksissa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat nousivat keskimäärin 0,1 prosenttia. Vuokraindeksiin kirjattiin pientä nousua nyt jo kolmannella peräkkäisellä vuosineljänneksellä. Vuositasolla vuokrat ovat sekä Helsingissä että Espoossa nousseet 0,4 prosenttia, kun taas Vantaalla vuosimuutos on edelleen hivenen negatiivinen.

Myös ennätysmataliksi vajonneet vuokra-asuntojen käyttöasteet kääntyivät varovaiseen nousuun: kun kesäkuussa vuokrattuna oli 89,8 prosenttia KTI:n vuokratietokannan kattamista pääkaupunkiseudun asuntoneliöistä, oli käyttöaste syyskuun ensimmäisen päivän tilanteessa noussut yli 91 prosenttiin. Vuokramarkkinoita on tukenut sekä kesän tyypillinen kysyntäpiikki että hiipuvan rakentamisen myötä hidastunut tarjonnan kasvu.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa vuokrat nousivat keskimäärin 2,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuokrien nousu jatkui ripeimpänä Oulussa, jossa vuosimuutos kipusi 3,8 prosenttiin. Myös Tampereella vuokrien vuosimuutos ylsi kolmeen prosenttiin. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista suurista kaupungeista matalimpia vuokrakasvulukuja kirjattiin Turussa, jossa tarjonnan ripeä kasvu painoi vuokrien vuosinousun alle prosenttiin.

Vuokra-asuntojen käyttöasteet nousivat kesän aikana selkeästi myös kaikissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Syyskuun ensimmäisen päivän tilanteessa korkein, 97,5 prosentin käyttöaste tilastoitiin Oulussa, kun taas matalin käyttöaste löytyi Kuopiosta, jossa vuokrattuna oli tasan 93 prosenttia asuntonelilöistä.

Tiedot perustuvat KTI:n neljännesvuosittain päivitettävään asuntovuokratietokantaan. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.6. – 1.9.2024 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.9.2024 voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa yli 105 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan yli 11000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 20 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan joulukuussa, ja se kattaa 2.9.-1.12.2024 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.