Julkaistu 30.6.2025

KTI:n pääkaupunkiseudun uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaavan indeksin vuosimuutos painui -1,2 prosenttiin maalis-kesäkuussa alkaneissa sopimuksissa. Vuokrat laskivat eniten Vantaalla, 1,6 prosenttia, kun taas Helsingissä ja Espoossa vuokrien lasku jäi yhden prosentin tuntumaan. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna pääkaupunkiseudun vuokrat pysyivät lähes ennallaan.

Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomarkkinoita viime vuosina vaivannut vajaakäyttö pysyy edelleen korkeana, mutta osoittaa yhä vahvempia kohenemisen merkkejä. KTI:n tietokannan kattamista pääkaupunkiseudun vuokra-asunnoista oli kesäkuun ensimmäisen päivän tilanteessa vuokrattuna 92,1 prosenttia, kun kolme kuukautta aiemmin käyttöaste oli 91,5 prosenttia. Vuoden takaisiin pohjalukemiin verrattuna käyttöaste on noussut 2,4 prosenttiyksikköä. Pääkaupunkiseudun kaupungeista matalin käyttöaste löytyy Vantaalta ja korkein Helsingistä.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa asuntovuokramarkkinoiden kehitys eriytyy kaupunkien välillä. Vahvin tilanne on Tampereella, jossa vuokraindeksin vuosinousu ylsi 1,7 prosenttiin ja käyttöaste pysyttelee yli 96 prosentissa. Jyväskylässä ja Turussa vuokrien vuosimuutos jäi lähelle nollaa, kun taas Oulun, Kuopion ja Lahden vuokraindeksin vuosimuutos painui 1-2 prosenttia negatiiviseksi. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat laskivat Tamperetta lukuun ottamatta kaikissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kaupungeissa.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kaupunkien matalin käyttöaste löytyy Oulusta, jossa kesäkuun alun tilanteessa oli vuokrattuna 91,7 prosenttia KTI:n tietokannan kattamista asunnoista. Oulun käyttöaste on viimeisen vuoden aikana laskenut useammalla prosenttiyksiköllä. Turun, Jyväskylän ja Lahden käyttöasteet asettuvat 92 ja 93 prosentin välimaastoon ja Kuopiossa käyttöaste kipusi yli 95 prosenttiin.    

 

Tiedot perustuvat KTI:n neljännesvuosittain päivitettävään asuntovuokratietokantaan. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.3. – 1.6.2025 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan KTI:n tietokanta kattaa lähes 115 000 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Yhdeksän suurimman kaupungin uusia vuokrasopimuksia kuvaavat indeksit pohjautuvat kaikkiaan noin 9600 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 19 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan syyskuussa, ja se kattaa 2.6. – 1.9.2025 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

KTI Kiinteistötieto Oy on suomalaista kiinteistöalaa palveleva puolueeton asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa informaatio- ja asiantuntijapalveluja kiinteistöjohtamisen moninaisiin tarpeisiin. KTI:n perustehtävänä on tuottaa palveluja, jotka parantavat asiakkaiden kiinteistöliiketoiminnan tuottavuutta ja kilpailukykyä. KTI:n asiakkaita ovat merkittävät Suomessa toimivat kiinteistösijoittajat, -kehittäjät, managerit, alan palveluyritykset sekä julkisen sektorin kiinteistöorganisaatiot. KTI:n 20 hengen asiantuntijaorganisaatiossa on matala hierarkia ja tekemisen keskiössä on yhdessä onnistuminen ja oppiminen.   

Haemme määräaikaiseen työsuhteeseen dataosaajaa informaatiopalvelujemme projektitiimeihin. 

Mitä tarjoamme 

Tarjoamme mielenkiintoisen ja monipuolisen työnkuvan, jossa pääset osallistumaan eri tietopalvelujemme tuottamiseen. Lisätietoja palveluista löydät täältä. Työtehtävät sisältävät asiakkailta kerättävien aineistojen käsittelyä, tunnuslukujen laskentaa ja raportointia. 

Mitä toivomme 

Toivomme sinulta huolellista ja pitkäjänteistä työskentelyotetta sekä Excelin erinomaista hallintaa.    
Soveltuva koulutustausta on esimerkiksi kiinteistötalous, tilasto- tai tietojenkäsittelytiede. Etsimme ensisijaisesti kokopäiväistä tekijää, mutta osa-aikaisuuskin voi tulla kyseeseen. Työn kesto on noin kaksi kuukautta (syys-lokakuu).   
Toivomme työskentelyn tapahtuvan pääosin Helsingin Kampissa sijaitsevalla toimistollamme, mutta voimme sopia joustavista etätyöskentelymahdollisuuksista. 

Hae paikkaa 

Lisätietoja tehtävästä antaa Matti Heiskanen, puh. 040 832 6698. Hakemukset ansioluetteloineen voi toimittaa osoitteeseen matti.heiskanen(a)kti.fi. Viimeinen hakupäivä on tiistaina 5.8.2025. 

Tiedote 22.5.2025, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti laski 0,9 prosenttia vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tammikuussa myynti oli hieman suurempaa kuin viime vuonna, mutta helmi-maaliskuussa jäätiin vuoden 2024 tasosta. Kauppakeskusten kävijämäärän kasvu jatkui, mutta huomattavasti viime aikoja maltillisempana. Tammi-maaliskuussa kävijöitä oli kauppakeskuksissa tasan prosentin enemmän kuin vuonna 2024. Kävijöiden määrä kasvoi pääkaupunkiseudulla noin kaksi prosenttia, mutta muun Suomen kauppakeskuksissa kävijämäärä laski.

”Kauppakeskukset eivät ole immuuneita vähittäiskaupan kasvun hiljentymiselle, sillä myös kauppakeskuksissa asioivat kuluttajat ovat varovaisia rahankäytössään. Myyntien odotetaan kuitenkin tasaantuvan loppuvuotta kohden muun muassa palkankorotusten, korkojen laskun ja puoliväliriihen veronalennusten myötä”, sanoo Suomen Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Vakula.

Päivittäistavara- ja tavaratalokaupan myynti pieneni

Kauppakeskusten suurimman toimialaryhmän, päivittäistavaran ja tavaratalojen myynti, on viime vuosina kasvanut tasaisesti yleisen hintatason kehitystä enemmän. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä toimialan myynti kuitenkin laski yli kaksi prosenttia vuoden 2024 tammi-maaliskuuta pienemmäksi. Laskua edelliseen vuoteen verrattuna selittänee osaltaan pääsiäisen myöhäisempi ajoittuminen. Myös myyntipäiviä oli tänä vuonna yksi vähemmän karkauspäivän takia.

Muodin ja asusteiden, vapaa-ajan tuotteiden sekä sisustamisen ja kodintarvikkeiden myynti on kauppakeskuksissa laskenut jo pitkään. Myös kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä näiden toimialojen myynnin muutokseen kirjattiin negatiivinen etumerkki.

Kauneuden ja terveyden tuotteiden sekä kauneus- ja hyvinvointipalvelujen myynnin kasvu jatkui, mutta hidastui

Kauppakeskusten merkittävistä toimialoista kauneus- ja hyvinvointipalvelujen sekä kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti on kasvanut vahvasti jo useamman vuoden. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa kummankin toimialan myynti kasvoi yli kuusi prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvu oli siis edelleen vahvaa, mutta huomattavasti viime aikojen usein kaksinumeroisiin

lukuihin yltänyttä kasvua maltillisempaa. 12 kuukauden rullaavalla tarkastelujaksolla kauneus- ja hyvinvointipalvelujen myynnin kasvu yltää 11,5 prosenttiin ja kauneuden ja terveyden tuotteiden kasvu lähes kahdeksaan prosenttiin. Kahviloiden ja ravintoloiden myynti pysyi kauppakeskuksissa lähes ennallaan.  

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste pysyi vahvana lähes 96 prosentissa

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli maaliskuun lopussa koko maassa keskimäärin 95,8 prosenttia, eli hivenen matalampi kuin viime vuoden lopussa. Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste on lähellä koko maan keskiarvoa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkiseutujen kauppakeskuksissa liiketiloista oli maaliskuun lopussa vuokrattuna yli 97 prosenttia. Pienempien kaupunkiseutujen kauppakeskusten käyttöaste pysyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes ennallaan hieman alle 95 prosentissa.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 54 kauppakeskusta. Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä, on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

Lisätietoja:
Jani Sillanpää, asiantuntija, toimitilat, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli / toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 0400 787 006
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269
Jukka Vakula, Vantaan Valo, toimitusjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja, puh. 040 761 7287

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Niitty, Sello HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Easton, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, Malmin Nova, Redi, Ruoholahti, Tripla KAUNIAINEN Grani VANTAA Dixi, Jumbo, Kivis, Martinlaakson ostari, Myyrmanni 
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä KEMPELE Zeppelin KUOPIO Matkus LAHTI Karisma, Trio RAISIO Mylly TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina TURKU Hansa, Skanssi YLÖJÄRVI Elo  
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman KERAVA Karuselli KOTKA Pasaati KOUVOLA Veturi LAPPEENRANTA IsoKristiina LOHJA Lohi MIKKELI Stella PORI IsoKarhu, Puuvilla ROVANIEMI Revontuli, Sampokeskus SALO Plaza TORNIO Rajalla På Gränsen VAASA Espen

Julkaistu 13.5.2025

Kiinteistömarkkinoille on jo pitkään odoteltu piristymistä korkojen laskun, rahoituksen saatavuuden paranemisen sekä vahvistuvien talousnäkymien tukemana. Viimeaikaiset maailmanpoliittiset käänteet kasvattavat kuitenkin yleisen talouskehityksen riskejä, mikä luo uusia uhkakuvia myös kiinteistömarkkinoiden elpymiselle. Kuluva vuosi on kiinteistökauppamarkkinoilla käynnistynyt paria viime vuotta vilkkaampana, mutta merkittävämpi piristyminen edellyttäisi kansainvälisten sijoittajien mittavampaa aktiviteettia.      

Ensimmäisen vuosineljänneksen kauppavolyymi ylitti 600 miljoonaa euroa

Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen kiinteistötransaktiovolyymi oli 630 miljoonaa euroa. Vaikka lukema on 33 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeampi, jää se alle puoleen viimeisen vuosikymmenen ensimmäisten vuosineljännesten keskimääräisestä tasosta. Varsinaisten kiinteistötransaktioiden orastavan vilkastumisen lisäksi alkuvuotta leimaavat muutamat merkittävät kiinteistösijoitus- ja kehitysyhtiöiden omistusjärjestelyt, jotka nekin osaltaan kuvaavat kiinteistömarkkinoiden hienoista viriämistä.  

Ulkomaisten sijoittajien osuus alkuvuoden kaupoista nousi 60 prosenttiin. Kotimaista sijoituskysyntää rajoittaa nykytilanteessa niin erikoissijoitusrahastojen kireä likviditeettitilanne kuin eläkeuudistuksen odotetut vaikutuksetkin. Huhtikuussa toteutetussa, kiinteistöalan ammattilaisille suunnatussa Rakli-KTI Toimitilabarometrissa yli 80 prosenttia vastaajista uskoo ulkomaisen sijoituskysynnän kasvuun tulevan vuoden aikana. Kotimaisenkin sijoituskysynnän hienoiseen virkistymiseen uskoo yli puolet vastaajista.

Tuottovaatimusten laskua ei nähty vieläkään

Korkojen vakiintumisen on odotettu vakauttavan kiinteistöjen tuottovaatimuksia ja luovan selkeämpää pohjaa hinnanmuodostukselle. Rakli-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin keskustan hyvälaatuisen toimistokohteen tuottovaatimus nousi kuitenkin nyt 5,5 prosenttiin, eli yli 0,3 prosenttiyksikköä viime syksyä korkeammaksi. Liikekiinteistön tuottovaatimus nousi lähes saman verran ja oli nyt 5,7 prosenttia. Lukemat kuvastavat perinteisten toimitilakiinteistösektorien haasteita. Etä- ja hybridityön myötä vähenevä tilatarve kasvattaa jo entisestään korkeaa tyhjän toimistotilan määrää, ja pääkaupunkiseudun toimistotiloista jo yli 16 prosenttia on vailla käyttäjää.

Toimistokiinteistöjen markkina-arvot ovat laskeneet parin viime vuoden aikana muita kiinteistösektoreita enemmän, ja kauppavolyymit painuneet historiallisen mataliin lukemiin. KTI:n Helsingin keskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaavan toimistovuokraindeksinkin vuosimuutos painui reilun prosentin negatiiviseksi, kun uusia sopimuksia alkoi varsin vähän, ja pääosin hieman heikompilaatuisissa kohteissa. Kapeassa parhaan laatuluokan tilatarjonnassa vuokrat kuitenkin nousevat ja käyttäjien kiristyvät laatuvaatimukset pitävät yllä myös uusien toimistojen rakentamista.

Vuokra-asuntojen rakentamisen rajun laskun odotetaan helpottavan ylitarjontahaasteita  

Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomarkkinoita on muutaman vuoden ajan leimannut nollakorkoajan kiivaan rakentamisen synnyttämä ylitarjonta. Vaikka KTI:n vuokratietokannassa pääkaupunkiseudun vuokra-asuntojen käyttöaste oli maaliskuussa edelleen vain 91,5 prosentin tuntumassa, on tilanne kuitenkin parantunut viimeisen vuoden aikana kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa.  . Vuokrien kehitys pysyy edelleen varsin maltillisena, ja KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi laski 0,6 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa vuokrien nousu jatkuu maltillisena ja käyttöasteet pysyttelevät huomattavasti pääkaupunkiseutua korkeampina – Tampereella yli 96 prosenttia vuokra-asunnoista oli vuokrattuna maaliskuun alun tilanteessa ja Turussakin käyttöaste pysytteli viimeaikaisesta laskustaan huolimatta 93,5 prosentissa. Helsingin hyvälaatuisen asuntokohteen tuottovaatimus pysytteli vakaana 4,4 prosentissa, mikä kuvastaa pahimpien markkina-arvoihin kohdistuvien paineiden helpottumista.

Tuotannollisten kiinteistöjen tilanne pysyttelee muita toimitilasektoreita vahvempana   

Erilaiset logistiikka-, varasto- ja tuotantokiinteistöt ovat vahvistaneet suosiotaan kiinteistösijoitusmarkkinoilla viime vuosina verkkokaupan kasvun ja tuotanto- ja logistiikkaketjujen kehityksen siivittämänä. Kiinteistökauppamarkkinoilla tuotannolliset kiinteistöt nousivat vuoden 2024 vaihdetuimmaksi kiinteistösektoriksi. Vaikka korkojen nousu on parin viime vuoden aikana painanut myös tuotannollisten kiinteistöjen markkina-arvoja, on arvojen lasku ollut muita kiinteistösektoreita loivempaa ja korkeampi nettotuottotaso on ylläpitänyt niiden tuottoja läpi vaikeampienkin vuosien. Rakli-KTI Toimitilabarometrissa lentokentän alueen hyvälaatuisen tuotannollisen kiinteistön tuottovaatimus pysytteli vakaana 6,2 prosentissa. Vilkas rakentaminen on kasvattanut tuotannollisten tilojen tarjontaa etenkin pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa. Sektorin vuokrien kehitysnäkymät olivat Rakli-KTI Toimitilabarometrissa hienoisesta heikkenemisestään huolimatta edelleen muita toimitilasektoreita positiivisempia.

Lue lisää kiinteistömarkkinoiden tilanteesta ja näkymistä tänään julkaistusta KTI Markkinakatsauksesta. Lataa KTI Markkinakatsaus alta.

Lisätietoja:

Hanna Kaleva, toimitusjohtaja 040 5555 269
Mikko Soutamo, johtava asiantuntija 050 5480 480

Saimme juuri jälleen yhden transaktiovolyymipäivityksen maailmalle. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tilastoihimme kertyi kiinteistökauppoja 630 miljoonan euron edestä. Vaikka viime vuoteen verrattuna kasvua kertyi 33 prosenttia, melko matalissa lukemissa mennään siis edelleen.

Transaktiovolyymi lienee yksi kiinteistömarkkinoiden keskeisimmistä ja laajimmin seuratuista tunnusluvuista. Asiakkaamme ja tiedotteidemme lukijat ovat saattaneet kiinnittää huomiota siihen, että erilaiset kiinteistökauppoja seuraavat toimijat ovat tahoillaan julkistaneet vähän erilaisia volyymilukemia.

Äkkiseltään ajatellen kiinteistökauppojen määrittely ja rajanveto voi kuulostaa yksinkertaiselta: joku haluaa myydä, joku toinen ostaa, sovitaan kaupan ehdot ja näin yksittäinen kiinteistö tai kiinteistösalkku vaihtaa omistajaa ja volyymikäyrä värähtää ylöspäin. Käytännön elämässä kiinteistökauppa- ja muut järjestelyt ovat kuitenkin sangen monimuotoisia, ja joudumme melko useinkin pähkäilemään, onko kyseessä ihan oikea kiinteistötransaktio vaiko joku muu kauppa tai järjestely. Asia ei ole aina ollenkaan mustavalkoinen, ja koska osapuolien ja konsulttien luovuus on laajaa, taustat erilaisia ja ratkaisut kukin omanlaisiaan, joudutaan rajanvetoa käymään tapauskohtaisesti. Meillä tätä rajanvetoa tehdään esimerkiksi seuraavien linjausten pohjalta:

• Uudiskohteiden kaupat: tapauksissa, joissa rakennusliikkeet myyvät hankkeita sijoittajille, tarkastelemme muun muassa hankkeen vaihetta, kaupan ehtoja ja osapuolten roolia hankkeen toteutuksessa – kuka on hankkeen tosiasiallinen kehittäjä, eli kuka kantaa kehittämisen riskit, ja määräytyikö hinta markkinaehtoisesti vai kustannuspohjaisesti? Mikäli rakennusyhtiö myy sijoittajalle valmiin hankekokonaisuuden ja kantaa sen taloudelliset riskit, tapahtuu rakennuttajan ja sijoittajan välillä kiinteistökauppa. Jos taas hankkeen kontrolli ja riskit ovat ostajalla, on kyseessä sijoittajan oma uudisrakennusinvestointi, jota emme tilastoi kiinteistökauppoihin.  
• Kiinteistösijoitusyhtiöiden osakkeiden kaupat: kiinteistöihin ja kiinteistöliiketoimintaan sijoitetaan luonnollisesti usein valmiiden yritysrakenteiden kautta ostamalla kiinteistöihin sijoittavan yhtiön osakkeita. Jos yhtiön omistus siirtyy kokonaan, voidaan ajatella, että ostaja on halunnut ostaa kiinteistösalkun, jossa toki yhtiö ja sen hallinto seuraa mukana, mutta uusi omistaja ottaa suoran kontrollin kiinteistöihin – ja kyseessä on siis kiinteistökauppa. Jos taas kaupassa vain osa yhtiön osakkeista vaihtaa omistajaa, on sijoittaminen epäsuoraa ja yhtiökin todennäköisemmin jatkaa elämäänsä kuten ennenkin – toki niin että uudella osakkaalla on mahdollisuus vähintäänkin välillisesti vaikuttaa asioihin. Tällöin ei mielestämme kiinteistöjen omistus siirry, eli kyseessä ei ole kiinteistö- vaan osakekauppa.   
• Kiinteistöt osana yrityskauppaa: yrityskaupan osana voi joskus siirtyä huomattavakin määrä kiinteistöjä omistajalta toiselle. Perinteisessä yrityskaupassa ostajan mielenkiinto kohdistuu yrityksen liiketoimintaan ja kaupan ehdot määritellään sen eikä kiinteistöjen periaatteilla, eikä kyseessä näin ollen ole kiinteistökauppa.  Joskus kiinteistöillä voi kuitenkin olla varsin merkittäväkin rooli ja osuus yrityskaupoissa, kuten esimerkiksi vahvasti kiinteistöihin ja niiden operointiin pohjautuvassa liiketoiminnassa. Tällöin merkitystä voi olla esimerkiksi ostajan profiililla, eli onko ostaja leimallisemmin kiinteistösijoittaja vai muuta liiketoimintaa harjoittava taho, ja määritelläänkö kaupan ehtoja ennemmin kiinteistö- vai liiketoimintalähtöisesti.  
• Rahoitus- ja sisäiset järjestelyt: joskus kiinteistön tai kiinteistösalkun omistus voidaan ”kaupalla” siirtää uuden yhtiön tai rahaston omistukseen. Ratkaisu voi liittyä vaikkapa kohteen rahoituksen tai manageerauksen uudelleenjärjestelyyn. Mikäli uuden rakenteen omistuspohja on sama kuin aiemmin, emme luokittele järjestelyä kaupaksi. Samaan tapaan emme tilastoi kaupoiksi järjestelyjä, joissa kiinteistön omistus siirtyy saman konsernin tai yritysryhmän sisällä yhtiöltä toiselle.  

Näiden rajanvetojen lisäksi eroa tilastoihin saattaa aiheuttaa myös kaupan ajoitus: KTI tilastoi kaupan sille kvartaalille, jolla sen ehdoista sovitaan ja kauppa julkistetaan. Toinen vaihtoehto on ajoittaa kauppa vasta varsinaisen closingin ajankohtaan. Myös tilastoihin sisällytettävien transaktioiden euromääräiset rajat voivat vaihdella – KTI:llä se on niinkin matala kuin miljoona euroa. Osapuoltenkin suhteen joudutaan joskus käymään rajanvetoa vaikkapa siitä, onko ostaja ja/tai myyjä määritelmiemme mukainen ”ammattimainen toimija” – yksityishenkilöiden kauppoja emme siis tilastoi. Kauppojen osapuolten luokittelussa joudumme joskus pähkäilemään sitäkin, ovatko osapuolet kotimaisia vaiko ulkomaisia toimijoita. Tässä tarkastelemme muun muassa yhtiön kotipaikkaa ja sitä, missä investointipäätöksiä tosiasiallisesti tehdään. Ei aina aivan yksiselitteistä tämäkään.

Tässäpä hieman lisävalaistusta transaktiotilastoihimme. Emme väitä, että nämä olisivat ainoita oikeita linjauksia, mutta näihin periaatteisiin pyrimme mahdollisimman konsistentisti nojautumaan. Joskus voi silti jäädä tulkinnanvaraa, ja olemme aina avoimia keskustelulle ja tarvittaessa muuttamaan tulkintojamme.  

Lisätietoja KTI Transaktioseurannasta ja sen periaatteista löydät täältä.

11.4.2025

Ammattimaisten kiinteistösijoittajien omistamien asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset nousivat koko maassa keskimäärin 2,7 prosenttia vuonna 2024. Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat keskimäärin 3,1 prosenttia. Kun indeksistä poistetaan vuotuiset korjauskustannukset, vuosinousu oli asuinkerrostaloissa 4,2 ja toimistoissa 3,2 prosenttia. Sekä asuinkerrostaloissa että toimistokiinteistöissä kustannukset nousivat pääkaupunkiseudulla muuta maata enemmän. KTI:n ylläpitokustannusindeksit lasketaan erikseen palvelu- ja energiakustannuksille sekä kiinteistöverolle. Eri kustannusryhmistä eniten nousi kiinteistövero, joka nosti omistajien toteutuneita kustannuksia merkittävästi etenkin pääkaupunkiseudulla.

Asuinkerrostaloissa palvelukustannukset – käytön ja huollon, ulkoalueiden hoidon ja siivouksen – kustannukset nousivat 3,7 prosenttia vuonna 2024. Energiakustannusindeksi sisältää lämmitys- ja sähköenergian sekä veden ja jäteveden toteutuneet kustannukset ja sen vuosinousu oli tasan viisi prosenttia. Lämmitysenergian kulutus laski vuonna 2024 edelliseen vuoteen verrattuna, ja sähkön ja veden kulutuksetkin nousivat vain hienoisesti, joten kustannusten nousu johtui pääosin hintojen noususta. Sähkön hinta jäi edellistä vuotta matalammaksi, mutta lämmitysenergian ja veden hinnat nousivat kumpikin keskimäärin yli kuusi prosenttia. Kiinteistövero nousi koko maassa keskimäärin 6,8 prosenttia. Keskimääräiseen nousuun vaikutti etenkin pääkaupunkiseudun kiinteistöverojen nousu, joka oli yli 16 prosenttia. Omistajan vuotuisista kustannuksista kiinteistöveron osuus on asuinkerrostaloissa noin 10 prosenttia.

Toimistokiinteistöissä palvelukustannukset nousivat 1,8 prosenttia ja energiakustannukset 1,2 prosenttia. Myös toimistoissa energiakustannusten nousun merkittävin ajuri oli lämmitysenergian hinta, kun kulutuksissa ei ollut suuria muutoksia, ja lisäksi myös sähkön hinta jäi vuotta 2023 matalammaksi. Toimistoissa sähkön osuus on kerrostaloja suurempi, jonka vuoksi energian kokonaiskustannusten nousu jäi kerrostaloja pienemmäksi. Toimistokiinteistöjen kiinteistövero nousi koko maassa keskimäärin 6,6 ja pääkaupunkiseudulla yli yhdeksän prosenttia. Toimistokiinteistöissä kiinteistöveron osuus omistajan vuotuisista kustannuksista on asuinkerrostaloihin verrattuna yli kaksinkertainen, ja siksi sen vaikutus indeksin muutokseen on suurempi.

Tiedot pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailusta laskettaviin KTI Ylläpitokustannusindekseihin. Tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannuksista ja kulutuksista. Tiedot kattavat kiinteistönomistajan vastuulla olevat kiinteistöjen hoitokulut. Indeksien tavoitteena on kuvata kustannusten ja kulutusten vertailukelpoisia kehityksiä.

Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteutuneiden tietojen perusteella. Vuoden 2024 indeksien taustalla oli noin 1700 asuinkerrostalokiinteistön ja 300 toimistokohteen aineisto. Ylläpitokustannusindeksit lasketaan eri alueille ja alueellisten indeksien avulla lasketaan koko Suomen indeksit alueiden rakennuskannan mukaan painotettuna. Laskenta perustuu peräkkäisinä vuosina aineistossa mukana olleiden kohteiden kustannusten ja kulutusten muutoksiin.

Lisätiedot: kti@kti.fi

Julkaistu 1.4.2025

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaavan indeksin vuosimuutos kääntyi pääkaupunkiseudulla jälleen lievästi negatiiviseksi, -0,6 prosenttiin, viime vuoden joulukuun ja kuluvan vuoden maaliskuun välillä alkaneissa vuokrasopimuksissa. Helsingissä ja Vantaalla vuokrat laskivat 0,5 prosenttia ja Espoossa 0,8 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen vastaavaan ajanjaksoon. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat laskivat pääkaupunkiseudulla keskimäärin reilun prosentin.

Pääkaupunkiseudun asuntojen käyttöasteet kipusivat puolestaan pieneen nousuun. Maaliskuun ensimmäisen päivän tilanteessa KTI:n tietokannan kattamista asunnoista oli vuokrattuna 91,4 prosenttia, kun vuotta aiemmin käyttöaste oli tasan 90 prosenttia. Viimeisimmän vuosineljänneksen aikana käyttöaste parani noin puoli prosenttiyksikköä. Joulukuuhun verrattuna käyttöaste nousi Espoossa ja Vantaalla, kun taas Helsingissä se pysyi lähes ennallaan.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa vuokrat nousivat joulukuun 2024 ja maaliskuun 2025 välillä alkaneissa sopimuksissa keskimäärin tasan yhdellä prosentilla verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuotta aiemmin. Vuokrat nousivat eniten Tampereella, 1,8 prosenttia. Heikoin vuokrakehitys tilastoitiin puolestaan Kuopiossa, jossa vuokrat laskivat tasan prosentin. Viimeisimmän vuosineljänneksen indeksin muutos oli kuitenkin negatiivinen myös kaikissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa.

Vuokra-asuntojen käyttöasteet pysyttelevät muissa suurissa kaupungeissa edelleen pääkaupunkiseutua korkeampina, ja useimmissa kaupungeissa ne vahvistuivat edelleen viimeisimmän vuosineljänneksen aikana. Suurista kaupungeista korkein, yli 96 prosentin käyttöaste löytyy edelleen Tampereelta. Turun, Oulun ja Lahden vuokra-asuntojen käyttöasteet jäivät alle 94 prosenttiin.

Kaikkia 1.3. tilanteessa voimassa olleita vuokrasopimuksia kuvaavan vuokraindeksin pisteluku oli nyt pääkaupunkiseudulla täsmälleen sama kuin vuotta aiemmin. Vuokrat nousivat hienoisesti Helsingissä, kun taas Espoossa ja Vantaalla koko vuokrasopimuskannan vuosimuutos kääntyi nyt ensimmäistä kertaa negatiiviseksi KTI:n vuodesta 2010 alkavan indeksin historiassa. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa indeksin vuosimuutos oli kaikissa kaupungeissa positiivinen, ja päätyi keskimäärin 1,6 prosenttiin. Vuokrat nousivat eniten Oulussa ja Tampereella, kun taas Lahdessa ja Kuopiossa vuosimuutos jäi alle prosenttiin. Kaikkien vuokrasopimusten indeksiin vaikuttaa sopimuskannan uusiutumisen ohella myös voimassa oleviin sopimuksiin tehdyt indeksikorotukset.      

 

Tiedot perustuvat KTI:n neljännesvuosittain päivitettävään asuntovuokratietokantaan. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.12.2024 – 1.3.2025 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset sekä kaikki 1.3. voimassa olleet vuokrasopimukset, joita oli KTI:n tietokannassa kaikkiaan yli 107 000. Yhdeksän suurimman kaupungin uusia vuokrasopimuksia kuvaavat indeksit pohjautuivat kaikkiaan lähes 9 000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 20 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan kesäkuussa, ja se kattaa 2.3. – 1.6.2025 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Tiedote 12.3.2025, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi 1,1 prosenttia vuoden 2024 loka-joulukuussa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kävijöitä kauppakeskuksissa oli 4,5 prosenttia enemmän kuin vuoden 2023 viimeisellä neljänneksellä. Viimeisen vuosineljänneksen volyymejä nosti etenkin vilkas marraskuu, jolloin myynti nousi 3,3 prosenttia ja kävijöitä oli yli kuusi prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Myynti ja kävijämäärät kasvoivat pääkaupunkiseudulla huomattavasti muuta maata enemmän.

Koko vuoden 2024 kauppakeskusten kokonaismyynti nousi nimellisesti 1,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Inflaatiokorjattuna myynnin muutos painui 0,2 prosenttia negatiiviseksi. Kävijöitä kauppakeskuksissa oli vuonna 2024 4,4 prosenttia edellistä vuotta enemmän.

Kauneuden ja terveyden tuotteiden sekä kauneus- ja hyvinvointipalvelujen kasvu jatkui myös viimeisellä neljänneksellä

Kauppakeskusten merkittävistä toimialoista kauneus- ja hyvinvointipalvelujen myynti jatkoi vahvaa kasvuaan myös vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin myyntiä kertyi lähes 10 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Myös kauneuden ja terveyden tuotteiden myynnin vahva kehitys jatkui. Koko vuonna kauneus- ja hyvinvointipalvelujen myynti kasvoi yli 13 ja kauneuden ja terveyden tuotteiden lähes yhdeksän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Kahvila- ja ravintolapalvelujen myynti piristyi vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin myynti nousi 3,5 prosenttia edellistä vuotta korkeammaksi. Koko vuoden tasolla kahviloiden ja ravintoloiden myynti kuitenkin laski hienoisesti. Päivittäistavara- ja tavaratalokaupan myynnin viimeisen vuosineljänneksen kasvu jäi reiluun prosenttiin, eli reaalisesti hyvin lähelle nollatasoa. Muodin ja asusteiden, vapaa-ajan tuotteiden, sisustamisen ja kodintarvikkeiden sekä viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen myynti jäi kauppakeskuksissa edellistä vuotta matalammaksi sekä vuoden viimeisellä neljänneksellä että koko vuoden tasolla.

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste nousi yli 96 prosenttiin

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli vuoden lopussa koko maassa keskimäärin 96,1 prosenttia, eli lähes prosenttiyksikön korkeampi kuin edellisen vuosineljänneksen lopussa. Käyttöasteet nousivat kaikilla alueilla. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkiseutujen kauppakeskuksissa liiketiloista oli syyskuun lopussa vuokrattuna 97,5 prosenttia. Myös pääkaupunkiseudulla käyttöaste nousi jälleen yli 96 prosenttiin ja pienempien kaupunkien kauppakeskusten lähes 95 prosenttiin.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 50 kauppakeskusta. Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

Lisätietoja:

Mikko Östring, johtaja, toimitilat, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli / toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 050 3018 933
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Niitty, Sello HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Easton, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, REDI, Ruoholahti, Tripla KAUNIAINEN Grani VANTAA Jumbo, Myyrmanni
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä KEMPELE Zeppelin KUOPIO Matkus LAHTI Karisma, Trio RAISIO Mylly TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina TURKU Hansa, Skanssi YLÖJÄRVI Elo
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman KERAVA Karuselli KOTKA Pasaati KOUVOLA Veturi LAPPEENRANTA IsoKristiina LOHJA Lohi MIKKELI Stella PORI IsoKarhu, Puuvilla ROVANIEMI Revontuli, Sampokeskus SALO Plaza TORNIO Rajalla På Gränsen VAASA Espen

KTI on yhdessä keskeisten kiinteistörahastomanagerien sekä Raklin kanssa tänään julkaissut vuoden kevään 2023 Erikoissijoitusrahastokatsauksen. Katsaus sisältää vuoden 2022 keskeisimmät tiedot ja tunnusluvut kiinteistöihin sijoittavista erikoissijoitusrahastoista.

Continue reading

The Finnish Property Market 2025 -raportti on julkaistu.

Tutustu flyeriin täältä.

Tilaa sähköinen ja maksuton The Finnish Property Market 2025 -raportti täältä.

Painettujen raporttien tilaukset ja muut asiat: ota yhteyttä osoitteeseen kti@kti.fi tai puh. 020 7430 130.