Julkaistu 26.6.2024

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi pääkaupunkiseudulla maalis-toukokuussa alkaneissa vuokrasopimuksissa jo toisella vuosineljänneksellä peräkkäin, mikä käänsi myös indeksin vuosimuutoksen lievästi positiiviseksi, 0,1 prosenttiin. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,7 prosenttia. Neljännesvuosimuutos oli suurin, 1,1 prosenttia, Vantaalla, jossa kehitys on vuoden 2022 lopusta lähtien puolestaan ollut pääkaupunkiseudun kaupungeista negatiivisinta. Espoossa vuokrien muutos edelliseen vuosineljännekseen verrattuna oli 0,7, ja Helsingissä 0,5 prosenttia.   

Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella uusien asuntovuokrasopimusten vuokrat jatkoivat nousuaan Lahtea lukuunottamatta kaikissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Näissä kuudessa kaupungissa KTI Asuntovuokraindeksin vuosimuutos oli keskimäärin 1,9 prosenttia ja edelliseen vuosineljännekseen verrattuna 1,1 prosenttia. Vuokrat ovat viimeisen vuoden aikana nousset eniten Oulussa, 3,8 prosenttia, ja Jyväskylässä, 2,6 prosenttia. Tampereella vuokrien vuosimuutos oli 2,5 prosenttia, kun taas Turussa vuokrien nousuvauhti hiipui alle prosenttiin.   

Vaikka vuokra-asuntorakentamisen volyymit ovat vuodesta 2022 alkaen pudonneet rajusti, on tarjonnan kasvu jatkunut edelleen ripeänä aiemmin aloitettujen hankkeiden siivittämänä. Uusi tarjonta näkyy tyhjien vuokra-asuntojen määrän kasvuna. Kesäkuun ensimmäisen päivän tilanteessa KTI:n seuraamasta noin 110 000 vapaarahoitteisen vuokra-asunnon tietokannasta oli tyhjillään koko maassa kappalemäärällä mitattuna 9,5 prosenttia. Tyhjien vuokra-asuntojen osuus oli edelleen suurin pääkaupunkiseudulla, jossa 10,4 prosenttia asunnoista oli kesäkuun alun tilanteessa tyhjillään. Tyhjien asuntojen määrä jatkoi ripeän uudistuotannon siivittämänä kasvuaan Espoossa, mutta Helsingissä ja Vantaalla niiden osuus pysyi samalla tasolla kuin edellisessä, maaliskuun alussa tehdyssä päivityksessä. Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella tyhjien asuntojen määrä kasvoi maaliskuuhun verrattuna lähes kaikissa kaupungeissa. Kasvu oli jyrkintä Turussa, jossa tyhjien asuntojen osuus koko kannasta nousi kesäkuussa yli 10 prosenttiin. Myös Turkuun on kuluvan vuoden alkukuukausina valmistunut runsaasti uutta vuokra-asuntotarjontaa.

 

Tiedot perustuvat KTI:n neljännesvuosittain päivitettävään asuntovuokratietokantaan. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.3. – 1.6.2024 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.6. voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa lähes 100 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuvat kaikkiaan yli 7900 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 17 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan syyskuussa, ja se kattaa 2.6. – 1.9.2024 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Tiedote 3.6.2024, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa nimellisesti 3,6 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Reaalisesti myynti kasvoi 0,8 prosenttia. Kävijämäärä kasvoi 5,6 prosenttia verrattuna vuoden 2023 ensimmäiseen neljännekseen. Huhtikuun 2023 ja maaliskuun 2024 välisenä aikana nimellinen kokonaismyynti oli 4,5 prosenttia edeltävää 12 kuukauden tarkastelujaksoa korkeampi.

Kauneus- ja hyvinvointipalvelujen sekä kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti jatkaa kasvuaan

Kauppakeskusten eri toimialoista vahvimmin ovat viime vuosina kasvaneet kauneus- ja hyvinvointipalvelujen sekä kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti. Kummankin toimialan myynnin kasvu nousee sekä kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä että vuositasolla kaksinumeroisiin lukemiin. Myös päivittäistavarakaupan ja tavaratalomyynnin nimellinen 5,6 prosentin kasvu ylittää vuotuisen inflaatiovauhdin. Kauppakeskusten kahviloiden ja ravintoloiden myynnin nimellinen muutos jäi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttiin. Negatiivisia kasvulukuja kirjattiin ensimmäisellä vuosineljänneksellä muodin ja asusteiden, vapaa-ajan tuotteiden sekä sisustuksen ja kodintarvikkeiden myyntiin.

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste yli 95 prosenttia

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli maaliskuun lopussa koko maassa keskimäärin 95,2 prosenttia, eli lähes samalla tasolla kuin vuoden 2023 lopussa. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana liiketilojen käyttöaste laski hienoisesti suurten kaupunkien kauppakeskuksissa, mutta oli edelleen pääkaupunkiseudulla yli 95 ja muilla suurilla kaupunkiseuduilla yli 96 prosenttia. Vastaavasti muun Suomen kauppakeskusten käyttöaste nousi yli 94 prosenttiin, jolla tasolla se on viimeksi ollut vuonna 2016.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 49 kauppakeskusta. Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

Lisätietoja:
Mikko Östring, johtaja, toimitilat, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli, puh. 050 3018 933 
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Niitty, Sello HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, REDI, Ruoholahti, Tripla KAUNIAINEN Grani VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä KEMPELE Zeppelin KUOPIO Matkus LAHTI Karisma, Trio RAISIO Mylly TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina TURKU Hansa, Skanssi YLÖJÄRVI Elo
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman KERAVA Karuselli KOTKA Pasaati KOUVOLA Veturi LAPPEENRANTA IsoKristiina LOHJA Lohi MIKKELI Stella PORI IsoKarhu, Puuvilla ROVANIEMI Revontuli, Sampokeskus SALO Plaza TORNIO Rajalla På Gränsen VAASA Espen

Julkaistu 15.5.2024

 Kiinteistökauppamarkkinoilla kuluva vuosi on käynnistynyt ennätyshiljaisen viime vuoden tapaan varsin hitaasti. Sijoituskiinteistöjen markkina-arvot ovat kautta linjan laskeneet. Arvojen laskun arvioidaan hiljalleen lähentävän ostajien ja myyjien hintanäkemyksiä ja edesauttavan kaupankäynnin viriämistä, mutta vain jos korot lähtevät odotettuun laskuun. Nykyinen taloustilanne varjostaa myös vuokramarkkinoiden tilannetta. Toimistokiinteistöjen kysyntää painaa sekä heikko talouskehitys että yritysten vähenevä tilatarve, mikä heikentää toimistokiinteistöjen asemaa sijoitusmarkkinoilla. Vuokra-asuntomarkkinoita painaa pääkaupunkiseudun asuntojen ylitarjonta, joka helpottunee melko pian uudisrakentamisen vähyyden myötä. Vahvin sijoituskysyntä on alkuvuonna kohdistunut liike- ja tuotannollisiin kiinteistöihin.    

Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen kauppavolyymi jäi puoleen miljardiin euroon 

KTI:n transaktioseurannassa vuoden 2024 ensimmäisen vuosineljänneksen kiinteistökauppavolyymi jäi alle puoleen miljardiin euroon. Huhtikuun lopun tilanteessakin jäätiin vielä selkeästi alle 600 miljoonan euron, joka on lähes 10 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa vähemmän. Alkuvuoden kiinteistökaupat on tehty pääosin yksittäisistä kohteista, ja suurimmatkin transaktiot asettuvat 50–70 miljoonan euron kokoluokkaan. Eniten kauppoja on tehty yksittäisistä liike- ja tuotannollisista kiinteistökohteista. Asuntokiinteistöjen osuus on huomattavasti muutamia viime vuosia matalampi. Toimistokiinteistöistä ei ole tälle vuodelle kirjattu kuin yksi merkittävämmän kokoluokan kauppa, ja yhteiskuntakiinteistöjenkin kauppoja vain muutamia. Ulkomaisten sijoittajien osuus alkuvuoden kaupoista on vajaa kolmannes.    

Odotukset kaupankäynnin kehityksestä nousujohteisia 

Rakli-KTI Toimitilabarometrissa enemmistö vastaajista odottaa sekä koti- että ulkomaisen sijoittajakysyntään selkeää kasvua seuraavien 12 kuukauden aikana. Toimitilamarkkinoilla kysyntää löytynee vahvimmin liike- ja tuotannollisiin kohteisiin, kun taas toimistokiinteistöjen houkuttelevuus nähdään selkeästi heikompana. Kaupankäynnin vilkastuminen edellyttää kuitenkin korkojen odotetun laskun toteutumista. Velkarahoituksen saatavuuden kiinteistösijoituksiin arvioidaan helpottuneen viime syksystä, mikä myös osaltaan edesauttaa kaupankäynnin viriämistä.      

Helsingin keskustan toimistovuokrat nousivat 4,2 prosenttia, mutta vajaakäyttö pysyy korkeana 

KTI:n Helsingin keskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi 4,2 prosenttia kevään 2023 ja 2024 välisenä aikana. Myös ydinkeskustasta löytyy nyt kuitenkin runsaasti tyhjää toimistotilaa: maaliskuun lopun tilanteessa keskusta-alueen vajaakäyttöaste oli yli 14 prosenttia, eli lähes yhtä korkealla kuin koko pääkaupunkiseudulla keskimäärin. Tilankäyttäjien vähenevä tilatarve ja kiristyvät laatuvaatimukset mahdollistavat parhaiden tilojen vuokrien nousun sitkeästä vajaakäytöstä huolimatta. Jatkuva ja kärjistyvä polarisaatio ylläpitää myös toimistojen uudisrakentamista, ja maaliskuun lopun tilanteessa pääkaupunkiseudulle oli rakenteilla yli 160 000 uutta toimistoneliötä, joista yli 120 000 neliötä on valmistumassa kuluvana vuonna. 

Tuotannollisten kiinteistöjen asema kiinteistösijoitusmarkkinoilla vahva  

Pääkaupunkiseudulle ja ympäristökuntiin on viime vuosina rakennettu vilkkaasti uusia tuotanto-, logistiikka- ja varastokiinteistöjä. Maaliskuun lopun tilanteessa uutta tuotannollista tilaa oli rakenteilla lähes 370 000 neliötä. Tuotannollisten kiinteistöjen vuokra- ja vajaakäyttöodotukset pysyttelevät selkeästi toimisto- ja liikekiinteistöjä positiivisempina. Liikekiinteistöjen markkinakehitys on jo vuosia ollut mollivoittoinen kuluttajakäyttäytymisen muutoksen painamana, jota koronapandemia vielä osaltaan kärjisti. Liiketilojen vuokraodotukset ovat edelleen varsin maltillisia, mutta käyttöasteet pysyttelevät korkeina. Kiinteistökauppamarkkinoilla liikekiinteistöjen houkuttelevuus näyttää viime kuukausina vahvistuneen, kun jo vuosia laskeneet markkina-arvot helpottavat ostajien ja myyjien yhteisen hintanäkemyksen löytymistä. Sijoittajat ovat kuitenkin edelleen varsin valikoivia.    

Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntojen vajaakäyttö korkea, mutta tarjonnan kasvu hidastuu 

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi laski maaliskuun 2023 ja 2024 välisenä aikana pääkaupunkiseudulla keskimäärin tasan prosentin. Tarjonnan vahva kasvu painaa vuokrien kehitystä: vuonna 2023 pääkaupunkiseudulle valmistui ennätysmäärä, yli 7000 uutta vuokra-asuntoa kokonaan vuokrakäyttöön tarkoitettuihin rakennuksiin, ja keskimääräiset käyttöasteet painuivat 90 prosentin tuntumaan. Uusien vapaarahoitteisten vuokra-asuntohankkeiden aloitukset ovat kuitenkin korkojen nousun ja vuokramarkkinoiden heikon kehityksen myötä hyytyneet lähes kokonaan. Tarjonnan kasvu on siksi hidastumassa merkittävästi. Pääkaupunkiseudun vahvan väestönkasvun odotetaan tarjonnan hidastumisen myötä vahvistavan vuokrien nousuedellytyksiä lähiaikoina. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa vuokra-asuntomarkkinoiden tilanne pysyy huomattavasti vahvempana. 

Tuottovaatimukset tasaantumassa 

Kiinteistösijoitusten tuottovaatimukset lähtivät korkojen nousun myötä kasvuun ennätysmatalilta tasoiltaan vuoden 2022 loppupuolella. Rakli-KTI Toimitilabarometrissa tuottovaatimukset osoittavat jo varovaisia tasaantumisen merkkejä – mutta vain valikoidusti. Hyväsijaintisen ja laadukkaan asuntokiinteistön nettotuottovaatimus noteerattiin barometrissa nyt 4,2 prosenttiin ja liikekiinteistön tasan prosenttiyksikön korkeammaksi. Molemmat ovat 0,1 prosenttiyksikköä matalampia kuin puoli vuotta sitten. Sen sijaan toimistokiinteistöjen tuottovaatimukset jatkoivat nousuaan: Helsingin keskustassa noteeraus oli nyt 5,1 prosenttia, joka on 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime syksynä. Toimistokiinteistön nettotuottovaatimus on viimeksi ollut tällä tasolla vuonna 2015. Samaten yhtä kapea marginaali toimisto- ja liikekiinteistöjen välillä on nähty viimeksi noin vuosikymmen sitten. Hiljaisilla kauppamarkkinoilla tuottovaadetasoista on kuitenkin hyvin vähän varsinaista markkinaevidenssiä.    

Lue lisää kiinteistömarkkinoiden tilanteesta ja näkymistä tänään julkaistusta KTI Markkinakatsauksesta. Lataa KTI Markkinakatsaus alta.

Lisätietoja:

Hanna Kaleva, KTI, 040 5555 269 
Mikko Östring, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli, 050 301 8933 
Julia Ruotsi, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli, 0503273660 

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 15.5.2024 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä huhtikuussa toteutettuun Rakli-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 46 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista. 

19.4.2024

KTI:n ylläpitokustannusindeksin mukaan toimistokiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat 1,9 prosenttia vuonna 2023. Kun indeksistä poistetaan vuotuisten korjauskustannusten vaikutus, nousi indeksin muutos 2,2 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla ylläpidon kokonaiskustannukset nousivat keskimäärin 2,3 prosenttia ja muualla maassa 1,5 prosenttia.

Kokonaiskustannuksia nosti ylläpitoon sisältyvien palvelukustannusten – käytön ja huollon, siivouksen ja ulkoalueiden hoidon – keskimääräinen 5,8 prosentin nousu. Myös kiinteistövero nousi koko maassa keskimäärin 5,8 prosenttia.

Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannusten nousua puolestaan hillitsi energiakustannusten 2,6 prosentin lasku. KTI:n indekseissä energiakustannuksiin sisältyy lämmitys- ja sähköenergian sekä veden kustannukset. Energiakustannusten lasku johtui etenkin lämmitysenergian kulutuksen selkeästä vähenemisestä sekä sähkön hinnan laskusta vuoteen 2022 verrattuna. Lämmitysenergian mitattu kulutus laski pääkaupunkiseudulla tasan kuusi ja muualla Suomessa reilut kolme prosenttia. Ilmatieteen laitoksen lämmitystarveluvut pysyivät suurissa kaupungeissa melko vakaina vuoteen 2022 verrattuna, joten energiankulutuksen väheneminen selittynee pääosin kiinteistönomistajien säästö- ja energiatehokkuustoimilla. Osaltaan säästöihin kannusti lämmitysenergian hinta, joka nousi pääkaupunkiseudulla peräti 14,8 prosenttia ja muualla Suomessa lähes seitsemän prosenttia. Sähkön kulutus pieneni keskimäärin 1,8 prosenttia, ja lisäksi sähköenergian hinta laski yli kymmenen prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannusindeksit perustuvat KTI Ylläpitokustannusvertailun aineistoihin. Aineisto koostuu ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannus- ja energiankulutustiedoista. Tiedot kattavat kiinteistönomistajan vastuulla olevat kiinteistöjen hoitokulut. Vuoden 2023 aineistossa oli 340 toimistokiinteistöä.

8.4.2024

KTI:n ylläpitokustannusindeksin mukaan asuinkerrostalojen ylläpidon kokonaiskustannukset nousivat keskimäärin 3,0 prosenttia vuonna 2023. Kustannukset ilman vuosikorjauskustannuksia nousivat 4,7 prosenttia. Nousu oli voimakkainta pääkaupunkiseudulla, jossa kustannukset ilman korjauksia nousivat 5,7 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna.

Kustannusten nousu johtui ennen kaikkea energiakustannuksista, jotka nousivat koko maassa keskimäärin 6,6 prosenttia. KTI:n indekseissä energiakustannuksiin sisältyy lämmityksen, sähkön sekä veden kustannukset. Energiakustannusten nousu johtui yksinomaan hintojen noususta: lämmitysenergian mitattu kulutus kasvoi vain 0,4 prosenttia ja sähkön ja veden kulutukset puolestaan laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Lämmitysenergian hinta nousi koko maassa keskimäärin 10 prosenttia ja veden hinta lähes kuusi prosenttia. Energiakustannusten nousu oli voimakkainta pääkaupunkiseudulla, jossa lämmitysenergian hinta nousi lähes 11 prosenttia ja veden hinta lähes 10 prosenttia. KTI:n indeksissä lämmitys- ja sähköenergian sekä veden hintaa kuvataan jakamalla vuotuiset toteutuneet kustannukset mitatulla kulutuksella.

Kiinteistöjen ylläpitoon sisältyvien palvelujen – käytön ja huollon, siivouksen sekä ulkoalueiden hoidon – kustannukset nousivat koko maassa keskimäärin 1,2 prosenttia vuonna 2023. Myös palvelukustannukset nousivat eniten pääkaupunkiseudulla, 2,4 prosenttia.

Asuinkerrostalojen kiinteistöverokustannus nousi keskimäärin 5,1 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteistövero nousi pääkaupunkiseudulla hieman alle neljä prosenttia, kun pääkaupunkiseudun ulkopuolella nousu oli lähes kuusi prosenttia.

Tiedot pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailupalvelun aineistoista laskettaviin KTI Ylläpitokustannusindekseihin. Tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista vuotuisista ylläpitokustannuksista. Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuoden 2023 indeksien taustalla oli KTI:n aineistossa olevat yli 2000 vuokra- tai asumisoikeuskäytössä olevaa kerrostalokiinteistöä, joista indeksien laskentaan tarvittavat kahden peräkkäisen vuoden tiedot löytyvät noin 1600 kohteesta.

Ylläpitokustannusindeksit lasketaan eri alueille ja alueellisten indeksien avulla lasketaan koko Suomen indeksit alueiden rakennuskannan mukaan painotettuna. Indeksien laskenta perustuu peräkkäisinä vuosina aineistossa mukana olleiden kohteiden kustannusten muutoksiin.

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava vuokraindeksi nousi pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,4 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna aikavälillä 2.12.2023-1.3.2024 alkaneissa vuokrasopimuksissa. Helsingissä ja Espoossa vuokrat nousivat 0,5 prosenttia, kun taas Vantaalla nousu jäi 0,2 prosenttiin. Uusien vuokrasopimusten vuosimuutos on kuitenkin pääkaupunkiseudulla edelleen negatiivinen, keskimäärin -1,0 prosenttia.

Muissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa uusien sopimusten vuokrat nousivat keskimäärin 0,6 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuokrien nousu jatkui vahvimpana Oulussa, jossa neljännesvuosimuutos oli 1,5 prosenttia. Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä vuokrien nousu oli puolen prosentin tuntumassa ja Kuopiossa ja Lahdessa 0,2 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuositasolla vuokrat nousivat pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa keskimäärin 1,7 prosenttia.

Vuokra-asuntotarjonta jatkoi kasvuaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mikä näkyy tyhjien vuokra-asuntojen määrän nousuna. Maaliskuun ensimmäisen päivän tilanteessa KTI:n seuraamasta vuokra-asuntokannasta oli pääkaupunkiseudulla tyhjillään 10,4 prosenttia, kun osuus vielä joulukuun alussa oli selkeästi alle kymmenen prosentin. Tyhjien asuntojen osuus nousi joulukuuhun verrattuna myös kaikissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa, mutta pysyi selkeästi pääkaupunkiseutua matalampana, keskimäärin 5,4 prosentissa. Tyhjien asuntojen osuus ylitti seitsemän prosenttia Turussa ja Lahdessa, ja pysyi matalimpana Oulussa, alle neljässä prosentissa.    

KTI:n koko voimassa olevaa vuokrasopimuskantaa kuvaavan asuntovuokraindeksin nousu jatkui uusien sopimusten indeksin muutosta ripeämpänä, mutta edelleen selkeästi yleistä hintatason muutosta maltillisempana. Pääkaupunkiseudulla kaikkien vuokrasopimusten indeksi nousi keskimäärin 0,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vuosimuutos oli Helsingissä ja Espoossa 0,5 prosenttia ja Vantaalla 0,1 prosenttia. Muissa suurissa kaupungeissa vuokrat nousivat keskimäärin 2,5 prosenttia. Tampereella vuokrat nousivat tasan kolme prosenttia ja Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä vuosimuutos vaihteli 2,5 prosentin molemmin puolin. Kuopiossa ja Lahdessa vuokrien nousu jäi selkeästi matalammaksi, 1,5 prosentin tuntumaan. Kaikkien vuokrasopimusten indeksiin vaikuttaa sopimuskannan uusiutumisen lisäksi olemassa oleviin sopimuksiin tehdyt indeksikorotukset.

 

Tiedot perustuvat KTI:n neljännesvuosittain päivitettävään asuntovuokratietokantaan. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.12.2023. – 1.3.2024 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset sekä kaikki 1.3. voimassa olleet vuokrasopimukset, joita oli KTI:n tietokannassa kaikkiaan yli 100 000. Yhdeksän suurimman kaupungin uusia vuokrasopimuksia kuvaavat indeksit pohjautuivat kaikkiaan lähes 8400 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 20 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan kesäkuussa, ja se kattaa 2.3. – 1.6.2024 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

KTI on yhdessä keskeisten kiinteistörahastomanagerien sekä Raklin kanssa tänään julkaissut vuoden kevään 2023 Erikoissijoitusrahastokatsauksen. Katsaus sisältää vuoden 2022 keskeisimmät tiedot ja tunnusluvut kiinteistöihin sijoittavista erikoissijoitusrahastoista.

Continue reading

The Finnish Property Market 2024 -raportti on julkaistu.

Tutustu tiivistelmään täältä.

Lataa sähköinen ja maksuton The Finnish Property Market 2024 -raportti kokonaisuudessaan täältä.

Painettujen raporttien tilaukset ja muut asiat: ota yhteyttä osoitteeseen kti@kti.fi tai puh. 020 7430 130.

Lehdistötiedote 6.3.2024

Ammattimaisten kiinteistösijoittajien omistamien kiinteistöjen kokonaistuotto vajosi -2,7 prosenttiin vuonna 2023. Sijoituskiinteistöjen markkina-arvot laskivat keskimäärin 7 prosenttia.  Kiinteistöjen vuotuinen nettotuottoaste kääntyi lähes vuosikymmenen kestäneen laskun jälkeen nousuun ja oli 4,6 prosenttia vuonna 2023.

KTI Kiinteistöindeksin tulokset perustuvat 51 ammattimaisesti hallinnoituun kiinteistösijoitussalkkuun, joiden yhteisarvo on noin 37 miljardia euroa. Indeksi kattaa 39 prosenttia Suomen ammattimaisesta kiinteistösijoitusvarallisuudesta. KTI Kiinteistöindeksi kuvaa koko vuoden omistettujen kiinteistöjen kokonaistuottoa, joka muodostuu toteutuneesta nettotuotosta sekä markkina-arvojen muutoksesta.

Ensimmäinen negatiivinen kokonaistuotto KTI Kiinteistöindeksin historiassa

Vuodelta 2023 kirjattu tulos oli ensimmäinen negatiivinen kokonaistuotto Kiinteistöindeksin yli 20-vuotisessa historiassa. Kiinteistöjen markkina-arvot laskivat kaikilla kiinteistösektoreilla, kun nouseva korkotaso nosti kiinteistösijoitusten tuottovaatimuksia ja epävarmuus hiljensi kiinteistösijoitusmarkkinat. Kiinteistösijoitusten nettotuottoasteet puolestaan nousivat, kun indeksikorotukset nostivat euromääräisiä vuokria. Myös laskevat markkina-arvot tukivat nettotuottoasteen nousua.

Asuntokiinteistöjen arvojen lasku jatkui

Asuntokiinteistöt ovat ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurin sektori noin 35 prosentin osuudellaan koko kiinteistösijoitusvarallisuudesta. Asuntokiinteistöjen kokonaistuotto oli negatiivinen toista vuotta peräkkäin ja painui edellistä vuotta matalammaksi, -3,9 prosenttiin vuonna 2023. Asuntokiinteistöjen markkina-arvot ovat Kiinteistöindeksissä laskeneet nyt keskimäärin lähes 13 prosenttia vuoden 2021 lopun huipustaan. Markkina-arvoja painaa ennen kaikkea tuottovaatimusten nousu: Kiinteistöindeksissä asuntokiinteistöjen nettotuottovaatimukset ovat nousseet reilusti yli prosenttiyksiköllä viimeisen parin vuoden aikana. Asuntojen nettotuottoaste nousi hivenen edellisestä vuodesta, kun euromääräiset vuokrat nousivat ja markkina-arvot laskivat. Toisaalta heikko, alle 93 prosentin keskimääräinen käyttöaste ja kohonneet ylläpitokustannukset painoivat nettotuottoja. Uuden ja laadukkaan vuokra-asuntotarjonnan kasvu sekä vuodesta 2022 voimakkaasti hiljentynyt rakentaminen vahvistavat uskoa asuntovuokrien nousuun ja käyttöasteiden kohenemiseen lähitulevaisuudessa.

Toimistokiinteistöjen kokonaistuotto kaikkien aikojen matalin

Toimistokiinteistöjen kokonaistuottoaste painui Kiinteistöindeksin historian kaikkien aikojen matalimmaksi sektorikohtaiseksi vuosituotoksi -7,1 prosenttiin, kun markkina-arvojen prosentuaalinen lasku ylsi kaksinumeroisiin lukemiin. Arvojen lasku oli jyrkintä parhailla sijainneilla, joissa tuottovaatimukset nollakorkoaikoina painuivat matalimmiksi, ja joihin nyt puolestaan kohdistuu suurimpia nousupaineita. Toimistotiloja vaivaava kysynnän epävarmuus painaa osaltaan markkina-arvoja ja tilojen vuokrattavuus edellyttää omistajilta jatkuvia investointeja. Kysynnän muutosta kuvaa myös tyhjien toimistotilojen korkeana pysyttelevä määrä: Kiinteistöindeksissä toimistojen keskimääräinen käyttöaste laski 83 prosenttiin vuonna 2023.

Liike- ja tuotannollisten kiinteistöjen kokonaistuotot pysyivät positiivisina

Liikekiinteistöjen kokonaistuotto oli 1,8 prosenttia vuonna 2023. Sekä kauppakeskus- että muiden liikekiinteistöjen markkina-arvot laskivat, mutta liikekiinteistöjen arvojen  lasku jäi kaikkia muita sektoreita maltillisemmaksi. Kohtuullisina pysytelleet nettotuottoasteet pitivät kokonaistuoton etumerkin positiivisena. Liikekiinteistöjen markkina-arvojen vuoden 2023 laskua pehmensi jo vuosia jatkunut alavireinen kehitys etenkin kauppakeskuskiinteistöissä.

Tuotannolliset kiinteistöt, eli erityyppiset logistiikka-, tuotanto- ja varastokohteet nousivat niukasti parhaiten tuottavaksi kiinteistösektoriksi 1,9 prosentin kokonaistuotollaan. Nousseiden tuottovaatimusten vaikutus jäi tuotannollisissa kiinteistöissä muita sektoreita vähäisemmäksi ja myös vuokraodotukset ovat muita sektoreita positiivisempia. Tuotannollisille kiinteistöille tyypilliset korkeat nettotuottoasteet tukivat osaltaan kokonaistuottoa. Sektori oli tuottovertailun kärjessä jo kolmatta vuotta peräkkäin.     

Myös yhteiskuntakiinteistöjen kokonaistuotto painui lievästi negatiiviseksi

Viime vuosina vahvasti kasvanut yhteiskuntakiinteistöjen sektori sisältää esimerkiksi erilaisia asumispalvelu-, opetus- ja terveydenhuollon kiinteistöjä. Myös yhteiskuntakiinteistöissä markkina-arvojen lasku painoi kokonaistuoton negatiiviseksi, -1,4 prosenttiin vuonna 2023. Eniten laskivat terveydenhuollon kiinteistöjen markkina-arvot, ja puolestaan parhaiten pintansa pitivät opetuskiinteistöjen arvot. Korkea, yli 98 prosentin käyttöaste ja vuokrien nousu ylläpitivät sektorin nettotuottotasoa.  

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, 040 5555 269

KTI Kiinteistötieto Oy on puolueeton asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa markkinainformaatio- ja asiantuntijapalveluja kiinteistöalan ammattimaisille toimijoille.

Tiedote 4.3.2024, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi loka-joulukuussa nimellisesti 3,2 prosenttia vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kävijöitä kauppakeskuksissa oli 4,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kävijämäärä kasvoi pääkaupunkiseudun kauppakeskuksissa muuta maata enemmän. Kokonaismyynnin kasvun alueelliset erot olivat pienet.  

Koko vuoden 2023 kokonaismyynti kasvoi kauppakeskuksissa nimellisesti 6,2 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna. Reaalisesti vuoden 2023 kokonaismyynti jäi 0,1 prosenttia vuotta 2022 matalammaksi. Kävijämäärä kasvoi 8,7 prosenttia. Koronarajoitukset painoivat vielä vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen vertailulukuja. Koronaa edeltävään vuoteen 2019 verrattuna kauppakeskusten kokonaismyynti oli nimellisesti tasan kuusi prosenttia korkeampi vuonna 2023, mutta kävijöitä oli edelleen yli neljä prosenttia vähemmän. 

”Vuoden 2023 tilastot osoittavat kauppakeskusten pitäneen vahvan asemansa.  Lähes 9 prosentin kävijämäärän kasvu toi luvut lähelle koronaa edeltävää vuotta 2019, mitä voidaan pitää erinomaisena tuloksena. Kuluttajat harkitsevat edelleen tarkasti mitä ostavat, ja tämä näkyy toimialakohtaisessa myynnintarkastelussa, mutta yli 6 prosentin kokonaismyynnin kasvua voidaan pitää hyvänä saavutuksena haasteellisena aikana. Kauppakeskukset lähtevät kuluvaan vuoteen hyvistä lähtökohdista”, toteaa Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n puheenjohtaja Mika Ohenoja. 

Kauneus- ja hyvinvointipalvelujen sekä kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti kasvoi eniten

Kauppakeskusten eri toimialoista eniten sekä vuoden viimeisellä neljänneksellä että koko vuoden aikana kasvoivat kauneus- ja hyvinvointipalvelujen sekä kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti. Näiden toimialojen myynnin nimellinen vuosikasvu ylitti 13 prosenttia. Inflaatiovauhtia korkeampaa vuosikasvua raportoitiin myös kahviloiden ja ravintoloiden, viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen sekä päivittäistavaroiden ja tavaratalokaupan myyntiin. Kauppakeskusten merkittävistä toimialoista vapaa-ajan tuotteiden, sisustamisen ja kodintavaroiden sekä muodin ja asusteiden myynnin kasvu jäi puolestaan selkeästi inflaatiota heikommaksi. Kaikilla näillä toimialoilla viimeisen vuosineljänneksen myynti pieneni myös nimellisesti edelliseen vuoteen verrattuna.  

Suurten kaupunkien kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste yli 96 prosenttia

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli vuoden lopussa koko maassa keskimäärin 95,5 prosenttia, eli täsmälleen samalla tasolla kuin syyskuussa. Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten liiketiloista oli vuoden lopussa käytössä 96 prosenttia, ja muiden suurten kaupunkien keskuksissa käyttöaste jatkoi nousuaan ja oli yli 97 prosenttia. Pienempien kaupunkiseutujen kauppakeskuksissa käyttöaste pysyi ennallaan hieman alle 93 prosentissa. Kauppakeskusten muissa tiloissa vajaakäyttöä on liiketiloja enemmän, ja koko maassa kaikkien tilojen keskimääräinen käyttöaste oli vuoden lopussa hieman alle 94 prosenttia. 

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 50 kauppakeskusta. Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

Lisätietoja:
Mikko Östring, johtaja, toimitilat, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry / toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 050 3018 933 
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Niitty, Sello HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, REDI, Ruoholahti, Saari, Tripla KAUNIAINEN Grani VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni  
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä KEMPELE Zeppelin KUOPIO Matkus LAHTI Karisma, Trio RAISIO Mylly TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina TURKU Hansa, Skanssi YLÖJÄRVI Elo
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman KERAVA Karuselli KOTKA Pasaati KOUVOLA Veturi LAPPEENRANTA IsoKristiina LOHJA Lohi MIKKELI Stella PORI IsoKarhu, Puuvilla ROVANIEMI Revontuli, Sampokeskus SALO Plaza TORNIO Rajalla På Gränsen VAASA Espen