Tiedote 9.3.2026, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Kauppakeskuksissa oli vilkas viime vuosi, sillä niin kokonaismyynti kuin kävijämäärät jatkoivat kasvuaan. Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi nimellisesti keskimäärin 1,4 prosenttia vuonna 2025. Myynnin kasvu kiihtyi jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, ja loka-joulukuun kokonaismyynti oli 2,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Viimeisen vuosineljänneksen kasvua vauhditti etenkin vilkas lokakuu, jolloin myynti kasvoi 4,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten myynti kasvoi hieman muuta Suomea enemmän vuonna 2025, jolloin kasvu oli 1,9 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä kasvu ylsi 3 prosenttiin. Inflaatiokorjattuna vuoden 2025 kokonaismyynti oli koko maassa keskimäärin 1,1 prosenttia vuotta 2024 korkeampi.

Kävijöitä kauppakeskuksissa oli vuonna 2025 tasan kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kävijämäärän kasvu kiihtyi vuoden loppua kohden ja loka-joulukuun kävijämäärä oli koko maassa keskimäärin kolme prosenttia vuoden 2024 vastaavaa ajanjaksoa korkeampi.

Myös kävijämäärän kasvu oli pääkaupunkiseudulla muuta maata vahvempaa: viimeisellä neljänneksellä pääkaupunkiseudun kauppakeskusten kävijämäärä nousi 3,7 prosenttia ja koko vuonna 2,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.   

”Kauppakeskusten myynti- ja kävijämäärien kasvu kiihtyi kohti loppuvuotta ja inflaatiokorjattu kokonaismyynti koko vuodelta 2025 oli positiivinen. Tämä kertoo kauppakeskusten vahvasta suorittamisesta myös hieman haastavammassa markkinatilanteessa. Erityisesti kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti on ollut koko vuoden vahvaa, mutta myös kauppakeskusten suurimman toimialan eli päivittäistavaran ja tavaratalokaupan myynti kasvoi. Kauppakeskusten aktiivisen johtamisen sekä kävijämäärien ja myynnin kasvun ansiosta kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste pysyi korkeana”, sanoo Suomen Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Vakula.

Kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti reippaassa nousussa

Kauppakeskusten suurista toimialoista kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti on kasvanut ripeästi viime vuosina. Toimialan koko vuoden 2025 myynti oli 6,8 prosenttia edellistä vuotta korkeampi.

Muista toimialoista sekä kauneus- ja hyvinvointipalvelujen että kahviloiden ja ravintoloiden myynti kasvoi 3,5 prosenttia vuonna 2025. Kahviloiden ja ravintoloiden myynnin kasvu oli ripeää erityisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin toimialan myynti oli 4,7 prosenttia edellistä vuotta korkeampi.

Kauppakeskusten suurimman toimialan, päivittäistavaroiden ja tavaratalokaupan myynti, jatkoi tasaista kasvuaan, ja oli viimeisellä neljänneksellä 1,9 ja koko vuonna 1,6 prosenttia edellistä vuotta korkeampi.

Muodin ja asusteiden toimialan myynti jatkoi kauppakeskuksissa laskuaan ja oli koko vuonna reilut neljä prosenttia pienempi kuin vuonna 2024. Toimialan osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä on pienentynyt tasaisesti ja oli 12 prosenttia vuonna 2025. Myös vapaa-ajan tuotteiden myynnin lasku jatkui vuonna 2025.

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste pysyttelee vahvana

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli vuoden 2025 lopussa koko maassa keskimäärin 96,4 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin syyskuun lopun tilanteessa. Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten käyttöaste pysytteli lähellä koko maan keskiarvoa. Muiden suurten kaupunkiseutujen kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste vahvistui yli 98 prosenttiin. Myös pienempien kaupunkiseutujen käyttöaste oli syyskuun lopussa hivenen edellistä vuosineljännestä korkeampi, mutta pysytteli edelleen alle 95 prosentissa.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 52 kauppakeskusta. Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä, on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

Lisätietoja:
Mikko Östring, johtaja, toimitilat, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli / toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 050 301 8933
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269
Jukka Vakula, Vantaan Valo, toimitusjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtaja, puh. 040 761 7287
 

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Niitty, Sello HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Easton, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kamppi, Kämp Galleria, Malmin Nova, Redi, Ruohis, Tripla KAUNIAINEN Grani VANTAA Dixi, Jumbo, Kivis, Martinlaakson ostari, Tikkuri
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä KEMPELE Zeppelin KUOPIO Matkus LAHTI Karisma RAISIO Mylly TAMPERE Duo, Ratina, Tullintori, Westeri TURKU Hansa, Skanssi YLÖJÄRVI Elo  
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman KERAVA Karuselli KOTKA Pasaati KOUVOLA Veturi LAPPEENRANTA IsoKristiina LOHJA Lohi MIKKELI Akseli, Stella PORI Puuvilla PORVOO Lundi ROVANIEMI Revontuli, Sampokeskus SALO Plaza TORNIO Rajalla På Gränsen VAASA Espen

Tiedote 13.2.2026

KTI Kiinteistötieto Oy:n, Rakli ry:n ja erikoissijoitusrahastoja hallinnoivien yhtiöiden yhteistyössä tuottama kvartaalitunnuslukutaulukko tarjoaa näkymän kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen markkinatilanteeseen ja kehitystrendeihin Suomessa.

• Rakennettuihin kiinteistöihin ja tontteihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen GAV laski vuoden 2025 lopussa 9,0 miljardiin euroon (2024: 9,7 mrd €), mikä johtui sekä kiinteistöjen myynneistä ja niillä rahoitetuista lunastuksista että kiinteistöjen lievästä arvonlaskusta.
• Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden kaupankäyntivolyymi nousi vuoden viimeisellä neljänneksellä1,9 miljardiin euroon, ja koko vuoden transaktiovolyymi nousi lähes kaksinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna, 4,4 miljardiin euroon.  
• Erikoissijoitusrahastot pysyivät kiinteistömarkkinoilla nettomyyjinä ja niiden osuus myynneistä oli 11 %, ostoista vain 2 %.  
• Rahastojen 12 kk rullaava kokonaistuotto oli -0,5 %, koostuen 2 %:n tuotto-osuudesta ja -2,4 %:n arvonmuutoksesta. Kiinteistöjen arvot vakiintuivat vuoden toisella puoliskolla, jolloin arvonmuutostuotto oli keskimäärin 0,0 %.

Lue lisää tänään julkaistusta Q4-kvartaalitaulukosta.

KTI Erikoissijoitusrahastokatsaus 2025: Kvartaalitaulukko, Q4

Lisätietoja:
Kati Paatela
Johtaja, asiakkuudet ja palvelukonseptit
kati.paatela@kti.fi
044 571 6671

Julkaistu 23.12.2025

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi pääkaupunkiseudulla syys-joulukuussa alkaneissa sopimuksissa 0,3 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuokraindeksi on pysytellyt lähes muuttumattomana jo neljä perättäistä vuosineljännestä. Vuoden 2024 viimeiseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat ovat kuitenkin laskeneet 0,9 prosenttia. Viimeisimmällä vuosineljänneksellä vuokraindeksi nousi hivenen kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Vuosimuutos kipuaa juuri ja juuri positiiviseksi Espoossa, kun taas Helsingissä uusia vuokrasopimuksia tehtiin viimeisellä vuosineljänneksellä tasan prosentin ja Vantaalla 1,7 prosenttia matalampaan tasoon kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla.

Pääkaupunkiseudun asuntojen käyttöaste notkahti syksyllä kesän vilkkaiden kuukausien jälkeen hivenen ja oli joulukuun alun tilanteessa keskimäärin 93,4 prosenttia. Käyttöaste laski eniten Vantaalla, kun taas Helsingissä ja Espoossa käyttöaste pysytteli vakaana 94 prosentin tuntumassa.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa asuntovuokrat nousivat edelliseen vuosineljännekseen verrattuna eniten Turussa, Jyväskylässä ja Tampereella. Turussa viimeisen vuosineljänneksen reipas kehitys nosti myös indeksin vuosimuutoksen positiiviseksi 1,5 prosenttiin, ja myös Tampereella indeksi nousi yli prosentin edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuokrat jatkoivat laskuaan Oulussa ja Lahdessa, joissa kummassakin uusien vuokrasopimusten indeksin vuosimuutos asettui -3 prosentin tuntumaan.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkien vuokra-asuntojen käyttöaste vaihteli joulukuun alun tilanteessa Turun 94,4 ja Kuopion 96,5 prosentin välillä. Syyskuun alun tilanteeseen verrattuna käyttöasteet notkahtivat Tampereella ja Kuopiossa noin prosenttiyksiköllä, kun taas muissa kaupungeissa käyttöasteissa ei nähty muutoksia viimeisen vuosineljänneksen aikana. 

Tiedot perustuvat KTI:n neljännesvuosittain päivitettävään asuntovuokratietokantaan.
Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.9. – 1.12.2025 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.12.2025 voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa yli 105 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan lähes 9 000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 19 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan maaliskuussa, ja se kattaa 2.12.2025-1.3.2026 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Tiedote 7.11.2025

KTI Kiinteistötieto Oy:n, Rakli ry:n ja erikoissijoitusrahastoja hallinnoivien yhtiöiden yhteistyössä ensi kertaa tuottama kvartaalitunnuslukutaulukko tarjoaa näkymän kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen markkinatilanteeseen ja kehitystrendeihin Suomessa.

• Suomessa toimii 22 rakennettuihin kiinteistöihin ja tontteihin sijoittavaa erikoissijoitusrahastoa, joiden yhteenlaskettu bruttoarvo oli syyskuun 2025 lopussa 9,1 miljardia euroa.
• Markkinatilanne on edelleen haastava, mikä näkyy rahastojen arvojen laskuna sekä negatiivisina pääomavirtoina. Vuoden kolmannella neljänneksellä rahastojen bruttoarvo laski noin 170 miljoonalla eurolla.
• Kiinteistömarkkinan aktiviteetissa on kuitenkin nähtävissä elpymisen merkkejä, ja rahastot ovat pystyneet hallitusti myymään kiinteistöjään.
• Rahastojen 12 kuukauden rullaava kokonaistuotto oli keskimäärin -0,4 prosenttia. Tuotto muodostui 2 prosentin tuotto-osuudesta sekä -2,4 prosentin arvonmuutoksesta. Rahastojen arvojen lasku on hidastunut viimeisen vuoden aikana verrattuna kahteen edelliseen vuoteen. 

Lue lisää tänään julkaistusta kvartaalitaulukosta.

KTI Erikoissijoitusrahastokatsaus 2025: Kvartaalitaulukko

Lisätietoja:
Kati Paatela
Johtaja, asiakkuudet ja palvelukonseptit
kati.paatela@kti.fi
044 571 6671

Julkaistu 6.11.

Geopolitiikka on noussut viime vuosina yhdeksi kiinteistösijoittajien suurimmista huolenaiheista,
kun maailma on lyhyessä ajassa kohdannut useita odottamattomia tapahtumia. Sodat, hybridivaikuttaminen, poliittinen epävakaus sekä erilaiset kaupan esteet vaikuttavat perustavanlaatuisesti paitsi niiden keskiössä oleviin maihin ja markkinoihin, myös koko maailmanjärjestykseen ja talouteen. Suomen kiinteistömarkkinat ovat poikkeuksellisen riippuvaisia kansainvälisistä sijoituksista ja siksi alttiita globaalien pääomavirtojen muutoksille. Tämänvuotinen ”Mistä KiRa-ala puhuu” -katsauksemme keskittyy Suomen kiinteistömarkkinoiden asemaan ja tulevaisuuteen geopoliittisen myllerryksen keskellä. 

”Mistä KIRA-ala puhuu” -katsauksemme julkaistiin nyt yhdeksättä kertaa. Katsauksilla pyrimme herättämään keskustelua suurista, koko kiinteistö- ja rakennusalaan vaikuttavista kehitystrendeistä. Raportti on tuotettu Kiinteistöalan Koulutussäätiön tuella ja se julkaistiin 6.11. Kiinteistöalan Vuosiseminaarissa. Toivottavasti raportti löytää käyttöä ja herättää ajatuksia ja keskustelua myös muissa tilaisuuksissa ympäri vuoden. Otamme mielellämme vastaan palautetta raportista ja kuulemme mahdollisista ideoistanne tulevien katsaustemme aiheiksi. Kiitämme lämpimästi Kiinkoa katsauksen mahdollistamisesta ja kaikkia haastateltuja asiantuntijoita heidän arvokkaasta panoksestaan!

Lue ja lataa Mistä KiRa-ala puhuu 2025 -katsaus alta. Katsaus avautuu sinulle heti lomakkeen täyttämisen jälkeen. Saat myös katsauslinkin automaattisesti sähköpostiisi.

Tilaa ja lataa Mistä KiRa-ala puhuu 2025

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, 040 5555 26, hanna.kaleva@kti.fi

Julkaistu 5.11.2025

Suomen kiinteistömarkkinoilla on nähtävissä varovaisia elpymisen merkkejä pitkän hiljaiselon jälkeen. Vaikka epävarmuus jatkuu niin taloudessa kuin geopolitiikassakin, on kiinteistökauppojen volyymi kääntynyt nousuun lähinnä ulkomaisten sijoittajien vetämänä. Sijoittajat ovat kuitenkin edelleen valikoivia, ja kysyntä kohdistuu vahvimman tilakysynnän sektoreille ja kohteisiin.     

Kiinteistökauppavolyymi nousussa

Vuoden 2025 kolmen ensimmäisen neljänneksen kiinteistökauppavolyymi nousi lähes 2,5 miljardiin euroon, eli 45 prosenttia viime vuoden vastaavaa jaksoa korkeammaksi ja jo yli koko viime vuoden volyymin. Aktiviteetin nousu on pitkälti ulkomaisten sijoittajien vetämää: ulkomaisten sijoittajien osuus tammi-syyskuun kauppavolyymista nousi 58 prosenttiin, ja hankintojen euromäärä  lähes 40 prosenttia korkeammiksi kuin koko vuonna 2024. Kotimaisten sijoittajien aktiivisuus sen sijaan on pysynyt vaisuna, kun lähes kaikkiin sijoittajaryhmiin kohdistuu erilaisia paineita.

Tuottovaatimukset tasaantuneet ja rahoituksen saatavuus parantunut

Korkojen ja rahoitusmarkkinoiden vakiintuminen vahvistaa pohjaa kiinteistömarkkinoiden elpymiselle. Kiinteistösijoitusten nettotuottovaatimukset ovat tasaantuneet useimmilla sektoreilla, ja paikoin on nähty jopa pientä laskua. Helsingin keskustan prime-toimiston tuottovaatimus noteerattiin lokakuisessa Rakli-KTI Toimitilabarometrissa 5,5 prosentiin ja asuntokiinteistön 4,3 prosenttiin. Myös pankkirahoituksen saatavuus kiinteistöinvestointeihin on parantunut, joskin valikoivasti, ja alueelliset sekä kohde- ja toimijakohtaiset erot ovat suuria.  

Asunnot ja yhteiskuntakiinteistöt sekä koti- että ulkomaisten sijoittajien suosiossa 

Asunto- ja yhteiskuntakiinteistöjen yhteenlaskettu osuus vastaa puolta vuoden tähänastisista kiinteistökaupoista. Asuntokiinteistöjen kauppavolyymiä kasvattavat erityisesti kaksi suurta kesällä julkistettua salkkukauppaa. Yhteiskuntakiinteistösektorilla on kuluvana vuonna nähty useampia suurten yksittäisten kohteiden kauppoja, pääosin terveydenhuollon alueella. Myös liikekiinteistöihin kohdistuu kasvavaa, joskin valikoivaa kysyntää, ja niiden osuus kaikista kaupoista on noussut yli 20 prosenttiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2018.

Toimistomarkkinoiden haasteet jatkuvat  

Toimistokiinteistöjen markkinatilanne on edelleen haastava. Pääkaupunkiseudun vajaakäyttöasteet lyövät uusia ennätyksiä, ja kolmannen vuosineljänneksen lopussa toimistotiloista oli tyhjillään yli 17 prosenttia. Kauppavolyymi on pysynyt matalana, ja sektorin osuus kokonaisvolyymistä jää alle 10 prosenttiin. Parhaiden toimistotilojen vuokratasot ovat pysyneet vakaina, mutta kokonaismarkkina on edelleen paineessa etätyön ja talouden epävarmuuden vuoksi.

Vuokra-asuntojen käyttöasteet kohenevat, uudistuotanto vähäistä

Vuokra-asuntorakentaminen on jatkanut laskuaan, ja painottuu vahvasti valtion tukemaan tuotantoon. Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntojen käyttöasteiden trendi on kuitenkin ollut nouseva jo yli vuoden ja nousi syyskuussa 93,8 prosenttiin. Käyttöasteiden koheneminen on tapahtunut kuitenkin vuokrien kustannuksella, ja KTI:n uusia vuokrasopimuksia kuvaavan asuntovuokraindeksin vuosimuutos asettui kolmannella neljänneksellä pääkaupunkiseudulla -1,5 prosenttiin. Käyttöasteet kohenivat kesällä myös kaikissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa. Vuokrien kehitys jatkui vahvimpana Tampereella, jossa vuokrat ovat nousseet 1,6 prosenttia vuodessa.  

Lue lisää kiinteistömarkkinoiden tilanteesta ja näkymistä tänään julkaistusta KTI Markkinakatsauksesta. Lataa KTI Markkinakatsaus alta.

KTI Markkinakatsaus | Syksy 2025

TILAA ILMAINEN KATSAUS TÄÄLTÄ

Lisätietoja:

Hanna Kaleva, toimitusjohtaja 040 5555 269
Mikko Soutamo, johtava asiantuntija 050 5480 480

Julkaistu 30.9.2025

Kesän vilkkaat kuukaudet nostivat vuokra-asuntojen käyttöastetta kaikissa suurissa kaupungeissa. Pääkaupunkiseudun keskimääräinen käyttöaste oli KTI:n seuraamassa vuokra-asuntokannassa syyskuun alun tilanteessa 93,8 prosenttia. Kesäkuuhun verrattuna käyttöaste nousi 1,7 prosenttiyksikköä ja viime vuoden syyskuuhun verrattuna yli 2,5 prosenttiyksikköä. Helsingissä käyttöaste kipusi yli 94 prosenttiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon, ja myös Espoossa ja Vantaalla käyttöaste nousi 93 ja 94 prosentin välimaastoon.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista suurista kaupungeista käyttöaste oli korkein Tampereella ja Kuopiossa, joissa kummassakin käyttöaste oli 97 prosentin tuntumassa. Useimmissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kaupungeissa käyttöaste nousi kesän aikana useammalla prosenttiyksiköllä. Matalimmat käyttöasteet löytyivät nyt Turusta ja Oulusta, mutta niissäkin vuokrattuna oli lähes 95 prosenttia asuntokannasta.

Virkistyneestä kysynnästä huolimatta vuokrien kehitys jatkui alavireisenä. KTI:n uusia, kesä-syyskuussa alkaneita vuokrasopimuksia kuvaava vuokraindeksi laski pääkaupunkiseudulla keskimäärin 1,5 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vantaalla vuokrat laskivat lähes kolme prosenttia, Helsingissä reilun prosentin ja Espoossa noin puoli prosenttia. Pääkaupunkiseudun vuokraindeksi on laskenut yhtäjaksoisesti vuoden 2022 lopusta lähtien.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kaupungeissa uusien vuokrasopimusten vuokrat pysyivät keskimäärin ennallaan viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kaupunkien välillä oli kuitenkin merkittäviä eroja: Tampereella vuokrat nousivat 1,6 prosenttia, kun kaikissa muissa kaupungeissa vuokrat laskivat. Turussa indeksin vuosimuutos jäi lähelle nollaa. Suurista kaupungeista vuokrat ovat viimeisen vuoden aikana laskeneet eniten Oulussa ja Lahdessa.

Tiedot perustuvat KTI:n neljännesvuosittain päivitettävään asuntovuokratietokantaan. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.6. – 1.9.2025 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan KTI:n tietokanta kattaa yli 113 000 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Yhdeksän suurimman kaupungin uusia vuokrasopimuksia kuvaavat indeksit pohjautuvat kaikkiaan yli 11 000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 21 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan joulukuussa, ja se kattaa 2.9. – 1.12.2025 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Tiedote 17.9.2025

Suomessa toimii 22 kiinteistöihin ja tontteihin sijoittavaa erikoissijoitusrahastoa. Näiden rahastojen yhteenlaskettu bruttoarvo oli kesäkuun lopussa 9,3 miljardia euroa. Rahastojen arvojen lasku jatkui vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta hitaampana kuin parina edellisenä vuotena. Kiinteistömarkkinoiden kaupankäyntiaktiviteetti on kuluvana vuonna kasvanut, mikä mahdollistaa myös erikoissijoitusrahastoille hallitun ja tarkoituksenmukaisen kiinteistöjen myynnin.

KTI Erikoissijoitusrahastokatsaus kattaa kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen keskeiset tunnusluvut ja kehityksen kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Markkinatilanne haastaa edelleen rahastojen likviditeetin, kun sijoittajien rahasto-osuuksien lunastuspyyntöjen määrä ylittää sisään tulevat merkinnät. Kiinteistömarkkinoiden viriävä kaupankäyntiaktiviteetti helpottaa kuitenkin vähitellen myös erikoissijoitusrahastojen likviditeetinhallintaa.

Erikoissijoitusrahastot omistavat kiinteistöjä yhdeksän miljardin euron arvosta

KTI:n katsauksen mukaiset rahastot omistavat asunto-, toimitila- ja yhteiskuntakiinteistöjä sekä tontteja yhteensä noin yhdeksän miljardin euron arvosta. Rahastojen suomalaiset kiinteistöomistukset vastaavat noin yhdeksää prosenttia koko Suomen ammattimaisesta kiinteistösijoitusmarkkinasta. Kotimaisten sijoittajaryhmien omistuksista erikoissijoitusrahastojen osuus on noin 15 prosenttia. Valtaosa rahastojen kiinteistöomistuksista on Suomessa, vain kahdella rahastolla on sijoituksia myös muissa Pohjoismaissa.

Kiinteistömarkkinoiden kaupankäyntivolyymi kasvussa pariin edelliseen vuoteen verrattuna

KTI:n tilastoima kiinteistömarkkinoiden kaupankäyntivolyymi oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla 1,7 miljardia euroa, joka oli yli 30 prosenttia enemmän kuin vuoden 2024 tammi-kesäkuussa. Heinä- ja elokuussa julkistetut kaupat nostivat kuluvan vuoden volyymin hieman yli 2,3 miljardiin euroon, eli ohi koko vuoden 2024 tason. Volyymin nousu johtuu pääosin ulkomaisten sijoittajien aktiviteetin kasvusta. Erikoissijoitusrahastot näyttäytyivät vuoden ensimmäisellä puoliskolla kiinteistömarkkinoilla nettomyyjinä, kun niiden kiinteistömyynnit ylittivät uudet hankinnat noin 100 miljoonalla eurolla. Heinä-elokuussa julkaistut kaupat kasvattivat nettomyyntien määrää entisestään. Muutamat rahastot ovat kuitenkin myös kasvattaneet kiinteistösalkkujaan uusilla hankinnoilla kuluvan vuoden aikana.  

Erikoissijoitusrahastojen kokonaistuotto -1,3 prosenttia vuoden ensimmäisellä puoliskolla

Katsauksen kattamien rahastojen keskimääräinen kokonaistuotto tammi-kesäkuulta pysytteli edelleen negatiivisena -1,3 prosentissa. Rahasto-osuuksien arvot laskivat 3,3 prosenttia ja tyypillisesti ensimmäiselle vuosipuoliskolle ajoittuva tuotto-osuuksien maksu oli tasan kaksi prosenttia.    

Lue lisää tänään julkaistusta katsauksesta. Voit tilata maksuttoman katsauksen alla olevan linkin kautta. Lomakkeen täyttämisen jälkeen pääset suoraan katsaukseen. Saat myös katsauslinkin suoraan sähköpostiisi.

KTI Erikoissijoitusrahastokatsaus, syksy 2025

TILAA KATSAUS TÄÄLTÄ

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy
Puh: 040 5555 269