(kaikille julkiset raportit kursivoitu)

Tammikuu

• Transaktioseuranta, Q4/2023
• Rakennushankeseuranta, Q4/2023

Helmikuu

• Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksit, Q4/2023

Maaliskuu

• KTI Kiinteistöindeksi 2023
• The Finnish Property Market 2024
• Erikoissijoitusrahastokatsaus, kevät 2024
• Asuntovuokrat, Q1/2024

Huhtikuu

• Transaktioseuranta, Q1/2024
• Rakennushankeseuranta, Q1/2024
• Ylläpitokustannukset ja kulutukset 2023

Toukokuu

• KTI Markkinakatsaus, kevät 2024
• Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksit, Q1/2024
• Toimitilavuokrat, maaliskuu 2024

Kesäkuu

• Asuntovuokrat Q2/2024

Heinäkuu

• Transaktioseuranta, Q2/2024
• Rakennushankeseuranta, Q2/2024

Elokuu

• Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksit Q2/2024

Syyskuu

• Asuntovuokrat, Q3/2024
• Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2024 -katsaus

Lokakuu

• Transaktioseuranta, Q3/2024
• Rakennushankeseuranta, Q3/2024
• Erikoissijoitusrahastokatsaus, syksy 2024

Marraskuu

• Kauppakeskusten myynti- ja kävijäindeksit, Q3/2024
• KTI Markkinakatsaus, syksy 2024
• Mistä KiRa-ala puhuu 2024 -katsaus
• Toimitilavuokrat, syyskuu 2024

Joulukuu

• Asuntovuokrat, Q4/2024

16.1.2024

KTI Transaktioseurannan mukaan vuoden 2023 kiinteistökauppavolyymi jäi noin 2,6 miljardiin euroon, joka oli matalin volyymi kymmeneen vuoteen. Sekä vuonna 2021 että 2022 kiinteistökauppavolyymi oli yli seitsemän miljardia euroa. Sekä kauppojen lukumäärä että keskimääräinen koko laskivat selvästi edellisiä vuosia matalammaksi. KTI tilastoi viime vuonna noin 180 yli miljoonan euron ammattimaista kiinteistökauppaa, kun viime vuosina niiden lukumäärä on vaihdellut 250-350 kappaleen välillä.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä kauppavolyymi oli KTI:n tilastojen mukaan 820 miljoonaa euroa, joka oli 38 prosenttia vuoden 2022 loka-joulukuuta matalampi lukema. Vuoden 2023 vilkkain vuosineljännes nähtiin huhti-kesäkuussa, jolloin kauppavolyymi ylitti niukasti miljardin euron rajan. Ensimmäisellä ja kolmannella vuosineljänneksellä kaupankäyntivolyymi jäi 400 miljoonan euron tuntumaan.

Asunnot jälleen vaihdetuin kiinteistösektori

Asuntokiinteistöjen osuus kokonaisvolyymistä oli 27 prosenttia, ja ne ylsivät jo kolmatta vuotta peräkkäin sektoritilaston kärkisijalle. Euromääräisesti asuntojenkin kauppavolyymi jäi matalimmalle tasolleen vuoden 2014 jälkeen, sillä vuokra-asuntokiinteistöillä ja -salkuilla tehtiin vuonna 2023 kauppoja hieman yli 700 miljoonalla eurolla. Vuoden suurin asuntosalkkukauppa solmittiin keväällä, kun yhdysvaltalainen KKR osti Avant Capital Partnersin kanssa Kruunuasunnoilta 1200 asuntoa eri puolilta Suomea.

Sekä tuotannollisten että yhteiskuntakiinteistöjen osuus vuoden 2023 kauppavolyymista oli noin 22 prosenttia. Sektoritilaston kakkossijalle nousivat niukalla erolla tuotannolliset kiinteistöt, joista tehtiin sekä suuria yksittäisten kiinteistön kauppoja että myös pari isompaa salkkukauppaa vuoden aikana. Yhteiskuntakiinteistöjen kauppavolyymi romahti lähes 65 prosenttia edellisen vuoden ennätyslukemista, mutta niistä tehtiin viime vuonnakin muutama iso salkkukauppa. Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöt myi viimeisellä vuosineljänneksellä kaksi isoa yhteiskuntakiinteistösalkkua Nrepille ja Northern Horizonin rahastolle. Näiden kauppojen yhteishinta oli noin 175 miljoonaa euroa. Myös norjalainen Kinland osti Suomesta useita yhteiskuntakiinteistöjä vuoden 2023 aikana. Toimisto- ja liikekiinteistöjen kaupankäynti pysytteli poikkeuksellisen matalalla tasolla. Toimistokiinteistöjen osuus oli 17, ja liikekiinteistöjen 10 prosenttia viime vuoden kokonaisvolyymista. Ruotsalainen Niam osti kolme merkittävää toimistokiinteistöä, ja oli siten viime vuoden aktiivisin toimistokiinteistösijoittaja.

Ulkomaiset sijoittajat tekivät kauppoja kaikilla kiinteistösektoreilla

Ulkomaiset kiinteistösijoittajat ostivat viime vuonna Suomessa kiinteistöjä yli 1,4 miljardin euron arvosta. Etenkin useimmissa suurimmissa kaupoissa ostajana oli ulkomainen sijoittaja. Vastaavasti ulkomaiset sijoittajat myivät kiinteistöjä alle 500 miljoonalla eurolla viime vuoden aikana. Yli puolet ulkomaisten sijoittajien kauppavolyymista muodostui muista Pohjoismaista tulevien sijoittajien tekemistä kaupoista. Edellisistä vuosista poiketen kauppoja tekivät lähinnä Suomessa aiemminkin operoineet sijoittajat. Kruunuasuntojen salkun ostanut KKR oli vuoden ainoa uusi tulokas Suomen kiinteistömarkkinoille.

Kotimaisista sijoittajaryhmistä selvästi aktiivisimpia ostajia olivat jälleen kiinteistösijoitusrahastot, joiden osuus kokonaisvolyymista oli 21 prosenttia. Muutamasta viime vuodesta poiketen rahastot olivat aktiivisia myös myyntipuolella, jossa niiden osuus nousi 20 prosenttiin. Muiden kotimaisten sijoittajaryhmien osuus ostoista jäi viime vuonna matalaksi.

Lisätietoa ja tarkempia analyyseja kiinteistökaupoista on saatavilla KTI Transaktioseurannasta: Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi. KTI Transaktioseurannan linjauksia löytyy täältä.

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi laski vuoden viimeisellä neljänneksellä pääkaupunkiseudulla keskimäärin 1,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuokrat laskivat kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Lasku oli jyrkintä Vantaalla, jossa vuokrat laskivat yli kolme prosenttia vuoden 2022 viimeiseen neljännekseen verrattuna. Helsingissä vuokrien vuosimuutos oli tasan prosentin miinuksella. Vuokrien lasku kiihtyi vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin uusia asuntovuokrasopimuksia tehtiin pääkaupunkiseudulla keskimäärin lähes prosentin matalampaan vuokratasoon kuin kesä-syyskuussa. 

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa vuokrien vuosinousu oli keskimäärin 1,3 prosenttia. Kaupunkien välinen kehitys kuitenkin eriytyi vuoden viimeisellä neljänneksellä: indeksi nousi yli kaksi prosenttia Oulussa ja Jyväskylässä, kun taas Lahdessa ja Kuopiossa vuosimuutos painui negatiiviseksi. Tampereella vuokrat nousivat 1,8 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja myös Turussa indeksin vuosimuutos pysytteli lähes prosentin plussalla. Vuoden viimeisellä neljänneksellä vuokraindeksin muutos painui kuitenkin negatiiviseksi myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kaupunkien koonti-indeksissä, kun edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat nousivat hienoisesti vain Tampereella ja Kuopiossa. Viimeisen vuosineljänneksen lasku oli jyrkintä Lahdessa, 1,3 prosenttia, ja Turussa, jossa vuokrat laskivat 0,6 prosenttia.

Vaikka vuokra-asuntorakentaminen on kuluvana vuonna hiljentynyt jyrkästi, on tarjonta kasvanut kuluvana vuonna ripeästi aiempina vuosina aloitettujen hankkeiden siivittämänä. Tarjonnan kasvun myötä pääkaupunkiseudun käyttöaste painui joulukuun alun tilanteessa alle 91 prosenttiin, eli yli puolitoista prosenttiyksikköä matalammaksi kuin vuotta aiemmin. Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa tyhjien asuntojen osuus nousi viimeisellä vuosineljänneksellä, mutta käyttöasteet pysyttelevät edelleen huomattavasti pääkaupunkiseutua korkeampina. Koko KTI:n seuraamassa ammattimaisten asuntokiinteistösijoittajien omistamassa yli 100 000 vapaarahoitteisen vuokra-asunnon kannassa käyttöaste oli joulukuun alun tilanteessa koko maassa keskimäärin 92,3 prosenttia. 

Tiedot perustuvat KTI:n asuntovuokratietokantaan, jota on keväästä 2020 lähtien päivitetty vuosineljänneksittäin. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.9. – 1.12.2023 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.12.2023 voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa lähes 96 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan lähes 9000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 16 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan maaliskuussa, ja se kattaa 2.12.2023-1.3.2024 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Tiedote 17.11.2023, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi heinä-syyskuussa nimellisesti 4,8 prosenttia vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvuvauhti pysyi täysin samalla tasolla kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Viimeisimmät kaksi vuosineljännestä ovat vuoden 2020 jälkeen ensimmäiset seurantajaksot, jolloin koronarajoitukset eivät ole rasittaneet edellisen vuoden vertailulukuja. Reaalisesti kolmannen vuosineljänneksen kokonaismyynti laski 0,9 prosenttia vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kävijöitä kauppakeskuksissa oli 5,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.  

”Kauppakeskusten kävijämäärien positiivinen kehittyminen ja korkeat käyttöasteet niin pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa kertovat kuluttajien arvostavan kauppakeskusten laajaa kaupan ja palveluiden tarjontaa. Vallitsevassa taloustilanteessa päivittäistavaroiden ja viihdepalvelujen kysyntä on tuonut kaivattua kasvua kauppakeskusten kävijämääriin. Lukujen valossa kauppakeskukset ovat pystyneet vastaamaan kysynnässä tapahtuneisiin muutoksiin”, toteaa Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n puheenjohtaja Mika Ohenoja.

Kumulatiivisesti kauppakeskusten nimellinen kokonaismyynti kasvoi vuoden alusta 6,4 prosenttia ja kävijämäärät nousivat 10,0 prosenttia. Sekä myynti että kävijämäärä kasvoivat pääkaupunkiseudun kauppakeskuksissa muuta Suomea ripeämmin. Kasvuluvut olivat suurissa, yli 40 000 neliön kauppakeskuksissa, hieman pienempiä keskuksia positiivisempia.

Viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen, kauneuden ja terveyden tuotteiden sekä päivittäistavaroiden myynti kasvoi 

Kauppakeskusten eri toimialoista eniten kasvoi viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen myynti lähes 25 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Myös kauneuden ja terveyden tuotteiden myynnin kasvu ylsi kaksinumeroisiin lukemiin. Päivittäistavaroiden ja tavaratalokaupan myynnin kasvu jatkui niin ikään inflaatiota ripeämpänä ja ylsi kahdeksaan prosenttiin. Merkittävistä vuokralaistoimialoista muodin ja asusteiden sekä sisustamisen ja kodin tarvikkeiden myynti laski heinä-syyskuussa hienoisesti verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon.  

Suurten kaupunkien kauppakeskusten käyttöaste yli 96 prosenttia

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli syyskuun lopussa koko maassa keskimäärin 95,5 prosenttia. Kesäkuun lopun tilanteeseen verrattuna käyttöaste nousi pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkien kauppakeskuksissa ja oli nyt lähes 97 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla käyttöaste pysyi vakaana hieman yli 96 prosentissa, ja suurten kaupunkiseutujen ulkopuolisissa keskuksissa vajaassa 93 prosentissa. 

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 50 kauppakeskusta. Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä, on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

Lisätietoja:
Mikko Östring, johtaja, toimitilat, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry / toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 050 3018 933 
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Niitty, Sello HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, REDI, Ruoholahti, Saari, Tripla KAUNIAINEN Grani VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni  
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä KEMPELE Zeppelin KUOPIO Matkus LAHTI Karisma, Trio RAISIO Mylly TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina TURKU Hansa, Skanssi YLÖJÄRVI Elo  
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman KERAVA Karuselli KOTKA Pasaati KOUVOLA Veturi LAPPEENRANTA IsoKristiina LOHJA Lohi MIKKELI Stella PORI IsoKarhu, Puuvilla ROVANIEMI Revontuli, Sampokeskus SALO Plaza TORNIO Rajalla På Gränsen VAASA Espen 

Julkaistu 9.11.

Kiinteistösijoitus- ja -rahoitusmarkkinoiden toimintaympäristö on muuttunut rajusti viimeisen reilun vuoden aikana. Lähes vuosikymmenen jatkunut nollakorkoympäristö jäi taakse vuonna 2022, kun keskuspankit ryhtyivät kiristämään rahapolitiikkaansa kiihtyvän inflaation hillitsemiseksi. Vuoden 2023 ”Mistä KiRa-ala puhuu” -katsaus keskittyy kiinteistörahoituksen muuttuvan toimintaympäristön kysymyksiin: Mitä vaikutuksia muuttuvalla rahoitusympäristöllä on suomalaisten kiinteistö- ja rakennusmarkkinoiden volyymeihin, arvoihin ja rakenteeseen? 

”Mistä KIRA-ala puhuu” -katsauksemme julkaistiin nyt seitsemättä kertaa. Katsauksissa pyrimme nostamaan esille ja herättämään keskustelua suurista, koko kiinteistö- ja rakennusalaan vaikuttavista kehitystrendeistä. Raportti on tuotettu Kiinteistöalan Koulutussäätiön tuella ja se julkaistiin 9.11. Kiinteistöalan Vuosiseminaarissa. Toivottavasti raportti löytää käyttöä ja herättää ajatuksia ja keskustelua myös muissa tilaisuuksissa ympäri vuoden. Otamme mielellämme vastaan palautetta raportista ja kuulemme mahdollisista ideoistanne tulevien katsaustemme aiheiksi. Kiitämme lämpimästi Kiinkoa katsauksen mahdollistamisesta ja kaikkia haastateltuja asiantuntijoita heidän arvokkaasta panoksestaan!

Lataa Mistä KiRa-ala puhuu 2023 -katsaus alta.

Lisätietoja: Hanna Kaleva, 040 5555 269, hanna.kaleva@kti.fi

Julkaistu 7.11.2023

Nopeasti muuttunut talous- ja korkoympäristö on hiljentänyt kiinteistömarkkinat. Kuluvan vuoden kiinteistökauppavolyymi on hyytynyt finanssikriisin jälkeisten vuosien tasolle. Ammattimaisten sijoittajien uudisrakennusinvestointien jyrkkä väheneminen vaikuttaa osaltaan myös rakentamisen volyymien putoamiseen. Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomarkkinoilla on runsaasti tarjontaa, jonka odotetaan kuitenkin sulavan rakentamisen vähenemisen myötä. Toimitilavuokramarkkinoilla talouden epävarmuus painaa etenkin toimisto- ja liiketilojen kysyntää. Tuotannollisten tilojen kysyntä jatkuu muita toimitilasektoreita vahvempana.    

Kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen kauppavolyymi 1,8 miljardia euroa 

KTI:n transaktioseurannassa vuoden 2023 kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen kiinteistökauppavolyymi jäi 1,8 miljardiin euroon, eli alle kolmasosaan vuoden 2022 vastaavan ajanjakson kuudesta miljardista eurosta. Vuoden 2023 heinä-syyskuussa kiinteistökauppaa käytiin vain noin 370 miljoonan euron arvosta. Viimeksi näin matalia lukemia on tilastoitu finanssikriisin jälkeisinä kituliaan kiinteistökaupan vuosina 2009–2013, ja silloinkin kvartaalivolyymi jäi alle 400 miljoonaan euroon vain muutamana vuosineljänneksenä. Kiinteistösijoitusmarkkinoiden kokonaiskoko on noihin vuosiin verrattuna yli kaksinkertaistunut, joten suhteellisesti kuluvan vuoden kiinteistökaupankäynti on vielä finanssikriisin jälkeisiä vuosia hiljaisempaa.

Asunnot edelleen vaihdetuin kiinteistösektori

Vuokra-asuntokiinteistöjen kauppavolyymi oli tammi-syyskuussa noin 600 miljoonaa euroa, mikä sekin on huomattavasti viime vuosien totuttua tasoa matalampi. Noin puolet asuntokiinteistökaupoista on ulkomaisten sijoittajien tekemiä, ja kuluvankin vuoden aikana on Suomeen rantautunut myös uusia ulkomaisia sijoittajia. Toimistokiinteistöjen 400 miljoonan euron kauppavolyymi koostuu pääosin suurehkojen yksittäisten ja hyvälaatuisten kohteiden kaupoista. Liike-, yhteiskunta- ja tuotannollisten kiinteistöjen volyymeissä jäätiin tammi-syyskuussa 200–300 miljoonan euron tietämiin, eli murto-osaan viimeisen vuosikymmenen tasoista. Ulkomaisten sijoittajien osuus tammi-syyskuun kiinteistökaupoista oli 55 prosenttia.

Tuottovaatimusten nousu jatkuu

Korkojen nousu on johtanut kiinteistösijoitusten nettotuottovaatimusten nousuun ja arvojen laskuun kautta maailman. Lokakuussa toteutetussa Rakli-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin keskustan toimistokiinteistön tuottovaatimus noteerattiin 4,7 prosenttiin ja asuntokiinteistön 4,4 prosenttiin. Nämä lukemat ovat 1,2–1,3 prosenttiyksikköä kevään 2022 pohjanoteerauksia korkeampia. Aitoa markkinaevidenssiä ei näistä tasoista ole kuitenkaan juuri saatavissa, kun potentiaalisten myyjien ja ostajien väliset näkemyserot kiinteistöjen arvojen ja hintojen sopeutumisessa ovat estäneet kauppoja syntymästä. Korkojen vakiintumisen odotetaan osaltaan vakiinnuttavan myös kiinteistöjen hinnanmuodostusta, ja kaupankäynnin odotetaan vilkastuvan seuraavan vuoden aikana. Kaupankäyntiä hyydyttää myös vieraan pääoman rahoituksen saatavuuden ja ehtojen kiristyminen ja hintojen nousu.    

Helsingin keskustan toimistovuokrat nousivat 3,7 prosenttia, mutta kysynnän epävarmuus kasvaa

KTI:n Helsingin keskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi 3,7 prosenttia syksyn 2022 ja 2023 välisenä aikana. Uusia vuokrasopimuksia alkoi keskustassa kuitenkin historiallisen vähän, ja myös ydinkeskustasta löytyy nyt runsaasti tyhjää toimistotilaa. Epävarma taloustilanne on kärjistänyt keskustelua toimistotilan tarpeesta lisääntyneen etätyön myötä, mikä heikentää toimistokiinteistöjen perinteisesti vahvaa asemaa kiinteistösijoitusmarkkinoilla. Rakli-KTI Toimitilabarometrin vastaajista 75 prosenttia arvioi toimistotilojen kokonaistarpeen vähenevän tulevan kolmen vuoden aikana, ja yli 40 prosenttia uskoo tarpeen vähenevän 15 prosenttia tai enemmän. Pääkaupunkiseudun toimistojen vajaakäyttö on jatkanut nousuaan ja oli kiinteistöalan asiantuntijayritysten tutkimusfoorumin Helsinki Research Forumin mukaan yli 14 prosenttia syyskuun lopun tilanteessa. Samaan aikaan kun yhä isompi osuus toimistotiloista on tyhjillään, kohdistuu kaikkein halutuimpiin kohteisiin vahvaa kysyntää. Toimistomarkkinoita jo pitkään leimannut polarisaatio korostuu entisestään, kun sekä käyttäjien että sijoittajien valikoivuus kasvaa.   

Liiketilamarkkinoiden epävarmuus jatkuu, tuotannollisten kiinteistöjen asema vahva 

Liiketilamarkkinoita jo vuosia vaivannut epävarmuus jatkuu, ja liiketilojen vuokraodotukset olivat Rakli-KTI Toimitilabarometrissa lähes kaikilla alueilla negatiiviset. Liiketilojen käyttöasteet pysyttelevät toistaiseksi vahvoina, mutta barometrivastaajat odottavat vajaakäytön kasvavan tulevan vuoden aikana. Logistiikka-, varasto- ja tuotantotilojen kysyntä sen sijaan pysyttelee vahvana, ja vuokriin odotetaan nousua kaikilla suurilla kaupunkiseuduilla. Myös käyttöasteodotukset ovat tuotannollisissa tiloissa positiivisia.

Asuntovuokrat polkeneet pääkaupunkiseudulla paikoillaan jo vuosia  

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaavan indeksin nousu hidastui vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttiin. Myös koko vuokrasopimuskantaa kuvaavan indeksin nousu jäi alle prosenttiin, eli tarjonnan kasvaessa ja kuluttajien ostovoiman heiketessä vuokrien indeksikorotukset ovat jääneet varsin maltillisiksi. Vuokrien nousu jatkuu pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa isoissa kaupungeissa pääkaupunkiseutua vahvempana. Talouden ja rahoitusmarkkinoiden tilanne on hyydyttänyt viime vuosien vilkasta vuokra-asuntorakentamista. Vielä tänä vuonna pääkaupunkiseudulle valmistuu ennätysmäärä, lähes 7500 uutta vuokra-asuntoa, mutta ensi vuodesta alkaen volyymit putoavat rajusti.  

Lue lisää kiinteistömarkkinoiden tilanteesta ja näkymistä tänään julkaistusta KTI Markkinakatsauksesta. Lataa KTI Markkinakatsaus alta.

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, KTI, 040 5555 269
Mikko Östring, Rakli, 050 301 8933

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 7.11.2023 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä lokakuussa toteutettuun Rakli-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 55 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista. 

KTI on yhdessä keskeisten kiinteistörahastomanagerien sekä Raklin kanssa tänään julkaissut vuoden kevään 2023 Erikoissijoitusrahastokatsauksen. Katsaus sisältää vuoden 2022 keskeisimmät tiedot ja tunnusluvut kiinteistöihin sijoittavista erikoissijoitusrahastoista.

Continue reading

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaavan indeksin vuosimuutos oli pääkaupunkiseudulla -0,6 prosenttia vuoden kolmannella neljänneksellä. Vuokrat laskivat eniten Vantaalla, 1,3 prosenttia, kun Helsingissä lasku tasaantui 0,2 prosentiin ja Espoossa 0,5 prosenttiin. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat kääntyivät hienoiseen, 0,1 prosentin nousuun Helsingissä ja Espoossa, kun taas Vantaalla vuokrat laskivat 0,7 prosenttia. Vuoden 2022 kesä-elokuuhun verrattuna vuokrien lasku jatkui selvimpänä yksiöissä, joissa uusia vuokrasopimuksia tehtiin reilun prosentin alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Kaksioiden vuokrat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä 0,8 prosenttia. Myös viime vuosina positiivisinta kehitystä osoittaneet kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen vuokrat kääntyivät nyt hienoiseen, 0,1 prosentin laskuun edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna .

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa uusia vuokrasopimuksia solmittiin kesä-elokuussa keskimäärin 2,2 prosenttia korkeammilla vuokrilla kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2022. Vuokrat nousivat eniten Oulussa, 3,4 prosenttia, ja myös Jyväskylässä vuosimuutos nousi lähelle kolmea prosenttia. Tampereella vuokrat nousivat 2,3 ja Turussa 2,1 prosenttia. Kuopiossa ja Lahdessa vuokrien vuosimuutos nousi vain hivenen positiiviseksi, ja edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat jopa laskivat hienoisesti. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrien nousu oli vahvinta Tampereella ja Turussa.

Asuntovuokramarkkinoiden hienoisesta piristymisestä kesän aikana kertoo tyhjillään olevien vuokra-asuntojen osuus, joka putosi lähes kaikissa suurissa kaupungeissa viime kevääseen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla oli syyskuun alun tilanteessa tyhjillään keskimäärin 8,9 prosenttia KTI:n seuraamasta ammattimaisten vuokranantajien omistamasta vapaarahoitteisesta vuokra-asuntokannasta. Viimeisen puolen vuoden aikana tyhjien vuokra-asuntojen osuus on pudonnut Helsingissä ja Espoossa noin puolella prosenttiyksiköllä. Ainoana suurista kaupungeista tyhjien asuntojen osuus jatkoi nousuaan Vantaalla, jossa oli syyskuun alun tilanteessa tyhjillään 9,6 prosenttia suurten vuokranantajien asunnoista.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kaupungeissa tyhien asuntojen osuus pysyttelee selkeästi pääkaupunkiseutua maltillisempana. Suhteellisesti vähiten tyhjiä asuntoja oli syyskuun alussa Tampereella, 3,7 prosenttia, mikä on reilut puolitoista prosenttiyksikköä vähemmän kuin viime keväänä. Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa tyhjillään oli 4,2-4,6 prosenttia vuokra-asuntokannasta. Lahdessa tyhjien asuntojen osuus pysyttelee yli seitsemässä prosentissa.

Tiedot perustuvat KTI:n asuntovuokratietokantaan, jota on keväästä 2020 lähtien päivitetty vuosineljänneksittäin. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.6. – 1.9.2023 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.9.2023 voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa yli 100 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan yli 11000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 18 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan joulukuussa, ja se kattaa 2.9.-1.12.2023 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Tiedote 14.9.2023

Järjestyksessään jo kymmenes Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsaus keskittyy tänä vuonna ammattimaisten toimijoiden omistamien kiinteistöjen ilmastovaikutusten ja vähähiilisyyden ajankohtaisiin kysymyksiin sekä avaa EU Taksonomian etenemistä ja vaikutuksia kiinteistösijoittajiin. Katsauksessa esitellyt KTI Vastuullisuusbarometrin tulokset kertovat kautta linjan vastuullisuusasioiden merkityksen ja roolin kasvusta osana ammattimaisten kiinteistöalan toimijoiden strategioita, johtamisjärjestelmiä ja tavoitteita.

Yhä useampi merkittävä kiinteistöalan ammattimainen toimija kiristää omia vähähiilisyystavoitteitaan. KTI:n seuraamasta noin 97 miljardin euron kiinteistösijoitusvarallisuudesta jo 63 prosenttia on kansallisia tavoitteita tiukempien, vuoteen 2030 tai 2035 tähtäävien hiilineutraalisuustavoitteiden piirissä. Kiinteistöjen käytönaikaisen energiankulutuksen päästöjen vähentämisessä ollaan jo pitkällä ja fossiilisen energian käyttö vähenee vuosi vuodelta. KTI:n seuraaman aineiston mukaan vuonna 2022 uusiutuva sähkö oli asuinkerrostaloissa käytössä noin 81 prosentissa kohteista ja toimistoissa noin 83 prosentissa. Uusiutuvaa lämmitysenergiaa on asuinkerrostaloissa käytössä noin 11 prosentissa ja toimistoissa noin 22 prosentissa kohteista. Myös energiatehokkuustoimia vauhditetaan, ja niitä kirittää osaltaanviime vuosina nopeasti noussut energian hinta. KTI Ylläpitokustannusvertailun mukaan toimistokiinteistöjen energiakustannukset nousivat vuonna 2022 yli 13 prosenttia ja asuinkerrostaloissa hieman alle 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna koko Suomen tasolla. Energiankäytön hiilineutraaliustavoitteiden lisäksi nyt yhä useamman edelläkävijäyrityksen huomio kiinnittyy rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksiin sekä kiertotalouden periaatteiden edistämiseen.

Tiukkeneva taloustilanne, rahoituksen saatavuuden kiristyminen sekä kasvava kilpailu vuokralaisista kirittävät osaltaan ammattimaisten toimijoiden vastuullisuusponnisteluja. Haluttujen ja heikompilaatuisten kiinteistöjen eriytyminen korostuu ja vastuullisuuskysymykset ovat yhä keskeisempiä, koko arvoketjun painottamia ja kohteita erottelevia laatutekijöitä. Sekä vuokralaiset että rahoitus ohjautuvat yhä vihreämpiin ja vastuullisempiin kiinteistökohteisiin.

Siksi vastuullisuustekijöillä on yhä suorempi ja suurempi vaikutus kohteen likviditeettiin, vuokriin, tuottoihin ja muihin tunnuslukuihin. KTI Vastuullisuusbarometrissa kaksi kolmesta vastaajasta näkee, että kiinteistön ympäristötehokkuus vaikuttaa rahoituksen saatavuuteen ja sen ehtoihin, ja yli viidennes arvioi vaikutuksen jopa merkittäväksi.

Yhä tiukemmat ilmasto- ja vastuullisuustavoitteet ja -lupaukset tulee pystyä lunastamaan konkreettisilla teoilla ja osoitettavissa olevilla saavutuksilla. Myös EU Taksonomia ja muu sääntely ohjaavat osaltaan yrityksiä kohti vihreää siirtymää ja asettavat vaatimuksia tekojen ja saavutusten todentamiselle ja raportoinnille. Läpinäkyvyyden merkitystä osoittavat osaltaan alan yritysten yhä laajemmalle leviävät sitoutumiset erilaisiin aloitteisiin ja toimenpideohjelmiin.

Lue lisää kiinteistöalan toimijoiden ajankohtaisista vastuullisuusasioista Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2023 -katsauksesta. Tuttuun tapaan esittelyssä on myös kooste KTI Vastuullisuusbarometrin tuloksista.

Katsauksen ovat mahdollistaneet:

• Antilooppi  
• Castellum
• Green Building Council Finland 
• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 
• Keva
• LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
• Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat
  Rakli ry
• Senaatti-konserni
• Skanska Oy 
• Sponda Oy  ​​​​​
• Turun Teknologiakiinteistöt Oy

Lisätietoja: Hanna Kaleva, p. 040 5555 269

Tiedote 12.9.2023

Kiinteistöliiton Indeksitalo-vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 2,9 prosenttia vuodesta 2022. Nousu ilman sähköenergiaa oli 7,1 prosenttia (vuonna 2022: 4,7 prosenttia).  Kaukolämmön ja rakennuksen kiinteistöverokustannus nousi keskimäärin 9,4 prosenttia, jätehuollon 5,9 prosenttia, ja vesikustannus 4,2 prosenttia. Sen sijaan keskimääräinen tontin kiinteistövero kohosi 0,2 prosenttia, ja kiinteistösähkön vertailukustannus laski 24 prosenttia.

Indeksitalo-tietoaineiston on kerännyt vuodesta 2014 lähtien KTI Kiinteistötieto Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon (kerrostalo) energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä ja pysyvät samoina vuodesta toiseen. Indeksitalo-tiedot on kerätty elokuussa 2023, ja ne koskevat syyskuun tilannetta.

Tarkemmat tulokset löydät Kiinteistöliiton tiedotteesta.

Lisätietoja/KTI: Mikko Hietala, mikko.hietala@kti.fi, p. 040 525 9274