Julkaistu 5.11.2025
Suomen kiinteistömarkkinoilla on nähtävissä varovaisia elpymisen merkkejä pitkän hiljaiselon jälkeen. Vaikka epävarmuus jatkuu niin taloudessa kuin geopolitiikassakin, on kiinteistökauppojen volyymi kääntynyt nousuun lähinnä ulkomaisten sijoittajien vetämänä. Sijoittajat ovat kuitenkin edelleen valikoivia, ja kysyntä kohdistuu vahvimman tilakysynnän sektoreille ja kohteisiin.
Kiinteistökauppavolyymi nousussa
Vuoden 2025 kolmen ensimmäisen neljänneksen kiinteistökauppavolyymi nousi lähes 2,5 miljardiin euroon, eli 45 prosenttia viime vuoden vastaavaa jaksoa korkeammaksi ja jo yli koko viime vuoden volyymin. Aktiviteetin nousu on pitkälti ulkomaisten sijoittajien vetämää: ulkomaisten sijoittajien osuus tammi-syyskuun kauppavolyymista nousi 58 prosenttiin, ja hankintojen euromäärä lähes 40 prosenttia korkeammiksi kuin koko vuonna 2024. Kotimaisten sijoittajien aktiivisuus sen sijaan on pysynyt vaisuna, kun lähes kaikkiin sijoittajaryhmiin kohdistuu erilaisia paineita.
Tuottovaatimukset tasaantuneet ja rahoituksen saatavuus parantunut
Korkojen ja rahoitusmarkkinoiden vakiintuminen vahvistaa pohjaa kiinteistömarkkinoiden elpymiselle. Kiinteistösijoitusten nettotuottovaatimukset ovat tasaantuneet useimmilla sektoreilla, ja paikoin on nähty jopa pientä laskua. Helsingin keskustan prime-toimiston tuottovaatimus noteerattiin lokakuisessa Rakli-KTI Toimitilabarometrissa 5,5 prosentiin ja asuntokiinteistön 4,3 prosenttiin. Myös pankkirahoituksen saatavuus kiinteistöinvestointeihin on parantunut, joskin valikoivasti, ja alueelliset sekä kohde- ja toimijakohtaiset erot ovat suuria.
Asunnot ja yhteiskuntakiinteistöt sekä koti- että ulkomaisten sijoittajien suosiossa
Asunto- ja yhteiskuntakiinteistöjen yhteenlaskettu osuus vastaa puolta vuoden tähänastisista kiinteistökaupoista. Asuntokiinteistöjen kauppavolyymiä kasvattavat erityisesti kaksi suurta kesällä julkistettua salkkukauppaa. Yhteiskuntakiinteistösektorilla on kuluvana vuonna nähty useampia suurten yksittäisten kohteiden kauppoja, pääosin terveydenhuollon alueella. Myös liikekiinteistöihin kohdistuu kasvavaa, joskin valikoivaa kysyntää, ja niiden osuus kaikista kaupoista on noussut yli 20 prosenttiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2018.
Toimistomarkkinoiden haasteet jatkuvat
Toimistokiinteistöjen markkinatilanne on edelleen haastava. Pääkaupunkiseudun vajaakäyttöasteet lyövät uusia ennätyksiä, ja kolmannen vuosineljänneksen lopussa toimistotiloista oli tyhjillään yli 17 prosenttia. Kauppavolyymi on pysynyt matalana, ja sektorin osuus kokonaisvolyymistä jää alle 10 prosenttiin. Parhaiden toimistotilojen vuokratasot ovat pysyneet vakaina, mutta kokonaismarkkina on edelleen paineessa etätyön ja talouden epävarmuuden vuoksi.
Vuokra-asuntojen käyttöasteet kohenevat, uudistuotanto vähäistä
Vuokra-asuntorakentaminen on jatkanut laskuaan, ja painottuu vahvasti valtion tukemaan tuotantoon. Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntojen käyttöasteiden trendi on kuitenkin ollut nouseva jo yli vuoden ja nousi syyskuussa 93,8 prosenttiin. Käyttöasteiden koheneminen on tapahtunut kuitenkin vuokrien kustannuksella, ja KTI:n uusia vuokrasopimuksia kuvaavan asuntovuokraindeksin vuosimuutos asettui kolmannella neljänneksellä pääkaupunkiseudulla -1,5 prosenttiin. Käyttöasteet kohenivat kesällä myös kaikissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa. Vuokrien kehitys jatkui vahvimpana Tampereella, jossa vuokrat ovat nousseet 1,6 prosenttia vuodessa.
Lue lisää kiinteistömarkkinoiden tilanteesta ja näkymistä tänään julkaistusta KTI Markkinakatsauksesta. Lataa KTI Markkinakatsaus alta.
KTI Markkinakatsaus | Syksy 2025
Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja 040 5555 269
Mikko Soutamo, johtava asiantuntija 050 5480 480
