Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 12.11.

KTI Markkinakatsaus ja RAKLI-KTI Toimitilabarometri: Kiinteistöt kiinnostavat sijoittajia, mutta kauppavolyymit pysyvät matalina

Kiinteistöjen houkuttelevuus säilyy sijoitusmarkkinoilla vahvana, mutta kiinteistömarkkinoiden kaupankäyntivolyymit pysyvät alavireisinä. Korona korostaa markkinoiden eriytymistä sekä sijoitus- että vuokramarkkinoilla: kun parhaiden kohteiden tuottovaatimukset painuvat ja vuokrakysyntä pysyy vakaana, on riskillisempien kiinteistöjen myytävyys ja vuokrattavuus vallitsevissa olosuhteissa haasteellista. Toimisto- ja liiketilavuokramarkkinoilla epävarmuus kasvaa. Vuokra-asuntokysyntä pysyttelee vahvana suurimmissa kaupungeissa.    

Toinen ja kolmas vuosineljännes hiljaisimpia vuosikausiin

Kuluvan vuoden tammi-lokakuun kiinteistökauppavolyymi oli kohtuulliset 4,3 miljardia euroa. Käytännössä kaksi kolmasosaa tähänastisesta volyymistä syntyi kuitenkin vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana. Keväällä markkinat hyytyivät koronan seurauksena hetkeksi täysin, ja toisen neljänneksen volyymi jäi 0,5 miljardiin euroon. Hienoisesti piristyneistä tunnelmista ja hetkellisesti löyhentyneistä rajoituksista huolimatta ei heinä-syyskuussa päästy juurikaan korkeampiin lukemiin. Vaikka koronan aiheuttamat matkustusrajoitukset rajoittavat etenkin ulkomaisten sijoittajien operaatioita, nousee kansainvälisten sijoittajien osuus kuluvan vuoden volyymistä 53 prosenttiin.

Korona on hiljentänyt kaupankäynnin ja muuttanut sijoittajien kiinnostuksen painopisteitä
Merkittävien kiinteistökauppojen volyymi Suomessa

Lähde: KTI Transaktioseuranta

Parhaiden kohteiden nettotuottovaatimukset painuivat matalimmiksi ikinä

Kriisi kohtelee erilaisia kiinteistöjä eri tavoin. Sijoitusmarkkinoiden pääomamäärät pysyvät korkeina ja korot negatiivisina, ja siksi vakaita nettotuottoja tarjoavat kiinteistöt houkuttelevat sijoittajia. Kriisi kasvattaa etenkin riskittömimpien, vakaan kassavirran kohteiden suosiota, ja toisaalta korostaa riskillisempiin kohteisiin liittyvää epävarmuutta. Siksi voimakas sijoituskysyntä painaa etenkin matalan riskin niin kutsuttujen prime-kohteiden tuottovaatimuksia. Lokakuussa toteutetussa RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin keskustan prime-toimiston ja hyväsijaintisen vuokra-asuntokohteen tuottovaatimukset painuivat matalimmalle tasolleen ikinä, 3,7 ja 3,4 prosenttiin. Parhaiden kohteiden myyntiedellytykset arvioidaan kyselyssä hyviksi, kun vastaavasti kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi, että riskillisemmän kohteen myynti olisi nykytilanteessa vaikeaa.

Prime-toimistojen ja asuntojen tuottovaateet matalampia kuin ikinä
Prime-kohteiden nettotuottovaatimukset, Helsingin keskusta

Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri

Sijoittajakiinnostus painottuu prime-kohteisiin, riskillisempiin vaikea löytää ostajaa
Mikäli olisitte myymässä seuraavia kohteita, kuinka vaikeaa/helppoa arvioisitte myynnin olevan nykyisessä markkinatilanteessa mm. myyntiajan, potentiaalisten ostajien lukumäärän ja kaupan ehtojen näkökulmasta, %

Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri

Helsingin keskustan toimistovuokrissa pieni notkahdus, eriytyminen korostuu

Koronakriisi tyhjensi toimistot keväällä ja sai monet yritykset pohtimaan tilatarpeitaan uusista lähtökohdista. Muuttuneiden työskentelytapojen vaikutukset näkyvät toimistotilakysynnässä viiveellä, ja niiden arviointi on epävarmuuden jatkuessa vaikeaa. Juuri nyt koronan myötä heikentynyt suhdannetilanne vähentää tilatarvetta, ja käytössä olevan toimistotilan kokonaismäärää kuvaava nettokäyttöönotto kääntyi KTI:n seurannassa pääkaupunkiseudulla noin 100 000 neliötä negatiiviseksi syyskuun 2019 ja elokuun 2020 välisellä jaksolla. Helsingin keskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava KTI:n vuokraindeksi notkahti muutaman vahvan nousuvuoden jälkeen maalis-elokuussa alkaneissa sopimuksissa 1,3 prosenttia negatiiviseksi. Toimistovuokratunnuslukuja leimaa kuitenkin markkinoiden hiljeneminen, ja uusia vuokrasopimuksia alkoi sekä neliö- että lukumäärällä mitattuna selkeästi normaalia vähemmän. Jo ennestään heikko pääkaupunkiseudun toimistojen käyttöaste painui KTI:n seurannassa 83 prosenttiin. Vaikka tilatarve kokonaisuutena todennäköisesti vähenee, kiristää korona tiloille asetettuja laatu- ja turvallisuusvaatimuksia, mikä ylläpitää markkinatilanteeseen nähden vireää uudisrakentamista, ja etenkin vanhempien tilojen käyttöasteisiin kohdistunee jatkossakin laskupaineita.

Toimistovuokrat notkahtivat hiljaisilla markkinoilla
Helsingin ydinkeskustan toimistovuokraindeksi ja käyttöaste

Lähde: KTI Vuokravertailu, toimitilat

Odotukset toimistovuokramarkkinoilla negatiiviset
Toimistovuokraennusteiden saldoluvut, seuraavat 6 kk

Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri

Liiketilavuokramarkkinoiden tilanne ja näkymät pysyvät alavireisinä

Liiketilavuokramarkkinoiden näkymät ovat koronan myötä synkenneet. Jo aiemminkin epävarmuudesta kärsineiden liikekiinteistöjen tuottovaatimukset ovat sijoitusmarkkinoilla nousseet, ja Helsingin keskustaan noteerattiin nyt RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa 4,7 prosentin tuottovaade, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin matalimmillaan keväällä 2019. Barometrissa yli 70 prosenttia vastaajista ennakoi pääkaupunkiseudun liiketilojen vajaakäytön kasvavan. Helsingin keskustassa hieman yli 60 prosenttia, ja muualla pääkaupunkiseudulla reilusti yli 70 prosenttia alan asiantuntijoista odottaa liiketilavuokrien laskevan. Liiketilamarkkinoita leimaavat samat trendit kuin vähittäiskauppaa: kun kahviloiden ja ravintoloiden ja muotikaupan näkymät painuvat, pysyy päivittäistavaran ja kodin sisustamiseen liittyvien käyttäjien ja tilojen asema vahvana. Koronan myötä kasvanut verkkokauppa vahvistaa myös hyvien logistiikkatilojen kysyntää sijoitus- ja vuokramarkkinoilla.

Liiketilavuokrien näkymät pysyvät synkkinä
Liiketilavuokraennusteiden saldoluvut, seuraavat 6 kk

Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri

Vuokra-asuntotarjonta kasvaa, kysyntä vahvaa suurimmissa kaupungeissa

Vuokra-asunnot ovat houkutelleet sijoittajia viime vuosina, ja korona vahvistaa asuntosijoittamisen suhteellista asemaa sijoitusmarkkinoilla entisestään. Suurimmissa kaupungeissa vuokra-asuntokysyntä säilyy vahvana, ja vuokrat ovat jatkaneet nousuaan. KTI uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi pääkaupunkiseudulla kolmannella vuosineljänneksellä keskimäärin 0,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella kysyntä jatkuu vahvimpana Tampereella ja Turussa. Suurten kaupunkien vuokra-asuntomarkkinoita leimaa tarjonnan voimakas kasvu, ja KTI:n seurannassa oli pääkaupunkiseudulla syyskuun lopussa rakenteilla 10 700 vuokra-asuntoa kokonaan vuokrakäyttöön tulevissa rakennuksissa. Kolmen suurimman kaupunkiseudun ulkopuolella tarjonnan kasvu on jo viime vuosina hillinnyt vuokrien nousua. Heikkenevä talous- ja työllisyystilanne hillinnee osaltaan vuokrien nousua, mutta vahva kysyntä ylläpitänee käyttöasteita ja vuokratasoja vähintään kohtuullisesti myös jatkossa

Suurimpien kaupunkien asuntovuokrien nousu jatkuu mutta hidastuu
KTI Asuntovuokraindeksit, uudet vuokrasopimukset, indeksi Q1/2010 = 100

Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269
Mikko Östring, johtaja, RAKLI ry, puh. 050 301 8933

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 12.11.2020 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä lokakuussa toteutettuun RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 66 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.

Tilaa KTI Markkinakatsaus, syksy 2020

Lataa lehdistötiedote ja lehdistötiedotteen graafit pdf-muodossa.

Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 27.10.2020

Suomessa toimii 19 kiinteistöihin ja tontteihin sijoittavaa erikoissijoitusrahastoa, jotka tarjoavat sijoittajille säännellyn ja valvotun väylän ammattimaisesti johdettuihin kiinteistösijoituksiin. Erikoissijoitusrahastot ovat kasvattaneet nopeasti rooliaan kiinteistösijoitusmarkkinoiden toimijoina, ja niiden yhteenlaskettu tase on jo yli kahdeksan miljardia euroa. Koronan seurauksena rahastot kohtaavat nyt ensimmäisen merkittävän markkinakäänteensä. KTI Kiinteistötieto Oy on yhdessä 11 rahaston hoitajayhtiön kanssa tänään julkaissut ensimmäisen markkinakatsauksen suomalaisista kiinteistöihin sijoittavista erikoissijoitusrahastoista.

Rahastot ovat avanneet uuden väylän kiinteistösijoittamiseen

Erikoissijoitusrahastot tarjoavat erityisen sääntelyn ja valvonnan piirissä olevan kiinteistösijoitusvaihtoehdon myös sellaisille sijoittajille, joilla ei aiemmin ole ollut luontevaa väylää kiinteistösijoitusmarkkinoille. Pankkien ja varainhoitoyhtiöiden hallinnoimien rahastojen kautta kiinteistömarkkinoille on kanavoitunut miljardeja euroja uusia pääomia, pääosin kotitalouksien ja pienempien instituutiosijoittajien sijoitusvaroja. Rahastot jakavat vähintään kolme neljäsosaa vuotuisista tuotoistaan rahasto-osuudenomistajilleen, eli rahastosijoitukset tarjoavat kiinteistösijoittamiselle tyypillistä vakaata nettotuottoa. Rahastot ovat niin kutsuttuja avoimia rahastoja, eli ne ovat auki rahasto-osuuksien merkinnöille ja lunastuksille sääntöjensä määrittämällä tavalla, tyypillisesti neljännesvuosittain, ja tarjoavat näin myös ennakoitavaa likviditeettiä sijoittajille.

Rahastot omistavat yli 8 miljardin euron kiinteistöt

Kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen yhteenlaskettu kiinteistösijoitusten määrä oli 8,2 miljardia euroa vuoden 2020 puolivälissä. Rahastot sijoittavat kukin oman strategiansa mukaisille kiinteistösijoitussektoreille ja alueille: sijoituksista reilu kolmannes on vuokra-asuntokiinteistöissä, vajaat 30 prosenttia toimisto- ja liikekiinteistöissä ja hieman yli neljännes erilaisissa julkisten palvelujen tuottamiseen käytetyissä yhteiskuntakiinteistöissä. Noin 55 prosenttia rahastojen kiinteistösijoituksista sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

Erikoissijoitusrahastot kohtaavat ensimmäisen suhdannekäänteen

Ensimmäinen kiinteistöihin sijoittava erikoissijoitusrahasto on perustettu vuonna 2012, eli ala on toistaiseksi historialtaan melko nuori, ja elänyt kuluvan vuoden alkuun saakka yksinomaan nousevien kiinteistömarkkinoiden olosuhteissa. Luonteeltaan epälikvideihin kiinteistökohteisiin sijoittavien rahastojen likviditeetinhallinta korostuu voimakkaissa suhdannekäänteissä, kun niiden on kyettävä vastaamaan sijoittajiensa mahdollisiin lunastusvaatimuksiin samaan aikaan kun kiinteistömarkkinaolosuhteet muuttuvat merkittävästi. Rahastot hallitsevat likviditeettiään ensisijaisesti käteisvaroillaan sekä lunastus- ja merkintäajoillaan ja -palkkioillaan sekä tarvittaessa vieraan pääoman määrää säätelemällä tai kiinteistösijoituksia myymällä. Sijoittajien etujen ja tasapuolisen kohtelun niin vaatiessa rahasto voidaan myös väliaikaisesti sulkea merkinnöiltä ja lunastuksilta. Rahastojen omistamien kiinteistöjen luotettava ja läpinäkyvä arvonmääritys korostuu suhdannekäänteissä: rahastoilla on velvoite käyttää ulkopuolista ja asiantuntevaa kiinteistönarvioitsijaa rahastonsa arvon määrittämiseksi.

Lisää markkinatietoa ja tunnuslukuja

Alan keskeiset toimijat ovat yhdessä kiinteistöalan asiantuntijayritys KTI Kiinteistötieto Oy:n ja RAKLIn kanssa lähteneet kehittämään erikoissijoitusrahastojen ymmärrettävyyttä ja tunnettuutta kiinteistösijoitusinstrumenttina. Yhteisen kehittämisen tavoitteena on lisätä rahastoista tuotettavaa markkinatietoa ja yhtenäistää rahastojen keskeisimpien tunnuslukujen laskentaa.

Lataa KTI Erikoissijoitusrahastokatsaus 2020

Lisätietoja: Hanna Kaleva, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Isännöinnin laatu 2020 -tutkimus: Taloyhtiöiden puheenjohtajilta 8+ kouluarvosanaksi isännöitsijöille

Taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat antoivat isännöitsijälleen kouluarvosanan 8+, selviää Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton teettämästä Isännöinnin laatu 2020 -tutkimuksesta. Hallituksilta isännöitsijät saivat arvosanaksi 8- ja osakkailta 7+ sekä toiminnantarkastajilta 6 ½. Tyytyväisimpiä isännöintiin ovat tutkimuksen mukaan isännöintiä lähimpää seuraavat. Miltei kaikkien toimijoiden antamat arvosanat paranivat hieman vuonna 2015 toteutetusta edellisestä kyselystä. Eniten paranivat osakkaiden antamat arvosanat.

Tutkimuksella kartoitettiin taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiin ja isännöintipalvelujen laatuun sekä koottiin näkemyksiä taloyhtiöiden tarpeista ja odotuksista isännöinnin suhteen. Kyselytutkimukseen vastasi 6 010 taloyhtiön puheenjohtajaa, hallitusten jäsentä, osakasta sekä toiminnantarkastajaa syyskuussa 2020.

Tarkempiin tuloksiin voi tutustua Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton sivuilla.

KTI:n uusia vuokrasopimuksia kuvaava asuntovuokraindeksi nousi kesä-elokuussa pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,3 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuokrien nousu hidastui hienoisesti edellisestä vuosineljänneksestä, jolloin vuokrien muutos oli 0,7 prosenttia. Edellisen vuoden kesä-elokuussa alkaneisiin vuokrasopimuksiin verrattuna vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 0,7 prosenttia. Kolmannen vuosineljänneksen kehitys oli tasaista kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa, kun taas vuositasolla nousu on ollut voimakkainta Espoossa, tasan yksi prosentti, ja maltillisinta Helsingissä, 0,4 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa vuokrat nousivat kesä-elokuussa keskimäärin 0,4 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuokrien nousu hidastui hieman edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Kaupungeittain vuokrien muutos vaihteli Turun  0,0 ja Oulun 1,1 prosentin välillä. Edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna vuokrat nousivat keskimäärin 0,5 prosenttia, mutta erot kaupunkien välillä ovat huomattavia. Vuositasolla vuokrat ovat nousseet eniten Kuopiossa, 2,2 prosenttia, kun taas Lahdessa vuokrat ovat vuoden aikana laskeneet lähes kaksi prosenttia.

Tiedot perustuvat KTI:n asuntovuokratietokantaan, jota on kuluvan vuoden keväästä lähtien päivitetty vuosineljänneksittäin. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.6.-1.9. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.9. voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa yli 92 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan noin 9 000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja lähes 20 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan joulukuussa, ja se kattaa 2.9.-1.12. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Koronaviruspandemia on monin tavoin korostanut vastuullisuuden merkitystä kiinteistöalalla, ja tätä ajankohtaista aihetta käsitellään myös Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2020 -katsauksessa. Koronakriisin aiheuttamat rajoitukset ja vuokralaisten kohtaamat haasteet ovat nostaneet kiinteistösijoittamisen taloudellisen kestävyyden ja sidosryhmäyhteistyön kysymykset keskustelun keskiöön. Tämän vuoden katsaus esittelee kiinteistöliiketoiminnan rahavirtoja sekä toimialan merkittävää yhteiskunnallista roolia ja laajoja sidosryhmäverkostoja ja -vaikutuksia. Tuttuun tapaan esillä on myös kiinteistöjen energiankulutuksen ja CO₂-päästöjen seuraamiseen kehitetyn WWF-KTI ilmastotyökalun markkinatuloksia sekä kooste KTI Vastuullisuusbarometrin tuloksista.

Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsauksen tavoitteena on lisätä tietoa kiinteistötoimialan yhteiskunnallisesta merkityksestä, sen taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristövastuullisuudesta sekä nostaa esille ajankohtaisia näkökulmia vastuullisuuden nykytilasta ja kehityssuunnista. Katsaus toteutetaan yhteistyössä alan organisaatioiden kanssa.

Lataa Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2020 -katsaus alta (katsaus avautuu uuteen välilehteen kansikuvaa klikkaamalla).

Tämän vuoden katsauksen ovat mahdollistaneet:

• Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas
• Exilion Management Oy
• Green Building Council Finland
• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
• Keva
• LeaseGreen Group Oy
• LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
• RAKLI ry
• Senaatti-kiinteistöt
• Skanska Oy
• Sponda Oy
• Trevian Rahastot AIFM Oy
• WWF Suomi

Lisätietoja:

Heidi Lohilahti, puh. 040 727 2265, heidi.lohilahti(a)kti.fi
Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola(a)kti.fi
Markus Steinby, puh. 050 464 7587, markus.steinby(a)kti.fi

Painettuja katsauksia voitte tilata osoitteesta kti(a)kti.fi.

KTI:n Kiinteistöliitolle tuottaman Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna keskimäärin viime vuotta maltillisemmin. Kokonaiskustannukset nousivat keskimäärin noin prosentin vuodesta 2019, kun edellisenä vuonna nousua oli noin 2,5 prosenttia. Jätekustannukset ovat nousseet vertailtavista kustannuksista eniten viime vuoteen verrattuna, keskimäärin noin 3 prosenttia. Kiinteistösähkön vertailuhinnat puolestaan laskivat noin 1,5 prosenttia, pitkälti sähkön energiahinnan laskun seurauksena. Kustannusten muutoksissa oli kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja. Indeksitalo-selvityksessä oli viime vuoden tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat kaikkiaan 49 kunnassa.

Linkki Kiinteistöliiton tiedotteeseen

Lisätietoja/KTI: Mikko Hietala, puh. 040 525 9274, mikko.hietala(a)kti.fi

KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2020:
Tervetuloa webinaariin kuulemaan kiinteistöalan edelläkävijäyritysten tuoreimmista vastuullisuusteoista pe 25.9. klo 9.00–10.30

Koronaviruspandemia on monin tavoin korostanut kiinteistösijoittamisen vastuullisuuden merkitystä, ja tätä ajankohtaista aihetta käsitellään myös Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2020 -katsauksessa. Tämän vuoden katsaus esittelee kiinteistöliiketoiminnan rahavirtoja sekä toimialan merkittävää yhteiskunnallista roolia niin työllistäjänä kuin veronmaksajana. Tuttuun tapaan esillä on myös kiinteistöjen ilmastovaikutukset sekä Vastuullisuusbarometrin tuloksia.
Webinaarin ohjelmassa on Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2020 -katsauksen esittely sekä ajankohtaisia puheenvuoroja, mm.:

• Spondan vastuullisuusohjelma ja sidosryhmäyhteistyö
  Pirkko Airaksinen, Sponda Oy
• Hiilineutraalius kiinteistösijoitusten kilpailutekijänä: case Varma ja LeaseGreen
  Matti Lindfors, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Jonni Ahonen, LeaseGreen Group Oy

Ilmoittauduthan webinaariin viimeistään keskiviikkona 23.9. alla olevan linkin kautta. Tilaisuus on maksuton.

[button link=”https://kti-kiinteistotieto-oy-lv.creamailer.fi/survey/oc9fbmkpm3cnn” color=”lightblue” newwindow=”yes”] ILMOITTAUDU WEBINAARIIN[/button]

 

Katsauksen ovat mahdollistaneet:
– Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas
– Exilion Management Oy
– Green Building Council Finland
– Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
– Keva
– LeaseGreen Group Oy
– LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
– RAKLI ry
– Senaatti-kiinteistöt
– Skanska Oy
– Sponda Oy
– Trevian Rahastot AIFM Oy
– WWF Suomi

Lisätietoja:
Heidi Lohilahti, puh. 040 727 2265
Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi vuoden toisella neljänneksellä pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,7 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Helsingissä ja Espoossa vuokrat nousivat 0,8 ja Vantaalla 0,6 prosenttia. Vuokrien nousu oli hieman edellisiä vuosineljänneksiä nopeampaa, sillä myös vuositasolla pääkaupunkiseudun vuokrat ovat nousseet 0,7 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa uusien sopimusten vuokrat nousivat niin ikään keskimäärin 0,7 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Kaupunkien välillä oli kuitenkin merkittäviä eroja: vuokrat nousivat nopeimmin, noin kahdella prosentilla, Turussa ja Kuopiossa, kun taas Oulussa ja Jyväskylässä vuokrat laskivat hienoisesti. Vuositasolla vuokrien nousu on ollut nopeinta Turussa, jossa  vuokrat ovat nousseet 2,5 prosenttia. Jyväskylässä ja Lahdessa vuokrat ovat viimeisen vuoden aikana alkaneissa sopimuksissa laskeneet, ja Tampereella ja Oulussa vuokrien vuosinousu on jäänyt noin puoleen prosenttiin.

Vuokrien neljännesvuosi- ja vuosimuutokset, Q2/2020, uudet vuokrat

KTI Asuntovuokraindeksit kaupungeittain

indeksi Q1 / 2010 = 100, vapaa vuokranmääritys, uudet vuokrasopimukset

KTI on ryhtynyt päivittämään asuntovuokratietokantaansa vuosineljänneksittäin. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.3.-1.6. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.6. voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa lähes 87 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan noin 7 600 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja lähes 20 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan syyskuun lopulla, ja se kattaa 2.6.-1.9. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Tiedote 27.8.2020
Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten vertailukelpoinen* ensimmäisen vuosipuoliskon kokonaismyynti oli 13,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa matalampi. Koronakriisin vaikutukset näkyivät jyrkkinä etenkin huhti- ja toukokuussa ja kokonaismyynti putosi toisella neljänneksellä yli 21 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kesäkuussa kokonaismyynti jäi enää 5,5 prosenttia vuoden 2019 kesäkuuta pienemmäksi.

Kauppakeskusten kävijämäärä oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla noin 25 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Kävijämäärät olivat pienimmillään maaliskuun puolivälin ja huhtikuun puolivälin välisenä aikana, jolloin kävijöitä oli jopa 60 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2019. Kesäkuun loppupuoliskolla kävijämäärä oli noin 20 prosenttia viime vuotta pienempi. Kävijäkohtainen myynti on kuitenkin noussut selkeästi viime vuodesta.

Kauppakeskusten ja toimialojen välillä suuria eroja

Päivittäistavaran ja tavaratalokaupan myynti oli toisella neljänneksellä vain reilun prosentin viime vuotta pienempi. Kauppakeskukset, joista löytyy suuria hypermarketteja, menettivät myyntiään huomattavasti muita keskuksia vähemmän. Päivittäistavarakaupan ja tavaratalojen osuus suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynnistä on viime vuosina ollut noin 40 prosentin tasolla, mutta huhtikuussa näiden toimialojen osuus nousi yli 60 prosenttiin ja toukokuussakin yli 50 prosenttiin kokonaismyynnistä. Kesäkuussa myös monien muiden toimialojen myynti piristyi, ja päivittäistavaran ja tavaratalokaupan osuus putosi 43 prosenttiin.

Koronakriisin vaikutukset näkyvät selkeästi eri toimialojen myyntiluvuissa. Indeksin seuraamista toimialoista myynti väheni ensimmäisen vuosipuoliskon aikana erityisesti viihde- ja vapaa-ajanpalveluissa, kahviloissa ja ravintoloissa sekä muodissa ja asusteissa. Päivittäistavarakaupan ohella lähimmäs viime vuoden myyntilukuja ovat päässet sisustamisen ja kodin tarvikkeiden sekä kauneus- ja hyvinvointipalvelujen toimialat.

Miltä tilanne näyttää nyt – jäsenten kommentit

”Tilanne syksyä kohden näyttää positiiviselta. Kriisistä toipuminen ja sen vaikutukset kuluttamiseen ja talouteen näyttävät jäävän pelättyä lyhyemmiksi ja pienemmiksi. Nyt on tärkeää, että teemme kaikkemme välttääksemme pandemiatilanteen pahenemisen ja uudet rajoitustoimenpiteet. Kauppakeskuksissamme olemme panostaneet erityisen paljon siivoukseen, hygieniaan ja tehneet toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan sosiaalisten etäisyyksien noudattaminen”, toteaa Cityconin kauppakeskustoiminnoista vastaava johtaja Sanna Yliniemi.

”Tehtävämme on varmistaa turvallinen asiointi ja työnteko kauppakeskuksissa myös pandemian aikana. Johtamissamme keskuksissa kävimme nopeasti asiaan kiinni ja koostimme parhaimmat käytännöt niin kansallisella tasolla kuin kansainvälistä verkostoamme hyödyntäen. Esimerkiksi sisäänkäynnit varustettiin käsidesiautomaatein, kosketuspintojen desinfiointeja tehostettiin ja erilaiset ohjeistukset, kuulutukset ja turvavälitarrat tuotiin muistuttamaan asiakkaita toivotuista toimintatavoista. Koemme tärkeäksi myös sen, että prosessimme ovat ulkopuolisen puolueettoman tahon toimesta tarkastettu ja useissa keskuksissa onkin auditoinnit jo tehty tai tekeillä. Näin pystymme todentamaan turvallisuusprosessimme ja varmistamaan, että kauppakeskus on myös poikkeustilanteessa turvallinen ja viihtyisä paikka asioida”, kertoo Eeva Jauro, Head Of Shopping Centre Management, ‎Colliers International Finland.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 41 kauppakeskusta.

Lisätietoja:

Mikko Östring, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 050 3018 933
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Pikkulaiva/Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Columbus, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, Redi, Ristikko, Ruoholahti, Saari, Tripla VANTAA Jumbo, Myyrmanni Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, Tullintori, TURKU Hansa, Skanssi
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KERAVA Karuselli, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen

* vertailukelpoisesta, ns. like-for-like -indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit

Lehdistötiedote 5.5.2020

Kiinteistösijoitus- ja vuokramarkkinoiden näkymät ovat heikentyneet nopeasti koronakriisin aiheuttaman epävarmuuden siivittämänä. Vielä ensimmäisellä vuosineljänneksellä vilkkaana jatkunut kiinteistökauppa hiljennee tulevina kuukausina merkittävästi. Vuokramarkkinoilla kriisi kohtelee eri kiinteistösektoreita eri tavoin: eturintamassa iskuja ottavat vastaan liiketilat ja hotellit, kun taas toimistomarkkinoilla vaikutukset näkyvät pienellä viiveellä. Asunto- ja yhteiskuntakiinteistöjen arvioidaan selviytyvän tilanteesta pienemmin vaurioin.

Viime vuosien vahva sijoittajakiinnostus ja sijoittajien vilkas kiinteistökehittäminen ovat kasvattaneet kiinteistösijoitusmarkkinoiden kokoa ja toimijapohjaa. Suomen ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden koko oli KTI:n laskelmien mukaan 77,1 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa. Markkinat kasvoivat 11 prosentilla vuoden aikana. Asunnot vahvistivat vahvan arvonkehityksensä ansiosta asemaansa markkinoiden suurimpana kiinteistösektorina 32 prosentin osuudellaan. Ulkomaisten sijoittajien osuus kiinteistösijoitusmarkkinoista nousi lähes kolmannekseen.

Kiinteistökaupoissa vilkas alkuvuosi – hiljenemistä odotettavissa

Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen kiinteistökauppavolyymi nousi yli 2,7 miljardiin euroon, mikä on yksi vilkkaimmista vuosineljänneksistä ikinä ja kaikkien aikojen korkein ensimmäisen neljänneksen kokonaisvolyymi. Volyymiä nostivat etenkin neljä alkuvuodelle osunutta, pitkään valmisteltua suurkauppaa. OP Ryhmän pääkonttorikiinteistö Vallilassa päätyi Varman sekä kahden korealaissijoittajan omistukseen ja Antilooppi osti Spondalta yhdeksän toimitilakiinteistöä Ruoholahdesta. Lisäksi belgialaisen Aedifican tytäryhtiö Aureit Holding viimeisteli Hoivatilojen osakekannan hankinnan, ja ruotsalainen SBB sai puolestaan Hemfosan osakehankinnan maaliin. Huhtikuussa toteutetussa RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa kiinteistömarkkinoiden asiantuntijat ennakoivat kuitenkin selkeää romahdusta kiinteistökauppoihin: ulkomaisen sijoittajakysynnän saldoluku putosi syksyn +50:stä nyt -62:een. Romahdus on jyrkempi kuin esimerkiksi syksyllä 2007 alkaneen finanssikriisin alussa. Myös kotimaiseen kiinteistösijoituskysyntään ennakoidaan pudotusta, tosin ei aivan yhtä jyrkkää kuin ulkomaiseen. Koronan aiheuttamat matkustus- ja muut rajoitukset käytännössä estävät uusien kauppaprosessien käynnistämisen, ja lisäksi taloustilanteen epävarmuus vaikeuttaa kauppojen hinnanmuodostusta.

Nettotuottovaatimuksissa käänne, joskin melko maltillinen

RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin keskustan hyvälaatuisen toimistokiinteistön nettotuottovaatimus noteerattiin nyt keskimäärin reiluun 3,9 prosenttiin, mikä on alle 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime syksyn kyselyssä. Muissa kaupungeissa toimistotuottovaatimukset eivät juuri muuttuneet viime syksystä, mutta odotukset vuoden päästä ovat kaikissa kaupungeissa 0,2-0,3 prosenttiyksikköä nykytasoa korkeammalla. Liikekiinteistön tuottovaatimus nousi odotetusti tätä jyrkemmin, Helsingin keskustassa noin 0,4 prosenttiyksiköllä viime syksystä. Vuokra-asuntojen oletettu kriisinkestävyys näkyy myös tuottovaatimusnoteerauksissa: helsinkiläisen hyväsijaintisen asuntokiinteistön tuottovaade pysytteli lähes samalla tasolla viime syksyyn verrattuna ja tulevalle vuodellekin ennakoidaan vain hienoista liikahdusta ylöspäin.

Liike- ja toimistotilavuokrien ja vajaakäytön näkymät kääntyivät negatiivisiksi

Toimistovuokrat ovat etenkin parhailla sijainneilla nousseet viime vuosina uusiin huippulukemiin. KTI:n Helsingin keskustan toimistotilojen uusia vuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi vuositasolla 3,4 prosenttia, ja uusien vuokrasopimusten neliövuokrien yläkvartiilitaso pysytteli 36 euron tuntumassa. RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa toimistovuokramarkkinoiden näkymät heikkenivät nyt voimakkaasti viime kevääseen verrattuna. Vuokraodotusten saldoluku oli kaikilla alueilla negatiivinen ja vajaakäytön odotetaan nousevan. Helsingin keskustan odotetaan edelleen pitävän parhaiten pintansa, mutta sielläkin 28 prosenttia vastaajista odottaa vuokrien laskevan. Liiketilavuokramarkkinoiden näkymät olivat jo ennestään selkeästi toimistomarkkinoita heikommat, ja kriisi kärjistää eroja entisestään. Helsingin keskustassa kaksi kolmesta vastaajasta odottaa liiketilavuokrien laskevan tulevan puolen vuoden aikana. Kaikilla muilla alueilla vuokraodotusten saldoluvut ovat nyt matalampia kuin koskaan aiemmin barometrin 25-vuotisessa historiassa eli tasolla -80. Barometrin vastaajista reilusti yli puolet odottaa kuluvan vuoden liiketilavuokratuottojensa putoavan vähintään 15 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Asuntovuokrien nousuvauhti hidastui

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,6 prosenttia maaliskuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana. Tampereella vuokrat nousivat 0,5 ja Turussa 1,5 prosenttia. Suurimpien kaupunkien ulkopuolella viime vuosien nopea kasvu vuokra-asuntojen tarjonnassa näyttää nyt hyydyttäneen vuokrien nousun. KTI:n uusia vuokrasopimuksia kuvaavien indeksien vuosimuutos oli Kuopiossa ja Oulussa nollan tuntumassa, ja Jyväskylässä ja Lahdessa selkeästi miinusmerkkinen.

Asuntovuokrien odotetaan kuitenkin pitävän pintansa vaikeammista ajoista huolimatta, ja valtaosa RAKLI-KTI Toimitilabarometrin vastaajista odottaa koronakriisin vaikutusten kuluvan vuoden asuntovuokratuottoihinsa jäävän vähäisiksi. Myös julkisten palvelujen tuottamiseen tarvittujen niin kutsuttujen yhteiskuntakiinteistöjen uskotaan kestävän kriisin vaikutukset hyvin. Tuotannollisissakin kiinteistöissä enemmistö vastaajista arvioi kriisin vaikutusten jäävän melko vähäisiksi.

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269
Mikko Östring, johtaja, RAKLI ry, puh. 050 301 8933

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 5.5.2020 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä huhtikuussa toteutettuun RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 61 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.

Tilaa KTI Markkinakatsaus kevät 2020

Lataa lehdistötiedote pdf-muodossa ja lehdistötiedotteen graafit pdf-muodossa.