Rakennusten merkitys energiankulutuksessa ja päästöissä on tunnetusti suuri. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa arviolta kolmanneksen Suomen päästöistä ja paine niiden vähentämiseen kasvaa päivä päivältä. Kiinteistöjen ilmastovaikutusten vähentäminen kytkeytyy myös entistä tiiviimmin yleiseen taloudelliseen ja poliittiseen toimintaympäristöön, kun maailman energiamarkkinat ovat myllerryksessä ja nopeasti nousevat hinnat kannustavat osaltaan energiankäytön vähentämiseen ja uusien energiamuotojen hyödyntämiseen.

Ammattimaiset kiinteistönomistajat panostavat suunnitelmallisesti energiatehokkuuteen. Uudisrakentamisessa energia-asiat ovat olleet keskiössä jo pitkään, ja KTI:n seuraamassa yli 2500 kiinteistön aineistossa uudempien rakennusten energiatehokkuus näkyy erityisesti pienempänä lämmitysenergian kulutuksena. Vuoden 2010 jälkeen valmistuneet toimistorakennukset kuluttivat noin 33 prosenttia vähemmän lämmitysenergiaa vuonna 2021 kuin vanhemmat, ennen vuotta 1980 rakennetut kiinteistöt. Asuinrakennuksissa uusimpien kohteiden lämmönkulutus oli yli 40 prosenttia pienempää kuin KTI:n seurannan vanhimmissa, ennen vuotta 1960 valmistuneissa kohteissa.

Yhä useampi ammattimainen kiinteistönomistaja valitsee kiinteistöihinsä uusiutuvia energianlähteitä, millä voidaan hillitä myös vanhempien rakennusten ilmastovaikutuksia. KTI:n seuraamista asuntokiinteistöistä yli 70 prosentissa ja toimistokiinteistöistä yli 60 prosentissa oli käytössä yksinomaan uusiutuvaa sähköä vuonna 2021. Lämmityksessä uusiutuvaa energiaa on asuinrakennuksissa käytössä noin 4 prosentissa ja toimistoissa noin 18 prosentissa kohteista. Lämmityksessä uusiutuvan energian pientä osuutta selittää etenkin rajattu saatavuus. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä useat kaukolämpöyhtiöt ovat lisänneet uusiutuvien kaukolämpötuotteiden tarjontaa. Lisäksi ammattimaiset toimijat hyödyntävät entistä useammin erilaisia uusiutuvaan energiaan perustuvia lämmitysmuotovaihtoehtoja. KTI Vastuullisuusbarometrissa 63 prosenttia vastaajista ilmoittaa jo nyt hankkivansa yksinomaan uusiutuvaa sähköenergiaa. Lämpöenergiassa 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa hankkivien vastaajien osuus on 10 prosenttia. Kaksi kolmesta vastaajasta ilmoittaa kuitenkin lisäävänsä uusiutuvan lämpöenergian hankintaa seuraavan kolmen vuoden aikana.

Sääntely kiristyy ja se tulee ohjaamaan kiinteistöalan ilmastotoimia entistä vahvemmin. Euroopan unioni tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2050, ja Suomi jo vuoteen 2035 mennessä. Ammattimaiset kiinteistönomistajat ovat vahvasti liikkeellä yhteisen asian puolesta ja monen tavoitteet ovat vielä kansallista aikataulua kireämpiä. Lähes 60 prosentille ammattimaisesti omistetuista sijoituskiinteistöistä on julkistettu tavoitteeksi hiilineutraali energiankäyttö vuoteen 2030 tai 2035 mennessä. Tavoitteita korostetaan ja varmennetaan erilaisten sitoumusten, sertifikaattien ja ohjelmien avulla. EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli taksonomia tullee jatkossa vaikuttamaan enenevästi rahoituksen saatavuuteen ja tätä kautta myös rakennusten arvonmuodostukseen. Vastuullisuusbarometrissa 80 prosenttia vastaajista ilmoittaa aikovansa selvittää kiinteistöjensä taksonomianmukaisuuden – huolimatta siitä, että neljännes näistä vastaajista ei suoraan raportointivelvollisuuden piiriin kuulukaan.

Ammattimaisesti omistettujen kiinteistöjen energiankäytön hiilineutraalisuustavoitteille on selkeä polku, ja seuraavia tavoitteita asetetaan kiinteistöjen koko elinkaarelle, mikä entisestään korostaa toimialan koko arvoketjun tiiviin yhteistyön tärkeyttä. Ilmastovaikutusten pienentämisen ohella alan toimijoiden vastuullisuustavoitteiden keskiössä ovat tilankäyttäjien hyvinvointinäkökulmat, tilojen terveysturvallisuus ja monikäyttöisyys.

Lue lisää kiinteistöalan toimijoiden ajankohtaisista vastuullisuusasioista Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022 -katsauksesta. Tuttuun tapaan esittelyssä on myös kooste KTI Vastuullisuusbarometrin tuloksista.

Katsauksen ovat mahdollistaneet:

• Antilooppi
• Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas
• Green Building Council Finland
• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
• Keva
• LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
• Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
• Senaatti-konserni
• Skanska Oy
• Sponda Oy
• Turun Teknologiakiinteistöt Oy
• Ylva

Lisätietoja: Hanna Kaleva, p. 040 5555 269

Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna jyrkästi. Voimakkain nousu on koettu sähkön hinnassa, mutta nousua on käytännössä kaikissa muissakin kuntakohtaisissa erissä. Vertailussa kustannukset ovat nousseet keskimäärin miltei 13 prosenttia vuodesta 2021. Kustannusten nousu ilman sähköenergiaa on 4,7 prosenttia. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Kustannuksiltaan merkittävin kuluerä on kaukolämpö, jonka hinnat nousivat keskimäärin 6,5 prosenttia.

Indeksitalo -tietoaineiston on kerännyt vuodesta 2014 lähtien KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä ja pysyvät samoina vuodesta toiseen. Indeksitalo-tiedot on kerätty elokuussa 2022, ja ne koskevat syyskuun tilannetta.

Tarkemmat tulokset löydät Kiinteistöliiton tiedotteen yhteydestä.

Lisätietoja/KTI: Mikko Hietala, mikko.hietala@kti.fi, p. 040 525 9274

Tervetuloa kuulemaan kiinteistöalan tuoreimmista vastuullisuusteoista to 15.9. klo 9.00–10.30

Tämän vuoden katsauksessa keskitytään mm. kiinteistöjen ympäristökuormituksen vähentämisen tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja saavutuksiin, sekä tuttuun tapaan esillä on Vastuullisuusbarometrin tuloksia.

Ohjelmassa:

• Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022 -katsaus
• EU Taksonomia
  Pekka Vuorinen, Rakennusteollisuus RT ry
• Ajankohtaista kiinteistöjen ympäristökuormituksen vähentämisessä
  Pirkko Airaksinen, Sponda Oy
  Hannamari Koivula, Antilooppi

Ilmoittaudu webinaariin oheisesta linkistä.

Katsauksen ovat mahdollistaneet:

• Antilooppi
• Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas
• Green Building Council Finland
• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
• Keva
• LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
• Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
• Senaatti-kiinteistöt
• Skanska Oy
• Sponda Oy
• Turun Teknologiakiinteistöt Oy
• Ylva

Lisätietoja:
Heidi Lohilahti, puh. 040 727 2265
Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287

Kauppakeskusten myynti- ja kävijämäärät jatkoivat reipasta kasvuaan kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Huhti-kesäkuun kokonaismyynti oli 11 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi, ja kävijöitä oli 25 prosenttia enemmän. Vuoden 2021 matalasta vertailuluvusta johtuen huhtikuun myynti kasvoi peräti 20 prosenttia, kun taas kesäkuussa kokonaismyynti oli alle viisi prosenttia edellistä vuotta korkeampi. Huhti-kesäkuun kokonaismyynti ylitti jo pandemiaa edeltäneen ajan neljällä prosentilla, ja koko alkuvuoden myyntikin jäi vain 1,6 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Kävijämäärissä oltiin vielä 16 prosenttia jäljessä alkuvuotta 2019, mutta kesäkuussa ero oli enää 5,7 prosenttia.

Kaikkien toimialojen myynti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna

Kauppakeskusten suurimmista vuokralaistoimialoista etenkin kahvilat ja ravintolat raportoivat merkittäviä kasvulukuja, ja niiden myynti oli huhti-kesäkuussa lähes 60 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Huhtikuussa kahviloiden ja ravintoloiden myynti oli peräti 125 prosenttia edellistä vuotta korkeampi.

Myös pitkään haasteissa ollut muodin ja asusteiden toimialan myynti kasvoi toisella vuosineljänneksellä reippaasti, yli 20 prosenttia, mutta toimialan myynti on edelleen selkeästi vuoden 2019 tason alapuolella. Kauppakeskusten suurin toimiala, eli päivittäistavarat ja tavaratalomyynti, kasvoi toisella vuosineljänneksellä 4,5 prosenttia vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Kasvu ripeintä pääkaupunkiseudun ja kaupunkikeskustojen kauppakeskuksissa

Ihmisten lisääntynyt liikkuminen näkyy kauppakeskusten kävijä- ja myyntiluvuissa. Pääkaupunkiseudulla kauppakeskusten kävijämäärä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä selkeästi muuta maata enemmän, lähes 30 prosenttia, kun taas myynnin kasvu jäi 11,5 prosenttiin.

Kaupunkien keskustoissa sijaitsevien kauppakeskusten myynti kasvoi huhti-kesäkuussa 19 prosenttia ja kävijämäärät peräti 38 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Keskustan ulkopuolisissa keskuksissa myynnin kasvu jäi kahdeksaan prosenttiin ja kävijämäärien kasvu 19 prosenttiin.

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste pysyttelee yli 94 prosentissa

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli kesäkuun lopun tilanteessa edelleen korkea, yli 94 prosenttia. Alueelliset erot keskusten käyttöasteissa ovat viimeisen parin vuoden aikana pienentyneet, sillä pääkaupunkiseudulla tyhjää tilaa on hieman aiempaa enemmän ja muualla vastaavasti vähemmän.

Muiden suurten kaupunkien käyttöaste nousi nyt hienoisesti pääkaupunkiseutua korkeammaksi, lähes 95 prosenttiin. Suurten kaupunkien ulkopuolella sijaitsevien kauppakeskusten käyttöaste on viimeisen vuoden aikana noussut parilla prosenttiyksiköllä ja oli nyt 93 prosenttia.

Jäsenten kommentit

Kauppakeskus Kampissa olemme hyvin ilahtuneita Helsingin ydinkeskustan vilkastumisesta ja selkeistä elpymisen merkeistä. Kävijämäärät ovat kehittyneet Q2:n aikana positiivisesti ja parhaimmillaan olleet tuplasti edellisvuotta paremmat. Meillä on vahva näkemys, että tämän vuoden kokonaiskävijämäärä Kampissa tulee olemaan yli 20 miljoonaa kävijää. Myynnin kasvu on ollut vieläkin huikeampaa, ja kesäkuukausien aikana pääsimme myynnissä jo lähes vuoden 2019 tasolle. Kaikilla toimialoilla on tapahtunut elpymistä. Myös kysyntä liiketiloistamme on jo pidempään ollut vilkasta, ja sama kehitys näyttää jatkuvan.

Tiina Fågel
Director, Strategic Client Accounts
CBRE

Olemme vuoden aikana solmineet keskustan kauppakeskuksissamme Forumissa ja Citycenterissä useita uusia vuokrasopimuksia, ja neuvotteluita on nyt paljon käynnissä. Yritykset uskovat edelleen keskustan vetovoimaisuuteen. Keskusta on herännyt uuteen eloon, ja ihmisiä on paljon liikkeellä. Tämä näkyy kauppakeskustemme kävijämäärien positiivisena kehityksenä, jota on edistänyt myös kauppakeskustemme tapahtumat ja uudet brändit.

Kirsi Kemppainen
Head of Shopping Centres & Marketing
Sponda Oy

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 48 kauppakeskusta.

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Sello; HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, REDI, Ristikko, Ruoholahti, Saari, Tripla; VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä; KEMPELE Zeppelin; KUOPIO Matkus; LAHTI Karisma, Trio; RAISIO Mylly; TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina; TURKU Hansa, Skanssi; YLÖJÄRVI Elo

Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa; HÄMEENLINNA Goodman; KERAVA Karuselli; KOTKA Pasaati; KOUVOLA Veturi; LAPPEENRANTA IsoKristiina; LOHJA Lohi; MIKKELI Stella; PORI IsoKarhu, Puuvilla; ROVANIEMI Sampokeskus; SALO Plaza; TORNIO Rajalla På Gränsen; VAASA Espen

• vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit

Lisätietoja julkaisijasta

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry
Annankatu 24
00100 HELSINKI

http://www.kauppakeskusyhdistys ry

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry on kauppa- ja ostoskeskusten järjestö, jonka toiminnassa omistajat, kauppa, palvelut, alan asiantuntijat ja kauppakeskusjohto kohtaavat. Järjestön jäseninä ovat maan merkittävimmät kauppakeskukset ja kauppakeskusomistajat.

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava vuokraindeksi nousi pääkaupunkiseudulla maalis-toukokuussa alkaneissa sopimuksissa 0,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Indeksin vuosimuutos oli suurin sitten alkukevään 2021. Ensimmäistä kertaa yli vuoteen indeksin vuosimuutos oli positiivinen kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Vuokrien vuosimuutos oli tarkastelujaksolla suurin Espoossa, 0,5 prosenttia, joskin taustalla oli neljän edellisen tarkastelujakson yhtäjaksoinen pudotus.

Myös edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrien muutos oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,4 prosenttia. Joulu-helmikuuhun verrattuna vuokrat nousivat eniten Vantaalla, 0,7 prosenttia, ja vähiten Helsingissä, 0,2 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa vuokrien nousu jatkui edelleen pääkaupunkiseutua vahvempana, ja vuosimuutos oli keskimäärin 2,5 prosenttia. Merkittävin käänne on nähty Jyväskylässä, jossa jo vuoden 2019 alkupuolella alkanut vuokrien lasku kääntyi hienoiseen nousuun syksyllä 2021. Nyt Jyväskylän asuntovuokrien vuosimuutos kiihtyi 2,7 prosenttiin ja indeksin pisteluku ylitti viimein vuoden 2019 tasonsa. Vielä Jyväskylää korkeampi vuosimuutos nähtiin Kuopiossa, jossa indeksi nousi 3,5 prosenttia. Tampereella ja Turussa vuokrat jatkoivat tasaista nousuaan: Tampereen indeksin vuosimuutos oli 2,8 ja Turun 2,6 prosenttia.

Vuokra-asuntojen tarjonta on kasvanut ripeästi viimeisen parin vuoden aikana, mikä on näkynyt tyhjien asuntojen määrän kasvuna. Nyt nousu näyttäisi taittuneen, ja kesäkuun alun tilanteessa tyhjillään olevien asuntojen osuus KTI:n seuraamista ammattimaisten vuokranantajien omistamista asunnoista oli sama kuin edellisessä päivityksessä maaliskuussa, noin 7,5 prosenttia. Tyhjien asuntojen osuus on suurin pääkaupunkiseudulla, lähes 10 prosenttia, ja matalin Lahdessa, Tampereella ja Turussa, joissa tyhjillään olevien asuntojen osuus vaihteli 4,3 ja 5,7 prosentin välillä.  

Tiedot perustuvat KTI:n asuntovuokratietokantaan, jota on keväästä 2020 lähtien päivitetty vuosineljänneksittäin. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.3. – 1.6.2022 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.6 voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa yli 92 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan lähes 9 000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 18 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan syyskuussa, ja se kattaa 2.6.-1.9.2022 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Talouden nopea elpyminen ja elämän palautuminen lähemmäs normaaliaikoja näkyy kiinteistömarkkinoilla. Kiinteistökauppaa käydään vilkkaasti, rakentamisen volyymit ovat korkeita, vuokra-asuntokysyntä vahvistuu ja toimitilavuokramarkkinoillekin odotellaan elpymistä.

Continue reading

Kiinteistöihin sijoittavat erikoissijoitusrahastot ovat kymmenessä vuodessa kasvaneet nollasta yli 10 miljardin euron markkinaksi. Uusi KTI Erikoissijoitusrahastokatsaus pureutuu erikoissijoitusrahastojen tuoreimpiin tietoihin ja tunnuslukuihin.
Katsauksen erityisteemana tarkastelemme erikoissijoitusrahastojen tuottojen muodostumista ja tähänastista tuottohistoriaa.

Continue reading

Suurten kiinteistösijoittajien asuntokiinteistöjen toteutuneet ylläpitokustannukset nousivat 4,4 prosenttia vuonna 2021. Kun indeksistä poistetaan korjauskustannusten vaikutus, nousee vuosimuutos 6,2 prosenttiin. Eniten nousivat energiakustannukset, lähes 10 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Energiakustannusten nousu johtui pääosin kasvaneesta lämpöenergian kulutuksesta: Ilmatieteen laitoksen mukaan lämmitystarve nousi useimmissa kaupungeissa 20-30 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Pääkaupunkiseudulla myös lämpöenergian hinnannousu nosti kiinteistönomistajien kustannuksia. Sähkön kustannuksia nostivat sekä kulutuksen kasvu että hintojen nousu. Ylläpitoon sisältyvät palvelukustannukset – käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito sekä siivous – nousivat keskimäärin 4,5 prosenttia vuonna 2021.

Toimistokiinteistöjen ylläpidon kokonaiskustannukset nousivat 4,8 prosenttia ja kustannukset ilman korjauksia 5,7 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Myös toimistokiinteistöissä lämpöenergian kulutuksen kasvu oli suurin selittäjä kustannusten nousulle. Toimistokiinteistöjen energiakustannukset nousivat koko maassa keskimäärin hieman yli 10 prosenttia. Toimistokiinteistöjen palvelukustannukset nousivat 3,3 prosenttia.

Tiedot pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailusta laskettaviin KTI Ylläpitokustannusindekseihin. Tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannuksista. Tiedot kattavat kiinteistönomistajan vastuulla olevat kiinteistöjen hoitokulut. Indeksien tavoitteena on kuvata kustannusten pitkän aikavälin kehitystä.

Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuoden 2021 indeksien taustalla oli yli 1400 asuinkerrostalokiinteistön ja lähes 230 toimistokohteen aineisto. Ylläpitokustannusindeksit lasketaan eri alueille (kerrostalot: pääkaupunkiseutu, muut suuret kaupunkiseudut ja muu Suomi ja toimistot: pääkaupunkiseutu ja muu Suomi). Alueellisten indeksien avulla lasketaan indeksit koko Suomelle painotettuna keskiarvona alueiden todellisen rakennuskannan suhteessa. Laskenta perustuu peräkkäisinä vuosina aineistossa mukana olleiden kohteiden kustannusten muutoksiin. 

Uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava KTI:n vuokraindeksi nousi joulu-helmikuussa alkaneissa sopimuksissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa keskimäärin 1,7 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuotta aiemmin. Pääkaupunkiseudun vuokrien nousu on vuodesta 2020 lähtien ollut selkeästi muita suuria kaupunkeja maltillisempaa, ja nyt vuosimuutos jäi 0,2 prosenttiin. Nopeimmin vuokrat nousivat tarkastelujaksolla Kuopiossa, jossa vuosimuutos oli 3,1 prosenttia. Viime vuosien vuokrakehitys on ollut vahvinta Tampereella ja Turussa, joissa kummassakin vuokrat nousivat 2,1 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuotta aiemmin. Pääkaupunkiseudulla vuokrat nousivat Vantaalla 0,5 ja Helsingissä 0,1 prosenttia, kun taas Espoossa vuokrien loiva lasku jatkui edelleen.

Tyhjien asuntojen määrä pysyi edelleen korkeana kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa, ja KTI:n seuraamasta pääkaupunkiseudun asuntokannasta oli kappalemäärällä mitattuna yhdeksän prosenttia tyhjillään maaliskuun alun tilanteessa. Myös Tampereella ja Turussa tyhjien asuntojen määrä nousi vilkkaan rakentamisen siivittämänä verrattuna joulukuun tilanteeseen, mutta tyhjien asuntojen osuus koko asuntokannasta pysyi maltillisena 4,6 prosentissa. 

Kaikkia 1.3. voimassa olleita vuokrasopimuksia kuvaavan KTI:n vallitsevien vuokrien indeksin vuosinousu oli pääkaupunkiseudulla 0,5 ja muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin 1,4 prosenttia. Tähän indeksiin vaikuttavat sopimuskannan uusiutumisen ohella myös voimassa oleviin sopimuksiin tehdyt indeksikorotukset. Myös koko vuokrasopimuskannan nousu oli vahvinta Turussa, jossa vuokrat nousivat 2 prosenttia, sekä Tampereella, jossa vuosinousu oli 1,6 prosenttia.   

Tiedot perustuvat KTI:n asuntovuokratietokantaan, jota on keväästä 2020 lähtien päivitetty vuosineljänneksittäin. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.12.2021 – 1.3.2022 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.3 voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa lähes 93 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan lähes 8 000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 19 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan kesäkuussa, ja se kattaa 2.3.-1.6 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

 

The Finnish Property Market 2022 -raportti on julkaistu.

Tutustu tiivistelmään täältä.

Lataa sähköinen ja maksuton The Finnish Property Market 2022 -raportti kokonaisuudessaan täältä.

Painettujen raporttien tilaukset ja muut asiat: ota yhteyttä osoitteeseen kti@kti.fi tai puh. 020 7430 130.