KTI Asuntovuokraindeksit: pääkaupunkiseudun vuokrat junnaavat paikoillaan, Turussa ja Tampereella nousu jatkuu

Uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava KTI:n vuokraindeksi nousi joulu-helmikuussa alkaneissa sopimuksissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa keskimäärin 1,7 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuotta aiemmin. Pääkaupunkiseudun vuokrien nousu on vuodesta 2020 lähtien ollut selkeästi muita suuria kaupunkeja maltillisempaa, ja nyt vuosimuutos jäi 0,2 prosenttiin. Nopeimmin vuokrat nousivat tarkastelujaksolla Kuopiossa, jossa vuosimuutos oli 3,1 prosenttia. Viime vuosien vuokrakehitys on ollut vahvinta Tampereella ja Turussa, joissa kummassakin vuokrat nousivat 2,1 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuotta aiemmin. Pääkaupunkiseudulla vuokrat nousivat Vantaalla 0,5 ja Helsingissä 0,1 prosenttia, kun taas Espoossa vuokrien loiva lasku jatkui edelleen.

Tyhjien asuntojen määrä pysyi edelleen korkeana kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa, ja KTI:n seuraamasta pääkaupunkiseudun asuntokannasta oli kappalemäärällä mitattuna yhdeksän prosenttia tyhjillään maaliskuun alun tilanteessa. Myös Tampereella ja Turussa tyhjien asuntojen määrä nousi vilkkaan rakentamisen siivittämänä verrattuna joulukuun tilanteeseen, mutta tyhjien asuntojen osuus koko asuntokannasta pysyi maltillisena 4,6 prosentissa. 

Kaikkia 1.3. voimassa olleita vuokrasopimuksia kuvaavan KTI:n vallitsevien vuokrien indeksin vuosinousu oli pääkaupunkiseudulla 0,5 ja muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin 1,4 prosenttia. Tähän indeksiin vaikuttavat sopimuskannan uusiutumisen ohella myös voimassa oleviin sopimuksiin tehdyt indeksikorotukset. Myös koko vuokrasopimuskannan nousu oli vahvinta Turussa, jossa vuokrat nousivat 2 prosenttia, sekä Tampereella, jossa vuosinousu oli 1,6 prosenttia.   

Tiedot perustuvat KTI:n asuntovuokratietokantaan, jota on keväästä 2020 lähtien päivitetty vuosineljänneksittäin. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.12.2021 – 1.3.2022 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.3 voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa lähes 93 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan lähes 8 000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 19 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan kesäkuussa, ja se kattaa 2.3.-1.6 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

KTI Kiinteistöindeksi: Kiinteistösijoitusten kokonaistuotto nousi 9,2 prosenttiin vuonna 2021

Lehdistötiedote 4.3.2022

Ammattimaisten kiinteistösijoittajien omistamien kiinteistöjen kokonaistuotto oli 9,2 prosenttia vuonna 2021. Vuosituotto oli korkein sitten vuoden 2007 ja neljänneksi korkein KTI Kiinteistöindeksin vuodesta 2000 alkavassa historiassa. Tuottoja siivitti markkina-arvoihin kirjattu 4,8 prosentin nousu. Nettotuotto pysyi vakaana 4,3 prosentissa. Korona-ajan tuomat muutokset kiinteistöjen sijoitus- ja tilakysyntään heijastuvat edelleen kiinteistösektorien välisissä tuottoeroissa.

KTI Kiinteistöindeksin tulokset perustuvat 26 ammattimaisen kiinteistösijoittajan yhteisarvoltaan noin 36 miljardin euron kiinteistösijoituksiin, jotka kattavat 40 prosenttia Suomen ammattimaisesta kiinteistösijoitusvarallisuudesta. KTI Kiinteistöindeksi kuvaa koko vuoden omistettujen kiinteistöjen kokonaistuottoa, joka muodostuu toteutuneesta nettotuotosta sekä markkina-arvojen muutoksesta.

Kokonaistuotot kiinteistösektoreittain 2021

Lähde: KTI Kiinteistöindeksi

Kaikkien kiinteistösektorien markkina-arvot nousivat 2021

Kiinteistösektorien välisiä tuottoeroja selittävät ennen kaikkea isot erot markkina-arvojen kehityksessä. Vuoden 2021 arvonmuutos nousi kuitenkin usean vuoden jälkeen kaikilla kiinteistösektoreilla positiiviseksi. Suurimmat, yhdeksän prosentin tuntumaan nousseet arvonnousut kirjattiin tuotannollisille ja asuntokiinteistöille. Toimisto- ja liikekiinteistöjen markkina-arvojen nousu jäi puolestaan alle prosenttiin.

Kokonaistuoton hajonta 2010-2021

Lähde: KTI Kiinteistöindeksi

Tuotannollisista kiinteistöistä korkein kokonaistuotto kautta aikain

Parasta kokonaistuottoa tarjosivat vuonna 2021 tuotannolliset kiinteistöt, joihin kuuluu erilaisia logistiikka-, varasto- ja teollisuuskiinteistöjä. Etenkin logistiikkakiinteistöjen kysyntä on sekä sijoitus- että vuokramarkkinoilla vahvistunut korona-aikana, mikä näkyy nettotuottovaatimusten laskuna ja markkina-arvojen nousuna. Tuotannollisten kiinteistöjen vuotuinen kokonaistuotto oli korkeampi kuin millään kiinteistösektorilla koko Kiinteistöindeksin historiassa, 16,3 prosenttia. Tuotannollisten kiinteistöjen kokonaistuottoja nostaa myös muita kiinteistösektoreita korkeampi nettotuottotaso.

Asuntokiinteistöjen tuottokehitys jatkuu vahvana

Asuntokiinteistöt ovat viime vuosina vahvistaneet asemiaan kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurimpana sektorina kasvukeskusten vakaan vuokrakysynnän ja vahvan arvonnousun siivittämänä. Vaikka korona-aika on osin kolhinut vuokrakysyntää, heijastelevat tuottoluvut toimijoiden uskoa siihen, että haasteet jäävät tilapäisiksi. Vuonna 2021 asuntokiinteistöt tuottivat keskimäärin 12,8 prosentin kokonaistuoton. Nettotuottotaso putosi edellisenä vuonna ensimmäistä kertaa alle neljään prosenttiin, ja lasku jatkui vuonna 2021. Nettotuottotason laskuun vaikuttivat toisaalta kohonneet markkina-arvot, toisaalta reilulla prosenttiyksiköllä laskenut käyttöaste.

Yhteiskuntakiinteistöjen tuotto korkea, korona haastaa toimisto-, liike- ja hotellikiinteistöjä

Julkisten palvelujen tuottamiseen tarvittuja yhteiskuntakiinteistöjä, eli erilaisia asumispalvelu-, opetus-, terveydenhuollon ja muita palvelukiinteistöjä on isojen sijoittajien omistuksessa jo lähes kahdeksan miljardin euron arvosta. Vuodelta 2021 yhteiskuntakiinteistöt tuottivat 9,9 prosentin kokonaistuoton. Keskimääräistä heikompia tuottoja tarjosivat puolestaan isot toimisto- ja liikekiinteistösektorit, joiden tuottonäkymiä korona on haastanut viimeisen pari vuoden aikana, ja joissa kummassakin on isoja eroja myös sektorin sisällä riippuen kiinteistön tyypistä, laadusta ja sijainnista. Liikekiinteistöjen kokonaistuotto nousi vuoden 2020 syvän notkahduksen jälkeen lähes kuuteen prosenttiin vuonna 2021, kun arvonmuutos kiri plussalle ja parantunut käyttöaste kohensi nettotuottoja. Myös toimistokiinteistöjen kokonaistuotto parani edellisestä vuodesta ja oli 5,3 prosenttia. Hotellikiinteistöt tuottivat puolestaan 5,5 prosentin kokonaistuoton vuodelta 2021, kun arvonmuutos kipusi tälläkin sektorilla plussalle, mutta nettotuottoaste laski edelleen.

Lisätietoja:

Pia Louekoski, johtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, 0400 959 634

Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, 040 5555 269

KTI Kiinteistötieto Oy on puolueeton asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa markkinainformaatio- ja tutkimuspalveluja kiinteistöalan ammattimaisille toimijoille.

KTI Kiinteistöindeksin osallistujat 2021: Akiva Kiinteistöt I Ky, Erikoissijoitusrahasto Aktia Toimitilakiinteistöt, Antilooppi, CBRE Global Investors, Areim Fastigheter, Avara, Avain Vuokrakodit, Citycon, Elo, eQ, Exilion Management, Evli, Ilmarinen, Julius Tallberg-Kiinteistöt, Keva, Kojamo, LähiTapiola, Mercada, NIAM, OP Kiinteistösijoitus, SBB, Turun Teknologiakiinteistöt, Vantaan Valo, Varma, Veritas ja Ylva.

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry: Kauppakeskusten kokonaismyynti nousi viisi prosenttia vuonna 2021

Kauppakeskusten kokonaismyynti nousi viisi prosenttia vuonna 2021

Tiedote 23.2.2022

Kauppakeskusten myynti- ja kävijämäärät kasvoivat vuonna 2021 edelliseen vuoteen verrattuna: kokonaismyynti kasvoi reilut viisi prosenttia, ja kävijöitä oli vajaan prosentin verran enemmän kuin 2020. Kasvu kiihtyi viimeisellä vuosineljänneksellä, kun kävijöitä oli 14,3 % ja myyntiä 8,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna.

Kaikkien suurten toimialojen myynti kasvoi

Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan kaikkien merkittävien kauppakeskustoimialojen myyntilukuihin kirjattiin selkeää kasvua vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä. Jopa pitkään vähentynyt muodin ja asusteiden myynti kasvoi ripeästi vuoden loppua kohden, sillä loka-joulukuun myynti oli yli 15 % suurempi kuin vuonna 2020. Suurimmat, lähes 34 prosentin kasvuluvut, kirjattiin kahviloiden ja ravintoloiden myyntiin. 

”Kauppakeskuksissa iloittiin loppuvuodesta kuluttajien vahvasta halusta tulla ostoksille ja asioimaan. Olemme erityisen tyytyväisiä kahvila- ja ravintolasektorin ripeän palautumisen vuoksi, sillä se osoittaa näiden palveluiden olevan todella haluttuja ja kaivattuja asiakkaiden keskuudessa”, tiivistää Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Terhi Sell. 

Toimialoista vain pienehkön, koronarajoitusten painaman viihde- ja vapaa-ajan palvelujen toimialan, myynti pieneni edelliseen vuoteen verrattuna viimeisellä neljänneksellä, mutta sielläkin joulukuun myynti kääntyi selkeään kasvuun.

Päivittäistavaraa myytiin neljä prosenttia enemmän kuin 2020

Kauppakeskusten suurimman toimialan, päivittäistavarakaupan myynti, on kasvanut tasaisesti koko korona-ajan, ja sen merkitys kauppakeskuksille on korostunut entisestään. Päivittäistavara- ja tavaratalokaupan vuotuinen myynti kauppakeskuksissa kasvoi 4,4 % vuoteen 2020 verrattuna, ja viimeisen vuosineljänneksen kasvuluvut olivat samaa luokkaa. Vuoteen 2019 verrattuna toimialan osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä on noussut viidellä prosenttiyksiköllä yli 40 prosenttiin.

Kävijämäärät kasvoivat eniten pääkaupunkiseudulla

Kauppakeskukset vilkastuivat eniten pääkaupunkiseudulla, jossa kävijöitä oli viimeisellä vuosineljänneksellä yli 17 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Toisaalta myös korona-ajan pudotus on ollut pääkaupunkiseudulla muuta maata suurempi. Kaupunkikeskustojen kauppakeskusten palautuminen oli etätyösuositusten vuoksi keskustojen ulkopuolella sijaitsevia hitaampaa. Niissä vuoden 2021 kävijämäärä oli koko maan tasolla edelleen pari prosenttia vuotta 2020 pienempi.  

Kauppakeskusten käyttöasteet ovat pysyneet monia toimialoja koskevista rajoituksista huolimatta korkeina läpi koko korona-ajan. Vuoden 2021 lopussa kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste nousi koko maan tasolla 94,5 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla käyttöaste on edelleen muuta maata korkeampi, mutta myös suurten kaupunkien ulkopuolisten kauppakeskusten käyttöaste ylitti vuoden lopussa 92 prosenttia ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2016. 

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 48 kauppakeskusta. 

Lisätietoja:

Mikko Östring, johtaja, toimitilat, RAKLI, puh. 050 3018 933

Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Pikkulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, REDI, Ristikko, Ruoholahti, Saari, Tripla VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni  Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KEMPELE Zeppelin, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina, TURKU Hansa, Skanssi, YLÖJÄRVI Elo  Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KERAVA Karuselli, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, LOHJA Lohi, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen, VAASA Espen

* vertailukelpoisesta, ns. like-for-like -indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit

Vuoden 2021 kiinteistökauppavolyymi 7,0 miljardia euroa

Kiinteistökauppamarkkinoiden aktiivisuus kääntyi viime vuonna uuteen nousuun. KTI Transaktioseurannan mukaan vuoden 2021 kiinteistökauppavolyymi oli noin 7,0 miljardia euroa, joka oli 24 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020 ja myös 10 prosenttia vuotta 2019 korkeampi. Kaupankäynti oli vilkasta etenkin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Kolmannen vuosineljänneksen volyymi asettui noin 2,1 miljardiin euroon, ja loka-joulukuussa kauppoja tehtiin lähes 2,2 miljardilla eurolla. Kauppojen lukumäärä nousi selvästi vuodesta 2020, jolloin pandemia pysäytti kaupankäynnin pariksi kuukaudeksi lähes kokonaan. KTI tilastoi viime vuonna noin 340 yli miljoonan euron kiinteistökauppaa, kun niitä vuonna 2020 oli noin 260. 

Kaksi salkkukauppaa oli omassa kokoluokassaan vuonna 2021. Vuoden suurin kauppa tehtiin kesällä, kun Castellum osti Kielo AB:n koko kiinteistösalkun 640 miljoonalla eurolla. Salkku sisälsi yhteensä 22 toimistokiinteistöä pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Lahdessa. Toinen suuri kauppa solmittiin alkukesästä asuntosektorilla. CapManin uusi, pohjoismaisiin asuinkiinteistöihin sijoittava rahasto hankki ICECAPITALilta yli 500 miljoonan euron arvoisen asuntosalkun, joka sisälsi 1 854 vuokra-asuntoa.  

Asunnot vaihdetuin kiinteistösektori 

Toimistokiinteistöt olivat kiinteistömarkkinoiden vaihdetuin sektori vuosina 2017-2020, mutta vuonna 2021 asuntokiinteistöt ja -salkut nousivat sektoritilaston kärkisijalle 33 prosentin osuudellaan kokonaisvolyymistä. Ammattimaiset kiinteistösijoittajat tekivät asuntokiinteistökauppoja noin 2,3 miljardilla eurolla, mikä on sektorin toiseksi korkein vuotuinen kauppavolyymi kautta aikain. Toimistokiinteistöjen kaupankäynti pysyi myös aktiivisena, ja niiden osuus oli 29 prosenttia. Tuotannolliset kiinteistöt nousivat sektoritilaston kolmossijalle 15 prosentin osuudellaan etenkin suurten logistiikkakiinteistökauppojen ansiosta.  Yhteiskuntakiinteistöjen osuus volyymista oli 13 prosenttia. Pandemiasta monin tavoin kärsineiden liikekiinteistöjen kauppavolyymi jäi noin 700 miljoonaan euroon ja osuus kymmeneen prosenttiin. 

Ulkomaisten sijoittajien osuus volyymista yli puolet 

Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus Suomen kiinteistömarkkinoita kohtaan on pysynyt korkeana ja ulkomaiset sijoittajat tekivät useita suuria kauppoja kaikilla pääkiinteistösektoreilla myös vuonna 2021. Vuoden aikana Suomen kiinteistömarkkinoille rantautui puolisen tusinaa aivan uutta ulkomaista sijoittajaa. Eniten kauppoja tekivät muista Pohjoismaista tulevat sijoittajat, joista useilla on Suomessa oma paikallinen organisaatio.  

Yhteensä ulkomaiset ammattisijoittajat ostivat viime vuonna Suomessa kiinteistöjä noin 3,8 miljardin euron arvosta, mikä vastaa 54 prosentin osuutta kokonaisvolyymista. Vastaavasti ulkomaiset sijoittajat myivät kiinteistöjä noin 1,8 miljardilla eurolla, eli ulkomaisten sijoittajien nettoinvestoinnit Suomen kiinteistömarkkinoille olivat jälleen selvästi positiiviset. Kotimaisista sijoittajaryhmistä selvästi aktiivisimpia ostajia olivat kiinteistösijoitusrahastot, joiden osuus kokonaisvolyymista oli 29 prosenttia.  

Lisätietoa ja tarkempia analyyseja kiinteistökaupoista on saatavilla KTI Transaktioseurannasta: Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi tai Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola(a)kti.fi. KTI Transaktioseurannan linjauksia löytyy täältä.

KTI Asuntovuokraindeksit: Asuntojen vuokrat nousivat 0,2 prosenttia pääkaupunkiseudulla

Uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava KTI:n vuokraindeksi nousi pääkapunkiseudulla syys-marraskuussa alkaneissa sopimuksissa keskimäärin 0,2 prosenttia vuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Edellisestä vuosineljänneksestä nousua oli 0,1 prosenttia. Edellisten päivitysten tapaan vuokrat nousivat hienoisesti Helsingissä ja Vantaalla, kun taas Espoossa vuokrat laskivat 0,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tyhjien asuntojen määrä jatkoi kasvuaan kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Etenkin Espoossa oli nyt selkeästi enemmän asuntoja tyhjillään kuin vielä syyskuussa.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa vuokrien nousu jatkui pääkaupunkiseutua vahvempana. Keskimäärin yli 100 000 asukkaan kaupunkien vuokrien vuosinousu oli 1,3 prosenttia. Vuokrat nousivat keskimääräistä vahvemmin Tampereella ja Kuopiossa, noin 2 prosenttia. Turussa ja Oulussa vuokrien vuosinousu oli 1,3 prosenttia ja Lahdessakin vuosimuutos oli täpärästi positiivinen. Jyväskylässä vuokrien vuosimuutos jäi viimeisimmän vuosineljänneksen nousukehityksestä huolimatta edelleen negatiiviseksi, -0,2 prosenttiin. Tyhjien asuntojen määrä nousi syyskuuhun verrattuna hieman Turussa ja Lahdessa, ja pysyi suurin piirtein ennallaan muissa suurissa kaupungeissa. Kaikissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa tyhjiä vuokra-asuntoja oli kuitenkin KTI:n seurannan mukaan nyt selkeästi vähemmän kuin alkuvuodesta.

Tiedot perustuvat KTI:n asuntovuokratietokantaan, jota on keväästä 2020 lähtien päivitetty vuosineljänneksittäin. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.9.-1.12. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.12. voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa lähes 94 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan yli 8 500 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 20 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan maaliskuussa, ja se kattaa 2.12.-1.3. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

KTI Asuntovuokraindeksit: Pääkaupunkiseudun asuntovuokrat pysyivät ennallaan

KTI:n pääkaupunkiseudun uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi pysyi kesä-elokuussa alkaneissa vuokrasopimuksissa ennallaan verrattuna edelliseen vuosineljännekseen. Vuositasolla pääkaupunkiseudun indeksin muutos oli keskimäärin -0,1 prosenttia, kun vuokrat Helsingissä pysyivät ennallaan, Espoossa hieman laskivat ja Vantaalla vastaavasti nousivat vuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Pääkaupunkiseudun vuokrakehitystä hillitsee ennen kaikkea vahvasti kasvanut vuokra-asuntojen tarjonta, joka näkyy KTI:n seurannassa myös tyhjillään olevien asuntojen määrän selkeänä kasvuna viimeisen reilun vuoden aikana.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa vuokrien nousu oli edelleen pääkaupunkiseutua vahvempaa, ja vuokrat nousivat kesä-elokuussa keskimäärin 0,2 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen ja 1,5 prosenttia vuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuositasolla nousu oli vahvinta Tampereella, jossa KTI:n uusien asuntovuokrien indeksi nousi 2,4 prosenttia vuoden 2020 kesä-elokuuhun verrattuna. Vuokrien muutos oli Jyväskylää lukuun ottamatta positiivinen kaikissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kaupungeissa. Jyväskylässä uusien asuntovuokrasopimusten vuokratasot olivat nyt 0,3 prosenttia matalampia kuin kesällä 2020. Viime vuosien maltillisen ja monin osin negatiivisenkin vuokrakehityksen seurauksena Jyväskylässä tehtiin nyt uusia vuokrasopimuksia samaan hintaan kuin vuonna 2016. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella tyhjien asuntojen määrä on kaikissa suurissa kaupungeissa vähentynyt selkeästi viime kevääseen verrattuna.

Tiedot perustuvat KTI:n asuntovuokratietokantaan, jota on keväästä 2020 lähtien päivitetty vuosineljänneksittäin. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.6.-1.9. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.9. voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa yli 93 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan yli 10 000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja yli 20 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan joulukuussa, ja se kattaa 2.9.-1.12. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2021 -katsaus: Kiinteistösijoittajien panostukset ilmastonmuutoksen hillintään kasvavat

Kiinteistöjen ympäristökuormituksen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet kasvattavat merkitystään kiinteistöalan ammattimaisten toimijoiden keskuudessa. Ilmastonmuutoksen hillintään kannustavat sekä kiristyvä sääntely että eri sidosryhmien – sijoittajien, rahoittajien ja vuokralaisten –  tiukkenevat vaatimukset.

Yhä useampi ammattimainen kiinteistönomistaja on asettanut tavoitteet ja aikataulun omistamiensa kiinteistöjen päästövähennyksille. KTI:n toteuttamaan vuotuiseen Vastuullisuusbarometriin vastanneista kiinteistösijoittajista peräti 70 prosenttia ilmoittaa asettaneensa tavoitetason ja aikataulun kiinteistökantansa päästövähennyksille, ja näistä yli puolella tavoite on sidottu johonkin toimialan yhteiseen aloitteeseen tai sitoumukseen. Tyypillisimmin tavoitteena on kiinteistöjen hiilineutraali energiankäyttö vuoteen 2030 mennessä.

Kiinteistöjen päästöjä vähennetään ensisijaisesti energiatehokkuustoimenpiteillä sekä lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä. Kiinteistönomistajien energiatehokkuuspanostukset näkyvät kokonaisenergiankulutusluvuissa; 2010-luvun aikana energiankulutuksen mediaaniluku on suurten omistajien kiinteistökannassa laskenut asuinkerrostaloissa 26 % ja toimistokiinteistöissä 17 %. Osaltaan energiankulutukseen vaikuttavat myös vuotuiset lämmitystarpeen heilahtelut sekä rakennuskannan uusiutuminen. Yhä suurempi osuus ostoenergiasta hankitaan vihreänä, ja esimerkiksi vihreää sähköä käytetään noin kahdessa kolmesta KTI:n seuraamasta yli 2000 kiinteistöstä. Myös paikallisten energiayhtiöiden energiantuotantotavoissa pyritään päästöjen vähentämiseen. Kaikkiaan ostoenergian keskimääräiset CO₂-päästöt ovat viidessä vuodessa pienentyneet asuinkerrostaloissa 42 % ja toimistokiinteistöissä jopa 60 %.

Myös tilankäyttäjät asettavat entistä tiukempia vaatimuksia toimitilojensa ympäristövaikutuksille. Koronapandemian ja lisääntyneen etätyöskentelyn myötä keskeisiksi toimitilojen vastuullisuusnäkökulmiksi ovat energiakysymysten rinnalle nousemassa esimerkiksi tilankäytön tehokkuus, tilojen terveysturvallisuus sekä muut hyvinvointinäkökulmat.

 

Lue lisää kiinteistöalan toimijoiden ajankohtaisista vastuullisuusasioista Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2021 -katsauksesta. Tuttuun tapaan esittelyssä on myös kooste KTI Vastuullisuusbarometrin tuloksista.

 

Lue ja lataa Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2021 täältä.

 

Katsauksen ovat mahdollistaneet:

  • Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas
  • Green Building Council Finland
  • Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
  • LeaseGreen Group Oy
  • LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
  • RAKLI ry
  • Saint-Gobain Finland Oy
  • Senaatti-kiinteistöt
  • Skanska Oy
  • Sponda Oy
  • Turun Teknologiakiinteistöt Oy
  • Trevian Rahastot AIFM Oy
  • Ylva

 

Lisätietoja:

Heidi Lohilahti, puh. 040 727 2265, heidi.lohilahti@kti.fi
Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola@kti.fi