KTI:n Kiinteistöliitolle tuottaman Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna keskimäärin viime vuotta maltillisemmin. Kokonaiskustannukset nousivat keskimäärin noin prosentin vuodesta 2019, kun edellisenä vuonna nousua oli noin 2,5 prosenttia. Jätekustannukset ovat nousseet vertailtavista kustannuksista eniten viime vuoteen verrattuna, keskimäärin noin 3 prosenttia. Kiinteistösähkön vertailuhinnat puolestaan laskivat noin 1,5 prosenttia, pitkälti sähkön energiahinnan laskun seurauksena. Kustannusten muutoksissa oli kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja. Indeksitalo-selvityksessä oli viime vuoden tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat kaikkiaan 49 kunnassa.

Linkki Kiinteistöliiton tiedotteeseen

Lisätietoja/KTI: Mikko Hietala, puh. 040 525 9274, mikko.hietala(a)kti.fi

KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2020:
Tervetuloa webinaariin kuulemaan kiinteistöalan edelläkävijäyritysten tuoreimmista vastuullisuusteoista pe 25.9. klo 9.00–10.30

Koronaviruspandemia on monin tavoin korostanut kiinteistösijoittamisen vastuullisuuden merkitystä, ja tätä ajankohtaista aihetta käsitellään myös Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2020 -katsauksessa. Tämän vuoden katsaus esittelee kiinteistöliiketoiminnan rahavirtoja sekä toimialan merkittävää yhteiskunnallista roolia niin työllistäjänä kuin veronmaksajana. Tuttuun tapaan esillä on myös kiinteistöjen ilmastovaikutukset sekä Vastuullisuusbarometrin tuloksia.
Webinaarin ohjelmassa on Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2020 -katsauksen esittely sekä ajankohtaisia puheenvuoroja, mm.:

• Spondan vastuullisuusohjelma ja sidosryhmäyhteistyö
  Pirkko Airaksinen, Sponda Oy
• Hiilineutraalius kiinteistösijoitusten kilpailutekijänä: case Varma ja LeaseGreen
  Matti Lindfors, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Jonni Ahonen, LeaseGreen Group Oy

Ilmoittauduthan webinaariin viimeistään keskiviikkona 23.9. alla olevan linkin kautta. Tilaisuus on maksuton.

[button link=”https://kti-kiinteistotieto-oy-lv.creamailer.fi/survey/oc9fbmkpm3cnn” color=”lightblue” newwindow=”yes”] ILMOITTAUDU WEBINAARIIN[/button]

 

Katsauksen ovat mahdollistaneet:
– Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas
– Exilion Management Oy
– Green Building Council Finland
– Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
– Keva
– LeaseGreen Group Oy
– LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
– RAKLI ry
– Senaatti-kiinteistöt
– Skanska Oy
– Sponda Oy
– Trevian Rahastot AIFM Oy
– WWF Suomi

Lisätietoja:
Heidi Lohilahti, puh. 040 727 2265
Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi vuoden toisella neljänneksellä pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,7 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Helsingissä ja Espoossa vuokrat nousivat 0,8 ja Vantaalla 0,6 prosenttia. Vuokrien nousu oli hieman edellisiä vuosineljänneksiä nopeampaa, sillä myös vuositasolla pääkaupunkiseudun vuokrat ovat nousseet 0,7 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa uusien sopimusten vuokrat nousivat niin ikään keskimäärin 0,7 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Kaupunkien välillä oli kuitenkin merkittäviä eroja: vuokrat nousivat nopeimmin, noin kahdella prosentilla, Turussa ja Kuopiossa, kun taas Oulussa ja Jyväskylässä vuokrat laskivat hienoisesti. Vuositasolla vuokrien nousu on ollut nopeinta Turussa, jossa  vuokrat ovat nousseet 2,5 prosenttia. Jyväskylässä ja Lahdessa vuokrat ovat viimeisen vuoden aikana alkaneissa sopimuksissa laskeneet, ja Tampereella ja Oulussa vuokrien vuosinousu on jäänyt noin puoleen prosenttiin.

Vuokrien neljännesvuosi- ja vuosimuutokset, Q2/2020, uudet vuokrat

KTI Asuntovuokraindeksit kaupungeittain

indeksi Q1 / 2010 = 100, vapaa vuokranmääritys, uudet vuokrasopimukset

KTI on ryhtynyt päivittämään asuntovuokratietokantaansa vuosineljänneksittäin. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.3.-1.6. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.6. voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa lähes 87 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan noin 7 600 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja lähes 20 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan syyskuun lopulla, ja se kattaa 2.6.-1.9. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Tiedote 27.8.2020
Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten vertailukelpoinen* ensimmäisen vuosipuoliskon kokonaismyynti oli 13,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa matalampi. Koronakriisin vaikutukset näkyivät jyrkkinä etenkin huhti- ja toukokuussa ja kokonaismyynti putosi toisella neljänneksellä yli 21 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kesäkuussa kokonaismyynti jäi enää 5,5 prosenttia vuoden 2019 kesäkuuta pienemmäksi.

Kauppakeskusten kävijämäärä oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla noin 25 prosenttia pienempi kuin edellisenä vuonna. Kävijämäärät olivat pienimmillään maaliskuun puolivälin ja huhtikuun puolivälin välisenä aikana, jolloin kävijöitä oli jopa 60 prosenttia vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna 2019. Kesäkuun loppupuoliskolla kävijämäärä oli noin 20 prosenttia viime vuotta pienempi. Kävijäkohtainen myynti on kuitenkin noussut selkeästi viime vuodesta.

Kauppakeskusten ja toimialojen välillä suuria eroja

Päivittäistavaran ja tavaratalokaupan myynti oli toisella neljänneksellä vain reilun prosentin viime vuotta pienempi. Kauppakeskukset, joista löytyy suuria hypermarketteja, menettivät myyntiään huomattavasti muita keskuksia vähemmän. Päivittäistavarakaupan ja tavaratalojen osuus suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynnistä on viime vuosina ollut noin 40 prosentin tasolla, mutta huhtikuussa näiden toimialojen osuus nousi yli 60 prosenttiin ja toukokuussakin yli 50 prosenttiin kokonaismyynnistä. Kesäkuussa myös monien muiden toimialojen myynti piristyi, ja päivittäistavaran ja tavaratalokaupan osuus putosi 43 prosenttiin.

Koronakriisin vaikutukset näkyvät selkeästi eri toimialojen myyntiluvuissa. Indeksin seuraamista toimialoista myynti väheni ensimmäisen vuosipuoliskon aikana erityisesti viihde- ja vapaa-ajanpalveluissa, kahviloissa ja ravintoloissa sekä muodissa ja asusteissa. Päivittäistavarakaupan ohella lähimmäs viime vuoden myyntilukuja ovat päässet sisustamisen ja kodin tarvikkeiden sekä kauneus- ja hyvinvointipalvelujen toimialat.

Miltä tilanne näyttää nyt – jäsenten kommentit

”Tilanne syksyä kohden näyttää positiiviselta. Kriisistä toipuminen ja sen vaikutukset kuluttamiseen ja talouteen näyttävät jäävän pelättyä lyhyemmiksi ja pienemmiksi. Nyt on tärkeää, että teemme kaikkemme välttääksemme pandemiatilanteen pahenemisen ja uudet rajoitustoimenpiteet. Kauppakeskuksissamme olemme panostaneet erityisen paljon siivoukseen, hygieniaan ja tehneet toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan sosiaalisten etäisyyksien noudattaminen”, toteaa Cityconin kauppakeskustoiminnoista vastaava johtaja Sanna Yliniemi.

”Tehtävämme on varmistaa turvallinen asiointi ja työnteko kauppakeskuksissa myös pandemian aikana. Johtamissamme keskuksissa kävimme nopeasti asiaan kiinni ja koostimme parhaimmat käytännöt niin kansallisella tasolla kuin kansainvälistä verkostoamme hyödyntäen. Esimerkiksi sisäänkäynnit varustettiin käsidesiautomaatein, kosketuspintojen desinfiointeja tehostettiin ja erilaiset ohjeistukset, kuulutukset ja turvavälitarrat tuotiin muistuttamaan asiakkaita toivotuista toimintatavoista. Koemme tärkeäksi myös sen, että prosessimme ovat ulkopuolisen puolueettoman tahon toimesta tarkastettu ja useissa keskuksissa onkin auditoinnit jo tehty tai tekeillä. Näin pystymme todentamaan turvallisuusprosessimme ja varmistamaan, että kauppakeskus on myös poikkeustilanteessa turvallinen ja viihtyisä paikka asioida”, kertoo Eeva Jauro, Head Of Shopping Centre Management, ‎Colliers International Finland.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 41 kauppakeskusta.

Lisätietoja:

Mikko Östring, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 050 3018 933
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Pikkulaiva/Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Columbus, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, Redi, Ristikko, Ruoholahti, Saari, Tripla VANTAA Jumbo, Myyrmanni Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, Tullintori, TURKU Hansa, Skanssi
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KERAVA Karuselli, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen

* vertailukelpoisesta, ns. like-for-like -indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit

Lehdistötiedote 5.5.2020

Kiinteistösijoitus- ja vuokramarkkinoiden näkymät ovat heikentyneet nopeasti koronakriisin aiheuttaman epävarmuuden siivittämänä. Vielä ensimmäisellä vuosineljänneksellä vilkkaana jatkunut kiinteistökauppa hiljennee tulevina kuukausina merkittävästi. Vuokramarkkinoilla kriisi kohtelee eri kiinteistösektoreita eri tavoin: eturintamassa iskuja ottavat vastaan liiketilat ja hotellit, kun taas toimistomarkkinoilla vaikutukset näkyvät pienellä viiveellä. Asunto- ja yhteiskuntakiinteistöjen arvioidaan selviytyvän tilanteesta pienemmin vaurioin.

Viime vuosien vahva sijoittajakiinnostus ja sijoittajien vilkas kiinteistökehittäminen ovat kasvattaneet kiinteistösijoitusmarkkinoiden kokoa ja toimijapohjaa. Suomen ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden koko oli KTI:n laskelmien mukaan 77,1 miljardia euroa vuoden 2019 lopussa. Markkinat kasvoivat 11 prosentilla vuoden aikana. Asunnot vahvistivat vahvan arvonkehityksensä ansiosta asemaansa markkinoiden suurimpana kiinteistösektorina 32 prosentin osuudellaan. Ulkomaisten sijoittajien osuus kiinteistösijoitusmarkkinoista nousi lähes kolmannekseen.

Kiinteistökaupoissa vilkas alkuvuosi – hiljenemistä odotettavissa

Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen kiinteistökauppavolyymi nousi yli 2,7 miljardiin euroon, mikä on yksi vilkkaimmista vuosineljänneksistä ikinä ja kaikkien aikojen korkein ensimmäisen neljänneksen kokonaisvolyymi. Volyymiä nostivat etenkin neljä alkuvuodelle osunutta, pitkään valmisteltua suurkauppaa. OP Ryhmän pääkonttorikiinteistö Vallilassa päätyi Varman sekä kahden korealaissijoittajan omistukseen ja Antilooppi osti Spondalta yhdeksän toimitilakiinteistöä Ruoholahdesta. Lisäksi belgialaisen Aedifican tytäryhtiö Aureit Holding viimeisteli Hoivatilojen osakekannan hankinnan, ja ruotsalainen SBB sai puolestaan Hemfosan osakehankinnan maaliin. Huhtikuussa toteutetussa RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa kiinteistömarkkinoiden asiantuntijat ennakoivat kuitenkin selkeää romahdusta kiinteistökauppoihin: ulkomaisen sijoittajakysynnän saldoluku putosi syksyn +50:stä nyt -62:een. Romahdus on jyrkempi kuin esimerkiksi syksyllä 2007 alkaneen finanssikriisin alussa. Myös kotimaiseen kiinteistösijoituskysyntään ennakoidaan pudotusta, tosin ei aivan yhtä jyrkkää kuin ulkomaiseen. Koronan aiheuttamat matkustus- ja muut rajoitukset käytännössä estävät uusien kauppaprosessien käynnistämisen, ja lisäksi taloustilanteen epävarmuus vaikeuttaa kauppojen hinnanmuodostusta.

Nettotuottovaatimuksissa käänne, joskin melko maltillinen

RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin keskustan hyvälaatuisen toimistokiinteistön nettotuottovaatimus noteerattiin nyt keskimäärin reiluun 3,9 prosenttiin, mikä on alle 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime syksyn kyselyssä. Muissa kaupungeissa toimistotuottovaatimukset eivät juuri muuttuneet viime syksystä, mutta odotukset vuoden päästä ovat kaikissa kaupungeissa 0,2-0,3 prosenttiyksikköä nykytasoa korkeammalla. Liikekiinteistön tuottovaatimus nousi odotetusti tätä jyrkemmin, Helsingin keskustassa noin 0,4 prosenttiyksiköllä viime syksystä. Vuokra-asuntojen oletettu kriisinkestävyys näkyy myös tuottovaatimusnoteerauksissa: helsinkiläisen hyväsijaintisen asuntokiinteistön tuottovaade pysytteli lähes samalla tasolla viime syksyyn verrattuna ja tulevalle vuodellekin ennakoidaan vain hienoista liikahdusta ylöspäin.

Liike- ja toimistotilavuokrien ja vajaakäytön näkymät kääntyivät negatiivisiksi

Toimistovuokrat ovat etenkin parhailla sijainneilla nousseet viime vuosina uusiin huippulukemiin. KTI:n Helsingin keskustan toimistotilojen uusia vuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi vuositasolla 3,4 prosenttia, ja uusien vuokrasopimusten neliövuokrien yläkvartiilitaso pysytteli 36 euron tuntumassa. RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa toimistovuokramarkkinoiden näkymät heikkenivät nyt voimakkaasti viime kevääseen verrattuna. Vuokraodotusten saldoluku oli kaikilla alueilla negatiivinen ja vajaakäytön odotetaan nousevan. Helsingin keskustan odotetaan edelleen pitävän parhaiten pintansa, mutta sielläkin 28 prosenttia vastaajista odottaa vuokrien laskevan. Liiketilavuokramarkkinoiden näkymät olivat jo ennestään selkeästi toimistomarkkinoita heikommat, ja kriisi kärjistää eroja entisestään. Helsingin keskustassa kaksi kolmesta vastaajasta odottaa liiketilavuokrien laskevan tulevan puolen vuoden aikana. Kaikilla muilla alueilla vuokraodotusten saldoluvut ovat nyt matalampia kuin koskaan aiemmin barometrin 25-vuotisessa historiassa eli tasolla -80. Barometrin vastaajista reilusti yli puolet odottaa kuluvan vuoden liiketilavuokratuottojensa putoavan vähintään 15 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Asuntovuokrien nousuvauhti hidastui

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,6 prosenttia maaliskuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana. Tampereella vuokrat nousivat 0,5 ja Turussa 1,5 prosenttia. Suurimpien kaupunkien ulkopuolella viime vuosien nopea kasvu vuokra-asuntojen tarjonnassa näyttää nyt hyydyttäneen vuokrien nousun. KTI:n uusia vuokrasopimuksia kuvaavien indeksien vuosimuutos oli Kuopiossa ja Oulussa nollan tuntumassa, ja Jyväskylässä ja Lahdessa selkeästi miinusmerkkinen.

Asuntovuokrien odotetaan kuitenkin pitävän pintansa vaikeammista ajoista huolimatta, ja valtaosa RAKLI-KTI Toimitilabarometrin vastaajista odottaa koronakriisin vaikutusten kuluvan vuoden asuntovuokratuottoihinsa jäävän vähäisiksi. Myös julkisten palvelujen tuottamiseen tarvittujen niin kutsuttujen yhteiskuntakiinteistöjen uskotaan kestävän kriisin vaikutukset hyvin. Tuotannollisissakin kiinteistöissä enemmistö vastaajista arvioi kriisin vaikutusten jäävän melko vähäisiksi.

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269
Mikko Östring, johtaja, RAKLI ry, puh. 050 301 8933

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 5.5.2020 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä huhtikuussa toteutettuun RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 61 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.

Tilaa KTI Markkinakatsaus kevät 2020

Lataa lehdistötiedote pdf-muodossa ja lehdistötiedotteen graafit pdf-muodossa.

Tiedote 30.4.2020
Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten vertailukelpoinen* kokonaismyynti putosi 5,5 prosenttia kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Koronakriisin vaikutukset näkyvät ensimmäisen vuosineljänneksen myynti- ja kävijäluvuissa kuitenkin vain osin, kun helmikuun päättyessä muutosluvut olivat vielä positiivisia.

Maaliskuussa koronakriisi hiljensi kauppakeskukset ja kokonaismyynti putosi yli 20 prosenttia vuoden 2019 maaliskuuhun verrattuna. Kävijämäärä laski koko neljänneksellä runsaat 9 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Maaliskuun toiseksi viimeisellä viikolla kävijöitä oli lähes 50 prosenttia, ja viimeisellä viikolla melkein 60 prosenttia vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2019.

Indeksin seuraamista toimialoista ensimmäisen neljänneksen myynti putosi eniten muodin ja asusteiden, vapaa-ajan tuotteiden sekä kahviloiden ja ravintoloiden toimialoilla. Kahviloiden ja ravintoloiden myynti kehittyi suotuisasti vielä kahden ensimmäisen kuukauden aikana, mutta maaliskuun romahdus veti koko vuosineljänneksen muutosluvun yli 10 prosenttia pakkaselle. Muodin ja asusteiden sekä vapaa-ajan tuotteiden myynti puolestaan laski jo tammikuussa selkeästi viime vuoteen verrattuna, ja maaliskuun romahdus veti koko neljänneksen muutosluvun vielä kahviloita ja ravintoloita synkemmäksi.

Päivittäistavara- ja tavaratalokaupan sekä kauneuden ja terveyden tuotteiden toimialoilla kriisi ei näy yhtä selkeästi, joissa koko vuosineljänneksen myynti oli vain hienoisesti viime vuotta matalampaa. Myynti- ja kävijämäärien kehityksessä ei ollut merkittäviä alueellisia eroja.

”Lupaavasti alkaneen vuoden katkaisi maaliskuussa Suomeenkin iskenyt koronaviruspandemia, jonka vaikutukset ensimmäiseen vuosineljännekseen rajoittuivat kuitenkin maaliskuun jälkimmäiselle puoliskolle. Kriisin vaikutukset tulevatkin näkymään selvemmin vasta toisen vuosineljänneksen ja loppuvuoden luvuissa. Cityconin keskuksissa vähiten pandemian vaikutuksista kauppakeskusten toimintaan kärsivät päivittäistavarakaupat, apteekit ja terveydenhuollon palvelut, joita kauppakeskuksissamme on suhteessa paljon. Cityconin tavoitteena on tukea vuokralaistemme liiketoimintaa sekä ympäröiviä yhteisöjä myös kriisin jälkeen, ja työskentelemme yhteistyössä vuokralaisten ja muiden sidosryhmiemme kanssa löytääksemme ratkaisut eri haasteisiin ja pienentääksemme kriisin vaikutuksia”, kommentoi Cityconin kauppakeskustoiminnoista vastaava johtaja Sanna Yliniemi.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 40 kauppakeskusta.

Lisätietoja: 
Mikko Östring, vt. toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 050 3018 933
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Pikkulaiva/Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Columbus, Itis, Kaari, Kamppi, Kämp Galleria, Redi, Ristikko, Ruoholahti, Saari, Tripla VANTAA Jumbo, Myyrmanni  Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, Tullintori, TURKU Hansa, Skanssi, Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KERAVA Karuselli, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen

* vertailukelpoisesta, ns. like-for-like -indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit

Neljä arvostettua kiinteistöalan yritystä CBRE, JLL, Cushman & Wakefield ja KTI Kiinteistötieto ovat perustaneet Helsinki Research Forum -tutkimusryhmän, jonka tavoitteena on parantaa pääkaupunkiseudun toimitilamarkkinoista julkaistavan markkinatiedon laatua.

”Parempi markkinadata auttaa kiinteistösijoittajia ja kiinteistönomistajia tekemään laadukkaampia päätöksiä, mikä osaltaan tukee pääkaupunkiseudun kiinteistömarkkinoiden kasvua ja edistää yleisesti markkinoiden läpinäkyvyyttä. Helsinki Research Forum toimii yhteistyössä kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan RAKLIn kanssa, joka tarjoaa puitteet sekä teknistä apua yhteistyölle”, toteaa kiinteistösijoittamisen johtaja Miika Kotaniemi RAKLIsta.

Tutkimusryhmän tarkoitus on tuottaa jäsentensä liiketoiminnan kautta syntyneestä ei-luottamuksellisesta datasta yhteenvetoja, joita julkaistaan säännöllisesti. Toiminnan alkuvaiheessa on keskitytty teknisiin määrittelyihin toimistomarkkinoiden tilakannasta ja osamarkkinoiden maantieteellisistä rajauksista. Myöhemmin yhteistyötä on tarkoitus laajentaa käsittämään muun muassa tilojen käyttöönoton ja kiinteistöjen vajaakäyttöasteet.

“Vaikka kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyys Suomessa on hyvällä tasolla, parantamisen varaa löytyy edelleen. Muun muassa ristiriidat osamarkkinakohtaisissa vajaakäyttöluvuissa ovat aika ajoin herättäneet ihmetystä kansainvälisten sijoittajien keskuudessa,” toteaa JLL:n Suomen toimitusjohtaja Tero Lehtonen.

”Pyrimme tällä avoimuudella ja läpinäkyvyydellä parantamaan kiinteistöalan palveluita ja tarjoamaan todenmukaista markkinatietoa asiakkaille ja sijoittajille ratkaisujen tueksi sekä kiinteistömarkkinaan yleisesti. Tämänkaltaisista jaetun markkinatiedon tutkimusfoorumeista on saatu hyviä kokemuksia muista Euroopan maista ja haluamme tuoda näitä hyviksi todettuja käytäntöjä myös Suomeen,” jatkaa CBRE:n tutkimusjohtaja Jussi Niemistö.

”Yhteiset määrittelyt markkinoiden perustiedoille kuten osamarkkinarajauksille ja tilakantatiedoille luovat luotettavan pohjan entistä tarkemmille ja paremmille kiinteistömarkkina-analyyseille ja -tunnusluvuille. Niiden avulla voimme yhdessä edelleen kehittää Suomen kiinteistömarkkinoiden läpinäkyvyyttä ja markkinatietojen luotettavuutta”, toteaa KTI:n asiakkuuksista ja palvelukonsepteista vastaava johtaja Markus Steinby.

Yhteistyön tulokset julkaistaan RAKLIn nettisivuilla Helsinki Research Forum -osiossa ja ne ovat kaikkien käytettävissä ilmaiseksi. Sivulla on julkaistu tässä vaiheessa osamarkkinoiden rajaukset. RAKLI suosittaa jäseniään jatkossa käyttämään kyseisiä osamarkkinarajauksia kiinteistömarkkinaa koskevan tiedon julkaisussa.

Lisätietoja:

Miika Kotaniemi, RAKLI ry
puh. 040 702 0015

Tero Lehtonen, JLL Suomi
puh. 040 565 5389

Jussi Niemistö, CBRE Finland
puh. 040 537 5760

Markus Steinby, KTI Kiinteistötieto
puh. 050 464 7587

Ville Suominen, Cushman & Wakefield Finland
puh. 044 568 4300

Ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden kaupankäyntivolyymi ylsi peräti 2,6 miljardiin euroon kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Lukema on KTI Transaktioseurannan neljänneksi suurin kvartaalivolyymi kautta aikain ja korkein ensimmäiseltä vuosineljännekseltä koskaan tilastoitu volyymi. Maaliskuussa alkaneen koronakriisin vaikutukset eivät vielä ensimmäisen neljänneksen lukemissa näy, kun suurimpia alkuvuodelle tilastoituja kauppoja on työstetty jo pitkään viime vuoden puolella. Kriisin aiheuttamien rajoitusten ja yleisen epävarmuuden voi kuitenkin olettaa hidastavan kaupankäyntiä merkittävästi tulevina kuukausina.

Neljä hyvin suurta kiinteistökauppaa alkuvuonna

Korkea volyymi muodostui ennen kaikkea neljästä hyvin suuresta kaupasta. Helsingissä Varma ja eteläkorelainen sijoittajaryhmä ostivat OP Ryhmän pääkonttorikiinteistön 480 miljoonalla eurolla, ja Sponda myi Antiloopille yhdeksän toimitilakiinteistön salkun Ruoholahdesta. Belgialaisen Aedifican omistama yhtiö sai toteutettua viime syksynä tehdyn tarjouksen Hoivatilat Oyj:n osakekannasta, ja on ostanut jo lähes kaikki osakkeet itselleen. Toinenkin suuri yhtiökauppa kirjattiin ensimmäiselle vuosineljännekselle, kun Ruotsissa SBB i Nordenin tekemä ostotarjous Hemfosan koko osakekannasta eteni. Hoivatilat ja Hemfosa omistivat vuodenvaihteessa Suomessa yhteensä noin 850 miljoonan euron arvosta kiinteistöjä. Kaiken kaikkiaan KTI tilastoi noin 50 yli miljoonan euron kiinteistökauppaa alkuvuoden aikana.

Toimisto- ja yhteiskuntakiinteistöt vaihdetuimpia kiinteistötyyppejä

Suuret kaupat nostivat toimisto- ja yhteiskuntakiinteistöt kauppatilastojen kärkeen. Ensimmäisen vuosineljänneksen toimistokauppojen arvo oli 1,1 miljardia euroa, ja niiden osuus kokonaisvolyymista 41 prosenttia. Yhteiskuntakiinteistöjen osuus oli 26, ja liikekiinteistöjen osuus 17 prosenttia volyymista. Viime vuosina vilkkaan kaupankäynnin kohteena olleiden asuntoportfolioiden osuus jäi seitsemään prosenttiin tammi-maaliskuun kokonaisvolyymista. Ulkomaisten sijoittajien osuus kokonaisvolyymista oli suurten kauppojen myötä jopa 64 prosenttia. Kotimaisista sijoittajaryhmistä aktiivisimpia ostajia olivat kiinteistösijoitusyhtiöt, joiden osuus kokonaisvolyymista oli 15 prosenttia.

Päättynyt vuosineljännes oli 20. peräkkäinen neljännes, jolloin Suomen kiinteistökauppavolyymi ylitti miljardin euron rajan. Koronakriisi tulee hyvin todennäköisesti hiljentämään lähikuukausina kaupankäyntiä, mutta vaikutuksen voimakkuutta on vielä vaikeaa arvioida.

Lisätietoa ja tarkempia analyyseja kiinteistökaupoista on saatavilla KTI Transaktioseurannasta: Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi tai Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola(a)kti.fi. KTI Transaktioseurannan linjauksia löytyy täältä.

Isännöintipalkkiot 2020 -tutkimus: Kokouspalkkiot ja muut erillisveloitukset nousseet eniten

Taloyhtiöiden maksamat isännöintipalkkiot ovat kasvaneet maltillisesti viime vuosina. Isännöinnin kiinteä kuukausipalkkio on pysynyt ennallaan vuodesta 2017 vuoteen 2020, jopa laskenut hieman. Isännöintipalkkiot vaihtelevat huomattavasti ja erityisen suurta vaihtelu on erillisveloitusten osalta. Erillisveloitettavien palkkioiden nousua on ollut mm. kokouspalkkioissa, erillisveloitettavissa tuntitöissä, kilometrikorvauksissa sekä isännöitsijäntodistuksissa.

Lue lisää Kiinteistöliiton tiedotteesta

Toimistokiinteistöjen ylläpidon kustannukset ilman korjauskustannuksia nousivat keskimäärin 1,2 prosenttia koko Suomen tasolla vuonna 2019. Korjauskustannusten kanssa tarkasteltuna kokonaiskustannukset laskivat hieman edellisestä vuodesta (-0,6%). Korjauskustannukset laskivat edellisestä vuodesta keskimäärin 7,5 prosenttia. Kulueristä eniten edelliseen vuoteen verrattuna nousivat kiinteistöpalvelujen – huollon, ulkoalueiden hoidon ja siivouksen – kustannukset, jotka nousivat 2,7 prosenttia. Energiakustannukset nousivat keskimäärin 0,3 prosenttia. Lämmityksen, sähkön ja veden hinnat nousivat vuonna 2019, mutta kulutusten pieneneminen hillitsi kustannusten nousua.

Lisätietoja: Perttu Rantanen (puh. 050 533 7831, perttu.rantanen(a)kti.fi) ja Mikko Hietala (puh. 040 525 9274, mikko.hietala(a)kti.fi)

---

Tiedot pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailusta laskettaviin KTI Ylläpitokustannusindekseihin. Tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannuksista. Tiedot kattavat kiinteistönomistajan vastuulla olevat kiinteistöjen hoitokulut. Indeksien tavoitteena on kuvata kustannusten pitkän aikavälin kehitystä.

Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Aineistossa oli yli 250 toimistokiinteistöä vuonna 2019. Ylläpitokustannusindeksit lasketaan eri alueille (toimistot: pääkaupunkiseutu ja muu Suomi). Alueellisten indeksien avulla lasketaan indeksit koko Suomelle painotettuna keskiarvona alueiden todellisen rakennuskannan suhteessa.