Espoo

Helsinki, keskusta-alue

Helsinki

Vantaa

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi pääkaupunkiseudulla 3,3 prosenttia syyskuun 2018 ja 2019 välillä. Nousu oli kohtuullisen tasaista pääkaupunkiseudun kaupungeissa, joskin Vantaalla ja Espoossa vuokrat nousivat hienoisesti Helsinkiä enemmän. Helsingin sisällä vuokrat nousivat eniten halvemmilla alueilla, kun taas kalleimpien alueiden vuokrien nousu jäi kahteen prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla pienten ja suurten asuntojen vuokrien vuosinousu oli lähes samansuuruista: yksiöiden neliövuokrat nousivat 2,8, kaksioiden 3,1 ja kolmioiden ja tätä suurempien asuntojen vuokrat 2,9 prosenttia.

Muissa suurissa kaupungeissa vuokrat nousivat keskimäärin 2,4 prosenttia. Nousu oli nopeinta Turussa, 3,7 prosenttia. Myös Lahdessa, jossa vuokrien kehitys on viime vuosina ollut melko hidasta, uusien sopimusten vuokrat nousivat nyt vuositasolla 3,7 prosenttia. Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa vuokrien vuosinousu oli 2-3 prosentin välillä, ja Jyväskylässä vuokrat jopa laskivat hienoisesti.

Vuokrat nousseet 2010-luvulla eniten Turussa, Vantaalla ja Helsingissä

Vuokrien nousuvauhti on 2010-luvun aikana vaihdellut KTI:n vuokraindeksien seuraamissa yhdeksässä suurimmassa kaupungissa. Pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Tampereen vuokrakehitys on ollut melko tasaista koko vuosikymmenen ajan, kun taas muissa kaupungeissa tarjonnan ja kysynnän vaihtelut ovat heiluttaneet vuosittaista vuokrakehitystä enemmän. Koko tarkastelujaksolla vuokrat ovat nousseet eniten Turussa, jossa nousu on kiihtynyt etenkin vuoden 2015 jälkeen. Vantaalla vuokrat ovat nousseet lähes yhtä paljon, mutta nousu on tapahtunut tasaisemmin jo 2010-luvun alusta lähtien. Turun ja Vantaan uusien asuntovuokrasopimusten vuokrat ovat nyt noin 35 prosenttia korkeampia kuin vuosikymmenen alussa. Koko tarkastelujaksolla vuokrat ovat nousseet vähiten, noin 20 prosenttia, Jyväskylässä, jossa vuokrakehitys on viime vuosina ollut suurista kaupungeista kaikkein maltillisinta.

KTI Asuntovuokraindeksit (uudet vuokrasopimukset, indeksi Q1/2010 = 100)

Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot

KTI:n asuntovuokraindeksit uudistuivat

KTI on uudistanut asuntovuokraindeksiensä laskentaa. Ensi vaiheessa uudella menetelmällä on tuotettu uusia vuokrasopimuksia kuvaavat indeksit. Indeksien laskennassa aineistoon otetaan mukaan ne vuokra-asuntokohteet, joissa on alkanut uusia vuokrasopimuksia kahdella perättäisellä vuosineljänneksellä. Näistä kohteista lasketaan vuokratasojen muutos huoneistotyypeittäin kahden tarkastelujakson välillä. Muutoksista lasketaan kohteen asuntojen lukumäärällä painotettu keskiarvo, jolla kerrotaan indeksin edellinen pisteluku.

Koska uuden indeksin laskenta perustuu samojen kohteiden seurantaan, kuvaa se vanhaa laskentamallia paremmin vuokratasojen todellista muutosta markkinoilla. Uudiskohteet tulevat menetelmän kautta mukaan vasta, kun niistä tehdään valmistumisen jälkeen seuraavia uusia vuokrasopimuksia. KTI:n tavoitteena on päästä uusien vuokrasopimusten seurannassa kvartaalitason päivityksiin aiemman puolivuotisfrekvenssin sijaan.

Indeksit tuotetaan yhdeksälle suurimmalle kaupungille

KTI:n asuntovuokraindeksejä lasketaan yhdeksälle suurimmalle kaupungille. Indeksit lasketaan kunkin kaupungin yksiöille, kaksioille ja isommille asunnoille erikseen. Lahdessa ja Kuopiossa yksiöistä ja kaksioista tuotetaan yhdistetty indeksi. Kaupunkitason indeksit painotetaan eri huoneistotyyppien osuuksilla KTI:n vuokratietokannassa. Helsingissä uusien asuntovuokrien indeksi lasketaan neljälle Tilastokeskuksen hintavyöhykkeelle. Lisäksi tuotetaan pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa) ja muiden suurten kaupunkien (Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio) koonti-indeksit. KTI:n indeksit sisältävät vain vapaan vuokranmäärityksen asuntokohteet.

Lisätietoja: Hanna Kaleva, puh. 040 5555 269 ja Mikko Hietala, puh. 040 5259 274

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry
Lehdistötiedote 9.10.2019

Toimintaympäristön muutokset haastavat kauppakeskusliiketoimintaa. Tiiviissä kaupunkirakenteessa sijaitsevilla suurilla kauppakeskuksilla arvioidaan olevan parhaat edellytykset vastata tulevaisuuden asiakastarpeisiin. Erilaisten palvelujen merkitys kasvaa vuosi vuodelta kauppakeskusten menestystekijänä ja asiakkaiden houkuttelijana, mikä korostaa kauppakeskusten roolia elämysten tarjoajana ja kohtaamispaikkana. Keskukset vastaavat tulevaisuuden haasteisiin erilaistumisella, liike- ja palvelukonseptien uudistamisella sekä asiakastiedon paremmalla hyödyntämisellä.

Suomen Kauppakeskusyhdistyksen Kauppakeskusbarometri kartoittaa kauppakeskusliiketoiminnan tulevaisuudennäkymiä. Barometrin toteutti KTI Kiinteistötieto Oy syyskuussa 2019, ja siihen vastasi 73 kauppakeskusammattilaista.

Yleinen taloustilanne heittää haasteen myös kauppakeskusliiketoiminnalle

Kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos ja verkkokaupan kasvu nousivat barometrissa viime vuoden tapaan kauppakeskusliiketoiminnan suurimmiksi haasteiksi. Yli 70 prosenttia vastaajista arvioi näillä olevan negatiivinen vaikutus kauppakeskusten liiketoimintaan seuraavien kolmen vuoden aikana. Yleisen taloustilanteen luomia edellytyksiä pidettiin vielä vuosi sitten melko positiivisina, mutta nyt yli puolet vastaajista arvioi yleisen taloustilanteen vaikuttavan negatiivisesti kauppakeskuksiin. Samanlainen muutos on tapahtunut myös kuluttajien ja kaupan luottamukseen liittyvissä odotuksissa.

Myynti- ja kävijämäärien nousuun uskotaan, mutta kauppakeskusten väliset erot kasvavat

Toimintaympäristön haasteiden kasvusta huolimatta lähes puolet vastaajista arvioi kauppakeskusten kokonaismyynnin kasvavan tulevien kolmen vuoden aikana. Kävijämäärien kasvuun uskoo jopa yli 60 prosenttia vastaajista. Myynti- ja kävijämääräodotukset ovat samalla tasolla kuin vuoden takaisessa kyselyssä. Markkinoiden kehitys ei kuitenkaan kohtele kaikkia keskuksia samalla tavoin: vastaajat ovat lähes yksimielisiä siitä, että erot myynnin kehityksessä kasvavat entisestään sekä kauppakeskusten että kauppakeskuksissa toimivien vuokralaistoimialojen välillä.

Kaupungistuminen ja palvelullistuminen tukevat kauppakeskusliiketoimintaa

Viihde- ja vapaa-ajan palvelujen kysynnän kasvulla nähdään olevan merkittävin positiivinen vaikutus kauppakeskusliiketoimintaan tulevina vuosina: peräti 35 prosenttia vastaajista arvioi vaikutuksen olevan selkeästi positiivinen, ja lähes 60 prosenttia arvioi sen melko positiiviseksi. Toinen kauppakeskuksia tukeva muutostrendi on kaupungistuminen ja tiivistyvä kaupunkirakenne, mikä korostaa keskusten sijainnin merkitystä entisestään. Molempien näiden trendien positiivisen vaikutuksen arvioidaan hieman jopa kasvaneen viime vuoteen verrattuna.

Viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen osuus kasvaa, muodin laskee

Erilaiset palvelut pysyttelevät kauppakeskusten vuokralaistoimialojen myynnin ja tilatarpeen kehityksen kärkisijoilla. Yli 90 prosenttia barometrivastaajista uskoo viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen sekä kahviloiden ja ravintoloiden myynnin, ja yli 80 prosenttia vastaajista näiden toimialojen tilatarpeen kasvuun lähivuosina. Myös kauneuden ja terveyden palvelujen, vapaa-ajan tuotteiden sekä julkisten palvelujen kasvuun uskotaan vahvasti. Sen sijaan muodin ja asusteiden näkymät ovat edelleen haasteelliset: nyt lähes 80 prosenttia vastaajista ennakoi muodin toimialan myynnin laskevan, ja vielä useampi ennakoi toimialan tilatarpeen laskuun. Kehityksen seurauksena yhä suurempi osuus kauppakeskusneliöistä tulee olemaan muussa kuin perinteisessä liiketilakäytössä: pop up -myymälöinä, palvelutiloina tai yhteisöllisinä työskentelytiloina.

Vuokra- ja käyttöasteodotukset negatiivisia

Kauppakeskusten liiketilavuokrien kehitysodotukset ovat kautta linjan negatiivisempia kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun isoissa keskuksissa täsmälleen yhtä moni vastaaja ennakoi vuokrien nousua kuin laskuakin tulevien kolmen vuoden aikana. Pääkaupunkiseudun pienemmissä, ja muun Suomen kaikissa keskuksissa, vuokrien laskua ennakoivia vastaajia on selkeästi enemmän kuin nousuun uskovia. Käyttöasteodotukset noudattelevat samoja linjoja kuin vuokrien kehitys.

Lisätietoja:

• Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596
• Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269

Ilmastonmuutoksen hillintä on kiinteistöalan yritysten vastuullisuuspanostusten keskeisin tavoite, ja siksi olemme valinneet sen järjestyksessään kuudennen Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsauksen teemaksi. Ammattimaiset, suuria kiinteistöomaisuuksia kehittävät ja hallinnoivat kiinteistöalan toimijat ovat eturintamassa soveltamassa monenlaisia toimia rakennusten ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Katsauksessa esitellään kiinteistöalan toimijoiden panostuksia ilmastotyöhön sekä kiinteistöjen energiankulutuksen ja CO₂-päästöjen seuraamiseen kehitetyn WWF-KTI ilmastotyökalun markkinatuloksia. Katsaus luotaa myös kiertotalousajattelun teemoja ja mahdollisuuksia kiinteistöliiketoiminnassa. Tuttuun tapaan mukana on myös KTI Vastuullisuusbarometrin tulokset.

[button link=”https://kti.fi/wp-content/uploads/2019/09/KTI_vastuullisuuskatsaus-2019_netti_sivuina.pdf” color=”black” newwindow=”yes”] Lataa: Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2019[/button]

Katsauksen ovat mahdollistaneet Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas, Exilion Management Oy, Green Building Council Finland, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Keva, Nordea Henkivakuutus Suomi Oy, OP Kiinteistösijoitus Oy, RAKLI ry, Saint-Gobain Finland Oy, Senaatti-kiinteistöt, Skanska Oy, Trevian Rahastot AIFM ja Ylva.

Lisätietoja:

• Heidi Lohilahti, puh. 040 727 2265, heidi.lohilahti(a)kti.fi
• Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola(a)kti.fi
• Markus Steinby, puh. 050 464 7587, markus.steinby(a)kti.fi

Painettuja katsauksia voi tilata osoitteesta kti(a)kti.fi.

Mitä?

Neliövuokra on vakiintunut tapa tilojen vuokrien mittaamiseen ja vertaamiseen niin asunto- kuin toimitilamarkkinoillakin. Myös markkinoiden hintakehitystä mittaavat vuokraindeksit perustuvat neliövuokriin. Rakennettavien ja ylläpidettävien neliöiden määrä määrittää myös rakentamisen ja vaikkapa lämmittämisen kustannuksia, mikä puolestaan vaikuttaa asuntojen hintoihin ja kiinteistösijoittamisen tuottoihin. Etenkin asuntomarkkinoilla viimeaikainen kehitys on kuitenkin nostanut tarpeen tarkastella huoneistotyyppikohtaisia kokonaisvuokria neliövuokrien rinnalla.

Miksi?

Uusien rakennettavien asuntojen keskimääräinen koko on pienentynyt merkittävästi viime vuosina. KTI:n asuntovuokratietokannassa suurten kaupunkien kaksioiden keskikoko on suurimmillaan, 56 neliössä, 1970-luvulla rakennetussa asuntokannassa, kun 2010-luvulla on rakennettu keskimäärin alle 48-neliöisiä kaksioita. Parempaan tilatehokkuuspyrkimykseen on vaikuttanut niin kaupungistuminen, vuokra-asuntojen kysynnän kasvu kuin rakentamiskustannusten nousukin. Tämä on johtanut vuokra-asuntotarjonnan suurempaan hajontaan, kun samallakin alueella voi olla tarjolla niin 40- kuin 60-neliöisiäkin kaksioita, jotka kuitenkin ominaisuuksiltaan tyydyttävät periaatteessa samankaltaista asumistarvetta.

Kun huoneiston koko pienenee, mutta laadullisilta ominaisuuksiltaan se edelleen palvelee samaa tarvetta, on pienemmän asunnon neliövuokra helposti merkittävästi korkeampi, mutta asukkaan maksama kokonaisvuokra samantasoinen tai jopa matalampi kuin suuremmassa asunnossa. Viime vuosien kiivaan vuokra-asuntorakentamisen myötä aiempaa pienempien asuntojen tarjonta markkinoilla on kasvanut ja keskimääräiset neliövuokrat sen myötä nousseet. Neliövuokriin pohjautuvien mittarien ja indeksien rinnalle on siksi tarpeen tuoda myös kokonaisvuokriin pohjautuvia tunnuslukuja, jotka kertovat osin omanlaistaan tarinaa markkinoiden kehityksestä.

Miten?

KTI on seurannut asuntovuokria ammattimaisille vuokranantajille tuottamassaan Asuntovuokravertailupalvelussa vuodesta 1990 alkaen. Alue- ja huoneistotyyppikohtainen neliövuokra on ollut vertailun perinteinen perusyksikkö. Viime vuosina analyysiin on enenevästi nostettu kokonaisvuokra neliövuokran rinnalle. KTI:n uudessa Vuokravertailutyökalussa käyttäjä voi halutessaan valita vaikkapa kaksioiden vuokrien vertailupohjaksi kokonaisvuokran neliövuokran sijaan.

KTI:n tietokannassa helsinkiläisen kaksion kokonaisvuokra oli keväällä 2019 keskimäärin 1038 euroa kuukaudessa. Kokonaisvuokrat olivat matalimpia, 956-990 euroa, keskikooltaan suurimmissa, 1960-1990-luvuilla rakennetuissa kaksioissa. 2010-luvun kaksioiden kokonaisvuokra lähenteli 1100 euroa, ja kaikkein korkeimmat kokonaisvuokrat olivat vanhimmissa, ennen vuotta 1960 rakennetuissa kaksioissa, joissa keskeinen sijainti tyypillisesti nostaa hintatasoa. Keskimääräiset neliövuokrat vaihtelivat 1970-luvun asuntojen alle 18 eurosta uusimman ikäluokan 22,5 euroon kuukaudessa. 2010-luvulla rakennetun kaksion kokonaisvuokra on siis 12 prosenttia korkeampi kuin 1970-luvun asunnossa, mutta neliövuokrissa mitattuna ero nousee 26 prosenttiin.

Tampereella kaksioiden keskikoko on 1970-luvulla rakennetussa kannassa 57,5 neliötä, kun 2010-luvulla on rakennettu keskimäärin yhdeksän neliötä pienempiä kaksioita. 2010-luvun kaksion kokonaisvuokra on Tampereella noin kuusi prosenttia korkeampi kuin 40 vuotta vanhemman asunnon. Neliövuokrissa mitattuna ero nousee Tampereellakin 26 prosenttiin.

Vastaava kehitys on nähtävissä kaikissa suurissa kaupungeissa: uusien asuntojen keskikoot pienenevät, mikä johtaa neliövuokrien nousuun. Kokonaisvuokrissa mitattuna erot uuden ja vanhan asuntokannan välillä ovat kuitenkin huomattavasti maltillisempia. Vilkkaan rakentamisen kasvattaessa vuokra-asuntokantaa uusien, entistä pienempien asuntojen osuus koko asuntokannasta kasvaa, mikä osaltaan korostaa neliövuokrapohjaisten mittareiden ja indeksien nousua.

Kaksioiden pinta-alat kaupungeittain ja rakennusvuosiryhmittäin

Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot

Kaksioiden kokonaisvuokrat suurimmissa kaupungeissa rakennusvuosiryhmittäin

Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot

Kaksioiden neliövuokrat suurimmissa kaupungeissa rakennusvuosiryhmittäin

Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot

Lisätietoja: Hanna Kaleva, puh. 040 555 5269, hanna.kaleva(a)kti.fi

Aiemmin ilmestyneisiin KTI Kiinteistötietoiskuihin voit tutustua täällä.

KTI:n Kiinteistöliitolle tuottaman Indeksitalo-selvityksen mukaan kerrostalojen kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edellisvuotta voimakkaammin. Muun muassa kaukolämmön, vesihuollon ja kiinteistöveron muodostamia kustannuksia seuraavassa Indeksitalo-vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 2,6 prosenttia vuodesta 2018. Nousua selittää erityisesti sähkön ja lämmityksen kallistuminen. Vuotta aiemmin kustannukset nousivat keskimäärin noin prosentin verran.

Tällä kertaa vertailtavien kuntien määrää kasvatettiin kahdeksalla 59:een kuntaan. Näillä paikkakunnilla asuu hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä, toisin sanoen miltei kolme neljästä suomalaisesta.

Linkki Kiinteistöliiton tiedotteeseen

Lisätietoja/KTI: Mikko Hietala, puh. 040 525 9274, mikko.hietala(a)kti.fi

Tiedote 27.8.2019
Suomen Kauppakeskusyhdistys ry    

Suomalaisten kauppakeskusten vertailukelpoinen* kokonaismyynti nousi huhti-kesäkuussa 1,5 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kasvuvauhti hiipui hienoisesti ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Huhtikuun kokonaismyynti laski viime vuoteen verrattuna, kun taas toukokuussa myynti oli selkeästi edellistä vuotta vilkkaampaa. Kauppakeskusten kävijämäärä kääntyi nyt hienoiseen nousuun: vuoden toisella neljänneksellä kävijöitä oli 0,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018 vastaavalla ajanjaksolla. 12 kuukauden liukuvalla tarkastelujaksolla kokonaismyynti kasvoi 0,7 prosenttia ja kävijämäärän muutos jäi nollaan.

Edellisestä tarkastelujaksosta poiketen myynnin kasvu oli toisella neljänneksellä voimakkainta suurten kaupunkien ulkopuolisissa kauppakeskuksissa. Pääkaupunkiseudulla myynnin kasvu oli 1,2 prosenttia.

Päivittäistavarakaupan ja tavaratalojen myynnin kasvuvauhti hidastui edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, ja oli nyt 0,8 prosenttia. Muista suurista kauppakeskustoimialoista muodin ja asusteiden sekä vapaa-ajan tuotteiden myynnin alamäki jatkui: muodin kokonaismyynti jäi nyt 3,3 prosenttia matalammaksi kuin edellisen vuoden toisella neljänneksellä, ja vapaa-ajan tuotteissa lasku oli hieman tätäkin suurempaaä. Kokonaismyyntiään kasvattivat kauneuden ja terveyden tuotteet sekä kahvila- ja ravintolapalvelut. Viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen kaksinumeroinen kasvuvauhti jatkui edelleen. Toimialan osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä pysyttelee kuitenkin edelleen parin prosentin tuntumassa.

Indeksien kattamassa koko kauppakeskuskannassa, jossa myös uudet kauppakeskukset ja merkittävät laajennukset on otettu huomioon, kokonaismyynti kasvoi 3,6 ja kävijämäärä 4,1 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 38 kauppakeskusta.

Lisätietoja:
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Pikkulaiva/Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Columbus, Itis, Kaari, Kamppi, Kämp Galleria, Redi, Ristikko, Ruoholahti, VANTAA Jumbo, Myyrmanni  Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, Tullintori, TURKU Hansa, Skanssi, Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KERAVA Karuselli, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen

 *Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like -indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

Mitä?

KTI:n kesäkuun kiinteistötietoisku käsittelee kauppakeskuskiinteistöjen muuttuvaa toimialarakennetta kolmen keskeisen indikaattorin: myyntien, tilankäytön ja vuokratuottojen näkökulmasta.

Miksi?

Kauppakeskustoimiala on muun vähittäiskaupan ohella voimakkaan muutoksen kourissa. Verkkokauppa nakertaa fyysisten myymälöiden vetovoimaa, ja kulutuskäyttäytymisen muutos siirtää painopistettä tavaroista palveluihin. Siksi kuluttajia houkutellaan kauppakeskuksiin monipuolistuvalla palvelutarjonnalla ja päivittäisten asioiden hoidon helppoudella.

Päivittäistavarakauppa pysyy myynnillä mitattuna kauppakeskusten merkittävimpänä toimialana, mutta muilta osin monien perinteisten toimialojen, etenkin pukeutumisen, merkitys vähenee samalla kun erilaisten palvelujen painoarvo kasvaa. Eri vuokralaistoimialojen liiketoimintalogiikka, tilavaatimukset ja vuokranmaksukyky poikkeavat merkittävästi toisistaan. Toimialojen murros muuttaa siksi kauppakeskusten ansaintalogiikkaa ja edellyttää kauppakeskusjohtamiselta entistä herkempää otetta kuluttajakäyttäytymisen seurantaan sekä vuokralaisten liiketoimintaedellytysten ja tarpeiden tunnistamiseen.

Miten?

KTI kerää kauppakeskusten kävijä- ja toimialakohtaisia myyntitietoja Suomen Kauppakeskusyhdistyksen ja KTI:n yhteisten myynti- ja kävijäindeksien tuottamiseksi vuosineljänneksittäin. Nykyinen toimialaluokitus pohjautuu Kauppakeskusyhdistyksen vuonna 2018 päivittämään toimialajakoon, jolla pyrittiin vastaamaan kauppakeskusten muuttuvaan liiketoimintaan. Toimialaluokittelun merkittävin muutos oli erilaisten tuotteiden ja palvelujen entistä selkeämpi erottelu eri toimialaluokkiin. KTI:n vuoden 2018 tilastot perustuvat 38 kauppakeskukseen, joiden kokonaismyynti muodostaa noin 70 prosenttia Suomen kauppakeskusten kokonaismyynnistä.

Päivittäistavara- ja tavaratalokaupan osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä vuonna 2018 oli hieman yli 40 prosenttia. Osuus on pysytellyt koko KTI:n vuodesta 2012 alkaneen seurannan ajan melko vakaana. Sekä vuokratuotto- että liiketilaosuudeltaan päivittäistavara- ja tavaratalokaupan merkitys on kauppakeskuksissa huomattavasti myyntiosuutta pienempi, 25-30 prosentin tasolla.

Muodin ja asusteiden merkitys on perinteisesti ollut kauppakeskuksille suuri. Vuosien 2013 ja 2018 välillä toimialan osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä on kuitenkin pudonnut lähes 20 prosentista 16,5 prosentin tasolle. Myös liiketilaneliöistä muodin ja asusteiden osuus on hieman pudonnut viime vuosina, mutta on edelleen 23 prosenttia. Kauppakeskusten vuokrista pukeutumisen osuus on edelleen reilusti yli neljänneksen.

Erilaisista palveluista kahvilat ja ravintolat ovat kasvattaneet voimakkaasti merkitystään viime vuosina. Vuonna 2018 niiden osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä oli noussut lähes 10 prosenttiin, ja niiden osuus vuokratuotoista on lähes samalla tasolla. Kahviloiden ja ravintoloiden osuus kauppakeskusten liikepinta-alasta on hieman niiden myyntiosuutta matalampi. Viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen myynti kauppakeskuksissa on moninkertaistunut muutaman viime vuoden aikana, mutta niiden osuus kokonaismyynnistä on edelleen varsin pieni, noin kaksi prosenttia. Julkiset palvelut eivät sinällään tuota kauppakeskuksille kokonaismyyntiä, mutta tilankäytöstä niiden osuus oli 2,4 prosenttia, ja vuokratuotoista vajaan prosentin vuonna 2018.

Myynnin ja tilankäytön jakauma toimialoittain kauppakeskuksissa 2018

Lähde: KTI ja Suomen Kauppakeskusyhdistys

Suomen Kauppakeskusyhdistyksen toimialaluokittelu

Lisätietoja: Hanna Kaleva, puh. 040 555 5269, hanna.kaleva(a)kti.fi ja Riitta Lahtinen, puh. 040 547 1488, riitta.lahtinen(a)kti.fi.

     

Aiemmin ilmestyneisiin KTI Kiinteistötietoiskuihin voit tutustua täällä.

Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 8.5.2019

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden kaupankäynti jatkuu vilkkaana. Sijoittajien mielenkiinto kohdistuu laajalti eri kiinteistösektoreille ja alueille. Kiinteistösijoitusten nettotuottovaatimukset jatkavat vahvan kysynnän siivittämänä laskuaan. Toimistovuokrien nousu jatkuu parhailla alueilla, mutta liiketilamarkkinoiden epävarmuus kasvaa. Vuokra-asuntojen tarjonta kasvaa ripeästi, mutta vahva kysyntä on pitänyt vuokrat nousujohteisina.

Vahva sijoittajakiinnostus ja sijoittajien vilkas kiinteistökehittäminen kasvattavat kiinteistösijoitusmarkkinoiden kokoa ja toimijapohjaa. Suomen ammattimainen kiinteistösijoitusmarkkina kasvoi KTI:n laskelmien mukaan yhdeksällä prosentilla vuonna 2018, ja lähentelee kooltaan 70 miljardia euroa. Ulkomaisten sijoittajien omistuksessa on jo lähes kolmannes suomalaisista kiinteistösijoituksista. Vuoden 2018 kiinteistökauppavolyymi nousi etenkin ulkomaisen sijoittajakiinnostuksen siivittämänä kaikkien aikojen toiseksi korkeimmaksi, 9,4 miljardiin euroon, ja kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kauppoja tehtiin 1,3 miljardin euron arvosta. Etenkin ulkomaisen sijoittajakiinnostuksen odotetaan jatkuvan vahvana myös lähitulevaisuudessa.

Merkittävien kiinteistökauppojen volyymi Suomessa

Lähde: KTI Transaktioseuranta

Katso tästä lisätietoja Helsingin ydinkeskustan merkittävistä kaupoista

Nettotuottovaatimusten lasku jatkunut

Viime vuoden lopulla vallinneet odotukset kiinteistöjen tuottovaatimusten laskun pysähtymisestä tai jopa käänteestä osoittautuivat ennenaikaisiksi. RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin keskustatoimiston tuottovaade laski nyt 3,95 prosenttiin, ja aivan parhaista kohteista on alkuvuonna tehty kauppoja tätäkin matalammilla tuottovaatimuksilla. Pääkaupunkiseudun ohella myös Tampereen ja Turun tuottovaatimukset ovat jälleen painuneet alaspäin.

Prime-kohteiden nettotuottovaatimukset, Helsingin keskusta

Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri

Rakentamisen volyymit osoittavat selkeitä laskun merkkejä

Käynnissä olevat rakennushankkeet kasvattavat toimitilakantaa vielä kuluvana ja parina seuraavanakin vuonna, kun sekä toimisto- että liiketiloja on pääkaupunkiseudulla rakenteilla noin 200 000 neliötä. Tämän jälkeen toimitilarakentamisen ennakoidaan hiljenevän merkittävästi. Asuntorakentamisessakin suurin sijoittajakysynnän aiheuttama kasvukiito vaikuttaisi olevan kääntymässä. Hidastumisesta huolimatta asuntotuotannon määrän ennakoidaan pysyvän melko korkealla tasolla pari seuraavaa vuotta. KTI:n seurannassa pääkaupunkiseudulla oli maaliskuun lopun tilanteessa rakenteilla kokonaan vuokrakäyttöön tulevissa kohteissa noin 8700 vuokra-asuntoa.

Valmistuneet ja rakenteilla olevat vuokra-asuntohankkeet

Lähde: KTI Rakennushankeseuranta, RPT Docu Oy

Toimistovuokrat nousevat, liiketilojen näkymä epävarmempi

Toimitilavuokramarkkinoilla pari vuotta jatkunut vahva kehitys osoittaa pieniä hiipumisen merkkejä. Helsingin keskustan toimistojen uusien sopimusten vuokratasot nousivat KTI:n toimistovuokraindeksin mukaan 2,4 prosenttia viimeisen vuoden aikana, eli vauhti on paria edellisvuotta loivempaa. Liiketilavuokramarkkinoiden tunnelma pysyttelee mollivoittoisena, ja vuokrankehitysodotukset olivat RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa laskusuuntaisia kaikkialla muualla paitsi Helsingin parhailla alueilla.

Toimistovuokraindeksi, uudet vuokrasopimukset
Helsingin ydinkeskustan toimistot, indeksi kevät 2000=100

Lähde: KTI Vuokravertailu, toimitilat

Liiketilavuokraennusteiden saldoluvut, seuraavat 6 kk

Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri

Asuntovuokrat jatkoivat nousuaan

Vuokra-asuntomarkkinoiden vahvasti kasvanut tarjonta ei ainakaan toistaiseksi näy vuokramarkkinoiden tunnusluvuissa, ja uusien vuokrasopimusten vuokratasojen nousu kiihtyi jälleen muutaman matalamman kasvuvauhdin vuoden jälkeen. Pääkaupunkiseudulla uusien vuokrasopimusten vuokrat nousivat 3,3 ja muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin 4,1 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Myös käyttöasteet pysyttelevät edelleen korkeina, mikä ylläpitää asuntosijoitusten nettotuottotasoja markkina-arvojen noususta huolimatta. Ulkomaiset sijoittajat vahvistivat jalansijaansa Suomen asuntosijoitusmarkkinoilla vuonna 2018, ja kiinnostuksen odotetaan jatkuvan vahvana myös jatkossa.

Myös pienemmät kiinteistösektorit kiinnostavat sijoittajia. Hotellitarjonta kasvaa vahvasti suurimmissa kaupungeissa. Suosittujen hoivakiinteistöjen ohella myös muut julkisten palvelujen tarvitsemat kiinteistöt houkuttelevat sijoittajia, ja esimerkiksi useita opetuskiinteistöjä on rakenteilla sijoittajien salkkuihin.

KTI Asuntovuokraindeksit

Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269
Mikko Östring, johtaja, RAKLI ry, puh. 050 301 8933

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 8.5.2019 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä huhtikuussa toteutettuun RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 52 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.

Lataa KTI Markkinakatsaus kevät 2019
Lataa KTI Market Review spring 2019

Lataa lehdistötiedote ja lehdistötiedotteen graafit pdf-muodossa.

Tiedote 6.5.2019
Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten vertailukelpoinen* kokonaismyynti nousi 1,9 prosenttia vuoden 2019 tammi-maaliskuussa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Myynnin kasvu oli reippainta maaliskuussa. Ensimmäisen neljänneksen kävijämäärä pysyi täsmälleen edellisen vuoden tasolla. 12 kuukauden rullaavalla tarkastelujaksolla myynti nousi 0,8 prosenttia, mutta kävijämäärä laski 0,6 prosenttia.

Myynnin kasvu oli nyt voimakkainta pääkaupunkiseudulla, jossa tammi-maaliskuun kokonaismyynti kasvoi 3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Muiden suurten kaupunkien kauppakeskusten myynti pysyi lähes edellisen vuoden tasolla, ja suurten kaupunkien ulkopuolella kasvua oli vajaa prosentti.

Kauppakeskusten suurimman toimialaryhmän, päivittäistavarakaupan ja tavaratalojen, kokonaismyynti kasvoi 1,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Muodin ja asusteiden myynti jatkoi jo pitkään kestänyttä laskuaan, ja muista merkittävistä toimialoista myös vapaa-ajan tuotteiden myynti laski vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kauneuden ja terveyden tuotteiden sekä kahviloiden ja ravintoloiden myynti puolestaan jatkoivat vahvaa kasvuaan. Kaikista toimialoista vahvinta kasvua osoittivat viihde- ja vapaa-ajanpalvelut, joskin niiden osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä on edelleen varsin pieni.

Indeksien kattamassa koko kauppakeskuskannassa, jossa myös uudet kauppakeskukset ja merkittävät laajennukset on otettu huomioon, kokonaismyynti kasvoi 4,4 ja kävijämäärä 3,7 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 38 kauppakeskusta.

Lisätietoja:
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Pikkulaiva/Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Columbus, Itis, Kaari, Kamppi, Kämp Galleria, Redi, Ristikko, Ruoholahti, VANTAA Jumbo, Myyrmanni  Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, Tullintori, TURKU Hansa, Skanssi, Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KERAVA Karuselli, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen

*Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like -indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.