Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna jyrkästi. Voimakkain nousu on koettu sähkön hinnassa, mutta nousua on käytännössä kaikissa muissakin kuntakohtaisissa erissä. Vertailussa kustannukset ovat nousseet keskimäärin miltei 13 prosenttia vuodesta 2021. Kustannusten nousu ilman sähköenergiaa on 4,7 prosenttia. Indeksitalon vertailukustannukset kattavat keskimäärin runsaat puolet kaikista kerrostaloyhtiön hoitokuluista. Kustannuksiltaan merkittävin kuluerä on kaukolämpö, jonka hinnat nousivat keskimäärin 6,5 prosenttia.

Indeksitalo -tietoaineiston on kerännyt vuodesta 2014 lähtien KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Mukana on kaikkiaan 59 kaupunkia ja kuntaa. Indeksitalon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä ja pysyvät samoina vuodesta toiseen. Indeksitalo-tiedot on kerätty elokuussa 2022, ja ne koskevat syyskuun tilannetta.

Tarkemmat tulokset löydät Kiinteistöliiton tiedotteen yhteydestä.

Lisätietoja/KTI: Mikko Hietala, mikko.hietala@kti.fi, p. 040 525 9274

Tervetuloa kuulemaan kiinteistöalan tuoreimmista vastuullisuusteoista to 15.9. klo 9.00–10.30

Tämän vuoden katsauksessa keskitytään mm. kiinteistöjen ympäristökuormituksen vähentämisen tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja saavutuksiin, sekä tuttuun tapaan esillä on Vastuullisuusbarometrin tuloksia.

Ohjelmassa:

• Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022 -katsaus
• EU Taksonomia
  Pekka Vuorinen, Rakennusteollisuus RT ry
• Ajankohtaista kiinteistöjen ympäristökuormituksen vähentämisessä
  Pirkko Airaksinen, Sponda Oy
  Hannamari Koivula, Antilooppi

Ilmoittaudu webinaariin oheisesta linkistä.

Katsauksen ovat mahdollistaneet:

• Antilooppi
• Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas
• Green Building Council Finland
• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
• Keva
• LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
• Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry
• Senaatti-kiinteistöt
• Skanska Oy
• Sponda Oy
• Turun Teknologiakiinteistöt Oy
• Ylva

Lisätietoja:
Heidi Lohilahti, puh. 040 727 2265
Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287

Kauppakeskusten myynti- ja kävijämäärät jatkoivat reipasta kasvuaan kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Huhti-kesäkuun kokonaismyynti oli 11 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi, ja kävijöitä oli 25 prosenttia enemmän. Vuoden 2021 matalasta vertailuluvusta johtuen huhtikuun myynti kasvoi peräti 20 prosenttia, kun taas kesäkuussa kokonaismyynti oli alle viisi prosenttia edellistä vuotta korkeampi. Huhti-kesäkuun kokonaismyynti ylitti jo pandemiaa edeltäneen ajan neljällä prosentilla, ja koko alkuvuoden myyntikin jäi vain 1,6 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Kävijämäärissä oltiin vielä 16 prosenttia jäljessä alkuvuotta 2019, mutta kesäkuussa ero oli enää 5,7 prosenttia.

Kaikkien toimialojen myynti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna

Kauppakeskusten suurimmista vuokralaistoimialoista etenkin kahvilat ja ravintolat raportoivat merkittäviä kasvulukuja, ja niiden myynti oli huhti-kesäkuussa lähes 60 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Huhtikuussa kahviloiden ja ravintoloiden myynti oli peräti 125 prosenttia edellistä vuotta korkeampi.

Myös pitkään haasteissa ollut muodin ja asusteiden toimialan myynti kasvoi toisella vuosineljänneksellä reippaasti, yli 20 prosenttia, mutta toimialan myynti on edelleen selkeästi vuoden 2019 tason alapuolella. Kauppakeskusten suurin toimiala, eli päivittäistavarat ja tavaratalomyynti, kasvoi toisella vuosineljänneksellä 4,5 prosenttia vuoden 2021 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Kasvu ripeintä pääkaupunkiseudun ja kaupunkikeskustojen kauppakeskuksissa

Ihmisten lisääntynyt liikkuminen näkyy kauppakeskusten kävijä- ja myyntiluvuissa. Pääkaupunkiseudulla kauppakeskusten kävijämäärä kasvoi vuoden toisella neljänneksellä selkeästi muuta maata enemmän, lähes 30 prosenttia, kun taas myynnin kasvu jäi 11,5 prosenttiin.

Kaupunkien keskustoissa sijaitsevien kauppakeskusten myynti kasvoi huhti-kesäkuussa 19 prosenttia ja kävijämäärät peräti 38 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Keskustan ulkopuolisissa keskuksissa myynnin kasvu jäi kahdeksaan prosenttiin ja kävijämäärien kasvu 19 prosenttiin.

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste pysyttelee yli 94 prosentissa

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli kesäkuun lopun tilanteessa edelleen korkea, yli 94 prosenttia. Alueelliset erot keskusten käyttöasteissa ovat viimeisen parin vuoden aikana pienentyneet, sillä pääkaupunkiseudulla tyhjää tilaa on hieman aiempaa enemmän ja muualla vastaavasti vähemmän.

Muiden suurten kaupunkien käyttöaste nousi nyt hienoisesti pääkaupunkiseutua korkeammaksi, lähes 95 prosenttiin. Suurten kaupunkien ulkopuolella sijaitsevien kauppakeskusten käyttöaste on viimeisen vuoden aikana noussut parilla prosenttiyksiköllä ja oli nyt 93 prosenttia.

Jäsenten kommentit

Kauppakeskus Kampissa olemme hyvin ilahtuneita Helsingin ydinkeskustan vilkastumisesta ja selkeistä elpymisen merkeistä. Kävijämäärät ovat kehittyneet Q2:n aikana positiivisesti ja parhaimmillaan olleet tuplasti edellisvuotta paremmat. Meillä on vahva näkemys, että tämän vuoden kokonaiskävijämäärä Kampissa tulee olemaan yli 20 miljoonaa kävijää. Myynnin kasvu on ollut vieläkin huikeampaa, ja kesäkuukausien aikana pääsimme myynnissä jo lähes vuoden 2019 tasolle. Kaikilla toimialoilla on tapahtunut elpymistä. Myös kysyntä liiketiloistamme on jo pidempään ollut vilkasta, ja sama kehitys näyttää jatkuvan.

Tiina Fågel
Director, Strategic Client Accounts
CBRE

Olemme vuoden aikana solmineet keskustan kauppakeskuksissamme Forumissa ja Citycenterissä useita uusia vuokrasopimuksia, ja neuvotteluita on nyt paljon käynnissä. Yritykset uskovat edelleen keskustan vetovoimaisuuteen. Keskusta on herännyt uuteen eloon, ja ihmisiä on paljon liikkeellä. Tämä näkyy kauppakeskustemme kävijämäärien positiivisena kehityksenä, jota on edistänyt myös kauppakeskustemme tapahtumat ja uudet brändit.

Kirsi Kemppainen
Head of Shopping Centres & Marketing
Sponda Oy

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 48 kauppakeskusta.

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Sello; HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, REDI, Ristikko, Ruoholahti, Saari, Tripla; VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä; KEMPELE Zeppelin; KUOPIO Matkus; LAHTI Karisma, Trio; RAISIO Mylly; TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina; TURKU Hansa, Skanssi; YLÖJÄRVI Elo

Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa; HÄMEENLINNA Goodman; KERAVA Karuselli; KOTKA Pasaati; KOUVOLA Veturi; LAPPEENRANTA IsoKristiina; LOHJA Lohi; MIKKELI Stella; PORI IsoKarhu, Puuvilla; ROVANIEMI Sampokeskus; SALO Plaza; TORNIO Rajalla På Gränsen; VAASA Espen

• vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit

Lisätietoja julkaisijasta

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry
Annankatu 24
00100 HELSINKI

http://www.kauppakeskusyhdistys ry

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry on kauppa- ja ostoskeskusten järjestö, jonka toiminnassa omistajat, kauppa, palvelut, alan asiantuntijat ja kauppakeskusjohto kohtaavat. Järjestön jäseninä ovat maan merkittävimmät kauppakeskukset ja kauppakeskusomistajat.

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava vuokraindeksi nousi pääkaupunkiseudulla maalis-toukokuussa alkaneissa sopimuksissa 0,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Indeksin vuosimuutos oli suurin sitten alkukevään 2021. Ensimmäistä kertaa yli vuoteen indeksin vuosimuutos oli positiivinen kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Vuokrien vuosimuutos oli tarkastelujaksolla suurin Espoossa, 0,5 prosenttia, joskin taustalla oli neljän edellisen tarkastelujakson yhtäjaksoinen pudotus.

Myös edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrien muutos oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,4 prosenttia. Joulu-helmikuuhun verrattuna vuokrat nousivat eniten Vantaalla, 0,7 prosenttia, ja vähiten Helsingissä, 0,2 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa vuokrien nousu jatkui edelleen pääkaupunkiseutua vahvempana, ja vuosimuutos oli keskimäärin 2,5 prosenttia. Merkittävin käänne on nähty Jyväskylässä, jossa jo vuoden 2019 alkupuolella alkanut vuokrien lasku kääntyi hienoiseen nousuun syksyllä 2021. Nyt Jyväskylän asuntovuokrien vuosimuutos kiihtyi 2,7 prosenttiin ja indeksin pisteluku ylitti viimein vuoden 2019 tasonsa. Vielä Jyväskylää korkeampi vuosimuutos nähtiin Kuopiossa, jossa indeksi nousi 3,5 prosenttia. Tampereella ja Turussa vuokrat jatkoivat tasaista nousuaan: Tampereen indeksin vuosimuutos oli 2,8 ja Turun 2,6 prosenttia.

Vuokra-asuntojen tarjonta on kasvanut ripeästi viimeisen parin vuoden aikana, mikä on näkynyt tyhjien asuntojen määrän kasvuna. Nyt nousu näyttäisi taittuneen, ja kesäkuun alun tilanteessa tyhjillään olevien asuntojen osuus KTI:n seuraamista ammattimaisten vuokranantajien omistamista asunnoista oli sama kuin edellisessä päivityksessä maaliskuussa, noin 7,5 prosenttia. Tyhjien asuntojen osuus on suurin pääkaupunkiseudulla, lähes 10 prosenttia, ja matalin Lahdessa, Tampereella ja Turussa, joissa tyhjillään olevien asuntojen osuus vaihteli 4,3 ja 5,7 prosentin välillä.  

Tiedot perustuvat KTI:n asuntovuokratietokantaan, jota on keväästä 2020 lähtien päivitetty vuosineljänneksittäin. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.3. – 1.6.2022 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.6 voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa yli 92 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan lähes 9 000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 18 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan syyskuussa, ja se kattaa 2.6.-1.9.2022 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Talouden nopea elpyminen ja elämän palautuminen lähemmäs normaaliaikoja näkyy kiinteistömarkkinoilla. Kiinteistökauppaa käydään vilkkaasti, rakentamisen volyymit ovat korkeita, vuokra-asuntokysyntä vahvistuu ja toimitilavuokramarkkinoillekin odotellaan elpymistä.

Continue reading

Kiinteistöihin sijoittavat erikoissijoitusrahastot ovat kymmenessä vuodessa kasvaneet nollasta yli 10 miljardin euron markkinaksi. Uusi KTI Erikoissijoitusrahastokatsaus pureutuu erikoissijoitusrahastojen tuoreimpiin tietoihin ja tunnuslukuihin.
Katsauksen erityisteemana tarkastelemme erikoissijoitusrahastojen tuottojen muodostumista ja tähänastista tuottohistoriaa.

Continue reading

Suurten kiinteistösijoittajien asuntokiinteistöjen toteutuneet ylläpitokustannukset nousivat 4,4 prosenttia vuonna 2021. Kun indeksistä poistetaan korjauskustannusten vaikutus, nousee vuosimuutos 6,2 prosenttiin. Eniten nousivat energiakustannukset, lähes 10 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Energiakustannusten nousu johtui pääosin kasvaneesta lämpöenergian kulutuksesta: Ilmatieteen laitoksen mukaan lämmitystarve nousi useimmissa kaupungeissa 20-30 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Pääkaupunkiseudulla myös lämpöenergian hinnannousu nosti kiinteistönomistajien kustannuksia. Sähkön kustannuksia nostivat sekä kulutuksen kasvu että hintojen nousu. Ylläpitoon sisältyvät palvelukustannukset – käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito sekä siivous – nousivat keskimäärin 4,5 prosenttia vuonna 2021.

Toimistokiinteistöjen ylläpidon kokonaiskustannukset nousivat 4,8 prosenttia ja kustannukset ilman korjauksia 5,7 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Myös toimistokiinteistöissä lämpöenergian kulutuksen kasvu oli suurin selittäjä kustannusten nousulle. Toimistokiinteistöjen energiakustannukset nousivat koko maassa keskimäärin hieman yli 10 prosenttia. Toimistokiinteistöjen palvelukustannukset nousivat 3,3 prosenttia.

Tiedot pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailusta laskettaviin KTI Ylläpitokustannusindekseihin. Tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannuksista. Tiedot kattavat kiinteistönomistajan vastuulla olevat kiinteistöjen hoitokulut. Indeksien tavoitteena on kuvata kustannusten pitkän aikavälin kehitystä.

Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuoden 2021 indeksien taustalla oli yli 1400 asuinkerrostalokiinteistön ja lähes 230 toimistokohteen aineisto. Ylläpitokustannusindeksit lasketaan eri alueille (kerrostalot: pääkaupunkiseutu, muut suuret kaupunkiseudut ja muu Suomi ja toimistot: pääkaupunkiseutu ja muu Suomi). Alueellisten indeksien avulla lasketaan indeksit koko Suomelle painotettuna keskiarvona alueiden todellisen rakennuskannan suhteessa. Laskenta perustuu peräkkäisinä vuosina aineistossa mukana olleiden kohteiden kustannusten muutoksiin. 

Uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava KTI:n vuokraindeksi nousi joulu-helmikuussa alkaneissa sopimuksissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa keskimäärin 1,7 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuotta aiemmin. Pääkaupunkiseudun vuokrien nousu on vuodesta 2020 lähtien ollut selkeästi muita suuria kaupunkeja maltillisempaa, ja nyt vuosimuutos jäi 0,2 prosenttiin. Nopeimmin vuokrat nousivat tarkastelujaksolla Kuopiossa, jossa vuosimuutos oli 3,1 prosenttia. Viime vuosien vuokrakehitys on ollut vahvinta Tampereella ja Turussa, joissa kummassakin vuokrat nousivat 2,1 prosenttia verrattuna vastaavaan ajanjaksoon vuotta aiemmin. Pääkaupunkiseudulla vuokrat nousivat Vantaalla 0,5 ja Helsingissä 0,1 prosenttia, kun taas Espoossa vuokrien loiva lasku jatkui edelleen.

Tyhjien asuntojen määrä pysyi edelleen korkeana kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa, ja KTI:n seuraamasta pääkaupunkiseudun asuntokannasta oli kappalemäärällä mitattuna yhdeksän prosenttia tyhjillään maaliskuun alun tilanteessa. Myös Tampereella ja Turussa tyhjien asuntojen määrä nousi vilkkaan rakentamisen siivittämänä verrattuna joulukuun tilanteeseen, mutta tyhjien asuntojen osuus koko asuntokannasta pysyi maltillisena 4,6 prosentissa. 

Kaikkia 1.3. voimassa olleita vuokrasopimuksia kuvaavan KTI:n vallitsevien vuokrien indeksin vuosinousu oli pääkaupunkiseudulla 0,5 ja muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin 1,4 prosenttia. Tähän indeksiin vaikuttavat sopimuskannan uusiutumisen ohella myös voimassa oleviin sopimuksiin tehdyt indeksikorotukset. Myös koko vuokrasopimuskannan nousu oli vahvinta Turussa, jossa vuokrat nousivat 2 prosenttia, sekä Tampereella, jossa vuosinousu oli 1,6 prosenttia.   

Tiedot perustuvat KTI:n asuntovuokratietokantaan, jota on keväästä 2020 lähtien päivitetty vuosineljänneksittäin. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.12.2021 – 1.3.2022 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.3 voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa lähes 93 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan lähes 8 000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 19 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan kesäkuussa, ja se kattaa 2.3.-1.6 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

 

The Finnish Property Market 2022 -raportti on julkaistu.

Tutustu tiivistelmään täältä.

Lataa sähköinen ja maksuton The Finnish Property Market 2022 -raportti kokonaisuudessaan täältä.

Painettujen raporttien tilaukset ja muut asiat: ota yhteyttä osoitteeseen kti@kti.fi tai puh. 020 7430 130.

Lehdistötiedote 4.3.2022

Ammattimaisten kiinteistösijoittajien omistamien kiinteistöjen kokonaistuotto oli 9,2 prosenttia vuonna 2021. Vuosituotto oli korkein sitten vuoden 2007 ja neljänneksi korkein KTI Kiinteistöindeksin vuodesta 2000 alkavassa historiassa. Tuottoja siivitti markkina-arvoihin kirjattu 4,8 prosentin nousu. Nettotuotto pysyi vakaana 4,3 prosentissa. Korona-ajan tuomat muutokset kiinteistöjen sijoitus- ja tilakysyntään heijastuvat edelleen kiinteistösektorien välisissä tuottoeroissa.

KTI Kiinteistöindeksin tulokset perustuvat 26 ammattimaisen kiinteistösijoittajan yhteisarvoltaan noin 36 miljardin euron kiinteistösijoituksiin, jotka kattavat 40 prosenttia Suomen ammattimaisesta kiinteistösijoitusvarallisuudesta. KTI Kiinteistöindeksi kuvaa koko vuoden omistettujen kiinteistöjen kokonaistuottoa, joka muodostuu toteutuneesta nettotuotosta sekä markkina-arvojen muutoksesta.

Kokonaistuotot kiinteistösektoreittain 2021

Lähde: KTI Kiinteistöindeksi

Kaikkien kiinteistösektorien markkina-arvot nousivat 2021

Kiinteistösektorien välisiä tuottoeroja selittävät ennen kaikkea isot erot markkina-arvojen kehityksessä. Vuoden 2021 arvonmuutos nousi kuitenkin usean vuoden jälkeen kaikilla kiinteistösektoreilla positiiviseksi. Suurimmat, yhdeksän prosentin tuntumaan nousseet arvonnousut kirjattiin tuotannollisille ja asuntokiinteistöille. Toimisto- ja liikekiinteistöjen markkina-arvojen nousu jäi puolestaan alle prosenttiin.

Kokonaistuoton hajonta 2010-2021

Lähde: KTI Kiinteistöindeksi

Tuotannollisista kiinteistöistä korkein kokonaistuotto kautta aikain

Parasta kokonaistuottoa tarjosivat vuonna 2021 tuotannolliset kiinteistöt, joihin kuuluu erilaisia logistiikka-, varasto- ja teollisuuskiinteistöjä. Etenkin logistiikkakiinteistöjen kysyntä on sekä sijoitus- että vuokramarkkinoilla vahvistunut korona-aikana, mikä näkyy nettotuottovaatimusten laskuna ja markkina-arvojen nousuna. Tuotannollisten kiinteistöjen vuotuinen kokonaistuotto oli korkeampi kuin millään kiinteistösektorilla koko Kiinteistöindeksin historiassa, 16,3 prosenttia. Tuotannollisten kiinteistöjen kokonaistuottoja nostaa myös muita kiinteistösektoreita korkeampi nettotuottotaso.

Asuntokiinteistöjen tuottokehitys jatkuu vahvana

Asuntokiinteistöt ovat viime vuosina vahvistaneet asemiaan kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurimpana sektorina kasvukeskusten vakaan vuokrakysynnän ja vahvan arvonnousun siivittämänä. Vaikka korona-aika on osin kolhinut vuokrakysyntää, heijastelevat tuottoluvut toimijoiden uskoa siihen, että haasteet jäävät tilapäisiksi. Vuonna 2021 asuntokiinteistöt tuottivat keskimäärin 12,8 prosentin kokonaistuoton. Nettotuottotaso putosi edellisenä vuonna ensimmäistä kertaa alle neljään prosenttiin, ja lasku jatkui vuonna 2021. Nettotuottotason laskuun vaikuttivat toisaalta kohonneet markkina-arvot, toisaalta reilulla prosenttiyksiköllä laskenut käyttöaste.

Yhteiskuntakiinteistöjen tuotto korkea, korona haastaa toimisto-, liike- ja hotellikiinteistöjä

Julkisten palvelujen tuottamiseen tarvittuja yhteiskuntakiinteistöjä, eli erilaisia asumispalvelu-, opetus-, terveydenhuollon ja muita palvelukiinteistöjä on isojen sijoittajien omistuksessa jo lähes kahdeksan miljardin euron arvosta. Vuodelta 2021 yhteiskuntakiinteistöt tuottivat 9,9 prosentin kokonaistuoton. Keskimääräistä heikompia tuottoja tarjosivat puolestaan isot toimisto- ja liikekiinteistösektorit, joiden tuottonäkymiä korona on haastanut viimeisen pari vuoden aikana, ja joissa kummassakin on isoja eroja myös sektorin sisällä riippuen kiinteistön tyypistä, laadusta ja sijainnista. Liikekiinteistöjen kokonaistuotto nousi vuoden 2020 syvän notkahduksen jälkeen lähes kuuteen prosenttiin vuonna 2021, kun arvonmuutos kiri plussalle ja parantunut käyttöaste kohensi nettotuottoja. Myös toimistokiinteistöjen kokonaistuotto parani edellisestä vuodesta ja oli 5,3 prosenttia. Hotellikiinteistöt tuottivat puolestaan 5,5 prosentin kokonaistuoton vuodelta 2021, kun arvonmuutos kipusi tälläkin sektorilla plussalle, mutta nettotuottoaste laski edelleen.

Lisätietoja:

Pia Louekoski, johtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, 0400 959 634

Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, 040 5555 269

---

KTI Kiinteistötieto Oy on puolueeton asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa markkinainformaatio- ja tutkimuspalveluja kiinteistöalan ammattimaisille toimijoille.

KTI Kiinteistöindeksin osallistujat 2021: Akiva Kiinteistöt I Ky, Erikoissijoitusrahasto Aktia Toimitilakiinteistöt, Antilooppi, CBRE Global Investors, Areim Fastigheter, Avara, Avain Vuokrakodit, Citycon, Elo, eQ, Exilion Management, Evli, Ilmarinen, Julius Tallberg-Kiinteistöt, Keva, Kojamo, LähiTapiola, Mercada, NIAM, OP Kiinteistösijoitus, SBB, Turun Teknologiakiinteistöt, Vantaan Valo, Varma, Veritas ja Ylva.