Tiedote 10.5.2023

Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa nimellisesti tasan 10 prosenttia vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Inflaatiokorjattuna myynti kasvoi 1,5 prosenttia. Myynnin kasvu oli erityisen voimakasta tammikuussa, kun monet koronarajoitukset rasittivat vielä edellisen vuoden vertailulukua. Kauppakeskusten kävijämäärä oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä lähes 20 prosenttia viime vuoden alkua korkeampi. Tammikuussa kauppakeskuksissa oli kävijöitä yli 30 prosenttia enemmän kuin vuonna 2022. Sekä myynnin että kävijämäärien kasvu on 12 kuukauden tarkastelujaksolla ollut ripeämpää kaupunkien keskustoissa sijaitsevissa kauppakeskuksissa kuin keskustojen ulkopuolisissa keskuksissa.

Kahviloiden ja ravintoloiden vahva kasvu jatkui ensimmäisellä vuosineljänneksellä

Kauppakeskuksissa toimivien kahviloiden ja ravintoloiden myynti oli tammi-maaliskuussa yli 27 prosenttia vuoden 2022 vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Tammikuussa myynti kasvoi lähes 60 prosenttia edellistä vuotta korkeammaksi, kun taas maaliskuussa kasvu jäi reiluun kahdeksaan prosenttiin. Koronarajoitusten parina edellisenä vuonna runtelemien viihde- ja vapaa-ajan palvelujen myynti kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä peräti 58 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. 

Muodin ja asusteiden myynti nousi tammi-maaliskuussa kauppakeskuksissa 14 prosenttia vuoden 2022 ensimmäistä neljännestä korkeammaksi. Myös muodin myynnin kasvu oli ripeintä tammikuussa, kun taas maaliskuun myynti oli lähes samalla tasolla kuin vuonna 2022. Sekä kauneuden ja terveyden tuotteiden että kauneus- ja hyvinvointipalvelujen myynti kasvoi reilulla 10 prosentilla viime vuoteen verrattuna.  

Kauppakeskusten suurimman toimialan, päivittäistavaroiden ja tavaratalokaupan, nimellisen myynnin kasvu ylitti hienoisesti inflaatiovauhdin ja oli 8,8 prosenttia. Päivittäistavaroiden ja tavaratalokaupan osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä oli 42 prosenttia.

”Käänne positiiviseen suuntaan on selvästi tapahtunut ja toipuminen raskaasta korona-ajasta on käynnissä. Toivottavasti kuluttajan luottamus omaan talouteen, johon inflaatio ja energiakustannukset ovat vaikuttaneet, toipuu pikavauhtia ja toimiala saavuttaa vuoden 2019 inflaatiokorjatun myynnin tason mahdollisimman pian”, sanoo Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Mika Ohenoja.

Suurten kaupunkien kauppakeskusten käyttöasteet pysyvät korkeina

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli kuluvan vuoden maaliskuun lopussa koko maassa keskimäärin 95,3 prosenttia. Käyttöasteiden maantieteelliset erot kasvoivat hieman tammi-maaliskuussa, kun pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkien kauppakeskusten käyttöaste nousi 96 prosentin tuntumaan ja muun Suomen keskusten käyttöaste puolestaan hieman heikkeni vuoden 2022 lopun tilanteeseen verrattuna.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 51 kauppakeskusta. Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

Lisätietoja:

Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269
Mikko Östring, johtaja, toimitilat, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry, puh. 050 3018 933

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Niitty, Sello HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, REDI, Ristikko, Ruoholahti, Saari, Tripla KAUNIAINEN Grani VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni 
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä KEMPELE Zeppelin KUOPIO Matkus LAHTI Karisma, Trio RAISIO Mylly TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina TURKU Hansa, Skanssi YLÖJÄRVI Elo

Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman KERAVA Karuselli KOTKA Pasaati KOUVOLA Veturi LAPPEENRANTA IsoKristiina LOHJA Lohi MIKKELI Stella PORI IsoKarhu, Puuvilla ROVANIEMI Revontuli, Sampokeskus SALO Plaza TORNIO Rajalla På Gränsen VAASA Espen

Julkaistu 9.5.2023

Muuttuva talouden ja rahoitusmarkkinoiden toimintaympäristö vaikuttaa kiinteistösijoittamiseen, vuokramarkkinoihin ja rakentamiseen. Kiinteistökauppa on hiljennyt finanssikriisin jälkeisten vuosien lukemiin, kun ostajien ja myyjien hintanäkemyserot estävät kauppoja syntymästä. Korkojen ja kustannusten nousu sekä hiljentynyt sijoituskysyntä haastavat rakentamisen. Vuokramarkkinoilla vuokrien kehitys ei pääse lähellekään inflaatiolukemia muualla kuin kaikkein vahvimman kysynnän alueilla ja kohteissa.  

Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen kauppavolyymi matalin vuosikymmeneen  

Kiinteistökauppa alkoi hiljetä voimakkaasti viime vuoden loppupuoliskolla, kun nousevien korkojen ja lisääntyvän taloudellisen epävarmuuden vaikutukset alkoivat näkyä. Kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen kiinteistökauppavolyymi ylitti hienoisesti 400 miljoonan euron rajan. Edellisen kerran yhtä matalia kvartaalivolyymejä on nähty finanssi- ja eurokriisin aikana ja sen jälkimainingeissa vuosina 2008-2013.  

Hiljaisen ja pääosin varsin pienistä kaupoista koostuvan alkuvuoden kauppavolyymi jakautuu tasaisesti toimisto-, asunto-, yhteiskunta- ja tuotannollisten kiinteistöjen kesken. Sekä ulko- että kotimaisen kiinteistösijoituskysynnän kehitystä kuvaavat saldoluvut nousivat kuitenkin huhtikuussa toteutetussa Rakli-KTI Toimitilabarometrissa hivenen plussan puolelle viime syksyn negatiivisista lukemistaan, eli kaupankäyntiin odotetaan pientä elpymistä vuoden loppupuolelle.  

Kiinteistösijoitusten tuottovaatimukset nousussa 

Rakli-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin ydinkeskustan hyvälaatuisen toimistokiinteistön tuottovaatimus asettui nyt 4,4 prosenttiin, eli tasan prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin viime kevään pohjanoteeraus. Tuottovaatimusten nousua ja arvojen sopeutumista ajaa ennen kaikkea reippaasti noussut korkotaso ja rahoitusmarkkinoiden muutos. Niin ikään ennätysmatalaksi viime vuonna vajonnut helsinkiläisen vuokra-asuntokiinteistön tuottovaatimus nousi lähes saman verran, tasan neljään prosenttiin.  

Muilla kiinteistösektoreilla ja alueilla tuottovaatimukset nousivat hieman loivemmin, osin johtuen siitä, että jo lähtötasot olivat korkeampia. Toisaalta todellista markkinaevidenssiä ei hiljaisilta markkinoilta ole juuri saatavissa.  

Helsingin keskustan toimistovuokrat nousivat kolme prosenttia 

KTI:n Helsingin keskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi 3,1 prosenttia kevään 2022 ja 2023 välisenä aikana, eli reaalisesti vuokrien kehitys painui miinukselle. Uusien vuokrasopimusten keskiarvoneliövuokra nousi 35 euroon ja Rakli-KTI Toimitilabarometrissa asiantuntijat arvioivat keskustan hyvä toimistotilan käyväksi neliövuokraksi keskimäärin 40 euroa. Barometrissa vajaa 40 prosenttia vastaajista odotti ydinkeskustan vuokrien nousevan myös lähitulevaisuudessa. Kaikilla muilla alueilla toimistovuokrien kehitysodotusten saldoluvut olivat nollan tuntumassa tai negatiivisia, kun tilakysynnän odotetaan etätyön kasvun ja tiukan taloustilanteen myötä vähenevän.  

Toimistotilamarkkinoiden polarisaatio jatkuu ja korostuu: vaikka pääkaupunkiseudun vajaakäyttöaste pysyttelee sitkeästi 12-13 prosentissa, oli uutta tilaa rakenteilla maaliskuun lopussa yli 140 000 neliötä. Toimistokiinteistökauppojen osuus vuoden 2022 kiinteistökaupoista jäi matalimmalle tasolleen ikinä, 17 prosenttiin, ja vuoden 2023 alkukuukausinakin toimistokauppoja on tehty vain muutama.  

Liiketilamarkkinoiden haasteet jatkuvat 

Ydinkeskustojen liiketilat ja kauppakeskukset ovat viime vuosina kulkeneet haasteesta toiseen, kun verkkokaupan kasvu, koronakriisi ja viimeisimpänä kuluttajaluottamuksen romahdus ja ostovoiman heikkeneminen muovaavat vähittäiskauppaa. Liikekiinteistöjen markkina-arvot ovat KTI Kiinteistöindeksissä laskeneet yhdeksänä viimeisestä kymmenestä vuodesta. Liiketilojen vuokraodotukset laskivat Rakli-KTI Toimitilabarometrissa viime syksyyn verrattuna ja saldoluvut olivat nyt kaikissa kaupungeissa negatiivisia.  

KTI:n ja Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksit osoittavat kuitenkin kauppakeskusten myynnin kasvaneen ripeästi vuoden 2022 aikana ja kuluvan vuoden alussa, mihin toki osaltaan vaikuttavat koronarajoitusten painamat lähtötasot. Liiketilojen toistaiseksi varsin korkeisiin käyttöasteisiinkin odotetaan Toimitilabarometrissa lähitulevaisuudessa ennemmin laskua kuin nousua.  

Yhteiskunta- ja tuotannollisten kiinteistöjen suhteellinen markkina-asema vahva  

Toimitilamarkkinoiden pienemmät sektorit – julkisten palvelujen tuottamiseen tarvitut yhteiskuntakiinteistöt sekä erilaiset logistiikka- ja pienteollisuuskiinteistöt – ovat vahvistaneet asemiaan toimisto- ja liikekiinteistöjen haasteiden voimistuessa. Näilläkin sektoreilla tuottovaatimukset ovat nousseet, mutta pitkät indeksisidonnaiset vuokrasopimukset houkuttelevat sijoittajia epävarmassa markkinatilanteessa.  

Yhteiskuntakiinteistöjä on yksityisen sektorin sijoittajien omistuksessa jo yhdeksän miljardin arvosta ja viime vuonna niiden kauppavolyymi nousi uusiin, 1,6 miljardin euron ennätyslukemiin. Valtaosa vuoden 2022 yhteiskuntakiinteistöjen kaupoista oli kuntien terveydenhuollon kiinteistöjen sale-and-leaseback-kauppoja. Tuotannollisten kiinteistöjen vuoden 2022 kauppavolyymi nousi samalle tasolle toimisto- ja liikekiinteistöjen kanssa, 1,2 miljardiin euroon. Myös vuoden 2023 alkukuukausille on kirjattu muutamia merkittäviä logistiikkakiinteistöjen kauppoja.   

Tarjonnan kasvu leimaa pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomarkkinoita  

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaavan indeksin nousu hidastui vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttiin. Myös koko vuokrasopimuskantaa kuvaavan indeksin nousu jäi alle prosenttiin, eli tarjonnan kasvaessa ja kuluttajien ostovoiman heiketessä vuokrien indeksikorotukset ovat jääneet varsin maltillisiksi. Vuokrien nousu jatkuu pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa isoissa kaupungeissa pääkaupunkiseutua vahvempana. Talouden ja rahoitusmarkkinoiden tilanne on hyydyttänyt viime vuosien vilkasta vuokra-asuntorakentamista. Vielä tänä vuonna pääkaupunkiseudulle valmistuu ennätysmäärä, lähes 7500 uutta vuokra-asuntoa, mutta ensi vuodesta alkaen volyymit putoavat rajusti.  

Lue lisää kiinteistömarkkinoiden tilanteesta ja näkymistä tänään julkaistusta KTI Markkinakatsauksesta. Lataa KTI Markkinakatsaus alta.

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, KTI, 040 5555 269
Mikko Östring, Rakli, 050 301 8933

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 9.5.2023 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä huhtikuussa toteutettuun Rakli-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 46 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista. 

Oletko joskus kaivannut markkina- ja vertailuinformaatiota, jota ei ole ollut saatavilla? Uskotko, että muutkin kiinteistöalan toimijat kaipaisivat samaa tietoa? Onko sinulla paloa asiakaslähtöiseen asiantuntijapalvelujen kehittämiseen?

Oletko kiinteistösijoittamisen, -arvioinnin tai -rahoituksen ammattilainen? Viihdytkö asiakasrajapinnassa ja ratkot mielelläsi asiakkaiden pöydillä olevia haasteita, mutta keskityt välillä mielelläsi myös excel-taulukoihin? Onko sinulla jo olemassa olevia verkostoja sekä kotimaisissa että ulkomailta Suomeen sijoittavissa kiinteistöalan yrityksissä? Koetko olevasi sekä analyyttinen että luova tekijä, joka perehtyy asioihin systemaattisesti, mutta nauttii myös innovoinnista ja kehittämisestä? 

Jos vastasit kaikkien kohtiin kyllä, sinulla on loistavat edellytykset menestyä tässä tehtävässä! Tällä hetkellä työskentelet kiinteistöalalla ehkä salkunhoitajana tai sijoituspäällikkönä tai vastuullisissa neuvonanto-, analyysi- tai tutkimustehtävissä.  Titteliä enemmän arvostamme kuitenkin kiinteistösijoittamisen kokemustasi, ymmärrystäsi kiinteistösijoittajien tiedolla johtamisen tarpeista sekä verkostojasi kiinteistöalalla.

Vastuualueellesi kuuluu KTI:n olemassa olevien ja uusien palvelujen ja palvelukonseptien kehitys sekä asiakkuuksien johtaminen. Keskeisenä tehtävänäsi on tuoda ja tulkita erilaisten asiakkaidemme toiveita ja tarpeita palvelujemme kehittämiseksi ja asiakasarvon kasvattamiseksi.  Yrityksen johdon ytimessä tuot näkemystä liiketoimintamme strategiseen suunnitteluun ja edustat yritystämme asiakasrajapinnassa, sidosryhmissä sekä erilaisissa kiinteistöalan tilaisuuksissa Suomessa ja kansainvälisesti. Olet tiiviisti mukana palveluprojektien suunnittelussa, myynnissä ja toteutuksessa.

Tässä tehtävässä pääset toimimaan lukuisten eri kiinteistösijoittajien ja kiinteistöalan muiden keskeisten toimijoiden kanssa ja tukemaan heidän bisnestään tarjoamillasi palveluilla. Halutessasi tarjolla on myös näkyvä paikka Suomen kiinteistömarkkinoilla erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Kotipesässä sinua tukee hyvähenkinen joukko osaavia asiantuntijoita ja johtajakollegoita.

Kiinnostuitko?

Lisätietoja tehtävästä antaa Mercuri Urvalissa Tarja Oinonen, puh. 050 531 4864. Voit myös jättää soittopyynnön sähköpostitse (etunimi.sukunimi@mercuriurval.com). Kaikki hakemukset ja yhteydenotot käsitellään luottamuksellisesti.

Hakemuksesi voit jättää viimeistään 14.5.2023 osoitteessa www.mercuriurval.fi viitenumerolla FI-17693. Liitä mukaan CV:si sekä vapaamuotoinen hakemuskirje.

KTI on yhdessä keskeisten kiinteistörahastomanagerien sekä Raklin kanssa tänään julkaissut vuoden kevään 2023 Erikoissijoitusrahastokatsauksen. Katsaus sisältää vuoden 2022 keskeisimmät tiedot ja tunnusluvut kiinteistöihin sijoittavista erikoissijoitusrahastoista.

Continue reading

Toimistoissa kokonaiskustannukset nousivat yli kuusi prosenttia energiakustannusten nousun siivittäminä.

Energiahintojen nousu leimasi odotetusti suurten kiinteistönomistajien omistamien kiinteistöjen ylläpitokustannusten kehitystä vuonna 2022. Asuinkerrostaloissa kiinteistönomistajien säästötoimet sekä edellistä vuotta leudompi talvi kuitenkin hillitsivät toteutuneiden energiakustannusten nousua, ja ylläpitokustannukset nousivat huomattavasti yleistä hintatason kehitystä maltillisemmin; koko maassa keskimäärin 2,8 prosenttia. Toimistokiinteistöissä sekä lämpö- että sähköenergian hintojen nousu näkyi jyrkemmin, ja toteutuneet energiakustannukset nousivat yli 13 prosenttia, mikä siivitti ylläpidon kokonaiskustannukset 6,1 prosentin nousuun.

Asuinkerrostaloissa ylläpidon eri kustannuseristä palvelujen – käytön ja huollon, ulkoalueiden hoidon sekä siivouksen – kustannusten nousu jäi 0,3 prosenttiin vuonna 2022, mikä hillitsi kokonaiskustannusten nousua. Energiakustannusten kehityksessä oli suuria eroja eri alueiden välillä: kun toteutuneet energiakustannukset koko maassa nousivat keskimäärin 4,8 prosenttia, oli nousu pääkaupunkiseudulla jopa yhdeksän prosenttia. Toteutuneiden energiakustannusten nousu selittyy yksinomaan hintojen nousulla: keskimäärin asuinkerrostalojen lämmitysenergian hinta nousi hieman yli kymmenen prosenttia, ja pääkaupunkiseudulla hinnannousu oli yli 17 prosenttia. Lämpöenergian kulutus sen sijaan väheni lähes seitsemän prosenttia vuoteen 2021 verrattuna, mitä selittää sekä edellistä vuotta vähäisempi lämmitystarve että kiinteistönomistajien säästötoimet. Sähkön hinta nousi koko maassa keskimäärin lämmitystäkin jyrkemmin, yli 15 prosenttia. Myös sähkön kulutusta pystyttiin vähentämään maltillisesti, keskimäärin 0,7 prosenttia. Asuinkerrostalojen kiinteistövero nousi koko maassa keskimäärin 1,9 prosenttia. Energiahintojen nousun siivittämänä ylläpidon kokonaiskustannukset nousivat pääkaupunkiseudulla huomattavasti muuta maata enemmän, 4,8 prosenttia. 

Toimistokiinteistöissä toteutuneet energiakustannukset nousivat koko maassa huomattavasti asuinkerrostaloja jyrkemmin toimistojen suuremmista kulutussäästöistä huolimatta. Keskimäärin lämmitysenergian kulutus väheni yli yhdeksän prosenttia, mutta hinta nousi koko maassa keskimäärin 16 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla toimistokiinteistöomistajien maksama lämpöenergian hinta nousi peräti 24 prosenttia. Sähköenergian kustannuksilla on toimistojen ylläpidossa asuinkerrostaloja huomattavasti suurempi paino, ja vaikka sähkönkulutuksen nousu jäi varsin maltilliseksi, keskimäärin 0,5 prosenttiin, siivitti lähes 27 prosentin hintojen nousu osaltaan energiakustannusten jyrkkää nousua. Myös ylläpidon palvelujen kustannukset nousivat toimistokiinteistöissä huomattavasti asuinkerrostaloja ripeämmin, yli seitsemän prosenttia, mihin osaltaan vaikuttanevat myös toimistojen pandemiakuopasta toipuneet käyttöasteet. Toimistokiinteistöissä kiinteistövero nousi hieman yli kaksi prosenttia.

Tiedot pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailusta laskettaviin KTI Ylläpitokustannusindekseihin. Tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannuksista. Tiedot kattavat kiinteistönomistajan vastuulla olevat kiinteistöjen hoitokulut. Indeksien tavoitteena on kuvata kustannusten pitkän aikavälin kehitystä.

Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuoden 2022 indeksien taustalla oli yli 1500 asuinkerrostalokiinteistön ja 230  toimistokohteen aineisto. Ylläpitokustannusindeksit lasketaan eri alueille ja alueellisten indeksien avulla lasketaan koko Suomen indeksit alueiden rakennuskannan mukaan painotettuna. Laskenta perustuu peräkkäisinä vuosina aineistossa mukana olleiden kohteiden kustannusten muutoksiin. 

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava vuokraindeksi nousi pääkaupunkiseudulla 0,5 prosenttia joulu-helmikuussa alkaneissa vuokrasopimuksissa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Edellisellä vuosineljänneksellä vuokrat nousivat tasan prosentilla. Vuokrien nousu oli edelleen hitainta Helsingissä, jossa vuosinousu jäi 0,1 prosenttiin. Vantaalla vuokrat nousivat tasan prosentin ja Espoossa 0,8 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vuokrat laskivat kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa, ja uusien vuokrien indeksi osoitti keskimäärin 0,5 prosentin laskua.

Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa asuntovuokrien nousuvauhti hiipui hieman, ja indeksin keskimääräinen vuosinousu oli tasan kaksi prosenttia, kun se edellisellä vuosineljänneksellä oli 2,5 prosenttia. Oulun ja Jyväskylän indeksit nousivat eniten, 2,2 prosenttia. Tampereella uusien sopimusten vuokrat nousivat 2,1 ja Turussa 1,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Kaikkia maaliskuun alussa voimassa olleita vuokrasopimuksia kuvaava niin kutsuttu vallitsevien vuokrien indeksi nousi pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vallitsevienkin vuokrien indeksi nousi Vantaalla hienoisesti Helsinkiä ja Espoota enemmän. Myös koko vuokrasopimuskantaa kuvaava indeksi nousi muissa suurissa kaupungeissa pääkaupunkiseutua ripeämmin, keskimäärin 2,4 prosenttia. Tampereella vuokrat nousivat 2,8 prosenttia, ja myös Kuopiossa, Turussa ja Oulussa vuosinousu ylsi yli kahteen prosenttiin. Vallitsevien vuokrien indeksiin vaikuttavat sopimuskannan uusiutumisen lisäksi myös voimassa oleviin sopimuksiin tehtävät indeksikorotukset, jotka ovat siis jääneet huomattavasti yleistä hintatason muutosta maltillisemmiksi.

Vuokrien kehitystä hillitsee vallitsevan taloustilanteen lisäksi myös vuokra-asuntotarjonnan ripeä kasvu, joka näkyy myös tyhjien vuokra-asuntojen määrän nousuna. KTI:n seuraamista runsaasta 100 000 vapaarahoitteisesta vuokra-asunnosta oli maaliskuun ensimmäisen päivän tilanteessa tyhjillään 7,7 prosenttia, kun joulukuun alussa tyhjien asuntojen osuus oli 6,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla tyhjillään olevien asuntojen osuus nousi 8,9 prosenttiin, kun vielä joulukuussa osuus jäi hivenen alle kahdeksan prosentin. Tyhjien asuntojen määrä nousi myös kaikissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa, ja niiden osuus vaihteli Oulun vajaasta neljästä prosentista Lahden reiluun 7,5 prosenttiin.

Tiedot perustuvat vuosineljänneksittäin päivittyvään KTI:n asuntovuokratietokantaan. Nyt julkaistu uusien vuokrasopimusten indeksipäivitys kattaa 2.12.2022-1.3.2023 välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset, joita oli noin 8200 kappaletta. Koko vuokrasopimuskantaa kuvaavassa indeksissä on mukana kaikki 1.3. voimassa olleet vuokrasopimukset. Maaliskuun alun tilanteessa KTI:n tietokannassa oli seurannassa noin 102 000 asuntoa, ja tietokantaan luovutti tietoja 18 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan kesäkuussa, ja se kattaa 2.3. -1.6. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Uudistettu KTI Online -tietoportaali on julkaistu tänään ja asiakkaamme pääsevät kirjautumaan siihen täällä. 

Kehitystyössä olemme keskittyneet käyttökokemuksen parantamiseen ja tavoitteenamme on tarjota laadukasta KTI-informaatiota asiakkaidemme kiinteistöliiketoiminnan ohjaamisen tueksi entistä tehokkaammin. Uudistuksessa olemme myös tuoneet portaaliin uusia tietosisältöjä ja työkaluja. 

KTI Onlinen käyttöliittymä on tehty puhtaalta pöydältä uudestaan. Portaali ehdottaa ensimmäisenä valittavaksesi aiempaan käyttöösi perustuvat relevanteimmat tietosisällöt ja työkalut. Pystyt myös entistä sujuvammin vaihtamaan tarkastelunäkökulmaksi KTI Vertailupalvelut tai Markkinainformaation käyttötarpeidesi mukaan.

KTI Onlinessa asiakkaalla on käytettävissään KTI-tietopalvelusopimuksensa mukaiset Vertailu- ja  Markkinainformaatiopalvelujen työkalut. Verrattuna aikaisempaan KTI Online -versioon olemme kokonaisvaltaisesti uudistaneet Transaktioseuranta-, Rakennushankeseuranta- sekä Tuotot ja arvot -työkalut. 

Kehitämme jatkuvasti KTI Onlinea edelleen, ja tässä kehitystyössä asiakkailtamme saatu palaute on ensiarvoisen tärkeää – kerro siis meille, kuinka palvelumme ja työkalumme voisivat sinua palvella entistäkin paremmin.   

Seuraava merkittävä lanseeraus tulee olemaan uuden KTI Markkinatietopalvelutyökalun julkaisu KTI Onlineen myöhemmin tänä vuonna. Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti kiinteistösijoitusten ja osamarkkinoiden analysointiin, ja se kokoaa yhteen KTI:n ja muiden tietolähteiden kiinteistömarkkina-, demografia- ja muita tietoja. 

Lisätietoja: 

Matti Heiskanen, 040 832 6698 

matti.heiskanen@kti.fi

The Finnish Property Market 2023 -raportti on julkaistu.

Tutustu tiivistelmään täältä.

Lataa sähköinen ja maksuton The Finnish Property Market 2023 -raportti kokonaisuudessaan täältä.

Painettujen raporttien tilaukset ja muut asiat: ota yhteyttä osoitteeseen kti@kti.fi tai puh. 020 7430 130.

Lehdistötiedote 2.3.2023

Ammattimaisten kiinteistösijoittajien omistamien kiinteistöjen kokonaistuotto oli 0,6 prosenttia vuonna 2022. Vuosituotto oli kaikkien aikojen matalin KTI Kiinteistöindeksin vuodesta 2000 alkavassa historiassa. Tuottoja painoi kiinteistösijoitusten markkina-arvojen lasku. Myös nettotuottoaste jatkoi laskuaan.

KTI Kiinteistöindeksin tulokset perustuvat 44 ammattimaisesti hallinnoituun kiinteistösijoitussalkkuun, joiden yhteisarvo on noin 35 miljardia euroa. Indeksi kattaa 37 prosenttia Suomen ammattimaisesta kiinteistösijoitusvarallisuudesta. KTI Kiinteistöindeksi kuvaa koko vuoden omistettujen kiinteistöjen kokonaistuottoa, joka muodostuu toteutuneesta nettotuotosta sekä markkina-arvojen muutoksesta.

Kokonaistuotot kiinteistösektoreittain 2022

Markkina-arvot laskivat tuottovaatimusten nousun painamina

Sijoituskiinteistöjen markkina-arvot laskivat keskimäärin 3,4 prosenttia vuonna 2022. Vuotuinen arvojen lasku oli suurin koko Kiinteistöindeksin yli 20-vuotisessa historiassa. Ennätysmatalien korkojen ajanjakson päättyminen vuonna 2022 nosti sijoituskiinteistöjen tuottovaatimuksia, mikä oli suurin selittäjä markkina-arvojen laskulle. Myös yleisen taloustilanteen heikkeneminen ja epävarmuuden kasvu kasvattavat kiinteistösijoitusten tuottoihin kohdistuvia paineita. Kiinteistösijoitusten vuotuinen nettotuotto oli keskimäärin 4,2 prosenttia vuonna 2022.

Kokonaistuoton hajonta 2013-2022

Asuntokiinteistöjen tuotto heikoin kautta aikain

Asuntokiinteistöt ovat suomalaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurin sektori, joka on viimeisen vuosikymmenen aikana tarjonnut kovia tuottoja markkina-arvojen nousun tukemana. Vuonna 2022 asuntokiinteistöjen markkina-arvot kuitenkin laskivat ensimmäistä kertaa Kiinteistöindeksin historiassa. Asuntokiinteistöjen nettotuottoaste on arvojen nousun painamana laskenut vuosi vuodelta. Vuonna 2022 nettotuottoja painoi myös asuntojen käyttöasteen lasku, ja asuntokiinteistöjen keskimääräinen nettotuottoaste painui alle 3,5 prosenttiin. Asuntokiinteistöjen kokonaistuotto jäi kaikista sektoreista matalimmaksi vuonna 2022 ja oli -2,6 prosenttia.

Tuotannollisten kiinteistöjen kokonaistuotto korkein jo toista vuotta peräkkäin

Tuotannollisten kiinteistöjen markkina-arvot jatkoivat ainoana kiinteistösektorina nousuaan vuonna 2022, ja sektori tarjosi kovimpia tuottoja jo toista vuotta peräkkäin. 10,2 prosentin kokonaistuottoa siivitti sekä positiivinen arvonmuutos että reilusti yli kuudessa prosentissa pysytellyt nettotuottotaso. Tuotannollisten kiinteistöjen alasektoreista parasta, lähes 13 prosentin kokonaistuottoa tarjosivat logistiikkakiinteistöt, joiden osuus kaikista tuotannollisista kiinteistöistä nousee Kiinteistöindeksitietokannassa yli puoleen. Varasto- ja teollisuuskiinteistöjen kokonaistuotto jäi useita prosenttiyksikköjä logistiikkakohteita matalammaksi.

Toimisto- ja liikekiinteistöissä sekä markkina-arvot että nettotuotot laskivat

Kaksi perinteistä suurta toimitilakiinteistösektoria, toimisto- ja liikekiinteistöt, ovat viime vuosina kohdanneet isoja haasteita niin koronapandemian kuin viimeaikaisten rahoitusmarkkinamuutostenkin seurauksena. Toimistokiinteistöjen kokonaistuotto laski tasan kahteen prosenttiin vuonna 2022, kun markkina-arvot laskivat keskimäärin reilulla kahdella prosentilla. Toimistomarkkinoita leimaa yhä suurempi eriytyminen haluttujen prime-kohteiden ja heikompilaatuisten ja -sijaintisten kohteiden välillä. Parhaissakin kohteissa kiristyvät käyttäjävaatimukset edellyttävät omistajilta kasvavia perusparannus- ja -korjauspanostuksia haluttavuuden säilyttämiseksi, mikä osaltaan painaa sekä markkina-arvoja että nettotuottoja.

Liikekiinteistöjen markkina-arvojen muutos kääntyi hetkellisen nousun jälkeen jälleen hienoisesti negatiiviseksi vuonna 2022, mutta kokonaistuotto pysytteli kohtuullisen hyvän nettotuottotason ansiosta 4,3 prosentissa. Kauppakeskuskiinteistöjen markkina-arvojen muutos oli lähellä nollaa, kun taas muiden liikekiinteistöjen arvoja kirjattiin alas reilulla prosentilla. Selkeästi korkeampi nettotuottotaso piti muiden liikekiinteistöjen kokonaistuoton kuitenkin selkeästi kauppakeskuskiinteistöjä vahvempana.

Yhteiskuntakiinteistöjenkin tuotot laskivat tuottovaatimusten nousun myötä

Julkisten palvelujen tuottamiseen tarvittuja yhteiskuntakiinteistöjä, eli erilaisia asumispalvelu-, opetus-, terveydenhuollon ja muita palvelukiinteistöjä on isojen sijoittajien omistuksessa jo reilun yhdeksän miljardin euron arvosta. Yhteiskuntakiinteistöjen kokonaistuotto laski edellisen vuoden lähes kymmenestä prosentista tasan kolmeen prosenttiin vuonna 2022. Myös tällä sektorilla markkina-arvot laskivat ensimmäistä kertaa, kun arvioinnin tuottovaatimukset nousivat korkojen nousun myötä. Keskimääräinen nettotuottoaste pysytteli reilusti yli viidessä prosentissa.

Lisätietoja:
Kasper Joukama, johtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, 0400 764 547
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, 040 5555 269

KTI Kiinteistötieto Oy on puolueeton asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa markkinainformaatio- ja asiantuntijapalveluja kiinteistöalan ammattimaisille toimijoille.

Tiedote 24.2.2023

Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi nimellisesti 6,7 prosenttia vuonna 2022 verrattuna edelliseen vuoteen. Kauppakeskusten kävijämäärä nousi yli 16 prosenttia koronarajoitusten runtelemaa vuotta 2021 korkeammaksi.  Vuoden viimeisen vuosineljänneksen myynti oli nimellisesti 3,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Kävijöitä oli loka-joulukuussa vajaat kymmenen prosenttia edellistä vuotta enemmän.

Vertailussa on nyt tarkasteltu ensimmäistä kertaa myös inflaatiokorjattua kokonaismyynnin muutosta. Kuluttajahintojen noususta puhdistettu myynti kauppakeskuksissa jäi 0,4 prosenttia edellistä vuotta matalammaksi.

Kahviloiden ja ravintoloiden vahva kasvu jatkui viimeisellä vuosineljänneksellä

Kauppakeskuksissa toimivien kahviloiden ja ravintoloiden myynti nousi lähes 29 prosenttia edellistä vuotta korkeammaksi vuonna 2022. Myynnin kasvu jatkui myös vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin kahviloiden ja ravintoloiden myynti oli reilut 11 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa korkeampi.

Kauppakeskusten merkittävistä vuokralaistoimialoista seuraavaksi eniten kasvoi kauneuden ja terveyden tuotteiden myynti, joka kasvoi vuositasolla lähes 15 prosenttia, ja viimeisellä vuosineljänneksellä lähes kymmenen prosenttia edellistä vuotta korkeammaksi. Muodin ja asusteiden myynti nousi 10,6 prosenttia vuonna 2022.

Kauppakeskusten suurimman toimialan, päivittäistavaroiden ja tavaratalokaupan myynti kasvoi 4,3 prosenttia vuonna 2022. Viimeisen vuosineljänneksen myynti oli 4,8 prosenttia vuoden 2021 vastaavaa ajanjaksoa korkeampi. Päivittäistavaroiden ja tavaratalojen myynnin osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä pysyi ennallaan 41 prosentissa. 

Kävijämäärän kasvu ripeintä pääkaupunkiseudulla

Kauppakeskusten kokonaismyynnin kehityksessä ei ollut suuria eroja eri sijaintien välillä vuonna 2022. Viimeisen vuosineljänneksen myynnin kasvu oli suurten kaupunkien ulkopuolella hieman ripeämpää kuin pääkaupunkiseudun tai muiden suurten kaupunkien kauppakeskuksissa. Vuoden 2022 kävijämäärissä nähtiin vahvin kasvu pääkaupunkiseudulla, jossa kävijöitä oli yli 18 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Muissa suurissa kaupungeissa kävijämäärä kasvoi reilut 14, ja suurten kaupunkien ulkopuolisissa kauppakeskuksissa vajaat kymmenen prosenttia.

– Kauppakeskusten kävijämäärien kasvu oli koko vuoden 2022 erittäin ripeää. Tämä osoittaa, että kuluttajat haluavat asioida kauppakeskuksissa ja valitsevat ne mielellään asiointipaikoikseen. Myyntien kehitys oli puolestaan heikompaa, mikä kertoo kuluttajien kasvaneesta taloudellisesta ahdingosta elintarvikkeiden, energian ja asumisen kallistumisen myötä, sanoo Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Terhi Sell.

Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste nousi yli 95 prosenttiin

Vähittäiskaupan haasteellisista ajoista huolimatta kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste nousi vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä ja oli vuoden lopussa koko maassa keskimäärin 95,3 prosenttia. Käyttöaste parani kaikilla alueilla, ja oli pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkien kauppakeskuksissa noin 96 prosenttia, ja suurten kaupunkien ulkopuolisissa keskuksissa lähes 94 prosenttia.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 51 kauppakeskusta. Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like-indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

Lisätietoja:

Mikko Östring, johtaja, toimitilat, RAKLI, puh. 050 3018 933
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269
Terhi Sell, puheenjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys ry, puh. 020 130 2185

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Niitty, Sello HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, REDI, Ristikko, Ruoholahti, Saari, Tripla KAUNIAINEN Grani VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni 
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä KEMPELE Zeppelin KUOPIO Matkus LAHTI Karisma, Trio RAISIO Mylly TAMPERE Duo, Koskikeskus, Ratina TURKU Hansa, Skanssi YLÖJÄRVI Elo  Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa HÄMEENLINNA Goodman KERAVA Karuselli KOTKA Pasaati KOUVOLA Veturi LAPPEENRANTA IsoKristiina LOHJA Lohi MIKKELI Stella PORI IsoKarhu, Puuvilla ROVANIEMI Revontuli, Sampokeskus SALO Plaza TORNIO Rajalla På Gränsen VAASA Espen