Lehdistötiedote 27.4.2018
Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi 2,3 prosenttia vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Myynti kasvoi nyt melko tasaisesti eri puolilla Suomea.

Kun vuoden aikana valmistuneet laajennukset otetaan huomioon, kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi 6,2 prosenttia ja kävijämäärä 1,2 prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kauppakeskuskannan kasvu näkyy etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa ensimmäisen vuosineljänneksen kokonaismyynti oli lähes kymmenen prosenttia korkeampi kuin vuonna 2017. Kävijämäärät kasvoivat 1,9 prosenttia, kun laajennukset otetaan huomioon.

Vertailukelpoisen kauppakeskuskannan* kävijämäärä kuitenkin laski ja oli nyt 4,1 prosenttia matalampi kuin vuotta aiemmin. Kävijämäärien lasku oli voimakkainta pääkaupunkiseudulla.

Kauppakeskusten eri toimialoista voimakkaimmin kasvoi kauneus ja terveys. Etenkin pääkaupunkiseudun kauppakeskuksissa myös päivittäistavaramyynti kasvoi ripeästi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Myös kahviloiden ja ravintoloiden kokonaismyynti jatkoi kasvuaan. Ainoana kaupan toimialana negatiivisesti kehittyi pukeutumisen myynti.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen julkaisemaan myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Kuukausitason myyntejä ja kävijätietoja on seurattu neljännesvuosittain vuodesta 2011 lähtien. Myynti- ja kävijäindekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 39 kauppakeskusta, mikä kattaa noin 80 prosenttia koko toimialan kokonaismyynneistä sekä liiketilaneliöistä ja antaa siten kattavan kuvan koko toimialan kehityksestä.

Lisätietoja:
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Sello, HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Galleria Esplanad, Itis, Kaari, Kamppi, Ristikko, Ruoholahti, VANTAA Jumbo, Myyrmanni Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KEMPELE Zeppelin, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, Tullintori, TURKU Hansa, Skanssi, YLÖJÄRVI Elo Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen

*poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit

Mitä?

KTI laskee vuosittain suorien suomalaisten kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa. Tietoja kiinteistöjen tuotoista kerätään KTI Kiinteistöindeksiin noin 30 merkittävältä kiinteistösijoittajalta. Kiinteistösijoitusten kokonaistuotto muodostuu laskennassa kahdesta komponentista: vuotuisesta nettotuotosta sekä markkina-arvon muutoksesta.

Kiinteistöindeksiaineistosta tuotetaan kaksi eri indeksiä. Kiinteistöindeksi (englanniksi standing investments) mittaa koko vuoden omistettujen, normaalikäytössä / vuokrattavissa olleiden kohteiden tuottoa. Portfolioindeksi (all assets) kattaa puolestaan kaikki aineistoon saadut kohteet, eli siihen sisältyvät mm. kaikki tarkastelujakson aikana ostetut tai myydyt kiinteistöt (sisältäen myös osittain ostetut / myydyt kohteet) peruskorjauksessa olevat kiinteistöt ja rakennusprojektit; korkotuelliset asunnot; tontit ja muut erityislaatuiset kohteet (non-operating properties). Pienet remontit, joissa suurin osa kohteesta on ollut koko vuoden normaalikäytössä, voidaan sisällyttää Kiinteistöindeksiin, samoin kuin aivan tarkastelujakson alussa valmistuneet rakennusprojektit.

Portfolioindeksikannan markkina-arvo vuoden 2017 aineistossa oli 25,5 miljardia euroa, ja Kiinteistöindeksin osuus tästä oli 20,3 miljardia euroa.

Miksi?

Kiinteistöindeksiä käytetään laajasti kiinteistömarkkinoiden seurantaan ja analysointiin sekä kiinteistösijoitusten vertailuun suhteessa muihin sijoitusluokkiin. Tähän tarkoitukseen se sopii Portfolioindeksiä paremmin, koska kaikki Kiinteistöindeksiaineiston kohteet ovat olleet normaalissa käytössä yhden omistajan salkussa koko vuoden ajan, eikä niissä ole tehty mitään suurempia kehitystoimenpiteitä. Näin ollen niiden tuotot kuvaavat parhaiten markkinan keskimääräisiä vuokratuloja ja kuluja sekä kiinteistöjen markkina-arvojen kehitystä.

Portfolioindeksiä käytetään puolestaan usein oman salkun menestyksen seurantaan ja kehittämiseen. Portfolioindeksi sisältää myös myyntivoittojen ja -tappioiden ja kiinteistöjen kehittämisen vaikutukset kiinteistösijoitussalkun tuottoihin ja riskeihin. Moni kiinteistöomistaja on kiinnostunut oman salkkunsa kokonaistuotoista verrattuna nimenomaan Portfolioindeksiin siksi, että transaktiot, remontit ja rakennusprojektit ovat olennainen osa ammattimaista ja aktiivista kiinteistösijoitussalkun johtamista.

Miten?

Laskentakaava Kiinteistöindeksille ja Portfolioindeksille on periaatteessa sama, ero syntyy vain indekseihin sisällytettävistä kohteista. Nettotuottoaste, arvonmuutostuotto ja kokonaistuotto lasketaan suhteessa salkussa olevien kohteiden sitoutuneeseen pääomaan, joka vuositasolla muodostuu kuukausitason sitoutuneiden pääomien keskiarvona. Koko vuoden omistetuissa kohteissa pääoma on sitoutunut ja (mahdolliset) nettotuotot kertyvät koko vuoden ajan. Vuoden aikana ostetut tai myydyt kohteet puolestaan kontribuoivat salkun tuottoihin – ja vaikuttavat sen sitoutuneeseen pääomaan – luonnollisesti vain omistuksensa ajalta. Kiinteistöindeksin laskentaa on selitetty myös aiemmassa Kiinteistötietoiskussa, jonka löydät täältä.

Vuonna 2017 Kiinteistöindeksin kokonaistuotto oli 6,6 % (nettotuottoaste 5,4 %, arvonmuutos 1,2 %) ja Portfolioindeksin kokonaistuotto puolestaan 6,7 % (nettotuottoaste 5,1 %, arvonmuutos 1,5 %). Nettotuottoaste on perinteisesti Portfolioindeksissä matalampi. Tämä johtuu siitä, että Portfolioindeksiin kuuluu useita matalan tai olemattoman nettotuottoasteen kiinteistöjä, kuten peruskorjauskohteet, rakennusprojektit ja tontit. Myös ostettujen ja myytyjen kohteiden nettotuottoaste on yleensä Kiinteistöindeksiaineiston kohteita matalampi, sillä ne tuottavat kassavirtaa omistajalleen vain osan vuodesta. Portfolioindeksissä arvonmuutos on kuitenkin ollut parina viime vuonna Kiinteistöindeksiä korkeampi, etenkin myytyjen kohteiden arvonnousujen ansiosta.

Lehdistötiedote: KTI Kiinteistöindeksi: Suomalaisten kiinteistösijoitusten kokonaistuotto 6,6 % vuonna 2017

 

Lisätietoja: Pia Louekoski (puh. 0400 959 634) ja Susanna Vartiainen (puh. 040 869 7762)

    

Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat keskimäärin 2,6 prosenttia vuonna 2017 koko Suomen tasolla tarkasteltuna. Kulueristä eniten nousua oli kiinteistöverossa, jonka kustannukset nousivat 9,0 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla kiinteistöverokustannusten nousu oli jopa 15,7 prosenttia. Toimistorakennuskannan ikääntyminen ja käyttäjien kiristyvät tarpeet nostavat myös korjauskustannuksia, jotka nousivat keskimäärin 8,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Ilman korjauskustannuksia toimistokiinteistöjen ylläpidon kokonaiskustannukset nousu jäi 1,1 prosenttiin.

Kiinteistöpalvelujen – huollon, ulkoalueiden hoidon ja siivouksen – kustannukset nousivat 1,4 prosenttia vuonna 2017. Myös palvelukustannusten nousu oli pääkaupunkiseudulla jyrkempää kuin muualla Suomessa. Energiakustannukset puolestaan laskivat keskimäärin 1,7 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna.

Lisätietoja: Perttu Rantanen (puh. 050 533 7831) ja Mikko Hietala (puh. 040 525 9274)

---

Tiedot pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailusta laskettaviin KTI Ylläpitokustannusindekseihin. Tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannuksista. Tiedot kattavat kiinteistönomistajan vastuulla olevat kiinteistöjen hoitokulut. Indeksien tavoitteena on kuvata kustannusten pitkän aikavälin kehitystä.

Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Aineistossa on vuosittain noin 400 toimistokiinteistöä. Ylläpitokustannusindeksit lasketaan eri alueille (toimistot: pääkaupunkiseutu ja muu Suomi). Alueellisten indeksien avulla lasketaan indeksit koko Suomelle painotettuna keskiarvona alueiden todellisen rakennuskannan suhteessa.

Asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset nousivat keskimäärin 1,5 prosenttia koko maan tasolla vuonna 2017. Nousu oli samansuuruinen sekä ilman korjauskustannuksia että korjauskustannukset sisältävässä indeksissä. Ylläpitokustannusten nousu hidastui hieman vuoteen 2016 verrattuna hienoisesti laskeneiden energiakustannusten myötä. Kulueristä eniten nousi kiinteistövero, jonka kustannukset nousivat 5,1 prosenttia vuonna 2017. Kiinteistöpalvelukustannukset (käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito ja siivous) nousivat 3,1 prosenttia. Alueellisesti tarkasteluna pääkaupunkiseudulla kokonaiskustannukset nousivat muuta Suomea enemmän johtuen kiinteistövero- ja palvelukustannusten noususta. Pääkaupunkiseudulla myös energiakustannukset nousivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna, kun taas muualla Suomessa energiakustannukset laskivat.

Lisätietoja: Perttu Rantanen (puh. 050 533 7831) ja Mikko Hietala (puh. 040 525 9274)

---

Tiedot pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailusta laskettaviin KTI Ylläpitokustannusindekseihin. Tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannuksista. Tiedot kattavat kiinteistönomistajan vastuulla olevat kiinteistöjen hoitokulut. Indeksien tavoitteena on kuvata kustannusten pitkän aikavälin kehitystä.

Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Aineistossa on vuosittain yli 1000 asuinkerrostalokiinteistöä. Ylläpitokustannusindeksit lasketaan eri alueille (kerrostalot: Helsinki, pääkaupunkiseutu, Tampere, Etelä-Suomi ja muu Suomi). Alueellisten indeksien avulla lasketaan indeksit koko Suomelle painotettuna keskiarvona alueiden todellisen rakennuskannan suhteessa.

KTI toteutti kuluneen talven aikana RAKLIn toimeksiannosta alueelliset markkinakatsaukset Tampereen, Turun, Oulun ja Jyväskylän seutujen kiinteistömarkkinoista. Katsauksissa käytettiin lähteinä mm. useita KTI:n tietokantoja ja kiinteistöalan ammattilaisille suunnattuja barometrikyselyjä. Katsaukset ja niihin liittyvät tiedotteet löytyvät alla olevien linkkien kautta RAKLIn sivuilta. Lisätietoja tai KTI:n markkina-analyysejä voitte tiedustella Mikko Soutamolta, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi.

Tampereen seudun kiinteistömarkkinoilla vilkas vuosi

Vahva talouskehitys ja vilkas kiinteistösijoituskysyntä piristävät Turun kiinteistömarkkinoita

Oulun kiinteistömarkkinoiden näkymät kääntymässä valoisammiksi

Jyväskylän seudun kiinteistökauppavolyymi nousi ennätyslukemiin

The Finnish Property Market 2018 -raportti on julkaistu. Raportti tarjoaa kattavan kuvauksen Suomen kiinteistömarkkinoiden rakenteesta, toimintatavoista, toimijoista sekä viimeaikaisesta markkinakehityksestä. KTI julkaisee raportin vuosittain maaliskuussa.

Tutustu raporttiin:
The Finnish Property Market 2018

Raportin painetun version voi tilata osoitteesta kti(a)kti.fi (hinta 49 € + alv).

Lue lisää Suomen kiinteistömarkkinoista englanninkielisestä tiedotteesta.

 

Mitä?
Kiinteistömarkkinoilla puhutaan monessa yhteydessä osamarkkinoista. Osamarkkina on nimensä mukaisesti markkinoiden osa-alue, joka on yleensä ainakin jossain määrin yhtenäinen kiinteistösijoittamisen tuotto-riski-profiililtaan. Yleisimmin osamarkkinat muodostetaan sijainnin ja kiinteistöjen käyttötarkoituksen mukaan: osamarkkinoita ovat esimerkiksi Helsingin keskustan toimistot, Tikkurilan vuokra-asunnot ja Tampereen seudun liiketilat.

Osamarkkinoita voidaan luokitella ja tarkentaa myös muiden muuttujien perusteella, esimerkiksi rakennusvuoden, pinta-alan tai laadullisten tekijöiden mukaan. Näiden muuttujien kautta voidaan saada muodostettua kysyntä−tarjonta-tekijöiltään yhtenäisempi osa markkinoita kuin perinteisen sijaintiin ja käyttötarkoitukseen pohjautuvan osamarkkinajaon kautta. Tarkastelemalla esimerkiksi tietyn alueen toimistomarkkinoita rakennusvuosien tai kiinteistöjen laatutason pohjalta voidaan saada laadukkaampia analyyseja kuin pelkästään sijaintia tarkastelemalla.

Kohdekohtaisia eroja on kuitenkin aina osamarkkinoiden sisällä, luokiteltiinpa osamarkkinat miten tahansa. Samalla maantieteellisellä alueella on usein monenlaatuista rakennuskantaa. Samana vuonna samalle alueelle valmistuneissa rakennuksissakin on aina jonkin verran eroa ainakin mikrosijainnissa, mikä saattaa vaikuttaa vuokratasoihin ja muihin tunnuslukuihin huomattavasti.

Osamarkkinoiden vetovoima ja tuotto−riski-näkymät voivat myös muuttua ulkoisten tekijöiden johdosta. Liikenneyhteyksien kehitys saattaa muuttaa huomattavasti tiettyjen osamarkkinoiden asemaa. Esimerkiksi uusi raideyhteys saattaa parantaa voimakkaasti toisen, suotuisasti sijaitsevan osamarkkinan asemaa, kun toinen osamarkkina vastaavasti kärsii.

Miksi?
Keskeisimpiä osamarkkinatason tunnuslukuja ovat vuokratasot, (vajaa)käyttöasteet, tuotot ja tuottovaatimukset. Myös tilakantaa ja sen kehitystä on usein hyödyllistä tarkastella sekä osamarkkina- että laajemmalla maantieteellisellä tasolla.

Osamarkkinakohtaiset tunnusluvut kertovat kiinteistömarkkinoiden tilanteesta paljon enemmän kuin keskimääräiset markkinatunnusluvut. Osamarkkinoiden kautta pystytään siis analysoimaan kiinteistösijoitusmarkkinoiden kehitystrendejä, kunhan osamarkkinajaot on tehty järkevästi. Eri osamarkkinoilla voi olla täysin erilaiset suhdannesyklit. Esimerkiksi 2010-luvun aikana pääkaupunkiseudun toimistomarkkinat ovat olleet haasteelliset, kun taas vuokra-asuntomarkkinat ovat menestyneet vahvasti. Toisaalta toimistomarkkinoillakin tietyt alueet, joiden sijainti on hyvä ja/tai tilakanta modernia, ovat pärjänneet hyvin.

Miten?
KTI jaottelee tunnuslukuja tietopalveluissaan monenlaisiin osamarkkinoihin. Perinteinen sijaintiin ja käyttötarkoitukseen perustuva osamarkkinajako on keskeisessä roolissa useissa KTI:n raporteissa johtuen muun muassa kyseisen jaon selkeydestä ja helposta hahmotettavuudesta. Lisäksi KTI luokittelee esimerkiksi vuokrien ja tuottojen tunnuslukuja rakennusvuosien ja pinta-alan mukaan. Pääkaupunkiseudun toimistomarkkinoille KTI on yhteistyössä toimistokiinteistöjen omistajien kanssa tehnyt reittausta, jossa on luokiteltu toimistokiinteistöt A−D-kategorioihin (reittauksesta tarkemmin lokakuun 2016 kiinteistötietoiskussa).

Osamarkkinajaot voivat olla sitä täsmällisempiä, mitä enemmän dataa on käytettävissä. Esimerkiksi KTI:n syksyn 2017 toimitilavuokrien markkinaraportissa pystyttiin esittämään toimistovuokrien tunnuslukuja yli viidestäkymmenestä Helsingin osamarkkinasta, kun keskisuurissa kaupungeissa toimistotilojen vuokratasoja on usein mahdollista luokitella lähinnä keskustaan ja muuhun kaupunkiin. Kaikkein tarkimpia osamarkkinajakoja pystytään tuottamaan asuntovuokrista, sillä asuntovuokratietokanta on KTI:n suurin tietokanta. Viime vuonna KTI keräsi tiedot yli 84 000 asuntovuokrasopimuksesta, joiden pohjalta laskettiin vuokratunnusluvut yli 260 osamarkkinalle. Vuokratasoja tarkastellaan osamarkkinakohtaisesti huoneistotyypeittäin.

KTI:n osamarkkinaluokittelu perustuu niin Vuokra-, Ylläpitokustannus- kuin Kiinteistöindeksitietokannassakin kattavuuskriteereihin, jotka varmistavat sen, etteivät yksittäisen kiinteistönomistajan tiedot käy ilmi markkinatunnusluvuista. Kultakin osamarkkinalta voidaan esittää markkinatunnuslukuja vain mikäli seuraavat ehdot täyttyvät: kyseiseltä osamarkkinalta tulee olla KTI:n tietokannassa vähintään kahdeksan kohdetta, jotka ovat vähintään kolmen eri toimijan omistuksessa, eikä yhden toimijan osuus saa ylittää kahta kolmasosaa.

Lisätietoja: Mikko Soutamo (mikko.soutamo(a)kti.fi, puh. 050 5480 480)

KTM Markus Steinby on nimitetty 1.4. alkaen KTI Kiinteistötieto Oy:n Asiakkuudet ja palvelukonseptit -tiimin johtajaksi sekä johtoryhmän jäseneksi. Hän on työskennellyt viimeiset 10 vuotta Tukholmassa, ja siirtyy KTI:hin MSCI Real Estaten palveluksesta, jossa hän on vastannut muun muassa pohjoismaisesta uusasiakashankinnasta. Aiempaa taustaa Markuksella on Aberdeen Asset Managementin kiinteistöpuolen globaalista multi-manager -toiminnosta ja sitä ennen monipuolisista tehtävistä osakeanalyytikkona eri pohjoismaisissa investointipankeissa. Näillä taustoillaan Markus tuo KTI:hin vahvaa kansainvälistä kiinteistösijoitus- ja -rahoitusosaamista.

Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 28.2.2018 klo 14.00

Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden kokonaistuotto oli 6,6 prosenttia vuonna 2017. Kiinteistösijoitusten nettotuottotaso laski 5,4 prosenttiin, ja markkina-arvot nousivat keskimäärin 1,2 prosenttia. Kaikissa kiinteistötyypeissä pääkaupunkiseudun kiinteistöt tuottivat muuta maata paremmin.

Kiinteistösijoitusten tuotot kiinteistötyypeittäin 2017

Asuntosijoitusten tuotot säilyivät vahvana
Asunnot tuottivat suurista kiinteistösektoreista parasta kokonaistuottoa yhdeksänä vuonna peräkkäin 2008−2016. Suurten sijoittajien asuntosijoitukset tuottivat hyvin myös vuonna 2017, ja niiden kokonaistuotto oli 7,5 prosenttia. Hotelli- ja toimistokiinteistöjen tuotot nousivat kuitenkin tätä korkeammiksi. Asuntokiinteistöjen tuotot olivat pää-kaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa (Tampere, Turku, Jyväskylä, Oulu, Kuopio ja Lahti) selkeästi muuta maata korkeampia. Suurten kaupunkien ulkopuolella asuntokiinteistöjen arvot laskivat ja kokonaistuotto jäi alle viiteen prosenttiin.

Asuntokiinteistösijoitusten nettotuotot nousivat
Asuntokiinteistösijoitusten nettotuotot nousivat hieman vuonna 2017 nousseiden vuokratuottojen ja korkean käyttöasteen tukemana. Koko maan asuntokiinteistöjen keskimääräinen käyttöaste oli 96,5 prosenttia. Asuntokiinteistöt ovat houkutelleet kiinteistösijoittajia viime vuosina, ja asunnot ovat nykyisin ammattimaisten kiinteistösijoitus-markkinoiden suurin sektori. KTI Kiinteistöindeksissä niiden osuus on 41 prosenttia.

Toimistokiinteistöjen tuotot paranivat 2017
Toimistokiinteistösijoitusten kokonaistuotto nousi 7,7 prosenttiin vuonna 2017. Laskevat nettotuotto-vaatimukset nostivat nyt toimistokiinteistöjen markkina-arvoja usean vuoden heikon kehityksen jälkeen. Nettotuottotaso kuitenkin laski sekä matalien käyttöasteiden että nousseiden ylläpitokustannusten painamana. Kiinteistöindeksin toimistokiinteistöjen keskimääräinen käyttöaste oli 82,6 prosenttia vuonna 2017. Ammattimaisten sijoittajien mielenkiinto kohdistuu myös nykyisellään entistä vähäriskisempiin ja korkeamman markkina-arvon kohteisiin, joissa puolestaan nettotuottotaso on matalampi.

Helsingin keskustan tuotot ennätyslukemissa
Toimistomarkkinoilla Helsingin ydinkeskustan menestys jatkui kaikkia muita alueita vahvempana. Ydinkeskustan kokonaistuotto nousi yli yhdeksän prosentin arvonnousun siivittämänä yli 14 prosenttiin, mikä on korkein taso Kiinteistöindeksin 17 vuoden historiassa. Ydinkeskustan hyvät tuotot nostivat koko pääkaupunkiseudun toimistotuotot yli kahdeksan prosentin. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimistojen markkina-arvot laskivat edelleen.

Liikekiinteistöjen arvot laskivat pääkaupunkiseudun ulkopuolella
Liikekiinteistöjen kokonaistuotto pysyi edelleen matalana 3,6 prosentissa. Maantieteelliset erot olivat suuria myös liikekiinteistömarkkinoilla: pääkaupunki-seudun kokonaistuotto ylitti seitsemän prosenttia etenkin kauppakeskuskiinteistöjen hyvien tuottojen tukemana. Sekä nousevat vuokra-arvot että laskevat nettotuottovaatimukset tukivat pääkaupunkiseudun kauppakeskusten markkina-arvojen nousua. Muualla Suomessa sekä kauppakeskusten että muiden vähittäiskaupan kiinteistöjen markkina-arvot laskivat.

Hotellikiinteistöt tuottivat parhaiten 2017
Hotellikiinteistöjen suosio on vahvistunut kiinteistö-sijoitusmarkkinoilla viime vuosina. Hotellikiinteistöt olivat Kiinteistöindeksissä parhaiten tuottava kiinteistösektori sekä 2016 että 2017. Vuonna 2017 hotellikiinteistöjen kokonaistuotto oli 8,7 prosenttia. Myös hotellikiinteistöt tuottivat pääkaupunkiseudulla muuta maata paremmin.

Kokonaistuotot kiinteistötyypeittäin 2000–2017

Lisätietoja: Pia Louekoski, 0400 959634 ja Hanna Kaleva, 040 555 5269

---

KTI Kiinteistötieto Oy on puolueeton asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa markkinainformaatio- ja tutkimuspalveluja kiinteistöalan ammattimaisille toimijoille. KTI on tuottanut kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa mittaavaa Kiinteistöindeksiä vuodesta 1998 lähtien. Vuonna 2017 Kiinteistöindeksiin osallistui 28 suurta kiinteistösijoittajaa, joiden 25,5 miljardin euron kiinteistökanta kattaa noin 40 prosenttia Suomen ammattimaisista kiinteistösijoitusmarkkinoista.

KTI Kiinteistöindeksin osallistujat: Aberdeen Asset Management, Ahlström Capital, Alma Property Partners, Areim Fastigheter, Avara, Avain Vuokrakodit, Barings Real Estate Advisers, Citycon, Elo, eQ Asset Management, Etera, Exilion Management, Genesta, HYY Kiinteistöt, Ilmarinen, Julius Tallberg-Kiinteistöt, Keva, Kojamo, LähiTapiola, Mercada, OP, Renor, Sampo, SATO, Tarkala-Rettig Kiinteistökehitys, Turun Teknologiakiinteistöt, Varma ja Veritas.

Lehdistötiedote 16.02.2018
Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten kävijämäärä kasvoi 2,2 ja kokonaismyynti 1,7 prosenttia vuonna 2017. Pääkaupunkiseudulla myynti kasvoi vertailukelpoiseen kauppakeskuskantaan verrattuna 2,2 prosenttia edellisestä vuodesta, kun muualla Suomessa kasvu jäi reiluun prosenttiin. Vuoden viimeisellä neljänneksellä myynti kasvoi 2,6 prosenttia ja joulukuussa peräti 4,6 prosenttia edellisen vuoden vastaaviin ajanjaksoihin verrattuna. Kävijämäärien kasvu oli puolestaan loppuvuodesta hitaampaa kuin vuoden alussa.

Pääkaupunkiseudun uusi kauppakeskustarjonta kasvattaa kauppakeskusten osuutta vähittäiskaupasta. Kun vuoden aikana valmistunut uusi tilatarjonta otetaan huomioon, nousee kauppakeskusten kokonaismyynnin kasvu pääkaupunkiseudulla yli kahdeksaan prosenttiin. Muualla Suomessa kasvu jää noin prosentin tasolle.

Kauppakeskusten toimialoista voimakkaimmin kasvoivat kahvilat ja ravintolat, joiden myynti kasvoi 8,8 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Myös kauneuden ja terveyden sekä sisustamisen, kodin tarvikkeiden ja elektroniikan toimialojen myynti kasvoi. Pukeutumisen sekä päivittäistavara- ja tavaratalokaupan myynnit sen sijaan laskivat hienoisesti kauppakeskuksissa vuoden 2017 aikana.

Indekseissä selvitettiin nyt ensimmäistä kertaa myös erilaisten viihde- ja vapaa-ajan palveluiden tarjontaa kauppakeskuksissa. Näiden palvelujen merkitys kasvaa samalla kun kaupan perinteisten toimialojen tilankäyttö vähenee. Viihde- ja vapaa-ajan palveluja löytyy nykyisellään 82 prosentista kauppakeskuksista. Niiden osuus keskusten liiketilaneliöistä on lähes neljä prosenttia ja kokonaismyynnistä hieman yli kaksi prosenttia. Viihde- ja vapaa-ajan palvelujen tarjonta on kauppakeskuksissa yleisempää pääkaupunkiseudulla kuin muualla Suomessa.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen julkaisemaan myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Kuukausitason myyntejä ja kävijätietoja on seurattu neljännesvuosittain vuodesta 2011 lähtien. Myynti- ja kävijäindekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 39 kauppakeskusta, mikä kattaa noin 80 prosenttia koko toimialan kokonaismyynneistä sekä liiketilaneliöistä ja antaa siten kattavan kuvan koko toimialan kehityksestä. Nyt ensimmäistä kertaa selvitettyihin viihde- ja vapaa-ajan palveluihin sisältyvät esimerkiksi elokuvateatterit, keilaradat, kunto- ja joogasalit, kiipeilyseinät, liikunta- ja seikkailupuistot sekä pelisalit.

Lisätietoja:
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Sello, HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Galleria Esplanad, Itis, Kaari, Kamppi, Ristikko, Ruoholahti, VANTAA Jumbo, Myyrmanni  Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KEMPELE Zeppelin, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, Tullintori, TURKU Hansa, Skanssi, YLÖJÄRVI Elo  Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen

Lataa tiedote pdf-muodossa