Pääkaupunkiseudun toimisto- ja liiketilarakentaminen kasvoi vuonna 2017 reilusti. Joulukuun lopussa oli KTI:n seurannan mukaan pääkaupunkiseudulla rakenteilla noin 128 000 uutta toimistoneliötä. Uudisrakentamisen lisäksi lähes 107 000 toimistoneliötä on merkittävän peruskorjauksen alla. Uutta toimistotilaa pääkaupunkiseudulla valmistui vuoden aikana vajaat 87 000 neliötä. Toimistokanta ei kuitenkaan kasva suoraan uudisrakentamisen volyymin mukaisesti, sillä vanhaa toimistokantaa myös poistuu jatkuvasti toimistokäytöstä käyttötarkoituksen muutosten tai purkamisten myötä. Poistuma on vaihdellut viime vuosina 50 000 – 90 000 neliön välillä. Vuoden 2017 aikana yli 58 000 neliötä toimistotilaa on purettu tai niiden muuttaminen toiseen käyttötarkoitukseen on aloitettu.

Liiketilarakentamisen volyymit ovat suurten kauppakeskushankkeiden ansiosta toimistorakentamistakin korkeampia. Pääkaupunkiseudulla oli joulukuun lopussa rakenteilla 277 000 neliötä uutta liiketilaa. Vuoden 2017 aikana pääkaupunkiseudulle valmistui yli 102 000 neliötä uutta liiketilaa, joka on suurin määrä viimeisen 10 vuoden ajanjaksolla.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimitilarakentaminen on voimakkainta Tampereen seudulla, jossa etenkin liiketilakanta kasvaa vauhdilla. Joulukuun lopussa Tampereen seudulla oli käynnissä noin 85 000 uuden liiketilaneliön rakennustyöt. Rakentaminen oli vilkasta myös Jyväskylässä, jossa valmistui vuoden 2017 aikana lähes 36 000 neliötä uutta liiketilaa.

Lisätietoa ja tarkempia analyyseja rakennushankkeista on saatavilla KTI Rakennushankeseurannasta: Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi tai Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola(a)kti.fi.

KTI Transaktioseurannan mukaan vuoden 2017 kiinteistökauppavolyymi ylsi ennätyksellisesti 10,2 miljardiin euroon. Vuonna 2016 kirjattu edellinen ennätysvolyymi ylittyi peräti 38 prosentilla. Kaupankäynti oli erityisen vilkasta jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, sillä kolmannella vuosineljänneksellä kauppoja tehtiin Sponda-kaupan myötä peräti 4,8 miljardilla eurolla, ja loka-joulukuussakin 2,8 miljardin euron arvosta. Nämä kaksi vuosineljännestä nousivatkin KTI:n vuonna 2001 alkaneen seurannan vilkkaimmiksi vuosineljänneksiksi.

Noin 3,7 miljardin euron Sponda-kaupan lisäksi vuoden 2017 aikana tehtiin toinenkin Suomen kiinteistömarkkinoita koskettanut poikkeuksellisen suuri yrityskauppa, kun kiinalainen CIC kumppaneineen osti logistiikkakiinteistösijoittaja Logicorin osakekannan Blackstonelta. Logicorin yli 12 miljardin euron kiinteistösalkusta Suomessa sijaitsee noin kahdeksan prosenttia. Suurin yksittäisen kohteen kauppa Suomessa viime vuonna oli Kampin kauppakeskuksen puolikkaan myynti TH Real Estaten hallinnoimalle rahastolle noin 250 miljoonalla eurolla. Kaikissa suurimmissa kaupoissa oli ostajana ulkomainen toimija, ja ulkomaisten sijoittajien osuus olikin peräti 68 prosenttia vuoden 2017 kauppavolyymista. Vuoden aikana Suomeen tuli jälleen kymmenkunta uutta ulkomaista sijoittajaa.

Vuoden vaihdetuin kiinteistötyyppi oli toimistokiinteistöt noin 40 prosentin osuudella kokonaisvolyymista. Toimistokauppojen arvo oli 4,1 miljardia euroa, josta Spondan toimistosalkun osuus oli yli puolet. Lisäksi solmittiin runsaasti merkittäviä toimistokauppoja etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta myös Tampereella ja Jyväskylässä. Liikekiinteistöjen osuus kauppavolyymista oli 26, ja tuotannollisten kiinteistöjen osuus 15 prosenttia. Asuntoportfolioiden kaupankäyntivolyymi jäi selvästi poikkeuksellisen vilkasta edellisvuotta matalammaksi, ja niiden osuus oli noin 10 prosenttia kokonaisvolyymista.

Lisätietoa ja tarkempia analyyseja kiinteistökaupoista on saatavilla KTI Transaktioseurannasta: Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi tai Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola(a)kti.fi. Suurimmat viime aikojen julkiset kaupat listataan myös KTI:n www-sivuilla: Major transactions -listaus. KTI Transaktioseurannan linjauksia löytyy KTI:n www-sivuilla olevasta Kiinteistötietoiskusta.

 

 

 

Vuoden 2018 ensimmäisen KTI Kiinteistötietoiskun aiheena on Vastuullisuuden mittaaminen ja todentaminen.

Mitä?
Suoriutumisen mittaaminen ja todentaminen ovat keskeisessä asemassa vastuullisuuden johtamisessa ja raportoinnissa. Kiinteistöalan yrityksissä on käytössä ja kehitteillä laajalti mittareita niin taloudellisen, sosiaalisen kuin ympäristövastuullisuudenkin seurantaan ja todentamiseen. Tähän kehitykseen ja tarpeeseen tartuttiin viime keväänä RAKLIn antamassa kiinteistöalan yritysvastuuraportointisuosituksessa. Suosituksen tueksi KTI ja RAKLI työstivät yhdessä kymmenen alan yrityksen kanssa yhteisen työkalun vastuullisuusraportoinnin ja -johtamisen tueksi.

Miksi?
Kiinteistöliiketoiminnan vastuullisuutta tukevia ja kuvaavia mittareita voidaan hyödyntää liiketoiminnassa monin eri tavoin ja monella eri tasolla. Perusta tunnusluvuille kumpuaa operatiivisessa johtamisessa hyödynnettävistä mittareista. Parhaimmillaan tunnuslukujen kautta voidaan ohjata yrityksen strategiaa ja tukea sekä omaa yrityskuvaa että koko toimialan imagoa vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijänä. Tunnuslukujen lähtökohtana tulee olla niiden selkeys ja hyödynnettävyys käytännön johtamisessa.

Kuva: Vastuullisen kiinteistöliiketoiminnan tunnuslukujen hyödyntäminen

Kiinteistöliiketoiminnassa mittaamisen tarkoituksenmukaiset tasot vaihtelevat tilanteesta ja toimijasta riippuen esimerkiksi tila-, kiinteistö- tai salkkutasoilla. Tiedon saatavuus sekä käyttötarkoitus vaikuttavat merkittävästi tunnuslukujen seurannan tasoihin. Yksittäisen toimijan tietojen ohella tarvitaan myös laajempaa, toimialatasoista markkina- ja vertailutietoa, jota voidaan hyödyntää sekä toimijoiden benchmarking -tarkoituksiin että koko kiinteistöalan yhteiskunnallisesta merkityksestä viestimiseen. Rakennettu ympäristö vaikuttaa merkittävällä tavalla koko yhteiskunnan toimivuuteen ja ihmisten elämisen laatuun, ja siksi koko toimialan tasoisilla mittareilla voidaan todentaa alan yritysten toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia.

Kuva: Vastuullisuustunnuslukujen tasoja ja käyttötarkoituksia

Pääosa kiinteistöliiketoiminnan jatkuvasti seurattavista tunnusluvuista on kiinteistö- tai salkkutason tunnuslukuja. Vuokrauksessa sopimus- ja tilatason vuokra- ja tehokkuustunnusluvut ovat sekä vuokralaiselle että omistajalle käyttökelpoisia. Kiinteistökohtaiset tunnusluvut taas ovat tärkeitä seurattaessa esim. ylläpitokustannuksia, energiankulutusta ja päästöjä, ja toimivat pohjana kohteen kehittämiselle. Kiinteistösektori- tai salkkutasolle kootut vastuullisuustunnusluvut todentavat yrityksen suoriutumista ja toteutetuilla toimenpiteillä saavutettuja tuloksia, ja ovat havainnollisia ja välttämättömiä yritysvastuuraportoinnin elementtejä.

Miten?

Kuva: RAKLI-KTI yritysvastuuraportointisuosituksen teemat

Mittaamisen ja seurannan perimmäinen tarkoitus on tukea organisaation strategian toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista. Siksi tunnuslukujen on pohjauduttava yrityksen strategisiin päämääriin, ja oltava niiden kannalta olennaisia. Vastuullisuustunnuslukuja voidaan hyödyntää esimerkiksi:

• tavoitteiden asettamiseen ja toimenpiteiden määrittämiseen
• poikkeamien havainnointiin ja toimenpiteiden määrittämiseen näiden pohjalta
• sidosryhmien ohjaamiseen, esimerkiksi
  • palkkio- ja sanktiomallit ylläpitosopimuksissa
  • vuokrasopimusten ehdot ja mittarit
• kehityskohteiden tunnistamiseen, esimerkiksi
  • energia-, sisäilma- muut kehityskohteet
  • tilojen kehittäminen, taloudellisen kestävyyden tukeminen
• viestintään ja raportointiin

KTI:n Yritysvastuun tunnusluvut -vertailu kokoaa yhteen kiinteistöliiketoiminnalle keskeiset taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövastuun indikaattorit ja tunnusluvut vertailukelpoisesti raportoituna. Vertailu käynnistyy alkuvuonna 2018. Vielä kerkeää mukaan edelläkävijöiden joukkoon!

Lisätietoja: Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola@kti.fi

Olemme julkaisseet KTI Onlinesta uuden version. KTI Vertailu -palvelussa pääset tarkastelemaan oman kiinteistösalkkusi ja kohteittesi tuotto- ja arvotunnuslukuja sekä vertailutietoja Kiinteistöindeksi-palvelun koko laajuudessa. Jatkamme KTI Onlinen kehittämistä palvelujemme jakelukanavana. Seuraavaksi tulemme tarjoamaan KTI Vertailu -palvelun kautta nykyistä laajemmin ylläpitokustannusinformaatiota. Molemmat palvelulaajennokset tulevat olemaan keväällä Kiinteistöindeksi- ja Ylläpitokustannuspalvelujen asiakkaiden käytettävissä. Lisätietoa saat Matti Heiskaselta, puh. 040 832 6698.

Tuotot, Salkkuraportin osiot esitetään omina välilehtinään:

Tarkastelussa käytettävän vertailuryhmän vaihto onnistuu yhdellä napautuksella:

KTI Kiinteistötietoiskussa kuvaamme KIRA-digi-ohjelman positiivisesta kokeiluhankepäätöksestä inspiroituneena, kuinka ohjelman puitteissa kehitettävässä Kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen tiedonsiirtoratkaisussa hyödynnetään alustatalouden periaatteita.

Mitä?

Alusta on digitaalisena markkinapaikkana toimiva tekninen ympäristö. Se rinnastetaan usein perinteiseen toriin, koska molemmat tuovat yhteen asiakkaat ja palveluntarjoajat yhteisten pelisääntöjen puitteissa muodostaen markkinapaikan. Alustatalous on alustan eli markkinapaikan hyödyntämistä. Tunnetuimpia ja suurimpia alustatalousyhtiötä ovat mm. Alphabet, Apple ja Facebook. Rakennetun ympäristön kotimaisia uusia avauksia on nousemassa esiin. Esimerkiksi marraskuun alussa Vuosiseminaarissa esillä olleista kahdeksasta start-upista ainakin kolme voidaan luokitella alustayritykseksi.

KTI on KIRA-digi-ohjelman tukemana ja yhdessä alan edelläkävijäyritysten kanssa kehittämässä Kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen tiedonsiirtoratkaisun. Sen avulla tiedot liikkuvat eri järjestelmien ja osapuolien välillä.

Miksi?

Kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen tietojen sujuva liikkuminen tehostaa osapuolten toimintaa sekä päivittäisessä kiinteistöjohtamisessa että erilaisissa muutostilanteissa, kuten kiinteistökaupoissa ja managerin vaihdossa. Järjestelmästä toiseen tehokkaasti liikkuva ja helposti yhdisteltävissä oleva tieto parantaa myös kiinteistösijoitusten johtamisessa käytettävän tiedon ja analytiikan laatua ja sisältöä. Kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen tiedonsiirtoratkaisun rakentamisessa ja hyödyntämisessä pätevät osittain samat keskeiset menestystekijät kuin alustaekosysteemeissä:

• Tiedonsiirtoratkaisun ehdoton edellytys on pystyä heti kokeiluprojektin lopputuloksena luomaan riittävästi arvoa kaikille osapuolille. Näin saamme riittävän määrän käyttäjäyrityksiä sitoutumaan ratkaisuun kriittisen massan saavuttamiseksi. Ja toisaalta mitä enemmän käyttäjäyrityksiä saamme mukaan tietoja luovuttamaan ja vastaanottamaan, sitä hyödyllisemmäksi ratkaisu yksittäiselle käyttäjäyritykselle muodostuu. Alustataloudessa tätä ilmiötä kutsutaan verkostovaikutukseksi.
• Osallistuminen on avointa. Palvelun käyttäjäksi tai -tuottajaksi pääsee mukaan omien tarpeidensa, käyttöoikeuksiensa ja valtuutustensa puitteissa. Tavoitteena on luoda jatkuvasti kehittyvä alustaekosysteemi, jossa käyttäjäyrityksinä on mukana kattava joukko KIRA-alan yrityksiä, joille on tarjolla eri toimittajien tarjoamia datapohjaisia palveluja.
• Hallinnointimallin avulla määritetään tiedonsiirtoratkaisussa mukana olevien osapuolten yhteistyön säännöt ja muun muassa sovitaan, kuinka ratkaisun yhteisiä komponentteja ylläpidetään ja jatkokehitetään. Hallinnointimallin tulee olla sellainen, että se mahdollistaa alustaekosysteemin kasvun ja kehittymisen sekä houkuttelee potentiaalisia osallistujia mukaan.

Kokeiluprojektin lopputuloksena syntyvän Kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen tiedonsiirtoratkaisun arvo mukana oleville käyttäjäyrityksille muodostuu kustannussäästöinä, jotka syntyvät manuaalisen työn vähenemisenä. Lisäksi käyttäjäyritykset saavat ratkaisun kautta laadukkaampaa informaatiota toimintansa ohjauksen tueksi.

Miten?

Kehitettävä tiedonsiirtoratkaisu perustuu KTI:n aikaisemmassa määrittelyprojektissa yhdessä käyttäjäyritysten kanssa laatimiin tietomalli- ja tiedonsiirtorajapintamäärittelyihin. Ratkaisua hyödyntävät yritykset pääsevät käyttöoikeuksiensa puitteissa luovuttamaan ja vastaanottamaan yhteisen tietomallin mukaisia tietosisältöjä avoimen tiedonsiirtorajapinnan kautta. Määrittelyhankkeessa keskeisimmiksi tiedoiksi sovittiin kiinteistöjen perustiedot, vuokraustiedot ja KTI-vuokramarkkinainformaatio, joiden siirtoratkaisu kehitetään nyt käynnistyvässä kokeiluhankkeessa. Tietosisältöjä laajennetaan myöhemmin kattamaan kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen muita tietokokonaisuuksia. KTI toimii kehitteillä olevan alustaekosysteemin palveluntuottajapilottina, ja kehittää omia vuokramarkkinainformaatiopalvelujaan tiedonsiirtoratkaisun avulla.

Kokeiluprojektin aikana pyrimme varmistamaan onnistuneen lopputuloksen työskentelemällä tiiviisti yhdessä ratkaisua hyödyntävien kiinteistösijoittajien ja -managereiden sekä muiden sidosryhmien (mm. RAKLI, tietojärjestelmätoimittajat ja KIRA-digi-verkosto) kanssa.

Yhdessä kiinteistösijoittajien ja -managereiden kanssa kehitettävä tiedonsiirtoratkaisu on mahdollista aikanaan avata muille käyttäjäyrityksille ja datapohjaisten palvelujen tarjoajille. Alusta tarjoaa mm. yhteiset tiedonsiirto-, autentikointi- ja valtuutuspalvelut sekä tietosisällöt valtuutusten ja käyttöoikeuksien mukaisesti.

Hallinnointimalli suunnitellaan siten, että se ohjaa toimijoiden välillä syntyvään win-win-win -tilanteeseen. Tiedonsiirtoratkaisun hallinnointikäytännöt ja yhteistyön säännöt tullaan järjestämään siten, että ylläpidon ja jatkokehityksen ohjauksessa käyttäjäyritysten eli KIRA-toimijoiden rooli korostuu.

 

Kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen tiedonsiirtoratkaisussa kohteiden perus- ja vuokrasopimustiedot siirtyvät yritysten välillä valtuutusten puitteissa. Myös KTI-vuokramarkkinainformaatio on ratkaisun kautta yritysten käytettävissä.

Lisätietoja KTI:n Kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen tieto liikkumaan -kokeiluhankkeesta. Mukaan kokeiluhankkeeseen on ilmoittautunut jo yhdeksän yritystä. Toivotamme tervetulleiksi uudet osallistujat!

Lisätietoja: Klaus Vesama, puh. 040 551 3346, klaus.vesama(at)kti.fi ja Matti Heiskanen, puh. 040 832 6698, matti.heiskanen(at)kti.fi

     

KTI on julkaissut uuden raportin kaupungistumisesta ja sen vaikutuksista kiinteistöjen käyttöön, omistamiseen ja palveluihin. ”Mistä KIRA-ala puhuu” on toivottavasti vuosittaiseksi muodostuva julkaisusarja, jossa pyritään nostamaan esille ja herättämään keskustelua suurista, koko kiinteistö- ja rakennusalaan vaikuttavista kehitystrendeistä. Raportti on tuotettu Kiinteistöalan Koulutussäätiön tuella. Raportti julkaistiin Kiinteistöalan Vuosiseminaarissa, jossa aiheesta kuultiin myös key note -puheenvuoro ja paneelikeskustelu. Toivottavasti raportti löytää käyttöä ja herättää ajatuksia ja keskustelua myös muissa tilaisuuksissa ympäri vuoden.

Lataa Mistä KIRA-ala puhuu: kaupungistuminen -raportti

Lisätietoja:

• Hanna Kaleva, puh. 040 555 5269, hanna.kaleva(a)kti.fi
• Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi

Olethan meihin yhteydessä (kti(a)kti.fi), mikäli tarvitset käyttöösi raportin painettuja versioita.

Vakaatuottoiset kiinteistöt houkuttelevat sijoittajia edelleen. Kiinteistösijoitusmarkkinoilla lyödään ennätyksiä sekä kaupankäyntivolyymissä että parhaiden kohteiden tuottovaatimuksissa. Piristynyt taloustilanne näkyy toimistovuokramarkkinoilla, joilla parhaiden sijaintien ja tilojen vuokratasot ovat nousseet ennätyslukemiin. Sekä sijoittajat että vuokralaiset ovat kuitenkin edelleen valikoivia, ja heikompikuntoisten ja -sijaintisten kiinteistöjen tilanne on parhaita kohteita selkeästi huonompi sekä sijoitus- että vuokramarkkinoilla.Vakaatuottoiset kiinteistöt houkuttelevat sijoittajia edelleen. Kiinteistösijoitusmarkkinoilla lyödään ennätyksiä sekä kaupankäyntivolyymissä että parhaiden kohteiden tuottovaatimuksissa. Piristynyt taloustilanne näkyy toimistovuokramarkkinoilla, joilla parhaiden sijaintien ja tilojen vuokratasot ovat nousseet ennätyslukemiin. Sekä sijoittajat että vuokralaiset ovat kuitenkin edelleen valikoivia, ja heikompikuntoisten ja -sijaintisten kiinteistöjen tilanne on parhaita kohteita selkeästi huonompi sekä sijoitus- että vuokramarkkinoilla.

Kiinteistökauppamarkkinoilla jälleen uusi volyymiennätys

Viime vuonna tehty kaupankäyntivolyymiennätys lyödään taas tänä vuonna. Jo lokakuun loppuun mennessä kokonaiskauppavolyymi nousi 7,8 miljardiin euroon. Ison osansa volyymikasvuun tuo Suomen kiinteistömarkkinoiden kaikkien aikojen suurin kauppa, jossa amerikkalaisen sijoitusjätti Blackstonen hallinnoima yhtiö osti kiinteistösijoitusyhtiö Spondan. Kesäkuun välitilinpäätöksen mukaan Spondalla oli Suomessa 3,7 miljardin euron kiinteistövarallisuus. Kuluvalle vuodelle mahtuu myös useita suurten kauppakeskuskiinteistöjen kauppoja, joissa näissäkin on useimmiten ostajana ollut ulkomainen sijoittaja.

Helsingin keskustan hyvän toimiston nettotuottovaatimukselle taas uusi pohjanoteeraus

Vilkas sijoituskysyntä painaa kiinteistöjen nettotuottovaatimuksia. Lokakuussa tehdyssä RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin laadukkaan toimistokiinteistön nettotuottovaatimus noteerattiin nyt 4,2 prosenttiin, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä matalampi taso kuin viime keväänä. Nykyinen nettotuottotaso on lähes 1,5 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisessä huipussa ennen finanssikriisiä. Voimakkain sijoituskysyntä kohdistuu pääkaupunkiseudun parhaisiin kohteisiin. Tuottoero Helsingin ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kaupunkien välillä on nyt 2,5-3 prosenttiyksikköä, kun se kymmenen vuotta sitten oli prosenttiyksikön pienempi. Sijoittajia kiinnostavat nyt etenkin hyväkuntoiset ja -sijaintiset kohteet, joissa on vakaa kassavirta ja turvattu likviditeetti. Heikompikuntoisten, vajaakäyttöisten tai syrjäisemmän sijainnin kohteiden potentiaalisten ostajien määrä on edelleen melko pieni, mikä toisaalta avaa niistä kiinnostuneille sijoittajille mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Uusia toimijoita tulee Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoille

Suomen markkinoiden nettotuottotaso on kuitenkin edelleen useimpia muita läntisen Euroopan pääkaupunkeja korkeampi, mikä houkuttelee maahan kansainvälistä pääomaa. Ulkomaisten sijoittajien osuus kuluvan vuoden kaupoista on KTI:n seurannassa noin 70 prosenttia. Uusia ulkomaisia sijoittajia on jälleen tullut kymmenkunta, ja alkuperältään nämä ovat entistä monipuolisempia: uusia toimijoita on tullut Suomeen esimerkiksi Ruotsista, USA:sta, Hollannista ja jopa Etelä-Koreasta. Myös useita uusia kotimaisia kiinteistörahastoja ja -yhtiöitä on perustettu tänä vuonna eri sijoittajakohderyhmille.

Toimistovuokramarkkinat piristyneet, mutta tyhjää toimistotilaa edelleen runsaasti

Sijoitusmarkkinoiden imu on ollut vahvaa jo useamman vuoden, mutta toimitilavuokramarkkinoilla kehitys on ollut nihkeämpää. Nyt piristyvä taloustilanne näkyy selkeästi myös vuokramarkkinoilla, joilla aktiviteetti on noussut viimeisen vuoden aikana. KTI:n Helsingin ydinkeskustan uusien toimistovuokrasopimusten vuokratasoja kuvaava indeksi nousi 3,5 prosenttia kuluvan vuoden aikana, ja uusien sopimusten mediaanineliövuokra lähentelee jo 30 euron tasoa. RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa asiantuntijoiden odotukset toimisto- ja liiketilavuokrien kehityksestä olivat nyt selkeästi positiivisempia kuin vielä viime keväänä. Asiantuntijoiden näkemykset myös toimistomarkkinoita pitkään vaivanneesta vajaakäyttöongelmasta ovat vuoden aikana muuttuneet selkeästi positiivisemmiksi. Tilastoissa tyhjän tilan määrä pysyttelee kuitenkin edelleen korkeana, ja KTI:n vuokratietokannassa suurten sijoittajien pääkaupunkiseudun toimistotiloista oli syyskuun tilanteessa vuokrattuna vain 82 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulle nousee runsaasti uusia toimistoja

Vaikka tyhjää toimistotilaa on markkinoilla runsaasti, on uutta tilaa rakenteilla enemmän kuin pitkiin aikoihin. KTI:n seurannassa pääkaupunkiseudulle oli kolmannen vuosineljänneksen lopussa tekeillä lähes 200 000 uutta toimistoneliötä. Uudet kohteet ovat keskeisillä sijainneilla ja hyvien liikenneyhteyksien saavutettavissa. Uudet, modernit ja tehokkaat tilat houkuttelevat myös maksukykyisiä ja -haluisia vuokralaisia, kun taas vanhempien ja syrjäisempien tilojen vuokraaminen on edelleen hankalaa. Rivakasta uudistuotannosta johtuen ei vajaakäytön nopealle helpottumiselle ole edelleenkään näköpiirissä edellytyksiä. KTI:n laskema nettokäyttöönotto, eli käytössä olevan toimistotilan kokonaismäärän nettomuutos oli noin 40 000 neliötä viimeisen vuoden aikana, mikä ei merkittävästi vähennä tyhjien tilojen suurta määrää.

Liiketilojen käyttöasteet pysyttelevät korkeina

Myös liiketilarakentaminen on vilkasta. Pääkaupunkiseudun suurista projekteista esimerkiksi Iso Omena ja Easton on jo saatu valmiiksi, ja Redin, Triplan ja Lippulaivan projektit valmistuvat aikanaan. Liiketilojen käyttöaste pysyttelee edelleen korkeana, noin 95 prosentissa, ja pääkaupunkiseudun ripeä kasvu turvannee melko pitkälle uusienkin tilojen tulevaisuuden. Kiinteistömarkkinoiden ammattilaisten usko etenkin pääkaupunkiseudun suurten kauppakeskusten tulevaisuuteen on vahva, ja niissä odotetaan sekä vuokrien että käyttöasteiden nousevan.

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269
Mikko Östring, johtaja, RAKLI ry, puh. 050 301 8933

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 9.11.2017 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä lokakuussa toteutettuun RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 49 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.

Lataa KTI Markkinakatsaus syksy 2017
Lataa KTI Market Review autumn 2017

Lataa lehdistötiedote ja lehdistötiedotteen graafit pdf-muodossa.

---

Pääkaupunkiseudun ja Tampereen alueen rakenteilla olevat toimitilojen uudishankkeet

Talouden piristyminen näkyy kiinteistömarkkinoilla laaja-alaisesti. Toimitilarakentaminen on vilkasta etenkin pääkaupunkiseudulla.

KTI Markkinakatsauksen julkaisun lisäksi voit tarkastella rakenteilla olevia toimitilojen uudishankkeita pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seudulla paikkatiedon avulla. Tiedot perustuvat KTI Rakennushankeseurannan syyskuun 2017 lopun mukaiseen tilanteeseen. Tutustu kohdetietoihin valitsemalla ne kartalta.

Voit avata kartan erilliseen välilehteen tästä linkistä.

Lehdistötiedote 27.10.2017
Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten kävijämäärä ja kokonaismyynti jatkoivat reipasta kasvuaan vuoden kolmannella neljänneksellä. Edellisen vuoden lukuihin verrattuna kävijämäärä kasvoi 3,0 ja kokonaismyynti peräti 5,6 prosenttia.

Kauppakeskusten kokonaismyynnin kasvua selittää ennen kaikkea pääkaupunkiseudun uusi kauppakeskustarjonta. Laajennukset huomioon ottaen pääkaupunkiseudun kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi peräti yli 9 prosenttia vuoden kolmannella neljänneksellä. Vertailukelpoiseen kauppakeskuskantaan nähden kokonaismyynti kasvoi pääkaupunkiseudulla kolme prosenttia. Muiden suurten kaupunkiseutujen kauppakeskusten myynti kasvoi 1,6 prosenttia, ja muualla Suomessa myynti hieman supistui.

Viimeisten 12 kuukauden aikana Tilastokeskuksen koko vähittäiskauppaa kuvaavan liikevaihtoindeksin nousu on ollut hivenen kauppakeskusten kokonaismyynnin kehitystä voimakkaampaa niin kutsutussa like-for-like, eli vertailukelpoisen kannan seurannassa. Kauppakeskustarjonnan kasvun ansiosta entistä suurempi osuus koko vähittäiskaupasta kuitenkin kulkee kauppakeskusten kautta, eli koko kauppakeskuskannan myynti kasvaa huomattavasti muuta vähittäiskauppaa ripeämmin.

Kahviloiden ja ravintoloiden myynti jatkoi reipasta kasvuaan. Myös niiden osuus kauppakeskusten tilankäytöstä ja kokonaismyynnistä kasvaa jatkuvasti. Kaupan eri aloista kasvu oli vahvinta sisustamisen ja kodintarvikkeiden sekä kauneuden ja terveyden toimialoilla. Päivittäistavaran ja tavaratalojen sekä pukeutumisen toimialojen kokonaismyynnin muutos kipusi koko aineistossa kannan kasvun ansiosta positiiviseksi, mutta jatkoi vertailukelpoisessa aineistossa lievää laskuaan.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen julkaisemaan myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Kuukausitason myyntejä ja kävijätietoja on seurattu neljännesvuosittain vuodesta 2011 lähtien. Myynti- ja kävijäindekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 38 kauppakeskusta, joka kattaa noin 80 prosenttia koko toimialan kokonaismyynneistä sekä liiketilaneliöistä ja antaa siten kattavan kuvan koko toimialan kehityksestä.

Lisätietoja:
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Sello, HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Galleria Esplanad, Itis, Kaari, Kamppi, Ristikko, Ruoholahti, VANTAA Jumbo, Myyrmanni Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Forum, KEMPELE Zeppelin, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, TURKU Hansa, Skanssi, YLÖJÄRVI Elo Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen

Lataa tiedote PDF-muodossa

Pääkaupunkiseudun toimisto- ja liiketilarakentaminen on kasvanut voimakkaasti kuluvan vuoden aikana. Syyskuun lopussa oli KTI:n seurannan mukaan pääkaupunkiseudulla rakenteilla noin 196 000 uutta toimistoneliötä, kun 12 kuukautta aiemmin käynnissä oli vain 85 000 uuden toimistoneliön rakennustyöt. Uudisrakentamisen lisäksi yli 110 000 toimistoneliötä on merkittävän peruskorjauksen alla. Toimistokanta ei kuitenkaan kasva suoraan uudisrakentamisen volyymin mukaisesti, sillä vanhaa toimistokantaa myös poistuu jatkuvasti toimistokäytöstä käyttötarkoituksen muutosten tai purkamisten myötä. Poistuma on vaihdellut viime vuosina 50 000 – 90 000 neliön välillä. Tänä vuonna on toistaiseksi noin 45 000 vanhaa toimistoneliötä poistunut toimistokäytöstä.

Liiketilarakentamisen volyymit ovat suurten kauppakeskushankkeiden ansiosta toimistorakentamistakin korkeampia. Pääkaupunkiseudulla oli syyskuun lopussa rakenteilla 265 000 neliötä uutta liiketilaa, kun vuosi sitten vastaavana ajankohtana oli rakenteilla noin 150 000 liiketilaneliötä. Vuoden 2017 aikana pääkaupunkiseudulle on jo valmistunutkin noin 70 000 neliötä uutta liiketilaa.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimitilarakentaminen on voimakkainta Tampereen seudulla, jossa etenkin liiketilakanta kasvaa vauhdilla. Syyskuun lopussa Tampereen seudulla oli käynnissä yli 90 000 uuden liiketilaneliön rakennustyöt.

Lisätietoa ja tarkempia analyyseja rakennushankkeista on saatavilla KTI Rakennushankeseurannasta: Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi tai Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola(a)kti.fi.

Tämän vuoden kiinteistökauppavolyymi nousi uusiin ulottuvuuksiin loppukesällä, kun yhdysvaltalaisen Blackstonen hallinnoima Polar Bidco hankki Spondan osakekannan. Spondan Suomessa sijaitsevan kiinteistökannan markkina-arvo oli kesäkuun lopussa noin 3,7 miljardia euroa, joten kauppa on kaikkien aikojen suurin kiinteistötransaktio Suomessa. Kolmannesta vuosineljänneksestä tuli 4,7 miljardin euron kokonaisvolyymilla ylivoimaisesti kaikkein aikojen korkein vuosineljännes KTI:n kauppatilastoissa, sillä edellinen ennätys oli 2,5 miljardia euroa vuoden 2006 loka-joulukuulta. Syyskuun lopussa tämän vuoden kokonaisvolyymi oli jo ylittänyt 7,2 miljardia euroa, joten ollaan jo hyvin lähellä viime vuoden ennätyksellistä kokonaisvolyymia (7,4 mrd euroa).

Vuoden vaihdetuin kiinteistötyyppi on tähän mennessä ollut toimistokiinteistöt noin 44 prosentin osuudella kokonaisvolyymista. Spondan 2,2 miljardin euron toimistosalkun lisäksi etenkin Helsingissä ovat useat merkittävät toimistokohteet vaihtaneet omistajaa. Myös kauppakeskusten kaupankäynti on ollut vilkasta ympäri Suomea, ja liikekiinteistöjen osuus kauppavolyymista oli noin 34 prosenttia. Asuntoportfolioiden kaupankäynti on puolestaan selkeästi pienentynyt edellisvuoteen verrattuna. Tammi-syyskuun aikana asuntoportfoliokauppojen arvo oli noin 620 miljoonaa euroa, eli alle neljännes viime vuoden 2,8 miljardin euron kokonaisvolyymista. Sponda-kaupan myötä ulkomaisten ostajien osuus kauppavolyymista oli tammi-syyskuussa peräti 73 prosenttia.

Lisätietoa ja tarkempia analyyseja kiinteistökaupoista on saatavilla KTI Transaktioseurannasta: Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi tai Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola(a)kti.fi. Suurimmat viime aikojen julkiset kaupat listataan myös KTI:n www-sivuilla: Major transactions -listaus.