Vuoden viimeisen KTI Kiinteistötietoiskun aiheena on toimistojen tilankäytön tehokkuus. Tarkastelussa on m²/työntekijä -tunnusluku.

Mitä?
Toimistojen tilankäytön tehokkuutta arvioidaan usein havainnollisen m²/työntekijä -tunnusluvun kautta. Erityisesti isoissa organisaatioissa on keskeistä asettaa tavoitteita ja mitata tilatehokkuutta. Tunnusluku toimii hyvin myös pienempien organisaatioiden työympäristöanalyysien ja työympäristön kehittämisen tukena sekä eri tilavaihtoehtojen vertailun työkaluna.

Miksi?
Tunnusluku on keskeinen, kun esimerkiksi etsitään uusia toimitiloja, kehitetään työympäristöä tai arvioidaan nykyisen toimistotilan kapasiteettia. Lisäksi tilankäytön tehokkuus -tunnusluvun kautta pystytään vertaamaan oman toimiston tilatehokkuutta suhteessa muihin organisaatioihin. Tämä tukee esimerkiksi työympäristön muutosprosessissa. Tilankäytön tehokkuus on viime vuosina saanut osakseen kasvavaa huomiota. Uudet työnteon tavat ja modernit monitilaympäristöt mahdollistavat entistä tehokkaamman tilankäytön. Tilojen vähentämiseen kannustavat luonnollisesti myös kustannussyyt.

Esimerkiksi vuoteen 2020 ulottuva valtion toimitilastrategia asettaa toimistotilojen käytölle strategisia tavoitteita. Strategiassa on asetettu hankittavan tai peruskorjattavan toimistotilan tehokkuustavoitteeksi 18 m²/henkilö. Uudisrakennuksessa tavoite on 15 m²/henkilö. Tilastrategian kehittämisvaiheessa tilankäytön tehokkuudeksi arvioitiin 30 m²/henkilö. Henkilöt lasketaan tässä henkilötyövuosien kautta. Yksityisen sektorin yrityksissä tavoitteet ovat usein huomattavasti tätä tiukempia. Kansainvälisessä vertailussa Suomen toimistotilojen käyttö on varsin väljää.

Miten?
Yksinkertaisimmallaan tunnusluku lasketaan jakamalla toimiston kokonaisala työntekijöiden lukumäärällä. Työntekijöiden lukumäärä lasketaan usein vuoden aikana toteutuneina henkilötyövuosina tai yksinkertaisesti tarkasteluhetken työntekijöiden lukumääränä. Mikäli halutaan tarkemmin arvioida tehokkuutta varsinaisessa toimistokäytössä olevissa tiloissa, voidaan neliöistä poistaa esimerkiksi neuvottelu- ja taukotilat. Nämä ovat kuitenkin osa työympäristöä, joten kokonaisuuden toimivuuden kannalta on kuitenkin keskeistä ottaa huomioon myös nämä tilat.

Joustavan tilankäytön mahdollistavissa moderneissa monitilaympäristöissä työpisteitä on usein vähemmän kuin työntekijöitä. Tällöin myös m²/työpiste voi olla hyödyllinen tehokkuustunnusluku. Yhä useammin myös tilakustannuksia halutaan suhteuttaa työntekijöiden tai työpisteiden määrään perinteisten neliöiden sijaista (€/htv tai €/työpiste).

KTI seuraa tunnusluvun kehitystä osana Tulevaisuuden työympäristö -barometria ja KTI Asiakastyytyväisyysvertailua. Asiakastyytyväisyysvertailussa toimistotilavuokralaisten tilatehokkuusluvut painottuivat luokkiin 23–35 m²/työntekijä ja 10–15 m²/työntekijä. Yhteensä näiden luokkien osuus koko aineistosta oli noin kolmannes, mikä tarkoittaa, että toimistotilojen tilatehokkuuksissa on huomattavaa vaihtelua. Tilatehokkuustietoa hyödynnettiin osana koko asiakaspalauteaineiston analyysiä, jossa tarkasteltiin esimerkiksi rinnakkain tilatehokkuus vs. tyytyväisyys -tunnuslukuja.

Skanskan toimeksiannosta jo 12 kertaa toteutetussa Tulevaisuuden työympäristö -barometrissa näkyy selkeästi, että yhä useampi pääkaupunkiseudulla toimiva organisaatio karsii neliöistä ja hakee tehokkuutta toimistotiloihin monitilaratkaisuilla ja työympäristöä kehittämällä. Vuoden 2016 kyselyssä suurin vastaajaryhmä, reilu kolmannes, kertoi tilatehokkuuden olevan alle 15 m²/työntekijä, kun vuonna 2008 osuus oli ainoastaan 10 prosenttia (kuva). Uudet työnteon tavat ja teknologian kehittyminen mahdollistavat toimimisen tehokkaammissa ja muuttuvaa liiketoimintamaailmaa tukevissa työympäristöissä.

Tilankäytön kehitys pääkaupunkiseudun toimistoissa

Lisätietoja: Riitta Lahtinen, puh. 040 547 1488

     

KTI Kiinteistötietoisku tarjoaa kuukausittain katsauksen KTI:n tunnusluvun tai tarkastelun taustalle. Toiveita kiinteistötietoiskun aiheiksi voit toimittaa työryhmälle osoitteeseen: kti(a)kti.fi. Seuraava KTI Kiinteistötietoisku julkaistaan helmikuussa 2017.

Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 3.11.2016

KTI Markkinakatsaus ja RAKLI-KTI Toimitilabarometri
Tulossa kiinteistökauppojen ennätysvuosi?

Kiinteistösijoitusmarkkinoilla lyödään tänä vuonna ennätyksiä. Kiinteistökauppojen määrässä lähestytään kaikkien aikojen korkeinta volyymiä. Vilkas sijoituskysyntä on painanut tuottovaatimukset ennätysmataliksi. Eniten sijoituskysyntää kohdistuu asuntokiinteistöihin, joiden kaupankäyntivolyymit ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Asuntojen vuokrat jatkavat nousuaan, vaikkakin selkeästi hidastuen. Toimitilavuokramarkkinoillakin näkyy pieniä piristymisen merkkejä, mutta tyhjän toimistotilan määrä pysyy yhä korkeana.

Kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen kiinteistökauppojen volyymi nousi KTI:n seurannan mukaan 5,3 miljardiin euroon. Tämä on korkein tammi-syyskuun kokonaisvolyymi, joka Suomessa on koskaan saavutettu. Viime vuoden kokonaisvolyymi, 5,5 miljardia euroa, ylitettiin lokakuun loppuun mennessä. Alan asiantuntijat ennakoivat, että vuoden 2007 ennätyslukema, 6,3 miljardia euroa, ylitetään tänä vuonna kirkkaasti.

Tuottovaatimukset painuvat alaspäin
Lokakuussa toteutetussa RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin keskustan toimistokiinteistön nettotuottovaatimus noteerattiin 4,7 prosenttiin, mikä on lähes puoli prosenttiyksikköä matalampi kuin vuosi sitten. Hyväsijaintisen vuokra-asuntokiinteistön nettotuottovaatimus on Helsingissä pudonnut nyt 4,2 prosenttiin. Vilkas sijoituskysyntä painaa tuottovaatimuksia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, ja kaikkien kasvukeskusten tuottovaatimukset ovat pudonneet vuodessa 0,6–0,7 prosenttiyksikköä.

Asuntokiinteistöt sijoittajien suosiossa
Vuokra-asuntokiinteistöjen kaupankäyntivolyymi on tänä vuonna kohonnut muutamien suurten salkkukauppojen siivittämänä jälleen uusiin ennätyslukemiin. Syyskuun loppuun mennessä vuokra-asuntosalkkukauppoja oli tehty 2,1 miljardilla eurolla. Vielä muutama vuosi sitten asuntokauppojen tyypillinen vuosivolyymi liikkui 200–300 miljoonan euron lukemissa. Suuria kauppoja ovat tehneet esimerkiksi VVO ja SATO, jotka kumpikin ovat ostaneet yli 2000 uutta vuokra-asuntoa kuluvana vuonna. Suomen asuntomarkkinoille on tänä vuonna tullut myös uusia ulkomaisia sijoittajia. Saksalainen vakuutusjätti BVK teki ensimmäisen sijoituksensa Suomeen keväällä, ja pohjoismainen rahastomanageri NREP on ostanut yhteensä yli 700 rakenteilla olevaa asuntoa. Ulkomaisten sijoittajien uskotaan lisäävän sijoituksiaan Suomen asuntomarkkinoille.

Tarjonnan kasvu hidastaa vuokrien nousua
Vuokra-asuntojen vahva kysyntä ja sijoituspääomien runsas tarjonta houkuttelevat lisää sijoituksia asuntomarkkinoille. Kuluva vuosi nousee yhdeksi asuntorakentamisen huippuvuodeksi osittain vapaarahoitteisen vuokra-asuntorakentamisen siivittämänä. Kasvava tarjonta näkyy nyt vuokramarkkinoilla hintojen nousun hidastumisena. KTI:n uusia vuokrasopimuksia kuvaava asuntovuokraindeksi osoittaa pääkaupunkiseudulle 1,5 prosentin vuosinousua. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kasvukeskuksissa nousu oli tätäkin hitaampaa, 0,7 prosenttia, ja erot kaupunkien välillä ovat merkittäviä. Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä vuokrat jatkoivat nousuaan, kun taas Oulussa ja Lahdessa indeksi laski hienoisesti.

Toimitilavuokramarkkinoilla piristymisen merkkejä
KTI:n Helsingin keskustan toimistotilojen uusia vuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi vuositasolla 1,1 prosenttia. Parhaiden tilojen neliövuokrat ovat vakiintuneet selkeästi yli 30 euron tasolle. Myös muilla pääkaupunkiseudun moderneilla toimistoalueilla uusia vuokrasopimuksia on tehty nousevaan vuokratasoon. Tyhjää toimistotilaa on kuitenkin yhä paljon, ja KTI:n vuokratietokannassa suurten kiinteistösijoittajien pääkaupunkiseudun toimistotilojen käyttöaste on vain 81,2 prosenttia. RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa alan asiantuntijat uskovat tyhjän toimistotilan määrän jatkavan kasvuaan sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Suomessa seuraavankin vuoden aikana, joskin hieman hidastuen.

Kasvava liiketilatarjonta lisää kilpailua asiakkaista
Pääkaupunkiseudun liiketilamarkkinoita leimaa kiivas uudisrakentaminen. Uutta vähittäiskaupan tilaa on rakenteilla yli 150 000 neliötä, ja suurella todennäköisyydellä lähiaikoina on käynnistymässä vielä tätäkin suurempi määrä hankkeita. Liiketilojen käyttöasteet ovat toistaiseksi pysytelleet melko korkeina, KTI:n seurannassa keskimäärin 94 prosentin tuntumassa, ja kauppakeskuksissa tätäkin korkeampana. RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa liiketilavuokrien ennakoidaan pääkaupunkiseudulla pysyvän nykytasollaan ja muualla Suomessa laskevan hieman. Myös käyttöastenäkymä on tarjonnan kasvusta huolimatta pääkaupunkiseudulla muuta Suomea positiivisempi.

Graafit:

• Transaktiovolyymi kiinteistösektoreittain
• Helsingin keskustan tuottovaatimukset: toimistot, liikekiinteistöt, asunnot
• Helsingin keskustan toimistovuokraindeksi ja käyttöaste
• Pääkaupunkiseudulla rakenteilla olevat toimitilakiinteistöt
• KTI:n Asuntovuokraindeksit

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269
Mikko Östring, johtaja, RAKLI ry, puh. 050 301 8933

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 3.11.2016 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä KTI:n RAKLI ry:n toimeksiannosta lokakuussa toteuttamaan RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 51 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.

Lataa lehdistötiedote PDF-muodossa
Lataa lehdistötiedotteen graafit PDF-muodossa

Lataa KTI Markkinakatsaus syksy 2016
Lataa KTI Market Review autumn 2016

Marraskuun KTI Kiinteistötietoiskussa käsitellään kiinteistöjen hiilidioksidipäästöjä.

Mitä?
Kiinteistöjen negatiivisten ympäristövaikutusten vähentäminen on keskeisessä roolissa kiinteistöliiketoiminnan vastuullisuustavoitteissa. Rakennusten osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on yli 40 prosenttia, joten kiinteistöala on merkittävässä asemassa ympäristökuormituksen vähentämisessä. Oman toiminnan seurannassa, kehittämisessä ja tavoitteiden asettamisessa on tärkeää löytää oikeat mittarit ja tunnusluvut päätöksenteon tueksi. Ympäristökuormituksen todentamisessa yhtenä keskeisenä tunnuslukuna on CO2- eli hiilidioksidipäästöt.

Miksi?
Hiilidioksidi on keskeinen tekijä ilmaston lämpenemisessä ja siitä aiheutuvassa ilmastonmuutoksessa. CO2-päästöjen osuus on 80 prosenttia kaikista maapallon lämpenemistä aiheuttavista kaasuista. Fossiiliset polttoaineet aiheuttavat 75 prosenttia CO2-päästöistä (lähde: www.co2-raportti.fi). Tämän vuoksi kiinteistönomistajan on keskeistä seurata omaa päästökuormaansa ja asettaa tavoitteita sen vähentämiseen.

Miten?
Toimialalla on yleisesti käytössä Greenhouse Gas Protocolin mukainen päästöjen tarkastelu eri toiminnoille. GHG Protocolin mukainen päästölaskenta tarkastelee päästöjä kolmessa eri luokassa:

• Scope 1 = Suorat kasvihuonekaasujen päästöt; mm. itsetuotettu energia, polttoaineet, omat kuljetukset
• Scope 2 = Epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt; ostoenergia, mm. sähkö, kaukolämpö
• Scope 3 = Muut epäsuorat kasvihuonekaasujen päästöt; mm. työmatkaliikenne, liikematkustus, rakennuksen ylläpitopalvelut

Kiinteistön käytön aikaisten hiilidioksidipäästöjen tarkastelu voidaan aloittaa kiinteistön ostoenergiasta aiheutuvien CO2-päästöjen laskennalla (Scope 2). Kiinteistönomistajalla ei aina ole tiedossa vuokralaisten sähkönkulutusta, minkä vuoksi tarkastelu tyypillisesti rajataan kiinteistösähköön.

Ostetun kiinteistösähkön ja kaukolämmityksen kulutuksesta aiheutuneet CO2-päästöt

Lähde: GHG Protocol

Kokonaispäästöjä tarkastellaan yleisesti tunnusluvulla tCO2/vuosi. Päästöintensiteetin avulla päästöt puolestaan suhteutetaan esimerkiksi kiinteistön pinta-alaan tai tilavuuteen. Intensiteetti eli suhteutettu tunnusluku on havainnollinen vertailussa muihin kiinteistöihin ja toimijoihin.

Ostoenergiasta aiheutuvia päästöjä voidaan laskea suoraan energiayhtiöiden raportoimilla päästökertoimilla tai hyödyntäen esimerkiksi valtakunnallisia keskimääräisiä päästökertoimia. Energiayhtiöiden raportoimien päästökertoimien laskentaperiaatteissa ja laskenta-ajankohdissa on kuitenkin vaihtelua, joten lukujen vertailukelpoisuutta ei aina voida varmistaa. Vaihtoehtona onkin hyödyntää valtakunnallisia keskimääräisiä päästökertoimia, jolloin laskentaperiaatteet ovat kaikille kiinteistöille ja toimijoille samat. Valtakunnallisia päästökertoimia laskee esimerkiksi Motiva, jonka tuottamat sähkön ja kaukolämmön päästökertoimet ovat useamman vuoden keskiarvoja; sähkössä viiden vuoden liukuva keskiarvo ja kaukolämmössä yhteistuotantoalueilla kolmen viimeisen vuoden keskiarvo (lähde: Motiva).

KTI ja RAKLI ovat yhdessä kiinteistöalan toimijoiden kanssa kehittämässä kiinteistösijoittajille soveltuvaa kotimaista yritysvastuuraportointisuositusta. Yhtenä keskeisenä näkökulmana raportointisuosituksessa on kiinteistöjen ympäristökuormitukseen liittyvät mittarit ja tunnusluvut. Tavoitteena on, että Scope 2:n mukaiset CO2-päästöt raportoidaan jatkossa Suomen kiinteistökannasta yhdenmukaisesti ja laajasti, mikä mahdollistaa vertailukelpoisuuden eri toimijoiden ja kiinteistöjen välillä.

Ostetun kiinteistösähkön ja kaukolämmityksen kulutuksesta aiheutuneet CO₂-päästöt kauppakeskuksissa vuonna 2015, kgCO₂/gla/vuosi (gla = gross leasable area)

Lähde: KTI Kauppakeskusvertailu

KTI Kiinteistötietoisku tarjoaa kuukausittain katsauksen KTI:n tunnusluvun tai tarkastelun taustalle. Toiveita kiinteistötietoiskun aiheiksi voit toimittaa työryhmälle osoitteeseen: kti(a)kti.fi.

Lehdistötiedote 20.10.2016

Kauppakeskusbarometri 2016:
Kaupungistuminen, digitalisaatio ja palvelujen kysynnän kasvu tukevat kauppakeskusten menestystä

Kauppakeskukset elävät ja kehittyvät kaupunkirakenteen ja kuluttajakäyttäytymisen trendien mukana. Kauppakeskusten keskeisimpänä haasteena on houkutella entistä vaativampia asiakkaita paikan päälle viettämään aikaa, viihtymään ja kuluttamaan. Kauppakeskuksen menestys edellyttää jatkuvaa toimintamallien, tilojen ja tarjonnan kehittämistä.

Kauppakeskusliiketoiminnan ammattilaisten usko tulevaisuuteen on vahva. Barometrivastaajien näkemykset ovat kautta linjan positiivisempia kuin vuosi sitten. Kaksi kolmesta vastaajasta uskoo kauppakeskusten kävijämäärien ja kokonaismyynnin kasvuun lähivuosina. Vastaajat ovat lähes yksimielisiä siitä, että kauppakeskusten osuus vähittäiskaupasta kasvaa ja myynti kehittyy muuta vähittäiskauppaa positiivisemmin. Lisääntyvä kilpailu ja kuluttajakäyttäytymisen muutos kuitenkin erottelevat jyvät akanoista: 90 prosenttia vastaajista ennakoi kauppakeskusten välisten erojen kasvuun myynnin kehityksessä. Myös vähittäiskaupan eri toimialojen väliset erot kasvavat.

Keskeisen sijainnin isot kauppakeskukset tulevaisuuden menestyjiä
Pääkaupunkiseudun isot kauppakeskukset ovat vahvoilla kiristyvässä kilpailussa. Noin puolet barometrivastaajista ennakoi isojen keskusten vuokrien nousevan ja käyttöasteiden paranevan seuraavien kolmen vuoden aikana. Pääkaupunkiseudun pienemmissä keskuksissa ja muun Suomen kauppakeskuksissa sen sijaan sekä vuokrien että käyttöasteiden ennakoidaan joko pysyvän ennallaan tai laskevan. Odotukset ovat kuitenkin kaikilla osa-alueilla viime vuotta valoisampia.

Palvelut, kohtaamis- ja tapahtumapaikat sekä pop up -myymälät lisääntyvät
Kauppakeskusten tarjonta muuttuu. Perinteiset suuret toimialat kuten pukeutuminen ja tavaratalokauppa antavat tilaa ravintoloille, kauneuden ja terveyden sekä vapaa-ajan palveluille. Yhä useammin kauppakeskuksista löytyy myös kirjastoja, terveysasemia tai muita julkisia palveluja. Yli puolet barometrivastaajista ennakoi myymälätilojen osuuden kauppakeskusten kokonaisneliöistä vähenevän, ja tilalle tulee palveluja, kohtaamis- ja tapahtumapaikkoja, pop up -myymälöitä, show roomeja sekä verkkokaupan noutopisteitä.

Kauppakeskusten on uudistuttava jatkuvasti
Kehittyvä toimintaympäristö ja muuttuvat asiakastarpeet haastavat kauppakeskukset uudistumaan. Kauppakeskuksiin peräänkuulutetaan lisää joustavuutta, viihtyisyyttä ja erilaistamista. Myös uusia vähittäiskaupan toimijoita toivotaan lisää, jotta perinteisten toimialojen ja myymälöiden kutistuva tilatarve pystytään kattamaan. Yhteiskunnan suuret kehitystrendit kuten maahanmuutto, jakamistalous, palveluistuminen ja digitalisaatio näkyvät kaikki myös kauppakeskuksissa, ja kullekin keskukselle sopiva tarjonta määräytyy sijainnin ja asiakkaiden tarpeiden mukaan.

Pääkaupunkiseudun kasvu riittää turvaamaan kasvavan kauppakeskustarjonnan menestyksen
Pääkaupunkiseudulle on rakenteilla tai suunnitteilla satoja tuhansia uusia kauppakeskusneliöitä. Uusi tarjonta lisää kilpailua ja kasvattaa olemassa olevien keskusten kehityspaineita. Selkeä enemmistö barometrin vastaajista luottaa kuitenkin siihen, että kasvava väestö ja kulutuskysyntä riittävät turvaamaan kauppakeskusten tulevaisuuden.

Syyskuussa toteutettuun Kauppakeskusbarometriin vastasi 62 kauppakeskusliiketoiminnan ammattilaista. Barometrin toteutti Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n toimeksiannosta KTI Kiinteistötieto Oy.

Lisätietoja:
Lars Eklundh, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 0500 458 694
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Lataa tiedote PDF-muodossa

Lehdistötiedote 20.10.2016

Kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi 6,0 prosenttia vuoden kolmannella neljänneksellä

Kauppakeskusten kävijämäärät kasvoivat heinä–syyskuussa 5,9 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Pääkaupunkiseudulla kasvu oli 6,3 prosenttia ja muualla Suomessa 5,2 prosenttia.

Kauppakeskusten vetovoima ja kävijämäärien kasvu näkyy myös myynneissä. Kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi vuoden kolmannella neljänneksellä 6,0 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla kokonaismyynti kasvoi 5,4 prosenttia ja muualla Suomessa 6,9 prosenttia. Sisustamisen ja kodin tarvikkeiden sekä kahviloiden ja ravintoloiden myynti kehittyi muita toimialoja positiivisemmin. Myynti kasvoi myös kaikilla muilla vähittäiskaupan toimialoilla edelliseen vuoteen verrattuna.

Paras kuukausi kauppakeskuksille kävijä- ja myyntilukujen valossa oli elokuu. Kasvua edelliseen vuoteen nähden oli kävijöissä 9,8 prosenttia ja kokonaismyynnissä 9,6 prosenttia.

Kauppakeskukset ovat menestyneet muuta vähittäiskauppaa paremmin, kun verrataan tammi–elokuun kehitystä edelliseen vuoteen. Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupan myynti kasvoi 0,3 prosenttia, kun taas kauppakeskuksissa kokonaismyynti kasvoi 2,7 prosenttia. Kauppakeskusten tilatarjonnan kasvu vaikuttaa osaltaan koko vähittäiskaupan kehitystä suurempaan kasvuun.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen julkaisemaan myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Kuukausitason myyntejä ja kävijätietoja on seurattu neljännesvuosittain vuodesta 2011 lähtien. Myynti- ja kävijäindekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 38 kauppakeskusta.

Lisätietoja:
Lars Eklundh, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 0500 458 694
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset:
ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Galleria Esplanad, Itis, Kaari, Kamppi, Ristikko, Ruoholahti, VANTAA Jumbo, Myyrmanni

Muun Suomen kauppakeskukset:
HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, JYVÄSKYLÄ Forum, KEMPELE Zeppelin, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, RAISIO Mylly, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TAMPERE Duo, Koskikeskus, TORNIO Rajalla På Gränsen, TURKU Skanssi, YLÖJÄRVI Elo

Lataa tiedote PDF-muodossa

Kiinteistömarkkinoiden kaupankäynti jatkuu edelleen kiivaana. Tammi–syyskuun kaupankäyntivolyymi oli KTI Transaktioseurannan mukaan noin 5,3 miljardia euroa. Mikäli vuoden loppu ei tuota suuria yllätyksiä, tullaan vuonna 2007 saavutettu 6,3 miljardin euron ennätysvolyymi ylittämään kirkkaasti. Tämän vuoden jokaisella vuosineljänneksellä on toistaiseksi tehty kauppoja yli 1,5 miljardin euron arvosta.

Asuntoportfoliot ovat olleet tämän vuoden vaihdetuin kiinteistötyyppi. Asuntoportfoliokauppoja on tänä vuonna tehty peräti 2,1 miljardilla eurolla, mikä vastaa jopa 40 prosenttia vuoden kokonaisvolyymista. Kauppoja on tehty runsaasti uudiskohteista, mutta useampia hyvin suuria asuntoportfolioita on siirtynyt myös sijoittajalta toiselle. Liikekiinteistöjen osuus tammi–syyskuun kauppavolyymista oli 27 prosenttia, ja toimistokiinteistöjen osuus 19 prosenttia.

Aktiivisimpia ostajia ovat tänä vuonna olleet kotimaiset kiinteistösijoitusyhtiöt, joiden osuus kauppavolyymista on 34 prosenttia. Kotimaisten kiinteistörahastojen osuus tähänastisista kaupoista on 19 prosenttia, kun puolestaan kotimaiset instituutiot ovat vastanneet vain seitsemästä prosentista tämän vuoden ostoksista. Ulkomaisten sijoittajien osuus tähänastisista kaupoista on 25 prosenttia. Kotimaisiksikin luokiteltujen kauppojen taustalla on tosin monessa tapauksessa ulkomaista rahaa, sillä monissa suomalaisissa yhtiöissä ja rahastoissa on ulkomaisia sijoittajia. Maantieteellisesti tarkasteltuna kauppoja on tehty eniten pääkaupunkiseudulla ja Turussa.

Lisätietoa ja tarkempia analyyseja kiinteistökaupoista on saatavilla KTI Transaktioseurannasta: Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi.

Suurimmat viime aikojen julkiset kaupat listataan myös KTI:n www-sivuilla: Major transactions -listaus

Lokakuun KTI Kiinteistötietoisku käsittelee pääkaupunkiseudun toimistokiinteistöjen reittausta. Reittauksessa kohdetta arvioidaan eri ominaisuuksien perusteella. Kohteen sijainnin ohella rakennuksen ja tilojen laadullisilla ominaisuuksilla on entistä enemmän vaikutusta toimistotilojen kysyntään ja sitä kautta vuokratasoon. KTI:n reittauksen mukaan Helsingin ydinkeskustassa A-luokan kiinteistöjen neliövuokrat ovat keskimäärin noin 1-2 euroa korkeammat kuin B-luokan kiinteistöjen. Reittausluokituksen B-alueilla (esim. Pasilassa tai Leppävaarassa) luokkien välisten keskivuokrien ero on vielä selvästi tätä suurempi. Syksyn 2016 reittaustulokset valmistuvat marraskuussa.

Mitä?
Kiinteistöjen reittaus on menetelmä, jossa arvioidaan yksittäisen kohteen ominaisuuksia suhteessa muihin vastaavanlaisiin kohteisiin. Arvioitujen ominaisuuksien perusteella kohde luokitellaan tiettyyn reittausluokkaan, jota KTI käyttää esimerkiksi vuokrien vertailussa. Vertailutekijät on luokiteltu kolmeen pääryhmään: osamarkkina-alue, sijainti ja palvelut sekä rakennus ja tilat. Näiden ryhmien alla on tarkempia vertailutekijöitä, jotka arvioidaan kohteittain asteikolla A-D (A=erinomainen, …, D=heikko).

1. Osamarkkina-alue
2. Sijainti ja palvelut
   • saavutettavuus – julkinen liikenne
   • saavutettavuus – yksityinen liikenne
   • palvelut rakennuksessa ja välittömässä ympäristössä
3. Rakennus ja tilat
   • rakennuksen kunto ja elinkaaren vaihe
   • tilojen toimivuus ja muunneltavuus
   • laatu- ja varustelutaso
   • sisäolosuhteet
   • rakennuksen eko- ja energiatehokkuus

Luokkien reittauskriteerit on luotu yhdessä alan keskeisten asiantuntijoiden kanssa osana KTI:n ja Aalto-yliopiston yhteistä ”Tilankäyttäjien preferenssit ja tarpeet muuttuvassa toimintaympäristössä” -tutkimusta. Tällä hetkellä KTI:n reittauksessa on mukana noin 250 toimistokiinteistöä lähes 20 omistajalta.

Miksi?
KTI:n vertailut perustuvat pääsääntöisesti maantieteelliseen rajaukseen, siten että esimerkiksi Leppävaarassa sijaitsevaa toimistokiinteistöä verrataan muihin Leppävaarassa sijaitseviin toimistokohteisiin. Reittaus luo paremman mahdollisuuden tarkastella tilakannaltaan heterogeenisen osamarkkinan (kuten Leppävaara) vuokratasoja, kun ominaisuuksiltaan samankaltaisia kohteita voidaan vertailla keskenään. Lisäksi reittaus antaa mahdollisuuden tarkastella, miten eritasoisten kohteiden vuokrat ovat kehittyneet markkinoilla tai miten reittausluokka korreloi esimerkiksi ylläpitokustannusten, asiakastyytyväisyyden tai tuottojen kanssa.

Miten?
KTI on reitannut sijaintiin ja palveluihin liittyvät tekijät käyttämällä oman asiantuntemuksensa lisäksi julkisia tietoja joukkoliikenteen aikatauluista ja alueiden palveluista. Kiinteistöjen omistajat ovat arvioineet omien kohteidensa rakennukseen ja tilaan liittyvät tekijät. Jokainen tekijä on arvioitu asteikolla A-D. Tämän jälkeen arvosanat on pisteytetty ja painotettu siten, että yksittäisen kohteen kokonaispistemäärä voi olla välillä 0-100. Nämä pistemäärät on jälleen muutettu kirjaimiksi siten, että esimerkiksi A-luokan kokonaisarvosanaan vaaditaan vähintään 80 pistettä.

KTI suunnittelee reittaussystematiikan kehittämistä myös pääkaupunkiseudun asuinkiinteistöihin.

Graafit: Esimerkkejä syksyn 2015 reittaustuloksista

Lisätietoja: Mikko Hietala (puh. 040 525 9274) ja Perttu Rantanen (puh. 050 533 7831)

      

KTI Kiinteistötietoisku tarjoaa kuukausittain katsauksen KTI:n tunnusluvun tai tarkastelun taustalle. Toiveita kiinteistötietoiskun aiheiksi voit toimittaa työryhmälle osoitteeseen: kti(a)kti.fi.

Järjestyksessään kolmas Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsaus tarkastelee tänä vuonna alan arvoverkoston eri osapuolten yhteistyön merkitystä yritysvastuutavoitteiden saavuttamisessa. Katsauksessa nostetaan esiin käytännön esimerkkejä ja kokemuksia vastuullisuuden edistämisestä eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Mukana on myös alan toimijoiden näkemyksiä kartoittavan KTI Vastuullisuusbarometrin keskeiset tulokset.

Lataa: KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2016

Katsauksen ovat mahdollistaneet:
Citycon Oyj
Genesta Property Nordic
Green Building Council Finland
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Keva
Kiinko
LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
Ovenia Oy
RAKLI ry
Senaatti-kiinteistöt
Sponda Oyj

Painettuja katsauksia voitte tilata osoitteesta kti(a)kti.fi.

Kiinteistöliiton Indeksitalo 2016 -vertailun tulokset on julkaistu. KTI keräsi tiedot nyt kolmatta kertaa. Vertailussa tarkasteltiin vuoden 2016 syyskuun mukaisia kiinteistöveroja ja kuntakohtaisia maksuja yhteensä 51 kunnan osalta (uutena Forssa). Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa.

Kiinteistöliiton tiedote: http://www.kiinteistoliitto.fi/53636.aspx

Syyskuun KTI Kiinteistötietoisku pureutuu nettosuositteluindeksiin.

Mitä?
Nettosuositteluindeksi (Net Promoter Score, NPS) mittaa yhden kysymyksen avulla asiakkaiden asiakasuskollisuutta ja -sitoutumista sekä suositteluhalukkuutta. Perusmuodossaan kysymys on hyvin yksinkertainen ja selkeä: Kuinka todennäköisesti suosittelisit yritystä X ystävälle tai työtoverille?

KTI:ssä nettosuositteluindeksiä mitataan osana KTI Asiakastyytyväisyysvertailua, jota tehdään sekä toimitila- että asuntovuokralaisille. Kysymyksellä kartoitetaan vuokralaisen suositteluhalukkuutta vuokranantajaansa: Kuinka todennäköisesti suosittelisit yritystä X vuokranantajana?

Miksi?
Nettosuositteluindeksin avulla yritys saa yhdellä yksinkertaisella kysymyksellä tärkeää tietoa asiakkaiden suositteluhalukkuudesta ja voi seurata NPS-luvun kehittymistä yli ajan. NPS:n avulla saa hyvin kartoitettua, miten yritys sijoittuu verrattuna muihin toimijoihin. NPS on selkeä tunnusluku tavoitteiden asettamiseen sekä asiakkuuksien ja oman toiminnan kehittämiseen. NPS:n avulla yritys voi tunnistaa omat suosittelijansa ja perusteet suositteluhalukkuudelle. Yhtä tärkeää on ymmärtää, mikä aiheuttaa suositteluhaluttomuutta ja kriittisyyttä. NPS on mittari, joka katsoo tulevaisuuteen ja toimii kuumemittarin tavoin.

Miten?
Nettosuosittelun taustalla olevaan kysymykseen vastataan asteikolla 10–0: 10 = suosittelisin varmasti ja 0 = en suosittelisi.

Aktiivisiksi suosittelijoiksi lasketaan vastaajat, jotka antavat arvosanan 10 tai 9. Passiivisia ovat 8–7 ja kriittisiä ovat 6–0. NPS-luku lasketaan vähentämällä aktiivisten suosittelijoiden osuudesta kriittisten vastaajien osuus. Varsinaisen arvosanan lisäksi kartoitetaan asiakkaiden perustelut antamalleen arvosanalle, jolloin pääsee tarkemmin pureutumaan arvosanan taustalla vaikuttaviin tekijöihin.

Vuonna 2015 KTI Asiakastyytyväisyysvertailussa toimitilavuokralaisilta saadut kiinteistönomistajien NPS-luvut olivat välillä -7–62. Koko aineiston NPS oli 21. Vertailussa oli kaikkiaan 20 kiinteistönomistajaa. Vuokra-asunto-omistajien NPS-luvut olivat yhdeksän yrityksen tarkastelussa välillä 30–79, ja koko aineiston NPS-luku oli 48. Asuntopuolella vuokralaisten suositteluhalukkuus oli huomattavasti korkeampi kuin toimitilavuokralaisten keskuudessa.

Syksyn 2016 asiakastyytyväisyysvertailu on parhaillaan käynnissä. Tulokset raportoidaan osallistujille marraskuun aikana.

Lisätietoja: Riitta Lahtinen puh. 040 547 1488