Olemme käynnistämässä yhteistyössä RAKLIn ja 10 suuren edelläkävijäyrityksen kanssa projektia, jossa kehitämme kiinteistösijoittajille soveltuvan kotimaisen mallin yritysvastuuraportointiin. Tavoitteenamme on yhdessä sopia raportointiviitekehyksestä, jonka RAKLI antaa toimialalle suosituksena – näin mallille pyritään saamaan mahdollisimman laaja sitoutuminen. Laajalla sitoutumisella turvataan raportoinnin ja tunnuslukujen vertailukelpoisuus ja kehitetään samalla koko toimialan läpinäkyvyyttä ja mainetta yritysvastuun näkökulmasta. Raportointisuositus tulee olemaan linjassa kansainvälisten raportointistandardien ja -työkalujen kanssa ja samalla ottaa huomioon suomalaisten kiinteistömarkkinoiden erityispiirteet ja -tarpeet.

Mukana kehittämässä kotimaista yritysvastuuraportointisuositusta:
Avara Oy
Kauppakeskus Mylly Oy
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Keva
LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy
OP Kiinteistösijoitus Oy
SATO Oyj
Senaatti-kiinteistöt

Lähde mukaan kehittämään ja vaikuttamaan mallin sisältöön!

Kesäkuun KTI Kiinteistötietoisku tarkastelee KTI Eko- ja energiarating -tunnuslukuja.

Mitä?
KTI Eko- ja energiaratingissa arvioidaan neljää keskeistä kiinteistön ympäristötehokkuuden osa-aluetta: lämmön-, sähkön- ja vedenkulutusta sekä jätehuollon kustannuksia. Ratingin kautta muodostuva arvosana tarjoaa mahdollisuuden arvioida oman kiinteistön suoriutumista suhteessa sekä kaikkiin muihin saman kiinteistösektorin kiinteistöihin että tarkempaan verrokkiryhmään. Rating tarjoaa työkalun kiinteistösalkun analysointiin sekä omien kiinteistöjen keskinäiseen vertailuun, kehityksen seurantaan ja tavoitteiden asettamiseen.

Miksi?
KTI Eko- ja energiarating tarjoaa yksittäisen kulutusluvun analysoinnin sijaan laajan tarkastelun kiinteistön suoriutumisesta. Eko- ja energiarating sisältää nyt neljä keskeistä osa-aluetta. Tarkastelun osa-alueita ja tunnuslukuja kehitetään jatkuvasti tunnuslukujen vertailukelpoisuuden kehittyessä.

KTI Eko- ja energiaratingissä lasketaan kullekin kohteelle kaksi rating-arvosanaa. Ensimmäinen arvosana kuvaa kohteen sijoittumista suhteessa koko KTI-vertailuaineistoon. Tunnusluvun avulla voidaan osoittaa esimerkiksi uuden kiinteistön eko- ja energiatehokkuus verrattuna koko kiinteistökannan keskimääräiseen tasoon. Toinen arvosana annetaan suhteessa tarkempaan rakennusvuoden mukaan määritettyyn vertailuaineistoon. Samaan aikaan rakennettuihin kiinteistöihin vertaamalla nähdään kohteen suoriutuminen omassa verrokkiryhmässä. Sijoittuminen voi olla hyvinkin erilainen riippuen siitä, verrataanko kohdetta koko aineistoon vai omaan verrokkiryhmään.

Miten?
Ratingia tehdään toimisto- ja kerrostalokiinteistöille. Tulevaisuudessa tavoitteena on tehdä vertailua myös kauppakeskuksille. Kohteen rating-arvosana lasketaan neljän arvioitavan osa-alueen arvosanojen painotettuna keskiarvona. Kullekin osa-alueelle on kiinteistötyypeittäin määritetty omat prosentuaaliset painot kustannustasojen perusteella. Kummassakin kiinteistötyypissä suurin painoarvo on lämmityksen kulutuksella.

Kiinteistö saa kullekin osa-alueelle arvosanan sen mukaan, miten se sijoittuu koko aineistoon ja verrokkiryhmään nähden. Paras neljännes saa arvosanan 5, toiseksi paras neljännes 4 jne.

Eri osa-alueiden osuudet ratingissa:

Osa-alue	Tunnusluku	Toimistokiinteistöt: %-paino	Kerrostalokiinteistöt: %-paino
Lämmitys	kWh/m²/v	45 %	55 %
Sähkö	kWh/m²/v	45 %	10 %
Vesi	l/m²/v (asunnot: l/asukas/vrk)	5 %	25 %
Jätteet	€/m²/kk	5 %	10 %

KTI Eko- ja energiarating on KTI Ylläpitokustannusvertailun lisäpalvelu.

Lisätietoa: Niina Kuusakoski (puh. 044 363 0032)

Lisää ajankohtaista: KTI-RAKLI projektiaihio Kiinteistöliiketoiminnan yritysvastuuraportointisuositus

KTI Kiinteistötietoisku lomailee heinäkuun ajan. Ehdotuksia elokuun tietoiskun aiheiksi voit toimittaa osoitteeseen: kti(a)kti.fi.

Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 11.5.2016

KTI Markkinakatsaus ja RAKLI-KTI Toimitilabarometri

Suuret salkkukaupat nostavat kiinteistökaupankäynnin volyymiä

Kiinteistömarkkinoilla kaupankäynti jatkuu vilkkaana kaikkialla maailmassa. Ennätysmatalien korkojen ympäristössä kiinteistöjen vakaat nettotuotot houkuttelevat sijoittajia. Runsas sijoituskysyntä painaa tuottovaatimuksia. Toimitilavuokramarkkinoilla syntyy nyt uusia sopimuksia melko vilkkaasti, mutta tyhjän toimistotilan suuri määrä painaa vuokratasoja. Pääkaupunkiseudun liiketilamarkkinoita leimaavat suuret kauppakeskusrakennushankkeet. Asuntomarkkinoilla vuokrien nousu jatkuu, joskin nousu on viimeisen puolen vuoden aikana hieman hidastunut.

Vuoden 2015 kiinteistökauppojen volyymi nousi kautta aikojen toiseksi korkeimmaksi Suomessa, 5,5 miljardiin euroon. Myös kuluva vuosi on lähtenyt liikkeelle ripeästi, ja huhtikuun loppuun mennessä kauppoja on tehty reilusti yli 2,5 miljardilla eurolla. Kaupankäynnin volyymiä lisäävät suuret salkkukaupat, joita on viimeisen vuoden aikana nähty runsaasti esimerkiksi eläkeyhtiöiden, käyttäjäyritysten sekä kiinteistörahastojen tekeminä.

Prime-kiinteistöjen nettotuottovaatimukset ennätysmatalia

Matalat korot ja sijoituskohteita etsivien pääomien suuri määrä painavat kiinteistösijoitusten tuottovaatimuksia. Helsingin keskustan prime-tuottovaatimus oli huhtikuussa toteutetussa RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa kaikkien aikojen matalimmalla tasollaan, 4,9 prosentissa. Sijoittajien kiinnostus leviää nyt entistä laajemmalle, ja viimeisen puolen vuoden aikana myös muiden kaupunkien nettotuottovaatimukset ovat laskeneet selkeästi.

Toimistovuokrissa laskupaineita

Nihkeä taloustilanne ja tyhjän toimistotilan suuri määrä painavat vuokratasoja. KTI:n Helsingin keskustan uusia vuokrasopimuksia kuvaava toimistovuokraindeksi laski 1,1 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Ydinkeskustan vetovoima on kuitenkin vahva, ja kalleimmista tiloista tehtiin edelleen sopimuksia selkeästi yli 30 euron neliövuokralla. Useimmilla pääkaupunkiseudun toimistoalueilla uusia vuokrasopimuksia on solmittu koko vallitsevaa vuokrasopimuskantaa matalammalla tasolla, mikä kuvastaa vuokriin kohdistuvaa painetta. RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa asiantuntijoiden odotukset ovat valtaosin laskusuuntaisia myös lähitulevaisuudessa. Vain Helsingin keskustassa reilu viidennes vastaajista näkee mahdollisuuksia vuokrien lievälle nousulle. Kaikilla muilla alueilla suurempi osuus vastaajista odottaa vuokrien ennemmin laskevan kuin nousevan.

Tyhjien toimistotilojen määrän pohja jo nähty?

KTI:n suurten kiinteistösijoittajien kiinteistökantaa seuraavassa vuokratietokannassa pääkaupunkiseudun toimistotilojen käyttöaste parani hieman viime syksystä, mutta oli edelleen varsin matala, 82 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla on parhaillaan rakenteilla noin 90 000 uutta toimistoneliötä. Vanhaa toimistotilaa on kuitenkin samanaikaisesti poistumassa purkamisten tai käyttötarkoituksen muutosten kautta kutakuinkin sama määrä, eikä tilatarjonta siis ole kasvamassa. Toimistotilatarvetta vähentää heikon taloustilanteen ohella myös se, että yritykset uudistavat toimitilojaan entistä tehokkaammiksi monitilaympäristöiksi, minkä seurauksena neliöitä ei enää tarvita yhtä paljon.

Vuokramarkkinoilla näkyy lievää piristymistä, ja uusia vuokrasopimuksia on viimeisen vuoden aikana alkanut enemmän kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa nähdään varovainen käänne pääkaupunkiseudun vajaakäyttöluvuissa: noin puolet vastaajista ennakoi tyhjien tilojen määrän kasvun pysähtyneen, ja yli 20 prosenttia vastaajista ennakoi niiden jopa vähenevän tulevan puolen vuoden aikana.

Uutta liiketilaa nousee pääkaupunkiseudulle

Kuluvan vuoden ensimmäisen kvartaalin lopussa pääkaupunkiseudulle oli rakenteilla noin 180 000 uutta vähittäiskaupan neliötä. Tämän ja ensi vuoden aikana on kohtuullisella varmuudella alkamassa vielä tätäkin suurempi määrä uusia rakennushankkeita. Rakentamista siivittää pääkaupunkiseudun väestönkasvu sekä uudet ratahankkeet. Suuria vähittäiskaupan keskuksia nousee etenkin metron ja Kehäradan asema-alueille esimerkiksi Kalasatamaan, Matinkylään, Itäkeskukseen, Pasilaan ja Kivistöön. Tyhjän liiketilan määrä on toistaiseksi säilynyt matalana, eivätkä uudet hankkeet ainakaan toistaiseksi saa alan asiantuntijoita näkemään uhkia vajaakäytön noususta.

Asuntovuokrien nousu jatkuu kasvukeskuksissa

Vuokra-asuntojen vahva kysyntä on pitänyt kasvukeskusten asuntovuokrat nousujohteisina. KTI:n asuntovuokraindeksit osoittavat 4,1 prosentin nousua pääkaupunkiseudun ja 3,5 prosentin nousua muiden suurten kaupunkien uusissa vuokrasopimuksissa. Vuokrien nousu on kuitenkin viimeisen puolen vuoden aikana ollut selkeästi hitaampaa kuin edellisellä puolivuotisjaksolla. Espoossa ja Vantaalla uusien sopimusten vuokratasot ovat jopa laskeneet hieman viimeisen puolen vuoden aikana.

Graafit:

• Transaktiovolyymi
• Toimistojen nettotuottovaatimukset
• Helsingin keskustan tuottovaade ja pitkä korko
• Toimistovuokraennusteiden saldoluvut
• Karttakuva liiketilarakennushankkeista
• KTI:n Asuntovuokraindeksit

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269
Mikko Östring, johtaja, RAKLI ry, puh. 050 301 8933

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 11.5.2016 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä KTI:n RAKLI ry:n toimeksiannosta huhtikuussa toteuttamaan RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 53 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.

Lataa lehdistötiedote PDF-muodossa

Lataa lehdistötiedotteen graafit PDF-muodossa

Lataa KTI Markkinakatsaus kevät 2016

Lataa KTI Market Review spring 2016

Toukokuun KTI Kiinteistötietoisku käsittelee kiinteistöjen ylläpitokustannusindeksejä. Indeksien tavoitteena on kuvata ylläpitokustannusten vuotuista sekä pitkän aikavälin kehitystä kiinteistöjohtamisen tueksi ja parantaa kiinteistömarkkinan läpinäkyvyyttä.

Huhtikuussa valmistuneiden KTI Ylläpitokustannusindeksien mukaan toimistokiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat 2,6 prosenttia vuonna 2015 koko Suomessa. Kuluryhmistä eniten edelliseen vuoteen verrattuna nousivat korjauskustannukset, 7,4 prosenttia. Palvelu- ja energiakustannukset kasvoivat noin kaksi prosenttia. Alueellisesti tarkasteltuna kokonaiskustannukset nousivat pääkaupunkiseudulla 1,3 prosenttia ja muualla Suomessa 3,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla palvelukustannukset laskivat edellisestä vuodesta (-1,4 %), kun muualla Suomessa ne nousivat 5,7 prosenttia.

Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusten nousu oli toimistokiinteistöjä maltillisempaa. KTI:n asuinkerrostalojen ylläpitokustannusindeksi nousi koko Suomen tasolla 0,8 prosenttia. Alueellisesti tarkasteltuna pääkaupunkiseudulla kokonaiskustannukset ilman korjauksia laskivat hieman, kun taas korjauskustannuksissa oli merkittävää nousua edellisestä vuodesta. Muualla Suomessa kokonaiskustannukset ilman korjauksia nousivat hieman (+1,3 %), etenkin yli kaksi prosenttia kasvaneiden palvelu- ja energiakustannusten johdosta.

Mitä?
KTI Ylläpitokustannusindeksit kuvaavat kiinteistöjen ylläpitokustannusten kehitystä vuodesta 2000 alkaen. KTI tuottaa keväisin ylläpitokustannusindeksit toimisto- ja asuinkerrostalokiinteistöille. Aineistossa on vuosittain yli 1000 asuinkerrostalokiinteistöä ja noin 400 toimistokiinteistöä. Indeksit pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailuun koottuihin ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneisiin ylläpitokustannustietoihin. Kustannukset kattavat kiinteistönomistajan vastuulla olevat toteutuneet kiinteistöjen hoitokulut.

Miten?
Indeksien pistelukujen muutokset lasketaan aineistosta, johon otetaan kahtena peräkkäisenä vuotena KTI Ylläpitokustannusvertailussa mukana olleet kohteet. Näin tietokannan muutokset eivät vaikuta tuloksiin. Laskennassa aineisto on jaoteltu alueittain ja rakennusvuosiluokittain, jotta alueiden eri-ikäinen kanta pystytään huomioimaan. Kunkin luokan aineistosta lasketaan kustannusten keskimääräinen muutosprosentti, jolla kerrotaan kyseisen luokan edellisen vuoden arvo. Näin saaduista rakennusluokkakohtaisista luvuista lasketaan vielä keskiarvot, jotka ovat indeksoitujen lukujen taustalla.

Kuluerät on jaoteltu seuraaviin osaindekseihin, joista summataan kustannukset yhteensä -indeksit:

• Palvelukustannukset = Käyttö ja huolto + Ulkoalueiden hoito + Siivous
• Energiakustannukset = Lämmitys + Vesi ja jätevesi + Sähkö
• Kiinteistövero (vain omalla tontilla sijaitsevat kohteet)
• Muut kuluerät = Hallinto + Jätehuolto + Vahinkovakuutukset + Muut hoitokulut (pl. vuokrat)
• Korjaukset (ei sisällä aktivointeja, kerrostaloilla sisältää huoneistokorjaukset)

Ylläpitokustannusindeksit ovat saatavilla eri alueille (asuinkerrostalot: Helsinki, pääkaupunkiseutu, Tampere, Etelä-Suomi ja muu Suomi, toimistot: pääkaupunkiseutu ja muu Suomi), joiden avulla lasketaan lisäksi indeksit koko Suomelle painotettuna keskiarvona alueiden rakennuskannan suhteessa.

Miksi?
KTI on kehittänyt ylläpitokustannusindeksit, jotta saatavilla on ajantasaista ja kattavaa tietoa kiinteistöjen toteutuneiden ylläpitokustannusten kehityksestä Suomessa. Indeksien etuna on aineistojen vuosittaisen vaihtelun eliminointi, mikä tuottaa luotettavampia tuloksia. Indeksointi mahdollistaa myös esimerkiksi alueiden ja kiinteistötyyppien välisen vertailun, kun lähtöpiste on sama. Indeksien avulla voidaan tarkastella myös ylläpitokustannusten kehitystä suhteessa muihin keskeisiin muuttujiin, kuten vuokrien tai yleisen hintatason kehitykseen.

KTI Ylläpitokustannusindeksit tuotetaan osana KTI Ylläpitokustannusvertailua, joka on kiinteistösijoittajan ja -managerin työkalu kiinteistöjen ylläpitokustannusten seurantaan ja optimointiin. Ylläpitokustannusvertailu mahdollistaa omien kiinteistöjen ylläpitokustannusten vertailun yleensä kiinteistömarkkinaan sekä tarkempaan vertailuaineistoon mm. kiinteistön rakennusvuoden, sijainnin ja koon mukaan.

Uudet vuoden 2015 koko Suomen ylläpitokustannusten kehitystä kuvaavat indeksit löydätte täältä.

Lisätietoja: Perttu Rantanen (p. 050 533 7831) ja Mikko Hietala (p. 040 525 9274)

     

KTI Kiinteistötietoisku tarjoaa kuukausittain katsauksen KTI:n tunnusluvun tai tarkastelun taustalle. Toiveita kiinteistötietoiskun aiheiksi voit toimittaa työryhmälle osoitteeseen: kti(a)kti.fi.

Lehdistötiedote 28.4.2016

Kauppakeskusten vetovoima näkyy kävijämäärissä: alkuvuonna kasvua 4,0 prosenttia

Kauppakeskusten kävijämäärät kasvoivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 4,0 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Pääkaupunkiseudulla kasvu oli peräti 5,4 prosenttia, kun muualla Suomessa kasvua oli prosentin verran.

Kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi tammi-maaliskuussa 0,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Paras kuukausi kauppakeskuksille oli myyntilukujen valossa helmikuu, kuten Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupassa muutoinkin. Sisustamisen ja kodin tarvikkeiden sekä kahviloiden ja ravintoloiden myynti kehittyi kauppakeskuksissa alkuvuonna muita toimialoja positiivisemmin.

Pidemmän aikavälin tarkastelussa kauppakeskusten kävijämäärät kasvoivat 1,7 prosenttia ja kokonaismyynti supistui 0,2 prosenttia. Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten luvut ovat maan keskimääräistä tasoa positiivisempia: kävijämäärät kasvoivat 3,4 prosenttia ja myynti 0,5 prosenttia.

Kauppakeskukset ovat menestyneet muuta vähittäiskauppaa paremmin, kun verrataan vuoden ensimmäisen neljänneksen kehitystä. Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupan myynti supistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Samaan aikaan kauppakeskuksissa kokonaismyynti kasvoi 0,2 prosenttia.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen julkaisemaan myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Kuukausitason myyntejä ja kävijätietoja on seurattu neljännesvuosittain vuodesta 2011 lähtien. Myynti- ja kävijäindekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 38 kauppakeskusta, mikä vastaa merkittävää osuutta Suomen kauppakeskusmarkkinasta.

Lisätietoja:
Lars Eklundh, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 0500 458 694
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset:
ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Galleria Esplanad, Itis, Kaari, Kamppi, Ristikko, Ruoholahti, VANTAA Jumbo, Myyrmanni

Muun Suomen kauppakeskukset:
HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, JYVÄSKYLÄ Forum, KEMPELE Zeppelin, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, RAISIO Mylly, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TAMPERE Duo, Koskikeskus, TORNIO Rajalla På Gränsen, TURKU Skanssi, YLÖJÄRVI Elo

Lataa tiedote PDF-muodossa

Tule mukaan kehittämään suomalaista yritysvastuuraportointisuositusta!

KTI ja RAKLI ehdottavat käynnistettäväksi yhteistä projektia, jossa kehitetään suomalaisille kiinteistösijoittajille soveltuva yritysvastuuraportointisuositus.

Suositus pähkinänkuoressa:

• ottaa huomioon suomalaisten kiinteistömarkkinoiden erityispiirteet ja -tarpeet
• on yhteensopiva kansainvälisten standardien ja ohjeistusten kanssa, jotta se edesauttaa ja tukee esim. mahdollista GRI-raportointia, GRESB-vertailua, ISO-standardia jne. – systemaattinen ja yhteisesti sovittu tapa seurata ja raportoida standardien edellyttämiä asioita
• määrittää raportoitavat vastuullisuusnäkökulmat ja tunnusluvut kiinteistösijoittamisen keskeisille toiminnoille (investoinnit, vuokraus, ylläpito)
• perustuu yhteisesti sovittuihin tunnuslukujen laskentaperiaatteisiin
• ottaa huomioon erilaisten sijoittajien erilaiset tarpeet (esim. eritasoiset suositukset)
• tuottaa tietoa koko kiinteistöalan yhteiskunnallisesta merkityksestä ja vastuullisuustoimenpiteistä viestimiseen
• on RAKLIn antama mahdollisimman laajan sitoutumisen saavuttamiseksi

Suositus kehitetään alan toimijoiden, RAKLIn ja KTIn yhteistyönä. Esittelymateriaalissa on kattavasti kuvattu projektikokonaisuus. Projekti toteutetaan osallistujien asiantuntemusta hyödyntäen ja tarpeita kuunnellen.

Kehitettävä suositus toimii lähtökohtana organisaation yritysvastuuraportoinnin kehittämiselle. Jo yritysvastuuraportointia tekeville yrityksille suosituksen mukainen raportointi tuottaa Suomen ympäristössä vertailukelpoisia tunnuslukuja, joita voidaan hyödyntää myös kansainvälisten standardien mukaisissa yritysvastuuraporteissa ja työkaluissa.

Toivottavasti saamme laajan joukon kiinteistöliiketoiminnan asiantuntemusta mukaan projektiin!

Lisätietoja:
Anssi Salonen, puh. 040 514 6181, anssi.salonen(a)rakli.fi

Lue myös Jyrki Laurikaisen ajankohtainen blogi aiheesta: Vastuuta hyvinvoinnista ja kilpailukyvystä

Olemme saaneet kaksi uutta tahoa mukaan mahdollistamaan Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2016 –katsausta: Genesta Property Nordic ja Green Building Council Finland. Tervetuloa mukaan kehittämään katsausta!

Tämän vuoden katsausta mahdollistamassa ovat myös: Citycon Oyj, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Keva, Kiinko, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy, Ovenia Oy, RAKLI ry, Senaatti-kiinteistöt ja Sponda Oyj.

Tämän vuoden teemana katsauksessa tarkastellaan yritysvastuun näkökulmia muun muassa kiinteistönomistajan, tilankäyttäjän ja palveluntuottajan näkökulmasta: miten eri toimijat yhdessä voivat edistää ja tukea vastuullisuustavoitteiden saavuttamista? Nostamme esiin katsauksen mahdollistavien organisaatioiden parhaita käytäntöjä ja case-esimerkkejä vastuullisuuden edistämisestä eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä.

Katsaus julkaistaan syyskuussa. Vielä ehdit liittyä mukaan vastuullisuuden etujoukkoihin!

Lisätietoja: Heidi Lohilahti, puh. 040 727 2265

Kiinteistökauppamarkkinoiden aktiivisuus säilyy Suomessa korkealla tasolla. Vuoden 2015 kaupankäyntivolyymi nousi noin 5,5 miljardiin euroon, mikä on kaikkien aikojen toiseksi korkein lukema Suomen kiinteistömarkkinoilla. Tahti ei ole hidastunut vuodenvaihteen jälkeenkään, sillä KTI tilastoi tammi-maaliskuun aikana kiinteistökauppoja peräti 1,77 miljardin euron arvosta. Kahtena edellisenä vuonna ensimmäisen vuosineljänneksen volyymit jäivät huomattavasti matalammiksi, 490 ja 660 miljoonaan euroon. Tämän vuoden ensimmäinen neljännes olikin koko 2010-luvun toiseksi vilkkain neljännes, sillä vain viime vuoden huhti-kesäkuussa on kauppojen arvo ollut korkeampi. Alkuvuoden ylivoimaisesti suurin kauppa Suomen kiinteistömarkkinoilla oli Spondan tekemä Forum-korttelin kuuden kiinteistön hankinta 576 miljoonalla eurolla, mutta sen lisäksi tehtiin useita muitakin yli 100 miljoonan euron kauppoja.

Liikekiinteistöt olivat alkuvuoden vaihdetuin kiinteistötyyppi. Niillä tehtiin kauppoja 830 miljoonalla eurolla, mikä vastasi peräti 47 prosenttia alkuvuoden kokonaisvolyymista. Toimistojen osuus kauppavolyymista oli 32 prosenttia, ja hoivakiinteistöjen osuus 10 prosenttia.

Aktiivisin toimijaryhmä ensimmäisellä neljänneksellä olivat kotimaiset kiinteistösijoitusyhtiöt, joiden osuus kauppavolyymista oli lähes 40 prosenttia. Kotimaiset kiinteistörahastot vastasivat 28 prosentista alkuvuoden ostoksista, ulkomaisten sijoittajien osuuden ollessa 24 prosenttia.

Lisätietoa ja tarkempia analyyseja kiinteistökaupoista on saatavilla KTI Transaktioseurannasta: Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi.

Suurimmat viime aikojen julkiset kaupat listataan myös KTI:n www-sivuilla: Major transactions 14.4.2016

Huhtikuun KTI Kiinteistötietoisku käsittelee vuokra-asuntomarkkinoiden kolmea keskeistä asuntosijoittamisen kysyntä-tarjonta -tilannetta kuvaavaa tunnuslukua: taloudellista ja toiminnallista käyttöastetta sekä vaihtuvuutta.

Mitä?
Taloudellinen käyttöaste kuvaa vuokra-asuntokohteen tai -salkun toteutuneiden ja potentiaalisten euromääräisten vuokratuottojen välistä suhdetta. Potentiaalinen bruttovuokratuotto kuvaa 100 % käyttöasteella saatavissa olevaa tuottoa, joka lasketaan lisäämällä toteutuneeseen vuokratuottoon vapaa huoneistoala kerrottuna tavoitevuokralla.

Toiminnallinen käyttöaste lasketaan vuokrattujen ja kaikkien vuokrattavissa olevien huoneistoneliöiden suhteena.

KTI laskee kuukausitason käyttöasteet kahden peräkkäisen kuukauden vuokratuottojen ja neliöiden keskiarvoista. Kahden peräkkäisen kuukauden käytöllä pyritään tasaamaan kuukausien välistä vaihtelua. Vuositason käyttöaste muodostuu kuukausitason tunnuslukujen keskiarvosta.

Vaihtuvuus kuvaa vuokralaisten kiertonopeutta. Vaihtuvuus lasketaan jakamalla tietyn ajanjakson kuluessa päättyneiden sopimusten lukumäärä vuokrattavissa olevien asuntojen lukumäärän keskiarvolla samalta ajanjaksolta. Päättyneisiin sopimuksiin sisällytetään myös sisäiset asunnon vaihdot, joissa asukas on muuttanut saman vuokranantajan toiseen huoneistoon.

Tunnuslukujen laskentaan sisällytetään vain vuokrattavissa olevat asunnot. Peruskorjauksen vuoksi tyhjillään olevat kohteet ja huoneistot jätetään laskennan ulkopuolelle.

Miten?
Tunnuslukuja seurataan usein kuukausitasolla, mutta niitä analysoidaan myös vuositasolla.

---

TALOUDELLINEN KÄYTTÖASTE =

 

---

TOIMINNALLINEN KÄYTTÖASTE =

---

VAIHTUVUUS =

---

Laskentakaavat on sovittu yhteistyössä ammattimaisesti vuokra-asuntoihin sijoittavien yritysten kanssa osana Vuokra-asuntomarkkinainformaation kehittäminen -projektia. Lue lisää: Vuokra-asuntomarkkinainformaation kehittäminen

Miksi?
Käyttöaste- ja vaihtuvuustunnusluvut ovat vuokrien, arvojen ja hintojen ohella asuntosijoitusmarkkinoiden keskeisiä, markkinoiden tilaa ja tasapainoa kuvaavia tunnuslukuja. Näitä kolmea tunnuslukua seurataan usein sekä salkku- että kohdetasolla omaa toimintaa kehitettäessä ja analysoitaessa ja investointipäätöksiä tehtäessä. Tunnusluja lasketaan ja seurataan myös kaupunginosa- ja kaupunkitasolla alueen vuokra-asuntomarkkinoiden kokonaistilanteen ja näkymien kuvaamiseksi. Tunnuslukuja voidaan tarkastella myös huoneistotyypeittäin, jotta nähdään erot esimerkiksi yksiöiden ja suurempien asuntojen käyttöasteissa ja vaihtuvuudessa.

Uudet vuoden 2015 asuntomarkkinoiden tilannetta kuvaavat tunnusluvut julkaistaan huhtikuun lopussa osana KTI Asuntovuokravertailupalvelua.

Lisätietoja: Jari Ylönen (puh. 040 533 7299)

KTI Kiinteistötietoisku tarjoaa kuukausittain katsauksen KTI:n tunnusluvun tai tarkastelun taustalle. Toiveita kiinteistötietoiskun aiheiksi voit toimittaa työryhmälle osoitteeseen: kti(a)kti.fi.

KTI-informaation nykyistä sujuvampi ja monipuolisempi hyödyntäminen asiakkaan kiinteistöliiketoiminnan tukena on ollut keskeinen tavoite KTI Online -tiedonjakeluportaalin uuden version kehitystyössä. Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota käytettävyyteen ja informaation joustavaan selailuun yli tietopalvelurajojen. Tänään julkaistuun versioon olemme lisänneet kartta- ja graafitoiminnallisuuksia, kehittäneet uudet salkku- ja kohdenäkymät sekä tuoneet rakennushankkeet mukaan portaaliin.

Jatkamme benchmarking- ja markkinatietopalvelujen raportoinnin ja jakelun painopisteen siirtämistä KTI Onlineen. Lisää julkistuksia on luvassa myöhemmin.

KTI Onlinen Markkinatietojen haku -palvelu on joustava tapa vuokra-, kiinteistökauppa-, ylläpitokustannus-, tuotto- ja nyt siis myös rakennushanketietojen joustavaan hakemiseen ja analysointiin. Uudessa versiossa karttapohjainen käyttöliittymä on tuotu palvelun keskiöön, mikä mahdollistaa intuitiivisen tietojen haun ja havainnollistamisen sujuvasti yli tietopalvelurajojen. Tietopalvelusopimuksesi mukainen KTI-markkinainformaatio ja omat kohteesi (ks. KTI Vertailu –palvelu alta) on tarkasteltavissa yhden keskitetyn näkymän kautta.

 

 

Kuva: Markkinatietojen haku -palvelussa valittu Kampin vuokra- ja kiinteistökauppatietoja katseltavaksi

KTI Vertailu -palvelu on osa selainpohjaista KTI Online -tiedonjakeluportaalia. Palvelun etusivulla näytetään tarkasteltavan salkun tai kohteen avaintunnusluvut ja vertailutiedot. Tunnusluvut on jaettu neljään mittariin: asiakastyytyväisyys, tuotot, vuokrat ja ylläpitokustannukset. Uudessa palveluversiossa etusivun tietosisältöä on laajennettu aikaisemmasta ja porautuminen kiinteistösektoritasoisiin tietoihin onnistuu interaktiivisia graafeja klikkaamalla. Etusivulta pääsee porautumaan jokaisen neljän mittarin osalta salkku- ja kohdetasoisiin tarkempiin tunnuslukuihin dynaamisten raporttien kautta. Raporteilla käyttäjä saa parametrivalintojen avulla esiin juuri haluamansa tiedot. Portaalissa esitettävät tiedot ja visualisoinnit on napinpainalluksella vietävissä Exceliin.

Kuva: KTI Vertailu -palvelun etusivun salkkunäkymä

Kuva: KTI Vertailu -palvelun etusivulta pääsee porautumaan tarkempiin tunnuslukuraportteihin

Lisätietoja: Matti Heiskanen, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 832 6698, matti.heiskanen(a)kti.fi