KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi huhti-kesäkuussa pääkaupunkiseudulla 0,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuokrat nousivat Helsingissä ja Vantaalla 0,4 prosenttia, kun taas Espoossa vuokrat laskivat hienoisesti, 0,1 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna indeksi nousi koko pääkaupunkiseudulla 0,1 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa uusien vuokrasopimusten vuokrien nousu jatkui pääkaupunkiseutua ripeämpänä, ja vuokrat nousivat keskimäärin 1,9 prosenttia vuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kaupunkien väliset erot pysyivät suurina, mutta indeksin vuosimuutos oli kaikissa kaupungeissa positiivinen. Vuokrat nousivat vahvimmin Oulussa, 3,4 prosenttia, ja Tampereella, jossa indeksi niin ikään nousi lähes kolme prosenttia. Vuokrien nousu oli maltillisinta Kuopiossa ja Jyväskylässä, jossa vuosimuutos jäi alle 0,5 prosenttiin. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkien vuokrat nousivat keskimäärin 0,3 prosenttia.

Tiedot perustuvat KTI:n asuntovuokratietokantaan, jota on keväästä 2020 lähtien päivitetty vuosineljänneksittäin. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.3.-1.6. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.6. voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa lähes 91 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan lähes 8 500 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 20 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan syyskuussa, ja se kattaa 2.6.-1.9. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Tiedote 12.5.2021

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Vuoden 2021 ensimmäinen neljännes sinetöi kauppakeskusten kokonaisen koronavuoden. Tammi- ja helmikuun myynnit olivat vuotta 2020 matalampia, mutta maaliskuussa myynti nousi vajaat kolme prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Koko vuosineljänneksen vertailukelpoinen kokonaismyynti oli 10 prosenttia ja kävijämäärä yli 26 prosenttia matalampi kuin tammi-maaliskuussa 2020.

Rajoitukset näkyvät eri toimialojen myynnissä

Kauppakeskusten eri toimialoista myyntilukemat olivat hyvän talven siivittäminä positiivisimpia vapaa-ajan tuotteiden myynnissä, jossa tammi-maaliskuun myynti kasvoi lähes seitsemän prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Myös kauneus- ja hyvinvointipalvelujen sekä päivittäistavara- ja tavaratalokaupan myynti ylitti edellisen vuoden tason; sen sijaan koronarajoitukset heikensivät merkittävästi kahviloiden ja ravintoloiden, muodin ja asusteiden sekä erityisesti viihde- ja vapaa-ajanpalveluiden toimintaedellytyksiä ja myyntiä.

Kertaostokset kasvaneet 

Koronavuosi on leikannut monien kauppakeskusten kävijämääriä rajusti esimerkiksi työmatkaliikenteen vähenemisen sekä kokoontumisrajoitusten myötä. Kävijämäärien vähetessä kertaostos kasvanut selkeästi aiempaan verrattuna: kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen kävijäkohtainen myynti oli lähes 22,50 euroa eli yli neljä euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Hypermarket-vetoisissa kauppakeskuksissa keskimääräinen kertaostos oli vielä muutaman euron korkeampi.

Muutenkin koronavuosi korostaa Suomen kauppakeskuksille tyypillisten suurten päivittäistavarakauppojen merkitystä: päivittäistavara- ja tavaratalotoimialan osuus vuoden ensimmäisen neljänneksen kokonaismyynnistä kasvoi peräti 47 prosenttiin.

Kaupunkikeskustojen ulkopuolisten kauppakeskusten myynti kärsinyt vähemmän  

Kauppakeskusten myynti- ja kävijämäärien kehityksessä ei ole suuria eroja pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Kaupunkiseudun sisällä sijainti jakaa kuitenkin keskuksia: kaupunkikeskustoissa sijaitsevien kauppakeskusten kokonaismyynti laski koronavuoden 12 kuukauden tarkastelujaksolla selkeästi keskustojen ulkopuolisia keskuksia enemmän. Myynnin lasku on ollut keskustojen kauppakeskuksissa suurempaa lähes kaikilla vuokralaistoimialoilla.

Päivittäistavara- ja tavaratalokaupan toimialan myynti kasvoi keskustan ulkopuolisissa kauppakeskuksissa 2,8 prosenttia edelliseen 12 kuukauden tarkastelujaksoon verrattuna, kun keskustan keskuksissa tällekin toimialalle kirjattiin selkeä miinusmerkki.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 42 kauppakeskusta.  

Lisätietoja:

Mikko Östring, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 050 3018 933
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Pikkulaiva/Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Columbus, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, Redi, Ristikko, Ruoholahti, Saari, Tripla VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni  
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, TURKU Hansa, Skanssi
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KERAVA Karuselli, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen, VAASA Espen 

* vertailukelpoisesta, ns. like-for-like -indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit

Read more below:

Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 11.5.2021

KTI Markkinakatsaus ja RAKLI-KTI Toimitilabarometri: Sijoittajakiinnostus on vahvaa, mutta kiinteistökauppavolyymit pysyvät matalina

Kiinteistömarkkinoiden kaupankäyntivolyymit pysyttelevät melko matalina koronan aiheuttamien rajoitusten ja epävarmuuden takia. Edellytykset kiinteistökaupan vilkastumi­selle ovat kuitenkin hyvät: pääomia on liikkeellä runsaasti ja matalat korot tukevat kiinteistösijoittamista. Toimitilojen koronan jälkeiseen käyttöön ja tarpeisiin liittyy suuria epävarmuuksia, mikä painaa toimitilavuokramarkkinoita. Kotimaisia ja kansainvälisiä pääomia kanavoituu entistä enemmän vuokra-asuntosijoituksiin. Kasvava tarjonta ja koronasta johtuva kysynnän notkahdus näkyvät asuntovuokramarkkinoilla vuokrien nousun hidastumisena ja vuokralaisvaihtuvuuden kasvuna.   

Kaupankäyntivolyymi pysyy matalana, vaikka sijoittajakiinnostus on vahvaa

Koronapandemia on käytännössä haitannut ja hidastanut kiinteistömarkkinoiden kaupankäyntiä jo vuoden ajan. Huhtikuun 2020 ja maaliskuun 2021 välinen 12 kuukauden rullaava kaupankäyntivolyymi oli 3,7 miljardia euroa, mikä on matalin lukema sitten alkuvuoden 2014.  Kuluvan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen kauppavolyymi jäi 830 miljoonaan euroon, eli murto-osaan viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta ja 45 prosenttia matalammaksi kuin vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä.

Edellytykset kaupankäynnin elpymiselle ovat kuitenkin hyvät, kunhan pahimmat matkustus- ja muut rajoitukset hellittävät. Huhtikuussa toteutetun RAKLI-KTI Toimitilabarometrin vastaajista 87 prosenttia arvioi ulkomaisen, ja reilusti yli puolet myös kotimaisen sijoittajakysynnän vahvistuvan tulevan vuoden aikana. Sijoittajia kiinnostavat ennen kaikkea vakaan kassavirran matalariskiset kohteet, eli hyväsijaintiset ja modernit toimistot, vuokra-asunnot sekä julkisten palvelujen tuottamiseen tarvitut yhteiskuntakiinteistöt. Verkkokaupan kasvu siivittää modernien logistiikkakiinteistöjen sijoituskysyntää, mutta toisaalta painaa liikekiinteistöjen näkymiä.

Parhaiden kohteiden nettotuottovaatimukset vakaita

Kiinteistösijoitusten tuottovaatimukset hypähtivät koronan aiheuttaman alkushokin seurauksena keväällä 2020, mutta parhaissa kohteissa ne palautuivat nopeasti lähtötasolleen tai jopa sitä alemmaksi loppuvuoden aikana. RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa asiantuntijoiden näkemykset Helsingin keskustan hyvälaatuisen toimistokiinteistön tuottovaatimuksesta olivat nyt samalla tasolla kuin viime syksynä, 3,7 prosenttia, ja hyväsijaintisen asuntokohteen tuottovaade pyöristyi nyt prosentin kymmenyksen korkeammaksi, 3,5 prosenttiin. Koronasta pahemmin kärsineiden liikekiinteistöjen tuottovaatimukset ovat pysytelleet viime kevään hypähdyksen jälkeisellä tasollaan 4,7 prosentissa.

Helsingin keskustan toimistovuokrat vakaita, tyhjää tilaa entistä enemmän

KTI:n Helsingin ydinkeskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi 1,7 prosenttia elokuun 2020 ja helmikuun 2021 välillä alkaneissa sopimuksissa. Edellisen puolivuotisjakson pieni notkahdus painaa vuokrien vuosimuutoksen 0,4 prosenttiin. Yritysten epävarmuus tulevista työskentelytavoista ja tilatarpeesta näkyy kuitenkin vuokramarkkinoiden hiljenemisenä, ja uusia vuokrasopimuksia alkoi tarkastelujaksolla poikkeuksellisen vähän.

KTI:n vuokratietokannassa ammattimaisten omistajien pääkaupunkiseudun toimistotilojen käyttöaste pysytteli matalana, 83 prosentissa. RAKLI-KTI Toimitilabarometrin vastaajista 40 prosenttia ennakoi pääkaupunkiseudun ja yli puolet muun Suomen tyhjien toimistotilojen määrän kasvavan tulevien puolen vuoden aikana. Kysynnän epävarmuuksista huolimatta uutta tilaa rakennetaan vilkkaasti. KTI:n seurannassa pääkaupunkiseudulla oli 125 000 uutta toimistoneliötä rakenteilla ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa.

Liiketilavuokramarkkinoiden tilanne ja näkymät pysyvät alavireisinä

Korona on monin tavoin synkentänyt liiketilamarkkinoiden jo ennestään alavireisiä tunnelmia. Pääkaupunkiseudun tähän saakka korkeana pysytellyt liiketilojen käyttöaste kääntyi nyt laskuun ja oli maaliskuun tilanteessa KTI:n tietokannassa 92 prosentin tuntumassa. RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa liiketilojen käyttöasteodotukset olivat hieman toimistojakin negatiivisempia. Selkeä enemmistö barometrivastaajasta odottaa myös liiketilavuokrien laskevan kaikilla alueilla.

Vuokra-asuntomarkkinat houkuttelevat lisää sijoituspääomia

Kun toimitilakysyntä on epävarmaa, ohjautuu entistä enemmän pääomia riskittömämmiksi koettuihin suurimpien kaupunkien vuokra-asuntoihin. Asunnot olivat alkuvuoden kiinteistökauppamarkkinoiden vaihdetuin kiinteistösektori yli 40 prosentin osuudellaan kokonaisvolyymistä. Asuntoihin investoidaan myös uudisrakentamisen kautta.

KTI:n seurannan mukaan pääkaupunkiseudulle valmistui vuonna 2020 yli 5600 asuntoa kokonaan vuokrakäyttöön tuleviin kohteisiin ja kuluvana vuonna määrä nousee yli 6000 asuntoon. Tarjonnan kasvu ja koronan painama kysyntä on hidastanut vuokrien nousua. KTI Asuntovuokraindeksien mukaan vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,8 prosenttia maaliskuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana. Vuokra-asuntosalkkujen käyttöaste notkahti hienoisesti vuonna 2020, mutta oli edelleen 96 prosentin tuntumassa koko maan tasolla vuonna 2020. Markkinatilanne näkyy myös korkeampana vuokralaisvaihtuvuutena.

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269
Mikko Östring, johtaja, RAKLI ry, puh. 050 301 8933

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 11.5.2021 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä huhtikuussa toteutettuun RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 54  kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.

KTI:n toimistorakennusten ylläpitokustannusindeksi laski 2,9 prosenttia vuonna 2020. Kun kuluja tarkastellaan ilman korjauskustannuksia, lasku oli vieläkin suurempi, 3,2 prosenttia.

KTI:n seuraamista kulueräkokonaisuuksista eniten laskivat energiakustannukset, keskimäärin 7,3 prosenttia. Energiakustannusten laskun taustalla oli energiankulutuksen kymmenen prosentin lasku, jonka mahdollisia selittäjiä ovat niin lämmin talvi, koronan aiheuttama toimistojen käytön väheneminen kuin kiinteistönomistajien energiatehokkuustoimenpiteetkin. Käytön ja huollon, ulkoalueiden hoidon sekä siivouksen sisältävät palvelukustannukset laskivat 3,3 prosenttia. Myös kiinteistöverot laskivat hienoisesti, keskimäärin 0,6 prosenttia koko maassa, lähinnä verotusarvoihin tehtävien ikävähennysten ansiosta.

Ylläpitokustannukset laskivat pääkaupunkiseudulla hieman muuta maata enemmän, 3,7 prosenttia. Sekä energia- että palvelukustannusten lasku oli pääkaupunkiseudulla hieman muuta maata jyrkempää. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella ylläpitokustannukset laskivat 2,8 prosenttia.

Lisätietoja: Perttu Rantanen (puh. 050 533 7831) ja Mikko Hietala (puh. 040 525 9274)

KTI:n ylläpitokustannusindeksit perustuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien omistamien kiinteistöjen toteutuneisiin vuotuisiin ylläpitokustannuksiin. Indeksit sisältävät omistajan vastuulla olevat vuotuiset hoitokulut. Vuoden 2020 indeksien taustalla oli 230 toimistokohteen aineisto. Indeksien laskentaan sisällytetään vain kahdessa perättäisessä aineistossa mukana olleet kiinteistöt. Vuoden 2020 indeksien laskentamenetelmää on uudistettu muun muassa alueiden painotuksia päivittämällä. Samalla indeksin perusvuodeksi on vaihdettu vuosi 2010.   

Vuokra-asuntosijoittaminen houkuttelee lisää pääomia, vaikka tarjonnan ripeä kasvu painaa vuokrien nousuodotuksia kaikissa suurissa kaupungeissa. Kaikkien ammattimaisten sijoittajaryhmien odotetaan kasvattavan vuokra-asuntosijoituksiaan tulevan vuoden aikana. Koronapandemia painottaa vuokra-asuntojen kysyntää aiempaa suurempiin asuntoihin, matalamman vuokratason alueille sekä pääkaupunkiseudun kehyskuntiin.

Lue koko artikkeli RAKLIn sivuilta.

Ammattimaisten kiinteistösijoittajien omistamien asuinkerrostalojen vuotuisia toteutuneita ylläpitokustannuksia kuvaava KTI Ylläpitokustannusindeksi laski 2 prosenttia vuonna 2020. Kustannukset laskivat eniten pääkaupunkiseudulla, 4,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa kustannukset laskivat keskimäärin 1,6 prosenttia, kun taas suurten kaupunkien ulkopuolella ne nousivat hienoisesti, 0,2 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Kun kustannuksia tarkastellaan ilman rakennusten ja huoneistojen korjauskustannuksia, laskivat kustannukset hieman enemmän, keskimäärin 3,4 prosenttia koko maassa.

Ylläpitokustannusten laskua selitti eniten energiakustannusten keskimäärin 5,7 prosentin lasku, jota siivittivät sekä leuto ja vähäluminen talvi että suurten kiinteistönomistajien energiatehokkuustoimenpiteet. Energiakustannukset laskivat kaikilla alueilla. Käytön ja huollon, ulkoalueiden hoidon ja siivouksen käsittävät palvelukustannukset laskivat keskimäärin 2,9 prosenttia. Myös viime vuosina ripeästi kasvanut kiinteistöverokustannus laski hienoisesti, 0,4 prosenttia vuonna 2020, kun kiinteistöveroprosentteihin ei suurimmissa kaupungeissa tehty muutoksia.

KTI Ylläpitokustannusindeksin vuosien 2016-2020 keskimääräinen vuosinousu on 1,6 prosenttia. Viimeisimmän viiden vuoden aikana kustannukset ovat nousseet eniten pääkaupunkiseudulla, keskimäärin 1,9 prosenttia vuodessa. Pääkaupunkiseudulla eri kustannuseristä jyrkimmin on noussut kiinteistövero, 2,3 prosenttia vuodessa.

Lisätietoja: Perttu Rantanen (puh. 050 533 7831) ja Mikko Hietala (puh. 040 525 9274)

Tiedot pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailusta laskettaviin KTI Ylläpitokustannusindekseihin. Tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannuksista. Tiedot kattavat kiinteistönomistajan vastuulla olevat kiinteistöjen hoitokulut. Indeksien tavoitteena on kuvata kustannusten pitkän aikavälin kehitystä.

Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Aineistossa oli yli 1000 asuinkerrostalokiinteistöä vuonna 2020. Ylläpitokustannusindeksit lasketaan eri alueille (kerrostalot: pääkaupunkiseutu, muut suuret kaupunkiseudut ja muu Suomi). Alueellisten indeksien avulla lasketaan indeksit koko Suomelle painotettuna keskiarvona alueiden todellisen rakennuskannan suhteessa. Laskenta perustuu peräkkäisinä vuosina aineistossa mukana olleiden kohteiden kustannusten muutoksiin.

The Finnish Property Market 2021 -raportti on julkaistu.

Tutustu tiivistelmään täältä.

Lataa sähköinen ja maksuton The Finnish Property Market 2021 -raportti kokonaisuudessaan täältä.

Painettujen raporttien tilaukset ja muut asiat: ota yhteyttä osoitteeseen kti@kti.fi tai puh. 020 7430 130.

KTI Kiinteistötieto Oy:n hallituksen uutena puheenjohtajana on aloittanut Ville Raitio, joka valittiin KTI:n hallitukseen RAKLIn nimeämänä jäsenenä. RAKLIn toisena edustajana KTI:n hallituksessa jatkaa toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen. Yhtiön toisen pääomistajan, Suomen Kiinteistöliiton edustajia hallituksessa ovat toimitusjohtaja Harri Hiltunen sekä pääekonomisti Jukka Kero, ja KTI:n henkilöomistajia edustaa toimitusjohtaja Hanna Kaleva.

Ville Raitio toimii Kojamo Oyj:ssä omistamisesta ja sijoituksista vastaavana johtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Tämän ja aiempien työtehtäviensä ansiosta Villellä on hyvä näkemys ja kosketuspinta KTI:n liiketoimintaan ja palveluihin asiakkaan näkökulmasta. ”KTI:llä on tärkeä tehtävä suomalaisen kiinteistömarkkinan tiedontuottajana ja asiantuntijana. On hienoa päästä mukaan rakentamaan tulevaisuuden KTI:tä”, sanoo Ville Raitio.

Ennen Villeä KTI:n hallituksen puheenjohtajana toimi pitkään Timo Stenius, joka vastasi aiemmin Elon kiinteistö- ja muista listaamattomista sijoituksista. ”On ollut hienoa olla näköalapaikalla ja nähdä kuinka KTI:n erinomaiset asiantuntijat ovat olleet tärkeässä roolissa kiinteistösijoittamisen ja -omistamisen kehityksessä ammattimaiseksi, tietoa ja dataa hyväkseen käyttäväksi liiketoiminnaksi”, toteaa Timo Stenius.

KTI toivottaa Villen lämpimästi tervetulleeksi. Samalla haluamme kiittää Timoa pitkäaikaisesta ja hyvästä työstä yhtiön hyväksi.