Kiinteistökauppamarkkinoiden aktiivisuus kääntyi viime vuonna uuteen nousuun. KTI Transaktioseurannan mukaan vuoden 2021 kiinteistökauppavolyymi oli noin 7,0 miljardia euroa, joka oli 24 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020 ja myös 10 prosenttia vuotta 2019 korkeampi. Kaupankäynti oli vilkasta etenkin vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Kolmannen vuosineljänneksen volyymi asettui noin 2,1 miljardiin euroon, ja loka-joulukuussa kauppoja tehtiin lähes 2,2 miljardilla eurolla. Kauppojen lukumäärä nousi selvästi vuodesta 2020, jolloin pandemia pysäytti kaupankäynnin pariksi kuukaudeksi lähes kokonaan. KTI tilastoi viime vuonna noin 340 yli miljoonan euron kiinteistökauppaa, kun niitä vuonna 2020 oli noin 260. 

Kaksi salkkukauppaa oli omassa kokoluokassaan vuonna 2021. Vuoden suurin kauppa tehtiin kesällä, kun Castellum osti Kielo AB:n koko kiinteistösalkun 640 miljoonalla eurolla. Salkku sisälsi yhteensä 22 toimistokiinteistöä pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Lahdessa. Toinen suuri kauppa solmittiin alkukesästä asuntosektorilla. CapManin uusi, pohjoismaisiin asuinkiinteistöihin sijoittava rahasto hankki ICECAPITALilta yli 500 miljoonan euron arvoisen asuntosalkun, joka sisälsi 1 854 vuokra-asuntoa.  

Asunnot vaihdetuin kiinteistösektori 

Toimistokiinteistöt olivat kiinteistömarkkinoiden vaihdetuin sektori vuosina 2017-2020, mutta vuonna 2021 asuntokiinteistöt ja -salkut nousivat sektoritilaston kärkisijalle 33 prosentin osuudellaan kokonaisvolyymistä. Ammattimaiset kiinteistösijoittajat tekivät asuntokiinteistökauppoja noin 2,3 miljardilla eurolla, mikä on sektorin toiseksi korkein vuotuinen kauppavolyymi kautta aikain. Toimistokiinteistöjen kaupankäynti pysyi myös aktiivisena, ja niiden osuus oli 29 prosenttia. Tuotannolliset kiinteistöt nousivat sektoritilaston kolmossijalle 15 prosentin osuudellaan etenkin suurten logistiikkakiinteistökauppojen ansiosta.  Yhteiskuntakiinteistöjen osuus volyymista oli 13 prosenttia. Pandemiasta monin tavoin kärsineiden liikekiinteistöjen kauppavolyymi jäi noin 700 miljoonaan euroon ja osuus kymmeneen prosenttiin. 

Ulkomaisten sijoittajien osuus volyymista yli puolet 

Ulkomaisten sijoittajien kiinnostus Suomen kiinteistömarkkinoita kohtaan on pysynyt korkeana ja ulkomaiset sijoittajat tekivät useita suuria kauppoja kaikilla pääkiinteistösektoreilla myös vuonna 2021. Vuoden aikana Suomen kiinteistömarkkinoille rantautui puolisen tusinaa aivan uutta ulkomaista sijoittajaa. Eniten kauppoja tekivät muista Pohjoismaista tulevat sijoittajat, joista useilla on Suomessa oma paikallinen organisaatio.  

Yhteensä ulkomaiset ammattisijoittajat ostivat viime vuonna Suomessa kiinteistöjä noin 3,8 miljardin euron arvosta, mikä vastaa 54 prosentin osuutta kokonaisvolyymista. Vastaavasti ulkomaiset sijoittajat myivät kiinteistöjä noin 1,8 miljardilla eurolla, eli ulkomaisten sijoittajien nettoinvestoinnit Suomen kiinteistömarkkinoille olivat jälleen selvästi positiiviset. Kotimaisista sijoittajaryhmistä selvästi aktiivisimpia ostajia olivat kiinteistösijoitusrahastot, joiden osuus kokonaisvolyymista oli 29 prosenttia.  

Lisätietoa ja tarkempia analyyseja kiinteistökaupoista on saatavilla KTI Transaktioseurannasta: Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi tai Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola(a)kti.fi. KTI Transaktioseurannan linjauksia löytyy täältä.

Uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava KTI:n vuokraindeksi nousi pääkapunkiseudulla syys-marraskuussa alkaneissa sopimuksissa keskimäärin 0,2 prosenttia vuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Edellisestä vuosineljänneksestä nousua oli 0,1 prosenttia. Edellisten päivitysten tapaan vuokrat nousivat hienoisesti Helsingissä ja Vantaalla, kun taas Espoossa vuokrat laskivat 0,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tyhjien asuntojen määrä jatkoi kasvuaan kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Etenkin Espoossa oli nyt selkeästi enemmän asuntoja tyhjillään kuin vielä syyskuussa.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa vuokrien nousu jatkui pääkaupunkiseutua vahvempana. Keskimäärin yli 100 000 asukkaan kaupunkien vuokrien vuosinousu oli 1,3 prosenttia. Vuokrat nousivat keskimääräistä vahvemmin Tampereella ja Kuopiossa, noin 2 prosenttia. Turussa ja Oulussa vuokrien vuosinousu oli 1,3 prosenttia ja Lahdessakin vuosimuutos oli täpärästi positiivinen. Jyväskylässä vuokrien vuosimuutos jäi viimeisimmän vuosineljänneksen nousukehityksestä huolimatta edelleen negatiiviseksi, -0,2 prosenttiin. Tyhjien asuntojen määrä nousi syyskuuhun verrattuna hieman Turussa ja Lahdessa, ja pysyi suurin piirtein ennallaan muissa suurissa kaupungeissa. Kaikissa pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa tyhjiä vuokra-asuntoja oli kuitenkin KTI:n seurannan mukaan nyt selkeästi vähemmän kuin alkuvuodesta.

Tiedot perustuvat KTI:n asuntovuokratietokantaan, jota on keväästä 2020 lähtien päivitetty vuosineljänneksittäin. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.9.-1.12. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.12. voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa lähes 94 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan yli 8 500 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 20 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan maaliskuussa, ja se kattaa 2.12.-1.3. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Kaupungistuminen on yksi maailmaa viime vuosikymmeninä voimakkaimmin muokanneista kehitystrendeistä. Keväästä 2020 lähtien koetut poikkeusolot ovat näkyneet selkeimmin kaupungeissa, joiden työpaikat, kaupat, palvelut, joukkoliikennevälineet ja tapahtumat hiljenivät rajoitusten ja etätyön seurauksena.

KTI on yhdessä keskeisten kiinteistörahastomanagerien sekä RAKLIn kanssa tänään julkaissut kuluvan vuoden toisen Erikoissijoitusrahastokatsauksen. Katsaus sisältää vuoden 2021 alkupuoliskon keskeisimmät tiedot ja tunnusluvut kiinteistöihin sijoittavista erikoissijoitusrahastoista.

Talouden nopea elpyminen ja elämän palautuminen lähemmäs normaaliaikoja näkyy kiinteistömarkkinoilla. Kiinteistökauppaa käydään vilkkaasti, rakentamisen volyymit ovat korkeita, vuokra-asuntokysyntä vahvistuu ja toimitilavuokramarkkinoillekin odotellaan elpymistä.

Tiedote 24.8.2021

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi huhti-kesäkuussa pääkaupunkiseudulla 0,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuokrat nousivat Helsingissä ja Vantaalla 0,4 prosenttia, kun taas Espoossa vuokrat laskivat hienoisesti, 0,1 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna indeksi nousi koko pääkaupunkiseudulla 0,1 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa uusien vuokrasopimusten vuokrien nousu jatkui pääkaupunkiseutua ripeämpänä, ja vuokrat nousivat keskimäärin 1,9 prosenttia vuoden 2020 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kaupunkien väliset erot pysyivät suurina, mutta indeksin vuosimuutos oli kaikissa kaupungeissa positiivinen. Vuokrat nousivat vahvimmin Oulussa, 3,4 prosenttia, ja Tampereella, jossa indeksi niin ikään nousi lähes kolme prosenttia. Vuokrien nousu oli maltillisinta Kuopiossa ja Jyväskylässä, jossa vuosimuutos jäi alle 0,5 prosenttiin. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna pääkaupunkiseudun ulkopuolisten suurten kaupunkien vuokrat nousivat keskimäärin 0,3 prosenttia.

Tiedot perustuvat KTI:n asuntovuokratietokantaan, jota on keväästä 2020 lähtien päivitetty vuosineljänneksittäin. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.3.-1.6. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.6. voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa lähes 91 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan lähes 8 500 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja 20 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan syyskuussa, ja se kattaa 2.6.-1.9. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Tiedote 12.5.2021

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Vuoden 2021 ensimmäinen neljännes sinetöi kauppakeskusten kokonaisen koronavuoden. Tammi- ja helmikuun myynnit olivat vuotta 2020 matalampia, mutta maaliskuussa myynti nousi vajaat kolme prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Koko vuosineljänneksen vertailukelpoinen kokonaismyynti oli 10 prosenttia ja kävijämäärä yli 26 prosenttia matalampi kuin tammi-maaliskuussa 2020.

Rajoitukset näkyvät eri toimialojen myynnissä

Kauppakeskusten eri toimialoista myyntilukemat olivat hyvän talven siivittäminä positiivisimpia vapaa-ajan tuotteiden myynnissä, jossa tammi-maaliskuun myynti kasvoi lähes seitsemän prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Myös kauneus- ja hyvinvointipalvelujen sekä päivittäistavara- ja tavaratalokaupan myynti ylitti edellisen vuoden tason; sen sijaan koronarajoitukset heikensivät merkittävästi kahviloiden ja ravintoloiden, muodin ja asusteiden sekä erityisesti viihde- ja vapaa-ajanpalveluiden toimintaedellytyksiä ja myyntiä.

Kertaostokset kasvaneet 

Koronavuosi on leikannut monien kauppakeskusten kävijämääriä rajusti esimerkiksi työmatkaliikenteen vähenemisen sekä kokoontumisrajoitusten myötä. Kävijämäärien vähetessä kertaostos kasvanut selkeästi aiempaan verrattuna: kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen kävijäkohtainen myynti oli lähes 22,50 euroa eli yli neljä euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Hypermarket-vetoisissa kauppakeskuksissa keskimääräinen kertaostos oli vielä muutaman euron korkeampi.

Muutenkin koronavuosi korostaa Suomen kauppakeskuksille tyypillisten suurten päivittäistavarakauppojen merkitystä: päivittäistavara- ja tavaratalotoimialan osuus vuoden ensimmäisen neljänneksen kokonaismyynnistä kasvoi peräti 47 prosenttiin.

Kaupunkikeskustojen ulkopuolisten kauppakeskusten myynti kärsinyt vähemmän  

Kauppakeskusten myynti- ja kävijämäärien kehityksessä ei ole suuria eroja pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä. Kaupunkiseudun sisällä sijainti jakaa kuitenkin keskuksia: kaupunkikeskustoissa sijaitsevien kauppakeskusten kokonaismyynti laski koronavuoden 12 kuukauden tarkastelujaksolla selkeästi keskustojen ulkopuolisia keskuksia enemmän. Myynnin lasku on ollut keskustojen kauppakeskuksissa suurempaa lähes kaikilla vuokralaistoimialoilla.

Päivittäistavara- ja tavaratalokaupan toimialan myynti kasvoi keskustan ulkopuolisissa kauppakeskuksissa 2,8 prosenttia edelliseen 12 kuukauden tarkastelujaksoon verrattuna, kun keskustan keskuksissa tällekin toimialalle kirjattiin selkeä miinusmerkki.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 42 kauppakeskusta.  

Lisätietoja:

Mikko Östring, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 050 3018 933
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Pikkulaiva/Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Columbus, Hertsi, Itis, Kaari, Kaivopiha, Kamppi, Kämp Galleria, Redi, Ristikko, Ruoholahti, Saari, Tripla VANTAA Jumbo-Flamingo, Myyrmanni  
Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, TURKU Hansa, Skanssi
Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KERAVA Karuselli, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen, VAASA Espen 

* vertailukelpoisesta, ns. like-for-like -indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit

Read more below:

Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 11.5.2021

KTI Markkinakatsaus ja RAKLI-KTI Toimitilabarometri: Sijoittajakiinnostus on vahvaa, mutta kiinteistökauppavolyymit pysyvät matalina

Kiinteistömarkkinoiden kaupankäyntivolyymit pysyttelevät melko matalina koronan aiheuttamien rajoitusten ja epävarmuuden takia. Edellytykset kiinteistökaupan vilkastumi­selle ovat kuitenkin hyvät: pääomia on liikkeellä runsaasti ja matalat korot tukevat kiinteistösijoittamista. Toimitilojen koronan jälkeiseen käyttöön ja tarpeisiin liittyy suuria epävarmuuksia, mikä painaa toimitilavuokramarkkinoita. Kotimaisia ja kansainvälisiä pääomia kanavoituu entistä enemmän vuokra-asuntosijoituksiin. Kasvava tarjonta ja koronasta johtuva kysynnän notkahdus näkyvät asuntovuokramarkkinoilla vuokrien nousun hidastumisena ja vuokralaisvaihtuvuuden kasvuna.   

Kaupankäyntivolyymi pysyy matalana, vaikka sijoittajakiinnostus on vahvaa

Koronapandemia on käytännössä haitannut ja hidastanut kiinteistömarkkinoiden kaupankäyntiä jo vuoden ajan. Huhtikuun 2020 ja maaliskuun 2021 välinen 12 kuukauden rullaava kaupankäyntivolyymi oli 3,7 miljardia euroa, mikä on matalin lukema sitten alkuvuoden 2014.  Kuluvan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen kauppavolyymi jäi 830 miljoonaan euroon, eli murto-osaan viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta ja 45 prosenttia matalammaksi kuin vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä.

Edellytykset kaupankäynnin elpymiselle ovat kuitenkin hyvät, kunhan pahimmat matkustus- ja muut rajoitukset hellittävät. Huhtikuussa toteutetun RAKLI-KTI Toimitilabarometrin vastaajista 87 prosenttia arvioi ulkomaisen, ja reilusti yli puolet myös kotimaisen sijoittajakysynnän vahvistuvan tulevan vuoden aikana. Sijoittajia kiinnostavat ennen kaikkea vakaan kassavirran matalariskiset kohteet, eli hyväsijaintiset ja modernit toimistot, vuokra-asunnot sekä julkisten palvelujen tuottamiseen tarvitut yhteiskuntakiinteistöt. Verkkokaupan kasvu siivittää modernien logistiikkakiinteistöjen sijoituskysyntää, mutta toisaalta painaa liikekiinteistöjen näkymiä.

Parhaiden kohteiden nettotuottovaatimukset vakaita

Kiinteistösijoitusten tuottovaatimukset hypähtivät koronan aiheuttaman alkushokin seurauksena keväällä 2020, mutta parhaissa kohteissa ne palautuivat nopeasti lähtötasolleen tai jopa sitä alemmaksi loppuvuoden aikana. RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa asiantuntijoiden näkemykset Helsingin keskustan hyvälaatuisen toimistokiinteistön tuottovaatimuksesta olivat nyt samalla tasolla kuin viime syksynä, 3,7 prosenttia, ja hyväsijaintisen asuntokohteen tuottovaade pyöristyi nyt prosentin kymmenyksen korkeammaksi, 3,5 prosenttiin. Koronasta pahemmin kärsineiden liikekiinteistöjen tuottovaatimukset ovat pysytelleet viime kevään hypähdyksen jälkeisellä tasollaan 4,7 prosentissa.

Helsingin keskustan toimistovuokrat vakaita, tyhjää tilaa entistä enemmän

KTI:n Helsingin ydinkeskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi 1,7 prosenttia elokuun 2020 ja helmikuun 2021 välillä alkaneissa sopimuksissa. Edellisen puolivuotisjakson pieni notkahdus painaa vuokrien vuosimuutoksen 0,4 prosenttiin. Yritysten epävarmuus tulevista työskentelytavoista ja tilatarpeesta näkyy kuitenkin vuokramarkkinoiden hiljenemisenä, ja uusia vuokrasopimuksia alkoi tarkastelujaksolla poikkeuksellisen vähän.

KTI:n vuokratietokannassa ammattimaisten omistajien pääkaupunkiseudun toimistotilojen käyttöaste pysytteli matalana, 83 prosentissa. RAKLI-KTI Toimitilabarometrin vastaajista 40 prosenttia ennakoi pääkaupunkiseudun ja yli puolet muun Suomen tyhjien toimistotilojen määrän kasvavan tulevien puolen vuoden aikana. Kysynnän epävarmuuksista huolimatta uutta tilaa rakennetaan vilkkaasti. KTI:n seurannassa pääkaupunkiseudulla oli 125 000 uutta toimistoneliötä rakenteilla ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa.

Liiketilavuokramarkkinoiden tilanne ja näkymät pysyvät alavireisinä

Korona on monin tavoin synkentänyt liiketilamarkkinoiden jo ennestään alavireisiä tunnelmia. Pääkaupunkiseudun tähän saakka korkeana pysytellyt liiketilojen käyttöaste kääntyi nyt laskuun ja oli maaliskuun tilanteessa KTI:n tietokannassa 92 prosentin tuntumassa. RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa liiketilojen käyttöasteodotukset olivat hieman toimistojakin negatiivisempia. Selkeä enemmistö barometrivastaajasta odottaa myös liiketilavuokrien laskevan kaikilla alueilla.

Vuokra-asuntomarkkinat houkuttelevat lisää sijoituspääomia

Kun toimitilakysyntä on epävarmaa, ohjautuu entistä enemmän pääomia riskittömämmiksi koettuihin suurimpien kaupunkien vuokra-asuntoihin. Asunnot olivat alkuvuoden kiinteistökauppamarkkinoiden vaihdetuin kiinteistösektori yli 40 prosentin osuudellaan kokonaisvolyymistä. Asuntoihin investoidaan myös uudisrakentamisen kautta.

KTI:n seurannan mukaan pääkaupunkiseudulle valmistui vuonna 2020 yli 5600 asuntoa kokonaan vuokrakäyttöön tuleviin kohteisiin ja kuluvana vuonna määrä nousee yli 6000 asuntoon. Tarjonnan kasvu ja koronan painama kysyntä on hidastanut vuokrien nousua. KTI Asuntovuokraindeksien mukaan vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,8 prosenttia maaliskuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana. Vuokra-asuntosalkkujen käyttöaste notkahti hienoisesti vuonna 2020, mutta oli edelleen 96 prosentin tuntumassa koko maan tasolla vuonna 2020. Markkinatilanne näkyy myös korkeampana vuokralaisvaihtuvuutena.

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269
Mikko Östring, johtaja, RAKLI ry, puh. 050 301 8933

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 11.5.2021 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä huhtikuussa toteutettuun RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 54  kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.