Lehdistötiedote 9.3.2021

Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoita kuvaavan KTI Kiinteistöindeksin kokonaistuotto laski 3,0 prosenttiin vuonna 2020. Kokonaistuottoa painoi markkina-arvojen 1,2 prosentin lasku. Myös nettotuotto putosi edellisestä vuodesta ja oli nyt 4,3 prosenttia. Vuotta leimasi entistä suurempi eriytyminen eri kiinteistösektoreiden ja alueiden välillä. Asuntokiinteistösijoitusten tuotto pysyi korkeana ja niiden rooli kiinteistösijoitusmarkkinoilla vahvistuu. Koronavuoden suurimpia kärsijöitä olivat liikekiinteistöt.

 

KTI Kiinteistöindeksin tulokset perustuvat 29 ammattimaisen kiinteistösijoittajan yhteisarvoltaan noin 32 miljardin euron kiinteistösijoituksiin, jotka kattavat 39 prosenttia Suomen ammattimaisesta kiinteistösijoitusvarallisuudesta. KTI Kiinteistöindeksi kuvaa koko vuoden omistettujen kiinteistöjen kokonaistuottoa, joka muodostuu toteutuneesta nettotuotosta sekä markkina-arvojen muutoksesta.

 

Kokonaistuotot kiinteistösektoreittain 2020

Lähde: KTI Kiinteistöindeksi

 

Koronavuosi kasvatti eroja kiinteistösektoreiden välillä

Poikkeuksellinen koronavuosi näkyi selkeästi kiinteistösijoitusten tuotoissa. Eri kiinteistösektoreiden väliset erot kokonaistuotoissa repesivät suuremmiksi kuin koskaan aiemmin indeksin yli 20-vuotisessa historiassa. Parhaiten tuottaneiden asunto- ja yhteiskuntakiinteistöjen ja heikoimmin menestyneiden liikekiinteistöjen kokonaistuottojen ero oli peräti 13,4 prosenttiyksikköä.

 

Kokonaistuoton hajonta 2010-2020

Lähde: KTI Kiinteistöindeksi

 

Asunnoista jälleen vahvimmat tuotot

Asuntokiinteistöjen kokonaistuotto laski vuoden 2019 huipputasoltaan, mutta säilyi edelleen 7,1 prosentissa. Myös 10 ja 20 vuoden tarkastelujaksoilla asuntojen reilusti yli 8 prosentin keskimääräiset vuosituotot ovat selkeästi muita sektoreita korkeampia. Asuntojen tuottotasoa ylläpitää ennen kaikkea markkina-arvojen vahva kehitys: asuntokiinteistöjen arvonmuutos on indeksin vuodesta 1999 alkavassa historiassa ollut joka vuosi positiivinen. Asuntojen nettotuottoaste painui alle neljän prosentin vuonna 2020. Nettotuottotasoa painoi sekä markkina-arvojen nousu että hienoisesti laskenut käyttöaste.

 

Toimistokiinteistöjen tuotot eriytyvät alueiden välillä

Toimistokiinteistöt ovat sijoitusmarkkinoiden suurin toimitilakiinteistösektori. Vuonna 2020 toimistokiinteistösijoitukset tuottivat 3,3 prosentin kokonaistuoton, ja markkina-arvoihin kirjattiin keskimäärin reilun prosentin lasku. Helsingin ydinkeskustassa markkina-arvot pysyivät vakaina, kun taas muilla alueilla arvot laskivat. Myös toimistokiinteistöjen nettotuottoaste laski edelliseen vuoteen verrattuna. Toimistokiinteistöjen käyttöaste kääntyi muutaman vuoden positiivisen kehityksen jälkeen laskuun ja oli keskimäärin 85 prosentin tuntumassa.

 

Liikekiinteistöjen kokonaistuotto Kiinteistöindeksin historian matalin

Liikekiinteistöjen kokonaistuotto romahti -6,3 prosenttiin, mikä on Kiinteistöindeksin historian matalin sektorikohtainen vuosituotto. Indeksin liikekiinteistökannasta kolme neljäsosaa on kauppakeskuskiinteistöjä, joiden tunnuslukuja koronavuosi painoi tuntuvasti. Epävarmat näkymät nostivat kauppakeskuskiinteistöjen tuottovaatimuksia ja heikensivät vuokranäkymiä, mistä johtuen markkina-arvoihin kirjattiin etenkin pääkaupunkiseudulla reipas lasku. Liikekiinteistöjen nettotuottoastetta painoivat sekä laskevat sopimusvuokrat että käyttöasteet.

 

Tuotannollisista kiinteistöistä parhaat tuotot logistiikasta

Tuotannollisten kiinteistöjen luokka kattaa monentyyppisiä tuotanto-, varasto ja logistiikkakiinteistöjä. Luokan keskimääräinen kokonaistuotto pysyi korkean nettotuottotason kannattelemana vahvana tasan seitsemässä prosentissa. Luokan sisällä etenkin sijoittajien suosimien pääkaupunkiseudun logistiikkakiinteistöjen vahva arvonkehitys nosti logistiikkakiinteistöjen kokonaistuoton liki kahdeksaan prosenttiin. Tuotanto- ja varastokiinteistöjen markkina-arvot laskivat hienoisesti, mutta korkean nettotuottotason ansiosta kokonaistuotto pysytteli 6-7 prosentissa.

 

Yhteiskuntakiinteistöjen kokonaistuotto yli 7 prosenttia

Julkisten palvelujen tuottamiseen tarvitut yhteiskuntakiinteistöt kasvattavat suosiotaan kiinteistö-sijoitusmarkkinoilla, ja KTI:n laskelmien mukaan niitä on ammattimaisten sijoittajien omistuksessa jo noin kuuden miljardin euron arvosta. Luokka kattaa esimerkiksi erilaisia asumispalvelu-, opetus- ja terveydenhuollon kiinteistöjä. Vuonna 2020 yhteiskuntakiinteistöjen keskimääräinen kokonaistuotto oli 7,1 prosenttia. Eri yhteiskuntakiinteistöluokkien nettotuottoaste vaihteli 4,5 ja 5,5 prosentin välillä.

 

Lisätietoja:

Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, 040 5555 269

 

---

KTI Kiinteistötieto Oy on puolueeton asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa markkinainformaatio- ja tutkimuspalveluja kiinteistöalan ammattimaisille toimijoille.

KTI Kiinteistöindeksin osallistujat 2020: Aberdeen Standard Investments, Akiva Kiinteistöt I Ky, Erikoissijoitusrahasto Aktia Toimitilakiinteistöt, Antilooppi, CBRE Global Investors, Alma Property Partners, Areim Fastigheter, Avara, Avain Vuokrakodit, Citycon, Elo, eQ, Exilion Management, Evli, Genesta, Ilmarinen, Julius Tallberg-Kiinteistöt, Keva, Kojamo, LähiTapiola, Mercada, OP Kiinteistösijoitus, Premico, Sampo, SBB, Turun Teknologiakiinteistöt, Varma, Veritas ja Ylva.

 

KTI:n asiakkaista 58 prosenttia on valmis suosittelemaan KTI:n palveluja kollegalleen tai yhteistyökumppanilleen. KTI:n palveluista vuonna 2020 korkeimman nettosuositteluindeksin ansaitsi Ylläpitokustannusvertailu, jolla aktiivisia suosittelijoita on peräti 70 prosenttia. Myös Kauppakeskusvertailu- ja Asuntovuokravertailupalvelun asiakkaista kaksi kolmasosaa arvioi suositteluhalukkuuttaan arvosanalla 9 tai 10. KTI:n avainasiakkaiden antama yleisarvosana KTI:n palveluista asteikolla 1-5 oli 4,1, ja parhaita arvioita saimme meille strategisen tärkeistä asioista – markkinatuntemuksestamme, luotettavuudestamme ja asiantuntijuudestamme.

Saimme asiakkailtamme myös rakentavia kehitysehdotuksia palvelujemme edelleen parantamiseksi, ja niiden parissa ponnistelemme innolla yhdessä asiakkaidemme kanssa myös tänä vuonna. KTI:n vuotuisiin, kesällä ja vuoden vaihteessa toteutettaviin asiakaskyselyihin vastasi yhteensä 100 avainasiakasta.

Lämmin kiitos palautteestanne!

Koronakriisin välittömät vaikutukset näkyvät lähes kaikilla kiinteistömarkkinoiden osa-alueilla: tilankäytössä, kiinteistösijoittamisessa ja rakentamisessa. Juuri nyt toimijoiden päähuomio on kriisin akuuteissa vaikutuksissa vuokralaisten tilanteeseen sekä erilaisten kiinteistöjen arvonmuodostukseen ja likviditeettiin. Samaan aikaan mielenkiinto kohdistuu enenevästi myös pidemmän tähtäimen mahdollisiin muutoksiin erilaisten tilojen tarpeessa ja käyttötavoissa. KTI on Senaatti-kiinteistöjen toimeksiannosta toteuttanut asiantuntijahaastatteluihin pohjautuvan selvityksen koronakriisin vaikutuksista suomalaiseen kiinteistö- ja rakennusalaan. Raportin tavoitteena on kuvata kriisin mahdollisia vaikutuksia ja niiden hallinnan keinoja sekä herättää laaja-alaista keskustelua Suomen kiinteistömarkkinoiden kilpailukyvystä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Kuulemme mielellämme palautettanne ja toivomme vilkasta keskustelua aiheen tiimoilta!

Lataa Koronakriisin vaikutukset kiinteistö- ja rakennusalaan -raportti

Lisätietoja: Hanna Kaleva, hanna.kaleva(a)kti.fi, puh. 040 5555 269

KTI toteutti ARAlle helmi–elokuussa 2020 selvityksen, joka käsittelee omakustannusvuokraperusteisten ARA-talojen hoito- ja rahoituskuluja, niiden kulurakenteita ja tuleviin kuluihin varautumista. Lähtökohtana on KTI:n vuonna 2014 tekemä vastaava raportti, jossa tarkasteltiin vuoden 2013 toteutuneita hoitokuluja. Nyt tarkastelussa on vuosi 2018, joten tulosten avulla voidaan tarkastella miten hoitokulut ovat kehittyneet viiden vuoden aikana. Selvitystä on laajennettu kattamaan myös rahoituskulut ja peruskorjauksiin ja muihin tuleviin kuluihin varautuminen. Tiedot on kerätty 17 ARA-taloja omistavalta toimijalta kiinteistö- ja yhteisötasolla.

Julkaisun löydät ARAn sivuilta.

Lisätietoja/KTI: Mikko Hietala, puh. 040 525 9274, mikko.hietala(a)kti.fi

KTI:n tuore raportti kuvaa vähittäiskaupan tilojen käytön, omistamisen ja johtamisen tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä.

”Mistä KIRA-ala puhuu” -katsauksemme julkaistiin nyt neljättä kertaa ja toivottavasti saamme jatkaa perinnettä myös jatkossa. Katsauksissa pyrimme nostamaan esille ja herättämään keskustelua suurista, koko kiinteistö- ja rakennusalaan vaikuttavista kehitystrendeistä. Raportti on tuotettu Kiinteistöalan Koulutussäätiön tuella. Raportti julkaistiin Kiinteistöalan Vuosiseminaarissa, jossa aiheesta kuultiin myös key note -puheenvuoro ja paneelikeskustelu. Toivottavasti raportti löytää käyttöä ja herättää ajatuksia ja keskustelua myös muissa tilaisuuksissa ympäri vuoden. Otamme mielellämme vastaan palautetta raportista ja kuulemme mahdollisista ideoistanne tulevien katsaustemme aiheiksi.

Lataa Mistä KIRA-ala puhuu 2020: Kuluttamisen ja kaupan tilojen tulevaisuus

Lisätietoja: Hanna Kaleva, hanna.kaleva(a)kti.fi, puh. 040 5555 269

Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 12.11.

KTI Markkinakatsaus ja RAKLI-KTI Toimitilabarometri: Kiinteistöt kiinnostavat sijoittajia, mutta kauppavolyymit pysyvät matalina

Kiinteistöjen houkuttelevuus säilyy sijoitusmarkkinoilla vahvana, mutta kiinteistömarkkinoiden kaupankäyntivolyymit pysyvät alavireisinä. Korona korostaa markkinoiden eriytymistä sekä sijoitus- että vuokramarkkinoilla: kun parhaiden kohteiden tuottovaatimukset painuvat ja vuokrakysyntä pysyy vakaana, on riskillisempien kiinteistöjen myytävyys ja vuokrattavuus vallitsevissa olosuhteissa haasteellista. Toimisto- ja liiketilavuokramarkkinoilla epävarmuus kasvaa. Vuokra-asuntokysyntä pysyttelee vahvana suurimmissa kaupungeissa.    

Toinen ja kolmas vuosineljännes hiljaisimpia vuosikausiin

Kuluvan vuoden tammi-lokakuun kiinteistökauppavolyymi oli kohtuulliset 4,3 miljardia euroa. Käytännössä kaksi kolmasosaa tähänastisesta volyymistä syntyi kuitenkin vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana. Keväällä markkinat hyytyivät koronan seurauksena hetkeksi täysin, ja toisen neljänneksen volyymi jäi 0,5 miljardiin euroon. Hienoisesti piristyneistä tunnelmista ja hetkellisesti löyhentyneistä rajoituksista huolimatta ei heinä-syyskuussa päästy juurikaan korkeampiin lukemiin. Vaikka koronan aiheuttamat matkustusrajoitukset rajoittavat etenkin ulkomaisten sijoittajien operaatioita, nousee kansainvälisten sijoittajien osuus kuluvan vuoden volyymistä 53 prosenttiin.

Korona on hiljentänyt kaupankäynnin ja muuttanut sijoittajien kiinnostuksen painopisteitä
Merkittävien kiinteistökauppojen volyymi Suomessa

Lähde: KTI Transaktioseuranta

Parhaiden kohteiden nettotuottovaatimukset painuivat matalimmiksi ikinä

Kriisi kohtelee erilaisia kiinteistöjä eri tavoin. Sijoitusmarkkinoiden pääomamäärät pysyvät korkeina ja korot negatiivisina, ja siksi vakaita nettotuottoja tarjoavat kiinteistöt houkuttelevat sijoittajia. Kriisi kasvattaa etenkin riskittömimpien, vakaan kassavirran kohteiden suosiota, ja toisaalta korostaa riskillisempiin kohteisiin liittyvää epävarmuutta. Siksi voimakas sijoituskysyntä painaa etenkin matalan riskin niin kutsuttujen prime-kohteiden tuottovaatimuksia. Lokakuussa toteutetussa RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin keskustan prime-toimiston ja hyväsijaintisen vuokra-asuntokohteen tuottovaatimukset painuivat matalimmalle tasolleen ikinä, 3,7 ja 3,4 prosenttiin. Parhaiden kohteiden myyntiedellytykset arvioidaan kyselyssä hyviksi, kun vastaavasti kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi, että riskillisemmän kohteen myynti olisi nykytilanteessa vaikeaa.

Prime-toimistojen ja asuntojen tuottovaateet matalampia kuin ikinä
Prime-kohteiden nettotuottovaatimukset, Helsingin keskusta

Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri

Sijoittajakiinnostus painottuu prime-kohteisiin, riskillisempiin vaikea löytää ostajaa
Mikäli olisitte myymässä seuraavia kohteita, kuinka vaikeaa/helppoa arvioisitte myynnin olevan nykyisessä markkinatilanteessa mm. myyntiajan, potentiaalisten ostajien lukumäärän ja kaupan ehtojen näkökulmasta, %

Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri

Helsingin keskustan toimistovuokrissa pieni notkahdus, eriytyminen korostuu

Koronakriisi tyhjensi toimistot keväällä ja sai monet yritykset pohtimaan tilatarpeitaan uusista lähtökohdista. Muuttuneiden työskentelytapojen vaikutukset näkyvät toimistotilakysynnässä viiveellä, ja niiden arviointi on epävarmuuden jatkuessa vaikeaa. Juuri nyt koronan myötä heikentynyt suhdannetilanne vähentää tilatarvetta, ja käytössä olevan toimistotilan kokonaismäärää kuvaava nettokäyttöönotto kääntyi KTI:n seurannassa pääkaupunkiseudulla noin 100 000 neliötä negatiiviseksi syyskuun 2019 ja elokuun 2020 välisellä jaksolla. Helsingin keskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava KTI:n vuokraindeksi notkahti muutaman vahvan nousuvuoden jälkeen maalis-elokuussa alkaneissa sopimuksissa 1,3 prosenttia negatiiviseksi. Toimistovuokratunnuslukuja leimaa kuitenkin markkinoiden hiljeneminen, ja uusia vuokrasopimuksia alkoi sekä neliö- että lukumäärällä mitattuna selkeästi normaalia vähemmän. Jo ennestään heikko pääkaupunkiseudun toimistojen käyttöaste painui KTI:n seurannassa 83 prosenttiin. Vaikka tilatarve kokonaisuutena todennäköisesti vähenee, kiristää korona tiloille asetettuja laatu- ja turvallisuusvaatimuksia, mikä ylläpitää markkinatilanteeseen nähden vireää uudisrakentamista, ja etenkin vanhempien tilojen käyttöasteisiin kohdistunee jatkossakin laskupaineita.

Toimistovuokrat notkahtivat hiljaisilla markkinoilla
Helsingin ydinkeskustan toimistovuokraindeksi ja käyttöaste

Lähde: KTI Vuokravertailu, toimitilat

Odotukset toimistovuokramarkkinoilla negatiiviset
Toimistovuokraennusteiden saldoluvut, seuraavat 6 kk

Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri

Liiketilavuokramarkkinoiden tilanne ja näkymät pysyvät alavireisinä

Liiketilavuokramarkkinoiden näkymät ovat koronan myötä synkenneet. Jo aiemminkin epävarmuudesta kärsineiden liikekiinteistöjen tuottovaatimukset ovat sijoitusmarkkinoilla nousseet, ja Helsingin keskustaan noteerattiin nyt RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa 4,7 prosentin tuottovaade, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin matalimmillaan keväällä 2019. Barometrissa yli 70 prosenttia vastaajista ennakoi pääkaupunkiseudun liiketilojen vajaakäytön kasvavan. Helsingin keskustassa hieman yli 60 prosenttia, ja muualla pääkaupunkiseudulla reilusti yli 70 prosenttia alan asiantuntijoista odottaa liiketilavuokrien laskevan. Liiketilamarkkinoita leimaavat samat trendit kuin vähittäiskauppaa: kun kahviloiden ja ravintoloiden ja muotikaupan näkymät painuvat, pysyy päivittäistavaran ja kodin sisustamiseen liittyvien käyttäjien ja tilojen asema vahvana. Koronan myötä kasvanut verkkokauppa vahvistaa myös hyvien logistiikkatilojen kysyntää sijoitus- ja vuokramarkkinoilla.

Liiketilavuokrien näkymät pysyvät synkkinä
Liiketilavuokraennusteiden saldoluvut, seuraavat 6 kk

Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri

Vuokra-asuntotarjonta kasvaa, kysyntä vahvaa suurimmissa kaupungeissa

Vuokra-asunnot ovat houkutelleet sijoittajia viime vuosina, ja korona vahvistaa asuntosijoittamisen suhteellista asemaa sijoitusmarkkinoilla entisestään. Suurimmissa kaupungeissa vuokra-asuntokysyntä säilyy vahvana, ja vuokrat ovat jatkaneet nousuaan. KTI uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi pääkaupunkiseudulla kolmannella vuosineljänneksellä keskimäärin 0,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella kysyntä jatkuu vahvimpana Tampereella ja Turussa. Suurten kaupunkien vuokra-asuntomarkkinoita leimaa tarjonnan voimakas kasvu, ja KTI:n seurannassa oli pääkaupunkiseudulla syyskuun lopussa rakenteilla 10 700 vuokra-asuntoa kokonaan vuokrakäyttöön tulevissa rakennuksissa. Kolmen suurimman kaupunkiseudun ulkopuolella tarjonnan kasvu on jo viime vuosina hillinnyt vuokrien nousua. Heikkenevä talous- ja työllisyystilanne hillinnee osaltaan vuokrien nousua, mutta vahva kysyntä ylläpitänee käyttöasteita ja vuokratasoja vähintään kohtuullisesti myös jatkossa

Suurimpien kaupunkien asuntovuokrien nousu jatkuu mutta hidastuu
KTI Asuntovuokraindeksit, uudet vuokrasopimukset, indeksi Q1/2010 = 100

Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269
Mikko Östring, johtaja, RAKLI ry, puh. 050 301 8933

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 12.11.2020 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä lokakuussa toteutettuun RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 66 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.

Tilaa KTI Markkinakatsaus, syksy 2020

Lataa lehdistötiedote ja lehdistötiedotteen graafit pdf-muodossa.

Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 27.10.2020

Suomessa toimii 19 kiinteistöihin ja tontteihin sijoittavaa erikoissijoitusrahastoa, jotka tarjoavat sijoittajille säännellyn ja valvotun väylän ammattimaisesti johdettuihin kiinteistösijoituksiin. Erikoissijoitusrahastot ovat kasvattaneet nopeasti rooliaan kiinteistösijoitusmarkkinoiden toimijoina, ja niiden yhteenlaskettu tase on jo yli kahdeksan miljardia euroa. Koronan seurauksena rahastot kohtaavat nyt ensimmäisen merkittävän markkinakäänteensä. KTI Kiinteistötieto Oy on yhdessä 11 rahaston hoitajayhtiön kanssa tänään julkaissut ensimmäisen markkinakatsauksen suomalaisista kiinteistöihin sijoittavista erikoissijoitusrahastoista.

Rahastot ovat avanneet uuden väylän kiinteistösijoittamiseen

Erikoissijoitusrahastot tarjoavat erityisen sääntelyn ja valvonnan piirissä olevan kiinteistösijoitusvaihtoehdon myös sellaisille sijoittajille, joilla ei aiemmin ole ollut luontevaa väylää kiinteistösijoitusmarkkinoille. Pankkien ja varainhoitoyhtiöiden hallinnoimien rahastojen kautta kiinteistömarkkinoille on kanavoitunut miljardeja euroja uusia pääomia, pääosin kotitalouksien ja pienempien instituutiosijoittajien sijoitusvaroja. Rahastot jakavat vähintään kolme neljäsosaa vuotuisista tuotoistaan rahasto-osuudenomistajilleen, eli rahastosijoitukset tarjoavat kiinteistösijoittamiselle tyypillistä vakaata nettotuottoa. Rahastot ovat niin kutsuttuja avoimia rahastoja, eli ne ovat auki rahasto-osuuksien merkinnöille ja lunastuksille sääntöjensä määrittämällä tavalla, tyypillisesti neljännesvuosittain, ja tarjoavat näin myös ennakoitavaa likviditeettiä sijoittajille.

Rahastot omistavat yli 8 miljardin euron kiinteistöt

Kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen yhteenlaskettu kiinteistösijoitusten määrä oli 8,2 miljardia euroa vuoden 2020 puolivälissä. Rahastot sijoittavat kukin oman strategiansa mukaisille kiinteistösijoitussektoreille ja alueille: sijoituksista reilu kolmannes on vuokra-asuntokiinteistöissä, vajaat 30 prosenttia toimisto- ja liikekiinteistöissä ja hieman yli neljännes erilaisissa julkisten palvelujen tuottamiseen käytetyissä yhteiskuntakiinteistöissä. Noin 55 prosenttia rahastojen kiinteistösijoituksista sijaitsee pääkaupunkiseudulla.

Erikoissijoitusrahastot kohtaavat ensimmäisen suhdannekäänteen

Ensimmäinen kiinteistöihin sijoittava erikoissijoitusrahasto on perustettu vuonna 2012, eli ala on toistaiseksi historialtaan melko nuori, ja elänyt kuluvan vuoden alkuun saakka yksinomaan nousevien kiinteistömarkkinoiden olosuhteissa. Luonteeltaan epälikvideihin kiinteistökohteisiin sijoittavien rahastojen likviditeetinhallinta korostuu voimakkaissa suhdannekäänteissä, kun niiden on kyettävä vastaamaan sijoittajiensa mahdollisiin lunastusvaatimuksiin samaan aikaan kun kiinteistömarkkinaolosuhteet muuttuvat merkittävästi. Rahastot hallitsevat likviditeettiään ensisijaisesti käteisvaroillaan sekä lunastus- ja merkintäajoillaan ja -palkkioillaan sekä tarvittaessa vieraan pääoman määrää säätelemällä tai kiinteistösijoituksia myymällä. Sijoittajien etujen ja tasapuolisen kohtelun niin vaatiessa rahasto voidaan myös väliaikaisesti sulkea merkinnöiltä ja lunastuksilta. Rahastojen omistamien kiinteistöjen luotettava ja läpinäkyvä arvonmääritys korostuu suhdannekäänteissä: rahastoilla on velvoite käyttää ulkopuolista ja asiantuntevaa kiinteistönarvioitsijaa rahastonsa arvon määrittämiseksi.

Lisää markkinatietoa ja tunnuslukuja

Alan keskeiset toimijat ovat yhdessä kiinteistöalan asiantuntijayritys KTI Kiinteistötieto Oy:n ja RAKLIn kanssa lähteneet kehittämään erikoissijoitusrahastojen ymmärrettävyyttä ja tunnettuutta kiinteistösijoitusinstrumenttina. Yhteisen kehittämisen tavoitteena on lisätä rahastoista tuotettavaa markkinatietoa ja yhtenäistää rahastojen keskeisimpien tunnuslukujen laskentaa.

Lataa KTI Erikoissijoitusrahastokatsaus 2020

Lisätietoja: Hanna Kaleva, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Isännöinnin laatu 2020 -tutkimus: Taloyhtiöiden puheenjohtajilta 8+ kouluarvosanaksi isännöitsijöille

Taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat antoivat isännöitsijälleen kouluarvosanan 8+, selviää Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton teettämästä Isännöinnin laatu 2020 -tutkimuksesta. Hallituksilta isännöitsijät saivat arvosanaksi 8- ja osakkailta 7+ sekä toiminnantarkastajilta 6 ½. Tyytyväisimpiä isännöintiin ovat tutkimuksen mukaan isännöintiä lähimpää seuraavat. Miltei kaikkien toimijoiden antamat arvosanat paranivat hieman vuonna 2015 toteutetusta edellisestä kyselystä. Eniten paranivat osakkaiden antamat arvosanat.

Tutkimuksella kartoitettiin taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiin ja isännöintipalvelujen laatuun sekä koottiin näkemyksiä taloyhtiöiden tarpeista ja odotuksista isännöinnin suhteen. Kyselytutkimukseen vastasi 6 010 taloyhtiön puheenjohtajaa, hallitusten jäsentä, osakasta sekä toiminnantarkastajaa syyskuussa 2020.

Tarkempiin tuloksiin voi tutustua Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton sivuilla.

KTI:n uusia vuokrasopimuksia kuvaava asuntovuokraindeksi nousi kesä-elokuussa pääkaupunkiseudulla keskimäärin 0,3 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuokrien nousu hidastui hienoisesti edellisestä vuosineljänneksestä, jolloin vuokrien muutos oli 0,7 prosenttia. Edellisen vuoden kesä-elokuussa alkaneisiin vuokrasopimuksiin verrattuna vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 0,7 prosenttia. Kolmannen vuosineljänneksen kehitys oli tasaista kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa, kun taas vuositasolla nousu on ollut voimakkainta Espoossa, tasan yksi prosentti, ja maltillisinta Helsingissä, 0,4 prosenttia.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa vuokrat nousivat kesä-elokuussa keskimäärin 0,4 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuokrien nousu hidastui hieman edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Kaupungeittain vuokrien muutos vaihteli Turun  0,0 ja Oulun 1,1 prosentin välillä. Edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna vuokrat nousivat keskimäärin 0,5 prosenttia, mutta erot kaupunkien välillä ovat huomattavia. Vuositasolla vuokrat ovat nousseet eniten Kuopiossa, 2,2 prosenttia, kun taas Lahdessa vuokrat ovat vuoden aikana laskeneet lähes kaksi prosenttia.

Tiedot perustuvat KTI:n asuntovuokratietokantaan, jota on kuluvan vuoden keväästä lähtien päivitetty vuosineljänneksittäin. Nyt julkaistu indeksipäivitys kattaa 2.6.-1.9. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset. Kaikkiaan 1.9. voimassa olleita vuokrasopimuksia oli KTI:n tietokannassa yli 92 000, ja yhdeksän suurimman kaupungin vuokraindeksit pohjautuivat kaikkiaan noin 9 000 tarkastelujaksolla alkaneeseen uuteen vuokrasopimukseen. Tietokantaan luovutti tietoja lähes 20 ammattimaista vuokranantajaa. Seuraava indeksipäivitys julkistetaan joulukuussa, ja se kattaa 2.9.-1.12. välisenä aikana alkaneet uudet vuokrasopimukset.

Koronaviruspandemia on monin tavoin korostanut vastuullisuuden merkitystä kiinteistöalalla, ja tätä ajankohtaista aihetta käsitellään myös Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2020 -katsauksessa. Koronakriisin aiheuttamat rajoitukset ja vuokralaisten kohtaamat haasteet ovat nostaneet kiinteistösijoittamisen taloudellisen kestävyyden ja sidosryhmäyhteistyön kysymykset keskustelun keskiöön. Tämän vuoden katsaus esittelee kiinteistöliiketoiminnan rahavirtoja sekä toimialan merkittävää yhteiskunnallista roolia ja laajoja sidosryhmäverkostoja ja -vaikutuksia. Tuttuun tapaan esillä on myös kiinteistöjen energiankulutuksen ja CO₂-päästöjen seuraamiseen kehitetyn WWF-KTI ilmastotyökalun markkinatuloksia sekä kooste KTI Vastuullisuusbarometrin tuloksista.

Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsauksen tavoitteena on lisätä tietoa kiinteistötoimialan yhteiskunnallisesta merkityksestä, sen taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristövastuullisuudesta sekä nostaa esille ajankohtaisia näkökulmia vastuullisuuden nykytilasta ja kehityssuunnista. Katsaus toteutetaan yhteistyössä alan organisaatioiden kanssa.

Lataa Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2020 -katsaus alta (katsaus avautuu uuteen välilehteen kansikuvaa klikkaamalla).

Tämän vuoden katsauksen ovat mahdollistaneet:

• Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas
• Exilion Management Oy
• Green Building Council Finland
• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
• Keva
• LeaseGreen Group Oy
• LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
• RAKLI ry
• Senaatti-kiinteistöt
• Skanska Oy
• Sponda Oy
• Trevian Rahastot AIFM Oy
• WWF Suomi

Lisätietoja:

Heidi Lohilahti, puh. 040 727 2265, heidi.lohilahti(a)kti.fi
Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola(a)kti.fi
Markus Steinby, puh. 050 464 7587, markus.steinby(a)kti.fi

Painettuja katsauksia voitte tilata osoitteesta kti(a)kti.fi.