Olemme julkaisseet KTI Onlinesta uuden version. KTI Vertailu -palvelussa pääset tarkastelemaan oman kiinteistösalkkusi ja kohteittesi tuotto- ja arvotunnuslukuja sekä vertailutietoja Kiinteistöindeksi-palvelun koko laajuudessa. Jatkamme KTI Onlinen kehittämistä palvelujemme jakelukanavana. Seuraavaksi tulemme tarjoamaan KTI Vertailu -palvelun kautta nykyistä laajemmin ylläpitokustannusinformaatiota. Molemmat palvelulaajennokset tulevat olemaan keväällä Kiinteistöindeksi- ja Ylläpitokustannuspalvelujen asiakkaiden käytettävissä. Lisätietoa saat Matti Heiskaselta, puh. 040 832 6698.

Tuotot, Salkkuraportin osiot esitetään omina välilehtinään:

Tarkastelussa käytettävän vertailuryhmän vaihto onnistuu yhdellä napautuksella:

KTI Kiinteistötietoiskussa kuvaamme KIRA-digi-ohjelman positiivisesta kokeiluhankepäätöksestä inspiroituneena, kuinka ohjelman puitteissa kehitettävässä Kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen tiedonsiirtoratkaisussa hyödynnetään alustatalouden periaatteita.

Mitä?

Alusta on digitaalisena markkinapaikkana toimiva tekninen ympäristö. Se rinnastetaan usein perinteiseen toriin, koska molemmat tuovat yhteen asiakkaat ja palveluntarjoajat yhteisten pelisääntöjen puitteissa muodostaen markkinapaikan. Alustatalous on alustan eli markkinapaikan hyödyntämistä. Tunnetuimpia ja suurimpia alustatalousyhtiötä ovat mm. Alphabet, Apple ja Facebook. Rakennetun ympäristön kotimaisia uusia avauksia on nousemassa esiin. Esimerkiksi marraskuun alussa Vuosiseminaarissa esillä olleista kahdeksasta start-upista ainakin kolme voidaan luokitella alustayritykseksi.

KTI on KIRA-digi-ohjelman tukemana ja yhdessä alan edelläkävijäyritysten kanssa kehittämässä Kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen tiedonsiirtoratkaisun. Sen avulla tiedot liikkuvat eri järjestelmien ja osapuolien välillä.

Miksi?

Kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen tietojen sujuva liikkuminen tehostaa osapuolten toimintaa sekä päivittäisessä kiinteistöjohtamisessa että erilaisissa muutostilanteissa, kuten kiinteistökaupoissa ja managerin vaihdossa. Järjestelmästä toiseen tehokkaasti liikkuva ja helposti yhdisteltävissä oleva tieto parantaa myös kiinteistösijoitusten johtamisessa käytettävän tiedon ja analytiikan laatua ja sisältöä. Kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen tiedonsiirtoratkaisun rakentamisessa ja hyödyntämisessä pätevät osittain samat keskeiset menestystekijät kuin alustaekosysteemeissä:

• Tiedonsiirtoratkaisun ehdoton edellytys on pystyä heti kokeiluprojektin lopputuloksena luomaan riittävästi arvoa kaikille osapuolille. Näin saamme riittävän määrän käyttäjäyrityksiä sitoutumaan ratkaisuun kriittisen massan saavuttamiseksi. Ja toisaalta mitä enemmän käyttäjäyrityksiä saamme mukaan tietoja luovuttamaan ja vastaanottamaan, sitä hyödyllisemmäksi ratkaisu yksittäiselle käyttäjäyritykselle muodostuu. Alustataloudessa tätä ilmiötä kutsutaan verkostovaikutukseksi.
• Osallistuminen on avointa. Palvelun käyttäjäksi tai -tuottajaksi pääsee mukaan omien tarpeidensa, käyttöoikeuksiensa ja valtuutustensa puitteissa. Tavoitteena on luoda jatkuvasti kehittyvä alustaekosysteemi, jossa käyttäjäyrityksinä on mukana kattava joukko KIRA-alan yrityksiä, joille on tarjolla eri toimittajien tarjoamia datapohjaisia palveluja.
• Hallinnointimallin avulla määritetään tiedonsiirtoratkaisussa mukana olevien osapuolten yhteistyön säännöt ja muun muassa sovitaan, kuinka ratkaisun yhteisiä komponentteja ylläpidetään ja jatkokehitetään. Hallinnointimallin tulee olla sellainen, että se mahdollistaa alustaekosysteemin kasvun ja kehittymisen sekä houkuttelee potentiaalisia osallistujia mukaan.

Kokeiluprojektin lopputuloksena syntyvän Kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen tiedonsiirtoratkaisun arvo mukana oleville käyttäjäyrityksille muodostuu kustannussäästöinä, jotka syntyvät manuaalisen työn vähenemisenä. Lisäksi käyttäjäyritykset saavat ratkaisun kautta laadukkaampaa informaatiota toimintansa ohjauksen tueksi.

Miten?

Kehitettävä tiedonsiirtoratkaisu perustuu KTI:n aikaisemmassa määrittelyprojektissa yhdessä käyttäjäyritysten kanssa laatimiin tietomalli- ja tiedonsiirtorajapintamäärittelyihin. Ratkaisua hyödyntävät yritykset pääsevät käyttöoikeuksiensa puitteissa luovuttamaan ja vastaanottamaan yhteisen tietomallin mukaisia tietosisältöjä avoimen tiedonsiirtorajapinnan kautta. Määrittelyhankkeessa keskeisimmiksi tiedoiksi sovittiin kiinteistöjen perustiedot, vuokraustiedot ja KTI-vuokramarkkinainformaatio, joiden siirtoratkaisu kehitetään nyt käynnistyvässä kokeiluhankkeessa. Tietosisältöjä laajennetaan myöhemmin kattamaan kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen muita tietokokonaisuuksia. KTI toimii kehitteillä olevan alustaekosysteemin palveluntuottajapilottina, ja kehittää omia vuokramarkkinainformaatiopalvelujaan tiedonsiirtoratkaisun avulla.

Kokeiluprojektin aikana pyrimme varmistamaan onnistuneen lopputuloksen työskentelemällä tiiviisti yhdessä ratkaisua hyödyntävien kiinteistösijoittajien ja -managereiden sekä muiden sidosryhmien (mm. RAKLI, tietojärjestelmätoimittajat ja KIRA-digi-verkosto) kanssa.

Yhdessä kiinteistösijoittajien ja -managereiden kanssa kehitettävä tiedonsiirtoratkaisu on mahdollista aikanaan avata muille käyttäjäyrityksille ja datapohjaisten palvelujen tarjoajille. Alusta tarjoaa mm. yhteiset tiedonsiirto-, autentikointi- ja valtuutuspalvelut sekä tietosisällöt valtuutusten ja käyttöoikeuksien mukaisesti.

Hallinnointimalli suunnitellaan siten, että se ohjaa toimijoiden välillä syntyvään win-win-win -tilanteeseen. Tiedonsiirtoratkaisun hallinnointikäytännöt ja yhteistyön säännöt tullaan järjestämään siten, että ylläpidon ja jatkokehityksen ohjauksessa käyttäjäyritysten eli KIRA-toimijoiden rooli korostuu.

 

Kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen tiedonsiirtoratkaisussa kohteiden perus- ja vuokrasopimustiedot siirtyvät yritysten välillä valtuutusten puitteissa. Myös KTI-vuokramarkkinainformaatio on ratkaisun kautta yritysten käytettävissä.

Lisätietoja KTI:n Kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen tieto liikkumaan -kokeiluhankkeesta. Mukaan kokeiluhankkeeseen on ilmoittautunut jo yhdeksän yritystä. Toivotamme tervetulleiksi uudet osallistujat!

Lisätietoja: Klaus Vesama, puh. 040 551 3346, klaus.vesama(at)kti.fi ja Matti Heiskanen, puh. 040 832 6698, matti.heiskanen(at)kti.fi

     

KTI on julkaissut uuden raportin kaupungistumisesta ja sen vaikutuksista kiinteistöjen käyttöön, omistamiseen ja palveluihin. ”Mistä KIRA-ala puhuu” on toivottavasti vuosittaiseksi muodostuva julkaisusarja, jossa pyritään nostamaan esille ja herättämään keskustelua suurista, koko kiinteistö- ja rakennusalaan vaikuttavista kehitystrendeistä. Raportti on tuotettu Kiinteistöalan Koulutussäätiön tuella. Raportti julkaistiin Kiinteistöalan Vuosiseminaarissa, jossa aiheesta kuultiin myös key note -puheenvuoro ja paneelikeskustelu. Toivottavasti raportti löytää käyttöä ja herättää ajatuksia ja keskustelua myös muissa tilaisuuksissa ympäri vuoden.

Lataa Mistä KIRA-ala puhuu: kaupungistuminen -raportti

Lisätietoja:

• Hanna Kaleva, puh. 040 555 5269, hanna.kaleva(a)kti.fi
• Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi

Olethan meihin yhteydessä (kti(a)kti.fi), mikäli tarvitset käyttöösi raportin painettuja versioita.

Vakaatuottoiset kiinteistöt houkuttelevat sijoittajia edelleen. Kiinteistösijoitusmarkkinoilla lyödään ennätyksiä sekä kaupankäyntivolyymissä että parhaiden kohteiden tuottovaatimuksissa. Piristynyt taloustilanne näkyy toimistovuokramarkkinoilla, joilla parhaiden sijaintien ja tilojen vuokratasot ovat nousseet ennätyslukemiin. Sekä sijoittajat että vuokralaiset ovat kuitenkin edelleen valikoivia, ja heikompikuntoisten ja -sijaintisten kiinteistöjen tilanne on parhaita kohteita selkeästi huonompi sekä sijoitus- että vuokramarkkinoilla.Vakaatuottoiset kiinteistöt houkuttelevat sijoittajia edelleen. Kiinteistösijoitusmarkkinoilla lyödään ennätyksiä sekä kaupankäyntivolyymissä että parhaiden kohteiden tuottovaatimuksissa. Piristynyt taloustilanne näkyy toimistovuokramarkkinoilla, joilla parhaiden sijaintien ja tilojen vuokratasot ovat nousseet ennätyslukemiin. Sekä sijoittajat että vuokralaiset ovat kuitenkin edelleen valikoivia, ja heikompikuntoisten ja -sijaintisten kiinteistöjen tilanne on parhaita kohteita selkeästi huonompi sekä sijoitus- että vuokramarkkinoilla.

Kiinteistökauppamarkkinoilla jälleen uusi volyymiennätys

Viime vuonna tehty kaupankäyntivolyymiennätys lyödään taas tänä vuonna. Jo lokakuun loppuun mennessä kokonaiskauppavolyymi nousi 7,8 miljardiin euroon. Ison osansa volyymikasvuun tuo Suomen kiinteistömarkkinoiden kaikkien aikojen suurin kauppa, jossa amerikkalaisen sijoitusjätti Blackstonen hallinnoima yhtiö osti kiinteistösijoitusyhtiö Spondan. Kesäkuun välitilinpäätöksen mukaan Spondalla oli Suomessa 3,7 miljardin euron kiinteistövarallisuus. Kuluvalle vuodelle mahtuu myös useita suurten kauppakeskuskiinteistöjen kauppoja, joissa näissäkin on useimmiten ostajana ollut ulkomainen sijoittaja.

Helsingin keskustan hyvän toimiston nettotuottovaatimukselle taas uusi pohjanoteeraus

Vilkas sijoituskysyntä painaa kiinteistöjen nettotuottovaatimuksia. Lokakuussa tehdyssä RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin laadukkaan toimistokiinteistön nettotuottovaatimus noteerattiin nyt 4,2 prosenttiin, mikä on 0,3 prosenttiyksikköä matalampi taso kuin viime keväänä. Nykyinen nettotuottotaso on lähes 1,5 prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisessä huipussa ennen finanssikriisiä. Voimakkain sijoituskysyntä kohdistuu pääkaupunkiseudun parhaisiin kohteisiin. Tuottoero Helsingin ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kaupunkien välillä on nyt 2,5-3 prosenttiyksikköä, kun se kymmenen vuotta sitten oli prosenttiyksikön pienempi. Sijoittajia kiinnostavat nyt etenkin hyväkuntoiset ja -sijaintiset kohteet, joissa on vakaa kassavirta ja turvattu likviditeetti. Heikompikuntoisten, vajaakäyttöisten tai syrjäisemmän sijainnin kohteiden potentiaalisten ostajien määrä on edelleen melko pieni, mikä toisaalta avaa niistä kiinnostuneille sijoittajille mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Uusia toimijoita tulee Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoille

Suomen markkinoiden nettotuottotaso on kuitenkin edelleen useimpia muita läntisen Euroopan pääkaupunkeja korkeampi, mikä houkuttelee maahan kansainvälistä pääomaa. Ulkomaisten sijoittajien osuus kuluvan vuoden kaupoista on KTI:n seurannassa noin 70 prosenttia. Uusia ulkomaisia sijoittajia on jälleen tullut kymmenkunta, ja alkuperältään nämä ovat entistä monipuolisempia: uusia toimijoita on tullut Suomeen esimerkiksi Ruotsista, USA:sta, Hollannista ja jopa Etelä-Koreasta. Myös useita uusia kotimaisia kiinteistörahastoja ja -yhtiöitä on perustettu tänä vuonna eri sijoittajakohderyhmille.

Toimistovuokramarkkinat piristyneet, mutta tyhjää toimistotilaa edelleen runsaasti

Sijoitusmarkkinoiden imu on ollut vahvaa jo useamman vuoden, mutta toimitilavuokramarkkinoilla kehitys on ollut nihkeämpää. Nyt piristyvä taloustilanne näkyy selkeästi myös vuokramarkkinoilla, joilla aktiviteetti on noussut viimeisen vuoden aikana. KTI:n Helsingin ydinkeskustan uusien toimistovuokrasopimusten vuokratasoja kuvaava indeksi nousi 3,5 prosenttia kuluvan vuoden aikana, ja uusien sopimusten mediaanineliövuokra lähentelee jo 30 euron tasoa. RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa asiantuntijoiden odotukset toimisto- ja liiketilavuokrien kehityksestä olivat nyt selkeästi positiivisempia kuin vielä viime keväänä. Asiantuntijoiden näkemykset myös toimistomarkkinoita pitkään vaivanneesta vajaakäyttöongelmasta ovat vuoden aikana muuttuneet selkeästi positiivisemmiksi. Tilastoissa tyhjän tilan määrä pysyttelee kuitenkin edelleen korkeana, ja KTI:n vuokratietokannassa suurten sijoittajien pääkaupunkiseudun toimistotiloista oli syyskuun tilanteessa vuokrattuna vain 82 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulle nousee runsaasti uusia toimistoja

Vaikka tyhjää toimistotilaa on markkinoilla runsaasti, on uutta tilaa rakenteilla enemmän kuin pitkiin aikoihin. KTI:n seurannassa pääkaupunkiseudulle oli kolmannen vuosineljänneksen lopussa tekeillä lähes 200 000 uutta toimistoneliötä. Uudet kohteet ovat keskeisillä sijainneilla ja hyvien liikenneyhteyksien saavutettavissa. Uudet, modernit ja tehokkaat tilat houkuttelevat myös maksukykyisiä ja -haluisia vuokralaisia, kun taas vanhempien ja syrjäisempien tilojen vuokraaminen on edelleen hankalaa. Rivakasta uudistuotannosta johtuen ei vajaakäytön nopealle helpottumiselle ole edelleenkään näköpiirissä edellytyksiä. KTI:n laskema nettokäyttöönotto, eli käytössä olevan toimistotilan kokonaismäärän nettomuutos oli noin 40 000 neliötä viimeisen vuoden aikana, mikä ei merkittävästi vähennä tyhjien tilojen suurta määrää.

Liiketilojen käyttöasteet pysyttelevät korkeina

Myös liiketilarakentaminen on vilkasta. Pääkaupunkiseudun suurista projekteista esimerkiksi Iso Omena ja Easton on jo saatu valmiiksi, ja Redin, Triplan ja Lippulaivan projektit valmistuvat aikanaan. Liiketilojen käyttöaste pysyttelee edelleen korkeana, noin 95 prosentissa, ja pääkaupunkiseudun ripeä kasvu turvannee melko pitkälle uusienkin tilojen tulevaisuuden. Kiinteistömarkkinoiden ammattilaisten usko etenkin pääkaupunkiseudun suurten kauppakeskusten tulevaisuuteen on vahva, ja niissä odotetaan sekä vuokrien että käyttöasteiden nousevan.

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269
Mikko Östring, johtaja, RAKLI ry, puh. 050 301 8933

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 9.11.2017 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä lokakuussa toteutettuun RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 49 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.

Lataa KTI Markkinakatsaus syksy 2017
Lataa KTI Market Review autumn 2017

Lataa lehdistötiedote ja lehdistötiedotteen graafit pdf-muodossa.

---

Pääkaupunkiseudun ja Tampereen alueen rakenteilla olevat toimitilojen uudishankkeet

Talouden piristyminen näkyy kiinteistömarkkinoilla laaja-alaisesti. Toimitilarakentaminen on vilkasta etenkin pääkaupunkiseudulla.

KTI Markkinakatsauksen julkaisun lisäksi voit tarkastella rakenteilla olevia toimitilojen uudishankkeita pääkaupunkiseudulla ja Tampereen seudulla paikkatiedon avulla. Tiedot perustuvat KTI Rakennushankeseurannan syyskuun 2017 lopun mukaiseen tilanteeseen. Tutustu kohdetietoihin valitsemalla ne kartalta.

Voit avata kartan erilliseen välilehteen tästä linkistä.

Lehdistötiedote 27.10.2017
Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten kävijämäärä ja kokonaismyynti jatkoivat reipasta kasvuaan vuoden kolmannella neljänneksellä. Edellisen vuoden lukuihin verrattuna kävijämäärä kasvoi 3,0 ja kokonaismyynti peräti 5,6 prosenttia.

Kauppakeskusten kokonaismyynnin kasvua selittää ennen kaikkea pääkaupunkiseudun uusi kauppakeskustarjonta. Laajennukset huomioon ottaen pääkaupunkiseudun kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi peräti yli 9 prosenttia vuoden kolmannella neljänneksellä. Vertailukelpoiseen kauppakeskuskantaan nähden kokonaismyynti kasvoi pääkaupunkiseudulla kolme prosenttia. Muiden suurten kaupunkiseutujen kauppakeskusten myynti kasvoi 1,6 prosenttia, ja muualla Suomessa myynti hieman supistui.

Viimeisten 12 kuukauden aikana Tilastokeskuksen koko vähittäiskauppaa kuvaavan liikevaihtoindeksin nousu on ollut hivenen kauppakeskusten kokonaismyynnin kehitystä voimakkaampaa niin kutsutussa like-for-like, eli vertailukelpoisen kannan seurannassa. Kauppakeskustarjonnan kasvun ansiosta entistä suurempi osuus koko vähittäiskaupasta kuitenkin kulkee kauppakeskusten kautta, eli koko kauppakeskuskannan myynti kasvaa huomattavasti muuta vähittäiskauppaa ripeämmin.

Kahviloiden ja ravintoloiden myynti jatkoi reipasta kasvuaan. Myös niiden osuus kauppakeskusten tilankäytöstä ja kokonaismyynnistä kasvaa jatkuvasti. Kaupan eri aloista kasvu oli vahvinta sisustamisen ja kodintarvikkeiden sekä kauneuden ja terveyden toimialoilla. Päivittäistavaran ja tavaratalojen sekä pukeutumisen toimialojen kokonaismyynnin muutos kipusi koko aineistossa kannan kasvun ansiosta positiiviseksi, mutta jatkoi vertailukelpoisessa aineistossa lievää laskuaan.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen julkaisemaan myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Kuukausitason myyntejä ja kävijätietoja on seurattu neljännesvuosittain vuodesta 2011 lähtien. Myynti- ja kävijäindekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 38 kauppakeskusta, joka kattaa noin 80 prosenttia koko toimialan kokonaismyynneistä sekä liiketilaneliöistä ja antaa siten kattavan kuvan koko toimialan kehityksestä.

Lisätietoja:
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Sello, HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Galleria Esplanad, Itis, Kaari, Kamppi, Ristikko, Ruoholahti, VANTAA Jumbo, Myyrmanni Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Forum, KEMPELE Zeppelin, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, TURKU Hansa, Skanssi, YLÖJÄRVI Elo Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen

Lataa tiedote PDF-muodossa

Pääkaupunkiseudun toimisto- ja liiketilarakentaminen on kasvanut voimakkaasti kuluvan vuoden aikana. Syyskuun lopussa oli KTI:n seurannan mukaan pääkaupunkiseudulla rakenteilla noin 196 000 uutta toimistoneliötä, kun 12 kuukautta aiemmin käynnissä oli vain 85 000 uuden toimistoneliön rakennustyöt. Uudisrakentamisen lisäksi yli 110 000 toimistoneliötä on merkittävän peruskorjauksen alla. Toimistokanta ei kuitenkaan kasva suoraan uudisrakentamisen volyymin mukaisesti, sillä vanhaa toimistokantaa myös poistuu jatkuvasti toimistokäytöstä käyttötarkoituksen muutosten tai purkamisten myötä. Poistuma on vaihdellut viime vuosina 50 000 – 90 000 neliön välillä. Tänä vuonna on toistaiseksi noin 45 000 vanhaa toimistoneliötä poistunut toimistokäytöstä.

Liiketilarakentamisen volyymit ovat suurten kauppakeskushankkeiden ansiosta toimistorakentamistakin korkeampia. Pääkaupunkiseudulla oli syyskuun lopussa rakenteilla 265 000 neliötä uutta liiketilaa, kun vuosi sitten vastaavana ajankohtana oli rakenteilla noin 150 000 liiketilaneliötä. Vuoden 2017 aikana pääkaupunkiseudulle on jo valmistunutkin noin 70 000 neliötä uutta liiketilaa.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimitilarakentaminen on voimakkainta Tampereen seudulla, jossa etenkin liiketilakanta kasvaa vauhdilla. Syyskuun lopussa Tampereen seudulla oli käynnissä yli 90 000 uuden liiketilaneliön rakennustyöt.

Lisätietoa ja tarkempia analyyseja rakennushankkeista on saatavilla KTI Rakennushankeseurannasta: Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi tai Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola(a)kti.fi.

Tämän vuoden kiinteistökauppavolyymi nousi uusiin ulottuvuuksiin loppukesällä, kun yhdysvaltalaisen Blackstonen hallinnoima Polar Bidco hankki Spondan osakekannan. Spondan Suomessa sijaitsevan kiinteistökannan markkina-arvo oli kesäkuun lopussa noin 3,7 miljardia euroa, joten kauppa on kaikkien aikojen suurin kiinteistötransaktio Suomessa. Kolmannesta vuosineljänneksestä tuli 4,7 miljardin euron kokonaisvolyymilla ylivoimaisesti kaikkein aikojen korkein vuosineljännes KTI:n kauppatilastoissa, sillä edellinen ennätys oli 2,5 miljardia euroa vuoden 2006 loka-joulukuulta. Syyskuun lopussa tämän vuoden kokonaisvolyymi oli jo ylittänyt 7,2 miljardia euroa, joten ollaan jo hyvin lähellä viime vuoden ennätyksellistä kokonaisvolyymia (7,4 mrd euroa).

Vuoden vaihdetuin kiinteistötyyppi on tähän mennessä ollut toimistokiinteistöt noin 44 prosentin osuudella kokonaisvolyymista. Spondan 2,2 miljardin euron toimistosalkun lisäksi etenkin Helsingissä ovat useat merkittävät toimistokohteet vaihtaneet omistajaa. Myös kauppakeskusten kaupankäynti on ollut vilkasta ympäri Suomea, ja liikekiinteistöjen osuus kauppavolyymista oli noin 34 prosenttia. Asuntoportfolioiden kaupankäynti on puolestaan selkeästi pienentynyt edellisvuoteen verrattuna. Tammi-syyskuun aikana asuntoportfoliokauppojen arvo oli noin 620 miljoonaa euroa, eli alle neljännes viime vuoden 2,8 miljardin euron kokonaisvolyymista. Sponda-kaupan myötä ulkomaisten ostajien osuus kauppavolyymista oli tammi-syyskuussa peräti 73 prosenttia.

Lisätietoa ja tarkempia analyyseja kiinteistökaupoista on saatavilla KTI Transaktioseurannasta: Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi tai Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola(a)kti.fi. Suurimmat viime aikojen julkiset kaupat listataan myös KTI:n www-sivuilla: Major transactions -listaus.

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry
12Lehdistötiedote 12.10.2017

Kauppakeskusten lähitulevaisuuden näkymät ovat positiivisia: piristynyt taloustilanne ja kuluttajien vahva luottamus siivittävät myynnin ja kävijämäärien kasvua. Kauppakeskusten tarjonta on voimakkaassa murroksessa, ja erilaisten palvelujen osuus kauppakeskusten tarjonnassa kasvaa perinteisten toimialojen, kuten tavaratalojen ja pukeutumisen kustannuksella. Pääkaupunkiseudun suuret kauppakeskukset nähdään tulevaisuuden menestyjinä.

Suomen Kauppakeskusyhdistyksen Kauppakeskusbarometri kartoittaa kauppakeskusliiketoiminnan tulevaisuudennäkymiä. Barometrin toteutti KTI Kiinteistötieto Oy syyskuussa 2017, ja siihen vastasi 63 kauppakeskusammattilaista.

Suurten kaupunkien isojen kauppakeskusten tulevaisuus positiivinen, pienemmillä haasteita
Vahvan kaupungistumiskehityksen vaikutukset näkyvät selkeästi kauppakeskusammattilaisten näkemyksissä. Enemmistö barometrivastaajista odottaa pääkaupunkiseudun suurten kauppakeskusten vuokrien ja käyttöasteiden nousevan lähivuosina. Muuallakin Suomessa suurimpien keskusten tulevaisuudennäkymät ovat kääntyneet lievästi positiivisiksi. Lisäksi pienempien kauppakeskusten vuokrien ja käyttöasteiden ennakoidaan laskevan koko maassa. Lähes kaikki barometrivastaajat arvioivat, että kauppakeskuksen sijainnin merkitys kaupunkirakenteen keskeisellä paikalla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien saavutettavissa kasvaa edelleen.

Verkkokaupan vaikutukset ravistelevat kauppakeskuksia
Lähes kaksi kolmesta barometrivastaajasta on sitä mieltä, että verkkokaupan kasvu vaikuttaa negatiivisesti kauppakeskusten tulevaisuuteen. Näin ajattelevien määrä on yli kaksinkertaistunut viime vuoden barometriin verrattuna. Kuluttajakäyttäytymisen muutokset edellyttävät kauppakeskuksilta entistä nopeampaa reagointia vähittäiskaupan eri toimialojen muutoksiin sekä rohkeutta ja kykyä liiketoiminta- ja palvelukonseptien uudistuksiin. Voimakkaimmin muutokset näkyvät pukeutumisen ja tavaratalokaupan aloilla, joiden tilankäytön vähenemistä ennustaa enemmistö vastaajista.

Kaupallisten palvelujen merkitys kasvaa
Kauppakeskukset tarjoavat entistä enemmän palveluja tavaroiden sijaan: kaksi kolmesta barometrivastaajasta ennakoi myymälätilojen osuuden kauppakeskusten kokonaisneliöistä vähenevän. Kahviloiden ja ravintoloiden myynnin ja tilankäytön kasvuun uskotaan lähes yksimielisesti, ja noin 80 prosenttia vastaajista uskoo myös julkisten palvelujen tarjonnan kasvavan kauppakeskuksissa. Viime vuoden barometriin verrattuna usko erilaisten kaupallisten, esimerkiksi viihdepalvelujen merkityksen kasvuun on vahvistunut huomattavasti.

Kauppakeskusten asema vähittäiskaupassa ja kiinteistösijoitusmarkkinoilla vahva
Yli 80 prosenttia kauppakeskusammattilaisista arvioi, että kauppakeskusten kautta kulkee yhä suurempi osa vähittäiskaupasta. Siellä missä on kasvua, on myös sijoittajia, ja kauppakeskuskiinteistöjen aseman uskotaan vahvistuvan edelleen myös kiinteistösijoitusmarkkinoilla. Suomen kauppakeskusmarkkinoiden arvioidaan houkuttelevan edelleen myös uusia sijoittajia ja managereita.

Tarjonnan kasvu haastaa kauppakeskukset
Kauppakeskustarjonnan kasvu ja kuluttajien vaatimusten koveneminen edellyttävät kauppakeskuksilta jatkuvaa erilaistumista ja uudistumista. Vuokralaisvaihtuvuus kasvaa ja vuokrattujen tilojen keskikoko pienenee, mikä lisää kauppakeskusjohtamisen työmäärää ja osaamisvaatimuksia. Myös kilpailun kiristyminen näkyy vastauksissa: vaikka ammattilaisten usko etenkin suurten kauppakeskusten tulevaisuuteen on edelleen vahva, arvioi kolmannes vastaajista pääkaupunkiseudun kauppakeskusten tarjonnan kasvun olevan ylimitoitettua suhteessa alueen kasvunäkymiin.

Lisätietoja:
Johanna Aho, toiminnanjohtaja,
Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596

Hanna Kaleva, toimitusjohtaja,
KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269

                    

 

KTI Kiinteistötieto jatkaa kiinteistöalan digitalisaation vauhdittamista yhteistyössä KIRA-digi -ohjelman kanssa ja käynnistää Kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen tieto liikkumaan -kokeiluhankkeen.

Hankkeen tavoitteena on virtaviivaistaa ja tehostaa kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen liiketoimintaprosesseja määrittelemällä ja toteuttamalla teknisiä ratkaisuja, joiden avulla tiedot liikkuvat eri järjestelmien ja osapuolten välillä. Automatisoitu tiedonsiirto parantaa tiedon laatua, kun manuaalisen työn määrä ja virheet vähenevät. Toteutettava ratkaisu perustuu aiempaan määrittelyhankkeeseen, jossa yhdessä alan keskeisten toimijoiden kanssa kehitettiin tietomalli kiinteistösijoittamisen keskeisille tietokokonaisuuksille ja -sisällöille. Mallin pohjalta on tehty tekniset määrittelyt vuokraustoiminnan keskeisten tietojen tiedonsiirtorajapinnoille, jotka toteutetaan nyt alkavassa kokeiluhankkeessa. Tiedonsiirtorajapinnat mahdollistavat tietojen sujuvan liikkumisen valtuutusten puitteissa esimerkiksi kiinteistönomistajan, managerin, arvioitsijan, ostajien ja myyjien, rahoittajien ja muiden osapuolten välillä.

KTI:n tavoitteena on perustehtävämme mukaisesti tuottaa palveluja, jotka parantavat asiakkaidemme kiinteistöliiketoiminnan kilpailukykyä ja tuottavuutta. Asiakaslähtöisellä digitaalisella palvelukehityksellä luomme asiakkaillemme uusia ratkaisuja hyödyntää päätöksenteossa kiinteistöinformaatiota. Nyt toteutettavalla tiedonsiirtoratkaisulla kehitetään myös KTI Online- ja rajapintapalveluja KTI-tietojen sujuvan liikkumisen ja hyväksikäytön tehostamiseksi.

Lähde mukaan toteuttamaan kiinteistöalan digiloikan seuraavaa askelta!
Ratkaisun käytännön hyödynnettävyyden varmistamiseksi kiinteistöliiketoiminnan tukena, haemme osallistujia kumppaniksemme nyt alkavaan kokeiluhankkeeseen. Kokeiluhanke edellyttää osallistujilta muutaman päivän työpanosta, osallistumista projektin tuotosten katselmointiin ja kommentointiin sekä pientä rahallista investointia. Lähestymme myös keskeisiä kiinteistötietojärjestelmätoimittajia, joiden sitouttamiseksi merkittävien kiinteistönomistajien ja -managerien osallistuminen on keskeistä.

Tutustu hankkeen esittelymateriaaliin.
Lisätietoja KIRA-digi -ohjelmasta löydät www.kiradigi.fi.

Lisätietoja:
Matti Heiskanen, puh. 040 832 6698, matti.heiskanen@kti.fi
Klaus Vesama, puh. 040 551 3346, klaus.vesama@kti.fi

Lokakuun KTI Kiinteistötietoisku vertailee kahta keskeistä asuinkerrostalokiinteistöjen hoitokulujen seurantatilastoa. Vertailussa ovat KTI:n vuodesta 1999 tekemä KTI Ylläpitokustannusvertailu ja Tilastokeskuksen vuodesta 1980 tekemä Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilasto.

Mitä?

KTI Ylläpitokustannusvertailun osallistujat ovat ammattimaisia kiinteistösijoittajia ja -omistajia, joiden asuinkiinteistöt ovat vuokrakäytössä. Vertailuaineisto sisältää sekä vapaarahoitteisia että aravavuokrataloja.  Pääosa vertailun kohteista on vapaarahoitteisia. Vertailuaineisto koostuu vuosittaisista tilinpäätökseen perustuvista kiinteistötason toteumatiedoista 13 kuluerään jaoteltuna. Kustannustietojen lisäksi KTI:n vertailussa analysoidaan lämmön-, sähkön- ja vedenkulutuksen kehitystä. Uusimmassa vuoden 2016 kustannustasojen analyysissä oli lähes 1200 kerrostaloa ja 180 rivitaloa. Kohteiden määrät ovat vakiintuneet ja ovat jo usean vuoden ajan olleet vastaavilla tasoilla.

Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilaston tiedot perustuvat noin 2 400 asunto-osakeyhtiölle ja noin 1 000 aravavuokratalolle tehtävään kyselyyn. Tilastossa otoksesta kolmannes vaihtuu vuosittain. Tiedot koskevat tilikausia ja ne kerätään kerran vuodessa edellisen tilikauden toteutuneista kustannuksista. Uusimmassa tilastossa oli yhteensä 1055 kerrostalokiinteistöä.

Miksi?

KTI Ylläpitokustannusvertailu on työkalu kiinteistöjen ylläpidon kustannus- ja kulutustietojen seurantaan ja vertailuun. Tietoja voidaan hyödyntää sekä salkku- että kiinteistötasolla johtamiseen, kehittämiseen ja kustannusten optimointiin. Vertailua hyödynnetään myös palveluntuottajien ohjaamiseen ja kehityskohteiden tunnistamiseen ja tavoitteiden asettamiseen.

Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilasto mittaa asuntoyhteisön asumiskustannuksia, sekä selvittää asumiskustannusten rakennetta kerrostaloissa ja rivitaloissa. Lisäksi tilasto kuvaa sekä alueellisia että kohteiden valmistumisvuosikymmenten välisiä eroja kustannustasoissa. Tilastosta ilmenee asuntoyhteisöjen tulonmuodostus ja kulurakenne. Tavoitteena on havainnollistaa, miten osakkaan maksama vastike on muodostunut.

Miten?

Kummassakin tilastossa tiedot kootaan kiinteistö-/yhtiökohtaisesti pääsääntöisesti vuoden aikana toteutuneista kustannuksista.

Tilastokeskuksen Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilasto julkaistaan tilastointivuotta seuraavan vuoden syyskuun lopussa. KTI Ylläpitokustannusvertailun tulokset edellisen vuoden kustannustasoista julkaistaan vastaavasti viimeistään toukokuun alussa.

Vuoden 2016 Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilastossa kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 5,13 euroa huoneistoneliötä kohden kuukaudessa. KTI Ylläpitokustannusvertailussa asuinkerrostalojen toteutuneet ylläpitokulut olivat 4,90 €/m²/kk. Kuva 1 havainnollistaa kuluerien prosentuaalisia osuuksia kokonaiskustannuksista. Jakaumat ovat pääpiirteittäin samankaltaiset näiden kahden seurannan välillä muutamia pieniä eroja lukuun ottamatta.

Seurantojen euromääräisiä eroja selittävät esimerkiksi seuraavat tekijät:

• Tilastokeskuksen seurannassa iso osa otoksesta on ”tavallisia” asunto-osakeyhtiöitä, kun KTI Ylläpitokustannusvertailussa on ammattimaisten, pääsääntöisesti suurien kiinteistösijoittajien ja -omistajien kiinteistökanta:
  • ammattimaisten omistajien suuri mittakaava saattaa vaikuttaa ylläpitopalvelujen ja -tarvikkeiden kustannuksiin
  • kiinteistöjen hallinnointi- ja johtamiskäytännöt eroavat, esim. päätöksenteko asunto-osakeyhtiöissä on erilainen kuin kiinteistösijoittajalla, mikä voi heijastua kustannuksiin.
• Kuluerien väliset erot:
  • KTI:n vertailussa henkilöstökulut jaetaan kuluerittäin, kun taas Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilastossa henkilöstökulut on eritelty omaksi kulueräkseen. Näiden osuus Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilastossa on kuitenkin marginaalinen 0,06 €/m²/kk eli prosentin kustannuksista.
  • Huoneistokorjaukset sisältyvät KTI:n tilastossa korjauskustannuksiin. Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilastoon sisältyvät vain yhtiön vastuulla olevat huoneistokorjaukset:
    • osakashallinnassa olevien huoneistojen yhtiölle kuuluvat rakennustekniset ja vastaavat korjaukset sekä
    • yhtiön hallitsemien huoneistojen korjaukset.
  • Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilastossa korjauskuluja tarkastellaan siten, että niihin sisältyy investointiluonteiset eli aktivoidut korjaukset. KTI:n vertailussa näitä ei sisällytetä korjaukset-tunnuslukuun, vaan niitä tarkastellaan erillisenä, sillä vain noin 30 prosentissa aineistosta on vuosittain kyseisiä kuluja. Vuonna 2016 aktivointien mediaani oli lähes euro per huoneistoneliömetri per kuukausi niissä kohteissa, joissa oli aktivoitu korjauksia.
• Erot sijainnissa ja valmistumisvuosikymmenissä (kuva 2):
  • Seurannoissa on merkittävästi maantieteellistä eroavaisuutta. KTI:n aineistosta 70 prosenttia on Etelä-Suomessa, kun taas Tilastokeskuksen aineistosta 35 prosenttia on Etelä-Suomessa. KTI:n vertailu kuvastaa maantieteellisesti tarkasteltuna enemmän rakennuskannan sijoittumista, sillä Tilastokeskuksen mukaan 62 prosenttia rakennuskannan neliöistä on Etelä-Suomessa.
  • KTI:n aineistossa on selkeästi isompi osuus – noin 35 prosenttia – uusia 2000-luvulla valmistuneita kohteita. Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilastossa näitä on vain 19 prosenttia. Yleensä uudemmissa kohteissa on erityisesti pienempien korjauskustannusten seurauksena matalammat kustannukset kuin vanhemmissa kohteissa. Asunto-osakeyhtiöiden talous kuvastaa koko maan rakennuskannan jakaumasta katsottuna enemmän keskimääräistä ikäjakaumaa, kun taas KTI:n luvuissa painottuu uudet 2000-luvulla valmistuneet kohteet.
  • KTI:n tunnusluvut ovat kulueräkohtaisia mediaaneja eli keskimmäisiä havaintoja. Tunnusluku on valittu sen mukaan, että kyseisessä tunnusluvussa ääriarvot eivät saa vastaavaa painoa kuin keskiarvossa. KTI:ssä lasketaan myös muut tunnusluvut, eli alakvartiili, keskiarvo ja yläkvartiili, mutta kehitystä seurattaessa painotus on mediaanin kehittymisen seurannalla. Tilastokeskuksella on tunnuslukuna painotettu keskiarvo, jossa yksi kohde edustaa laajempaa perusjoukon osaa alueen, valmistumisvuoden ja pinta-alan suhteen.

Kumpaakin tilastoa hyödynnettäessä ja tunnuslukuja tarkasteltaessa on otettava huomioon kiinteistöjen ominaisuudet. Tällaisia ovat mm. kohteiden pinta-ala, valmistumisvuosi, sijainti ja tekniset erityispiirteet, jotka kaikki vaikuttavat kiinteistön ylläpitokustannuksiin. Esimerkiksi uudemmissa kohteissa lämmitysenergian kulutus on matalampaa, mikä vaikuttaa myös kustannustasoon. Tämän rinnalla on kuitenkin huomioitava alueelliset eroavaisuudet sekä yksikköhintojen että lämmitystarpeen välillä. KTI:n kiinteistö- ja yrityskohtaisessa vertailussa näitä tekijöitä käytetään luokittelevina tekijöinä, joiden kautta muodostetaan kulueräkohtaiset vertailuluokat. Näin kukin kohde saa omien lukujen rinnalle vertailuluvut, joihin omaa kustannustasoa voi vertailla sekä yritys- että kiinteistötasolla.

Tietoiskun lähteinä on hyödynnetty KTI:n aineistoja ja Tilastokeskukselta Asunto-osakeyhtiöiden talous -tilastoa koskevia tietoja.

Kolmas kiinteistöjen ylläpitokustannuksia seuraava tilasto on Tilastokeskuksen Kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksi KYKI, joka mittaa kustannusten kehitystä vuosien välillä. KTI tekee parhaillaan Tilastokeskuksen toimeksiannosta Kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksin kehitystä. Kerromme tästä lisää vuoden 2018 aikana julkaistavassa KTI Kiinteistötietoiskussa.

Lisätietoja: Perttu Rantanen, puh. 050 533 7831 ja Mikko Hietala, puh. 040 525 9274

KTI Kiinteistötietoisku tarjoaa kuukausittain katsauksen KTI:n tunnusluvun tai tarkastelun taustalle. Toiveita kiinteistötietoiskun aiheiksi voit toimittaa työryhmälle osoitteeseen: kti(a)kti.fi.