Mitä?
Ammattimaisilla kiinteistösijoitusmarkkinoilla tarkoitetaan sitä osaa Suomen kiinteistövarallisuudesta, joka on kiinteistösijoitus- / -liiketoimintaa ammattimaisesti harjoittavien toimijoiden omistuksessa. KTI kokoaa vuosittain tietoa ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden koosta, rakenteesta ja suurimmista sijoittajista.

Markkinoiden rakennetta tarkastellaan sekä kiinteistötyyppien että omistajien mukaan jaoteltuna. Omistajien jaottelussa kotimaiset sijoittajat jaetaan viiteen kategoriaan: institutionaaliset sijoittajat, listatut kiinteistösijoitusyhtiöt, listaamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt, kiinteistösijoitusrahastot sekä säätiöt, yhdistykset & muut. Kansainväliset sijoittajat on kuudes toimijaryhmä.

Miksi?
Kiinteistösijoitusmarkkinoiden koon ja rakenteen kehityksen myötä pystytään analysoimaan kiinteistösijoitusmarkkinoiden laajoja kehitystrendejä. Tällaisia ovat esimerkiksi eri toimijaryhmien markkinaosuuksien muutokset, eri kiinteistötyyppien kiinnostavuuden kehitys kiinteistösijoitusmarkkinoilla ja ammattimaisessa omistuksessa olevien markkinoiden kokonaiskoon muutos. Sijoitusmarkkinoiden koko on tärkeä tieto myös markkinoiden suhteellisen likviditeetin laskennassa: suhteuttamalla vuotuinen kaupankäyntivolyymi markkinoiden kokonaiskokoon voidaan arvioida ja vertailla likviditeettiä myös eri maiden välillä. Lisäksi KTI julkaisee top 30 -listan suurimmista sijoittajista / varainhoitajista Suomessa, mikä on keskeinen tieto markkinoiden toimijarakenteen analysoinnissa.

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden koko on kasvanut viime vuosina muutaman miljardin euron vuositahtia. Tälle kasvulle on kolme vaihtoehtoista lähdettä:

• Sijoituskiinteistöjen arvonnousu.
• Sijoitusmarkkinoiden ulkopuoliset tahot, kuten muiden toimialojen yritykset tai julkisen sektorin toimijat, myyvät kiinteistöjä ammattimaisille sijoittajille. Monet yritykset, jotka omistivat ennen omat toimitilansa, ovat myyneet viime vuosina kiinteistöjään ammattimaisille sijoittajille ns. sale-and-leaseback –operaatioissa, joiden seurauksena myyjätahot ovat itse jääneet kiinteistöihin vuokralle.
• Uusi tilakanta: Ammattimaiset sijoittajat rakennuttavat uusia kiinteistöjä tai ostavat rakenteilla olevia kiinteistöjä. Tämä on ollut viime vuosina keskeisin kiinteistösijoitusmarkkinoiden kasvun moottori.

Miten?
KTI kerää tietoa sijoitusmarkkinoiden koosta ja rakenteesta useilla eri menetelmillä. Suurimmassa roolissa on suurille sijoittajille ja varainhoitajille suunnattu kysely, jolla kerätään tietoa heidän suorien suomalaisten kiinteistösijoitustensa markkina-arvoista vuoden lopussa. Kotimaisilta toimijoilta kysytään samalla myös tietoja epäsuorista kotimaisista, suorista ulkomaisista ja epäsuorista ulkomaisista kiinteistösijoituksista, sekä omistettujen asuntojen lukumäärästä. Näiden tietojen avulla voidaan tehdä tarkempaa analyysiä toimijoiden strategioiden kehityksestä. Kyselyyn saatiin tänä vuonna vastauksia 52 sijoittajalta / varainhoitajalta, joiden omistuksessa / hallinnassa oli yhteensä yli 45 miljardia euroa suoria kiinteistösijoituksia Suomessa. Vastanneista yhtiöistä 36 oli kotimaisia ja 16 ulkomaisia.

Kyselyn lisäksi KTI kerää tietoja Suomen markkinoilla toimivista sijoittajista laajasti myös muista lähteistä, esimerkiksi yhtiöiden tilinpäätöksistä, vuosikertomuksista ja lehdistötiedotteista. Myös KTI:n omia tietokantoja hyödynnetään markkinoiden koon laskennassa. Kaiken kaikkiaan käydään läpi noin 200 sijoittajaa, eli käytännössä kaikki Suomen markkinoilla toimivat merkittävät kiinteistösijoittajat, joista KTI on tietoinen. Rajanveto nk. piensijoittajien ja ammattimaisten toimijoiden välillä saattaa joissakin tapauksissa olla häilyvä, ja osittain KTI joutuu myös tekemään arvioita laskelmia tehdessään. KTI:n tietokannoista kerättyjä tietoja käytetään laskelmissa pitäen huolta siitä, ettei tietojen luottamuksellisuus vaarannu. Laskelmiin huomioidaan vain sellaiset yksityisen sektorin toimijat, jotka harjoittavat ammattimaisesti kiinteistöliiketoimintaa. Laskelmiin ei oteta mukaan mm. seuraaviin ryhmiin kuuluvia kiinteistöomistajia:

• julkisen sektorin toimijat (joista suurimpina Senaatti-kiinteistöt, kaupungit ja kaupunkien vuokrataloyhtiöt)
• yleishyödylliset toimijat
• opiskelija-asuntoyhtiöt yms. erityisryhmien tuettuja asuntoja omistavat yhtiöt
• käyttäjäyritykset
• piensijoittajat.

Näiden laskelmien pohjalta KTI arvioi Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden kokonaiskooksi 58,2 miljardia euroa vuoden 2016 lopussa. Institutionaaliset sijoittajat ovat suurin toimijaryhmä, mutta niiden osuus sijoitusmarkkinoista on pienentynyt tällä vuosikymmenellä. Erityisesti kotimaiset listaamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt ja kiinteistösijoitusrahastot ovat kasvattaneet markkinaosuuksiaan viime vuosina. Asunnot nousivat vuoden 2016 aikana ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurimmaksi kiinteistötyypiksi toimistojen ohi.

KTI julkaisee keskeisiä tuloksia vuosittain maaliskuussa ilmestyvässä The Finnish Property Market -raportissa. KTI käsittelee markkinoiden rakennetta myös useissa raporteissaan ja tietoja sisältyy myös KTI:n Markkinatieto- ja muiden palvelujen materiaaleihin.

---

---

---

---

Lisätietoja: Mikko Soutamo (puh. 050 5480 480)

KTI Kiinteistötietoisku tarjoaa kuukausittain katsauksen KTI:n tunnusluvun tai tarkastelun taustalle. Toiveita kiinteistötietoiskun aiheiksi voit toimittaa työryhmälle osoitteeseen: kti(a)kti.fi.

KTI Ylläpitokustannusindeksien mukaan asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset nousivat 1,7 prosenttia vuonna 2016 koko Suomessa. Ilman korjauskustannuksia asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset nousivat kaksi prosenttia. Kulueristä eniten edelliseen vuoteen verrattuna nousivat energiakustannukset, 4,1 prosenttia, kun taas palvelukustannukset laskivat yhden prosentin. Energiakustannusten nousua selittää muun muassa suurempi lämmitystarve edelliseen vuoteen verrattuna. Alueellisesti suurimmat erot olivat palveluiden ja korjausten kustannuskehityksessä. Pääkaupunkiseudulla mm. kiinteistöhuollon, ulkoalueiden hoidon ja siivouksen sisältämät palvelukustannukset laskivat edellisestä vuodesta (-2,2 %), mutta muualla Suomessa nousivat vajaan prosentin. Muualla Suomessa asuinkerrostalojen korjauskustannukset nousivat edellisvuodesta, kun taas pääkaupunkiseudulla korjauksiin käytettiin vähemmän rahaa kuin edellisenä vuonna.

KTI:n toimistokiinteistöjen ylläpitokustannusindeksi nousi 3,4 prosenttia vuonna 2016 koko Suomessa. Eniten kasvua oli korjauskustannuksissa, jotka nousivat yli kymmenen prosenttia edellisestä vuodesta. Muualla Suomessa ylläpitokustannukset ilman korjauksia nousivat vajaan prosentin, kun taas pääkaupunkiseudulla ne nousivat kolme prosenttia. Pääkaupunkiseudun kustannuksia nostivat etenkin energiakustannukset, jotka nousivat yli kuusi prosenttia. Myös palvelukustannuksissa oli pääkaupunkiseudulla nousua vuonna 2016 (+2,6 %).

Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusten kehitys, koko Suomi
indeksi 2000=100 (käyrien vieressä viimeisimmät vuosimuutokset)

Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannusten kehitys, koko Suomi
indeksi 2000=100 (käyrien vieressä viimeisimmät vuosimuutokset)

Lisätietoja: Perttu Rantanen (puh. 050 533 7831) ja Mikko Hietala (puh. 040 525 9274)

---

Tiedot pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailusta laskettaviin KTI Ylläpitokustannusindekseihin. Tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannuksista. Tiedot kattavat kiinteistönomistajan vastuulla olevat kiinteistöjen hoitokulut. Indeksien tavoitteena on kuvata kustannusten pitkän aikavälin kehitystä.

Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Aineistossa on vuosittain yli 1000 asuinkerrostalokiinteistöä ja noin 400 toimistokiinteistöä. Ylläpitokustannusindeksit lasketaan eri alueille (toimistot: pääkaupunkiseutu ja muu Suomi ja kerrostalot: Helsinki, pääkaupunkiseutu, Tampere, Etelä-Suomi ja muu Suomi). Alueellisten indeksien avulla lasketaan indeksit koko Suomelle painotettuna keskiarvona alueiden todellisen rakennuskannan suhteessa.

Toteutamme osana KIRA-digi-ohjelmaa projektin, jossa määritämme yhteisen tietomallin kiinteistösijoittamisen ja -johtamisen keskeisille liiketoimintatiedoille. Määrittelyprojekti toteutetaan ympäristöministeriön rahoittamana. Tavoitteenamme on jatkaa hanketta syksyllä KIRA-digi-ohjelman kokeiluhankkeena, jossa rakennamme määritetyn tietomallin pohjalta rajapintoja järjestelmien välille valituille liiketoimintaprosesseille. Tietomalli ja rajapinnat helpottavat tiedon hallintaa ja liikkumista esimerkiksi kiinteistökauppa-, managerin vaihto- ja tietojärjestelmien uudistustilanteissa.  Tule mukaan kehittämään ja vaikuttamaan!

Lisätietoja hankkeesta: esittelymateriaali tai matti.heiskanen(at)kti.fi

The Finnish Property Market 2017 -raportti on julkaistu. Raportti tarjoaa kattavan kuvauksen Suomen kiinteistömarkkinoiden rakenteesta, toimintatavoista, toimijoista sekä viimeaikaisesta markkinakehityksestä. KTI julkaisee raportin vuosittain maaliskuussa.

Tutustu raporttiin:
The Finnish Property Market 2017

Raportin painetun version voi tilata osoitteesta kti(a)kti.fi (hinta 49 € + alv).

 

 

 

 

Alla olevasta linkistä pääset lukemaan KTI:n toimitusjohtajan Hanna Kalevan Kiinteistö-uutisiin kirjoittaman blogin aiheesta:

http://www.kiinteistouutiset.fi/blogit/kumppaniblogi/2017/3/kiinteistosijoitusmarkkinat-kasvavat–mutta-mihin-suuntaan

Omakotiliitto on ensimmäistä kertaa selvittänyt 25 kunnan kunta-/aluekohtaisesti päätettävien kunnallisten maksujen suuruutta. Näitä maksuja ovat kiinteistövero, lämmityssähkö, käyttösähkö, vesimaksut ja jätemaksu. Tutkimuksen on tehnyt KTI Kiinteistötieto ja vertailussa tarkastellaan tyyppiomakotitaloa: 120 m2, 30 vuotta vanha puurakenteinen, sähkölämmitteinen omakotitalo 1000 m2 omalla tontilla.

Tulokset ja Omakotiliiton tiedotteen löydät alla olevasta linkistä:

http://www.omakotiliitto.fi/ajankohtaista/kunnallisetmaksut2017

Lisätietoja: Mikko Hietala, puh. 040 525 9274, mikko.hietala(a)kti.fi

Suomalaisten kiinteistösijoitusten kokonaistuotto oli 6,2 prosenttia vuonna 2016. Nettotuottoaste laski edellisestä vuodesta, ja päätyi 5,6 prosenttiin. Asunnot olivat parhaiten tuottava pääkiinteistötyyppi jo yhdeksättä vuotta peräkkäin.

Kuva: Kiinteistösijoitusten kokonaistuotot sektoreittain 2016

Asuntosijoittamisen suosio jatkuu vahvana
Ammattimaisten kiinteistösijoittajien sijoitukset vuokra-asuntokiinteistöihin tuottivat 8,0 prosenttia vuonna 2016. Nettotuottoa kertyi 5,0 prosenttia, ja markkina-arvot nousivat 2,8 prosenttia. Keskimääräinen nettotuottoaste laski selkeästi edellisestä vuodesta, mihin suurimpana syynä oli pääkaupunkiseudun uusien, matalamman nettotuottotason asuntokohteiden painon kasvu Kiinteistöindeksin aineistossa. Markkina-arvot jatkoivat nousuaan nousevien markkinavuokrien, vahvan sijoituskysynnän ja laskevien tuottovaatimusten siivittämänä.

Asuntokiinteistösijoitukset ovat jo vuosia tuottaneet perinteisiä toimitilakiinteistöjä paremmin. Asuntojen vuokrakysyntä on vahvaa, kun taas toimistokiinteistöt kärsivät suuresta vajaakäytöstä ja liiketilamarkkinoilla tarjonta ja epävarmuus ovat kasvussa. Kiinnostus asuntosijoittamista kohtaan on vahvassa nousussa, ja asunnot nousivat kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurimmaksi sektoriksi vuonna 2016. Kiinteistöindeksissä niiden osuus nousi 35 prosenttiin.

Toimistojen nettotuottoasteet painuivat koko maassa
Pääkaupunkiseudun toimistokiinteistöjen vajaakäyttö kasvoi entisestään ja ylläpitokustannukset nousivat, minkä seurauksena toimistokiinteistösijoitusten nettotuottoaste laski edellisen vuoden 5,9 prosentista 5,3 prosenttiin vuonna 2016. Markkina-arvoihin kirjattiin edellisen vuoden pienen nousun jälkeen jälleen laskua, ja toimistokiinteistöjen kokonaistuotto päätyi 4,8 prosenttiin. Ammattimaisten sijoittajien toimistokiinteistösijoitukset painottuvat entistä vahvemmin pääkaupunkiseudulle.

Liikekiinteistöjen markkina-arvot laskivat pääkaupunkiseudun ulkopuolella
Kauppakeskus- ja liikekiinteistöjen sijoitusmarkkina on kahtiajakautunut. Pääkaupunkiseudulla vuokrat nousevat, käyttöaste pysyy korkeana ja sijoittajien tuottovaatimukset painuvat alaspäin. Pääkaupunkiseudun liikekiinteistöjen kokonaistuotto asettui vakaan nettotuoton ja positiivisen arvonmuutoksen tukemana 7,8 prosenttiin. Muualla Suomessa tuottoja rasittavat kasvava vajaakäyttö ja vuokrien lasku. Kauppakeskus- ja liikekiinteistöjen markkina-arvoja kirjattiin pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa alaspäin vajaalla viidellä, ja muualla Suomessa lähes yhdeksällä prosentilla. Koko maan tasolla liikekiinteistöjen kokonaistuotoksi kirjattiin 4,0 prosenttia, josta nettotuottoaste oli 6,0, ja arvonmuutos oli -2,0 prosenttia.

Kuva: Kiinteistösijoitusten kokonaistuotot sektoreittain 2000–2016

Lisätietoja:

• Pia Louekoski, puh. 0400 959 634, pia.louekoski(a)kti.fi
• Hanna Kaleva, puh. 040 555 5269, hanna.kaleva(a)kti.fi

---

KTI Kiinteistöindeksi mittaa suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa. Kiinteistöindeksi pohjautuu 26 suuren kiinteistösijoittajan toteutuneisiin tuottotietoihin, ja sen taustalla on yhteensä 24,9 miljardin euron arvoiset sijoituskiinteistöt. Kiinteistöindeksi kattaa arviolta 43 % koko Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoista. KTI Kiinteistöindeksi on laskentamenetelmiltään vertailukelpoinen MSCI:n noin 20 eri maasta tuottamien indeksien kanssa.

KTI Kiinteistöindeksiin 2016 osallistuivat: Aberdeen Asset Management, Avara, Barings Real Estate Advisers, CBRE Global Investors, Citycon, Elo, eQ Varainhoito, Etera, Exilion Management, Genesta, Hemsö, HYY Kiinteistöt, Ilmarinen, Julius Tallberg-Kiinteistöt, Keva, LähiTapiola, Northern Horizon, OP, Renor, Sampo Group, SATO, Tarkala-Rettig Kiinteistökehitys, Turun Teknologiakiinteistöt, Varma, Veritas ja VVO.

Maaliskuun KTI Kiinteistötietoiskun aiheena on vastuullisuus ja kiinteistöliiketoiminnan työllistävyys.

Mitä?
Yritysvastuun merkitys on kasvanut kiinteistöalalla. Tätä osoittaa myös RAKLIn, KTI:n ja 10 alan yrityksen yhdessä työstämä Yritysvastuuraportointisuositus, joka kannustaa yritysvastuuseen ja siitä raportointiin yhtenäisin mittarein. Yksi esimerkki yritysvastuun keskeisistä mittareista on nyt esittelyssä oleva kiinteistöliiketoiminnan työllistävyys. Työllistävyysjalanjälki kertoo kuinka paljon kiinteistösijoittaja työllistää työntekijöitä henkilötyövuosina (htv) suoraan ja välillisesti oman toimintansa kautta. Työllistävyys koostuu kiinteistöliiketoiminnan johtamisen, kiinteistöjen ylläpidon ja rakentamisen osa-alueista. KTI:ssä työllistävyysjalanjälkeä lasketaan osana KTI Yritysvastuun tunnusluvut -palvelua, josta on käynnissä ensimmäinen pilottikierros.

Miksi?
Yhtenäisellä raportoinnilla voidaan edistää omaa yritysvastuutoimintaa, parantaa vertailukelpoisuutta eri organisaatioiden välillä ja samalla lisätä koko alan läpinäkyvyyttä. Työllistävyys on yksi keskeisimpiä ammattimaisen kiinteistöliiketoiminnan yhteiskunnallista merkitystä havainnollistavia mittareita sekä yksittäisen yrityksen että koko toimialan tasolla.

Miten?
Työllistävyyden tunnuslukuja kuvataan henkilötyövuosissa (htv), joiden laskentaan käytetään eri menetelmiä osa-alueittain. Kiinteistöliiketoiminnan johtamisen työllistävyyden laskenta perustuu toimijan omaan laskelmaan tai arvioon toiminnan työllisyysvaikutuksista sekä omassa organisaatiossa että ulkoistetuissa toiminnoissa. Kiinteistön ylläpidon työllistävyys määritetään laskennallisesti kustannusten pohjalta VTT:n määrittämien työllistävyyskertoimien avulla (htv/M€). Rakentamisen työllistävyyden laskentaan käytetään puolestaan Rakennusteollisuus RT:n arvioimia työllistävyyskertoimia (htv/M€) kustannuksiin pohjautuen. Uudessa palvelussa KTI tuottaa laskelmia työllistävyydestä toteutuneiden ylläpitokustannus- ja muiden kiinteistönomistajien toimittamien tietojen pohjalta.

Kiinteistöliiketoiminnan työllistävyys muodostuu seuraavista osista:

• Kiinteistöliiketoiminnan johtaminen

  • Salkunhallinnan, vuokraustoiminnan, rakennuttamisen ja ylläpidon johtamisen, isännöinnin, taloushallinnon, tietohallinnon, markkinoinnin jne. työllistävyys (oma organisaatio + ulkoistetut palvelut; laskelma/arvio), htv

• Kiinteistön ylläpito

  • Käytön ja huollon, ulkoalueiden hoidon, siivouksen, lämmityksen, veden ja jäteveden, sähkön, jätehuollon, muiden hoitokulujen ja vuosikorjauksien arvonlisäverottomien kustannusten perusteella arvioidut laskennalliset henkilötyövuodet, htv (VTT:n kertoimet, ks. taulukko)

  • Kiinteistön ylläpidon työllistävyys lasketaan kuluerittäin kunkin kuluerän työllistävyysvaikutuksen kautta. Suurin työllistävä osa-alue on siivous, jossa yhden miljoonan euron panos luo 23 henkilötyövuotta.

• Rakentaminen

  • Vuotuisten uudisrakentamisten ja peruskorjauksien kustannusten perusteella arvioidut laskennalliset henkilötyövuodet, Rakennusteollisuus RT:n arvioiden mukaan, htv

Lopputuloksena saadaan laskettua kiinteistökannan arvioitu työllistävyysvaikutus henkilötyövuosina.

Taulukko: Esimerkkilaskelma ylläpidon työllistävyydestä eri kiinteistösektoreissa vuonna 2015

KTI:n uusi Yritysvastuun tunnusluvut -palvelu pohjautuu KTI:n, RAKLIn ja 10 alan toimijan kehittämään yhteiseen kiinteistöliiketoiminnan yritysvastuuraportoinnin viitekehykseen. Palvelu tuottaa vertailutietoa yritysvastuutoiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Lisäksi tuotetaan tietoa koko toimialan yhteiskunnallisesta merkityksestä. Palvelu on juuri nyt käynnissä ja ensimmäiset tulokset raportoidaan pilotoinnissa mukana oleville asiakkaille toukokuussa.

Lisätietoja: Olli-Pekka Virkola (puh. 050 330 5287)

KTI Kiinteistötietoisku tarjoaa kuukausittain katsauksen KTI:n tunnusluvun tai tarkastelun taustalle. Toiveita kiinteistötietoiskun aiheiksi voit toimittaa työryhmälle osoitteeseen: kti(a)kti.fi.

Lehdistötiedote 16.2.2017

Kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi 1,8 prosenttia vuoden viimeisellä neljänneksellä

Kauppakeskusten kävijämäärät kasvoivat loka-joulukuussa 5,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Samaan aikaan kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi 1,8 prosenttia.

Lokakuu ja erityisesti Black Fridayn siivittämä marraskuu olivat kauppakeskuksille positiivisia. Joulukuussa sen sijaan myynti laski 1,6 prosenttia edellisen vuoden ennätyslukuihin verrattuna. Laskua oli eniten päivittäis- ja tavaratalokaupassa, mihin vaikutti osaltaan Anttilan liikkeiden sulkeutuminen monissa keskuksissa.

Koko vuoden tarkastelussa kauppakeskusten kävijämäärät kasvoivat 5,1 prosenttia ja kokonaismyynti 3,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla kokonaismyynti kasvoi 3,3 prosenttia ja muualla Suomessa 2,8 prosenttia.

Kauppakeskusten myynti on jo pari vuotta kehittynyt muuta vähittäiskauppaa positiivisemmin. Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupan myynti kasvoi 0,7 prosenttia vuonna 2016. Myös vähittäiskaupassa joulukuun myynti laski vuoteen 2015 verrattuna. Tilastokeskuksen mukaan laskua oli 0,7 prosenttia.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen julkaisemaan myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Kuukausitason myyntejä ja kävijätietoja on seurattu neljännesvuosittain vuodesta 2011 lähtien. Myynti- ja kävijäindekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 39 kauppakeskusta, joka kattaa yli 80 prosenttia koko toimialan kokonaismyynneistä sekä liiketilaneliöistä ja antaa siten kattavan kuvan koko toimialan kehityksestä.

Lisätietoja:
Lars Eklundh, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 0500 458 694
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset:
ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Galleria Esplanad, Itis, Kaari, Kamppi, Ristikko, Ruoholahti, VANTAA Jumbo, Myyrmanni

Muun Suomen kauppakeskukset:
HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, JYVÄSKYLÄ Forum, KEMPELE Zeppelin, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, RAISIO Mylly, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TAMPERE Duo, Koskikeskus, TORNIO Rajalla På Gränsen, TURKU Hansa, Skanssi, YLÖJÄRVI Elo

Lataa tiedote PDF-muodossa

KTI on käynnistänyt Kuntien kiinteistöjen tunnusluvut -vertailun vuoden 2016 ylläpitokustannuksista, energiankulutuksesta ja tilankäytön tehokkuudesta koulu- ja päiväkotikiinteistöissä. Vertailu toteutetaan nyt viidettä kertaa. Analyysi ja tunnusluvut tarjoavat työkaluja seurantaan, optimointiin sekä vertailuun, ja niitä hyödynnetään paljon oman toiminnan kehittämisessä, tavoitteiden asettamisessa ja muilta oppimisessa. Tällä hetkellä vertailussa on mukana 13 kuntaa.

Vielä ehdit mukaan! Soita ja kysy lisää: Perttu Rantanen, puh. 050 533 7831, perttu.rantanen(a)kti.fi.