Lehdistötiedote 28.4.2016

Kauppakeskusten vetovoima näkyy kävijämäärissä: alkuvuonna kasvua 4,0 prosenttia

Kauppakeskusten kävijämäärät kasvoivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 4,0 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Pääkaupunkiseudulla kasvu oli peräti 5,4 prosenttia, kun muualla Suomessa kasvua oli prosentin verran.

Kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi tammi-maaliskuussa 0,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Paras kuukausi kauppakeskuksille oli myyntilukujen valossa helmikuu, kuten Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupassa muutoinkin. Sisustamisen ja kodin tarvikkeiden sekä kahviloiden ja ravintoloiden myynti kehittyi kauppakeskuksissa alkuvuonna muita toimialoja positiivisemmin.

Pidemmän aikavälin tarkastelussa kauppakeskusten kävijämäärät kasvoivat 1,7 prosenttia ja kokonaismyynti supistui 0,2 prosenttia. Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten luvut ovat maan keskimääräistä tasoa positiivisempia: kävijämäärät kasvoivat 3,4 prosenttia ja myynti 0,5 prosenttia.

Kauppakeskukset ovat menestyneet muuta vähittäiskauppaa paremmin, kun verrataan vuoden ensimmäisen neljänneksen kehitystä. Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupan myynti supistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Samaan aikaan kauppakeskuksissa kokonaismyynti kasvoi 0,2 prosenttia.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen julkaisemaan myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Kuukausitason myyntejä ja kävijätietoja on seurattu neljännesvuosittain vuodesta 2011 lähtien. Myynti- ja kävijäindekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 38 kauppakeskusta, mikä vastaa merkittävää osuutta Suomen kauppakeskusmarkkinasta.

Lisätietoja:
Lars Eklundh, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 0500 458 694
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset:
ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Galleria Esplanad, Itis, Kaari, Kamppi, Ristikko, Ruoholahti, VANTAA Jumbo, Myyrmanni

Muun Suomen kauppakeskukset:
HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, JYVÄSKYLÄ Forum, KEMPELE Zeppelin, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, RAISIO Mylly, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TAMPERE Duo, Koskikeskus, TORNIO Rajalla På Gränsen, TURKU Skanssi, YLÖJÄRVI Elo

Lataa tiedote PDF-muodossa

Tule mukaan kehittämään suomalaista yritysvastuuraportointisuositusta!

KTI ja RAKLI ehdottavat käynnistettäväksi yhteistä projektia, jossa kehitetään suomalaisille kiinteistösijoittajille soveltuva yritysvastuuraportointisuositus.

Suositus pähkinänkuoressa:

• ottaa huomioon suomalaisten kiinteistömarkkinoiden erityispiirteet ja -tarpeet
• on yhteensopiva kansainvälisten standardien ja ohjeistusten kanssa, jotta se edesauttaa ja tukee esim. mahdollista GRI-raportointia, GRESB-vertailua, ISO-standardia jne. – systemaattinen ja yhteisesti sovittu tapa seurata ja raportoida standardien edellyttämiä asioita
• määrittää raportoitavat vastuullisuusnäkökulmat ja tunnusluvut kiinteistösijoittamisen keskeisille toiminnoille (investoinnit, vuokraus, ylläpito)
• perustuu yhteisesti sovittuihin tunnuslukujen laskentaperiaatteisiin
• ottaa huomioon erilaisten sijoittajien erilaiset tarpeet (esim. eritasoiset suositukset)
• tuottaa tietoa koko kiinteistöalan yhteiskunnallisesta merkityksestä ja vastuullisuustoimenpiteistä viestimiseen
• on RAKLIn antama mahdollisimman laajan sitoutumisen saavuttamiseksi

Suositus kehitetään alan toimijoiden, RAKLIn ja KTIn yhteistyönä. Esittelymateriaalissa on kattavasti kuvattu projektikokonaisuus. Projekti toteutetaan osallistujien asiantuntemusta hyödyntäen ja tarpeita kuunnellen.

Kehitettävä suositus toimii lähtökohtana organisaation yritysvastuuraportoinnin kehittämiselle. Jo yritysvastuuraportointia tekeville yrityksille suosituksen mukainen raportointi tuottaa Suomen ympäristössä vertailukelpoisia tunnuslukuja, joita voidaan hyödyntää myös kansainvälisten standardien mukaisissa yritysvastuuraporteissa ja työkaluissa.

Toivottavasti saamme laajan joukon kiinteistöliiketoiminnan asiantuntemusta mukaan projektiin!

Lisätietoja:
Anssi Salonen, puh. 040 514 6181, anssi.salonen(a)rakli.fi

Lue myös Jyrki Laurikaisen ajankohtainen blogi aiheesta: Vastuuta hyvinvoinnista ja kilpailukyvystä

Olemme saaneet kaksi uutta tahoa mukaan mahdollistamaan Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2016 –katsausta: Genesta Property Nordic ja Green Building Council Finland. Tervetuloa mukaan kehittämään katsausta!

Tämän vuoden katsausta mahdollistamassa ovat myös: Citycon Oyj, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Keva, Kiinko, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy, Ovenia Oy, RAKLI ry, Senaatti-kiinteistöt ja Sponda Oyj.

Tämän vuoden teemana katsauksessa tarkastellaan yritysvastuun näkökulmia muun muassa kiinteistönomistajan, tilankäyttäjän ja palveluntuottajan näkökulmasta: miten eri toimijat yhdessä voivat edistää ja tukea vastuullisuustavoitteiden saavuttamista? Nostamme esiin katsauksen mahdollistavien organisaatioiden parhaita käytäntöjä ja case-esimerkkejä vastuullisuuden edistämisestä eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä.

Katsaus julkaistaan syyskuussa. Vielä ehdit liittyä mukaan vastuullisuuden etujoukkoihin!

Lisätietoja: Heidi Lohilahti, puh. 040 727 2265

Kiinteistökauppamarkkinoiden aktiivisuus säilyy Suomessa korkealla tasolla. Vuoden 2015 kaupankäyntivolyymi nousi noin 5,5 miljardiin euroon, mikä on kaikkien aikojen toiseksi korkein lukema Suomen kiinteistömarkkinoilla. Tahti ei ole hidastunut vuodenvaihteen jälkeenkään, sillä KTI tilastoi tammi-maaliskuun aikana kiinteistökauppoja peräti 1,77 miljardin euron arvosta. Kahtena edellisenä vuonna ensimmäisen vuosineljänneksen volyymit jäivät huomattavasti matalammiksi, 490 ja 660 miljoonaan euroon. Tämän vuoden ensimmäinen neljännes olikin koko 2010-luvun toiseksi vilkkain neljännes, sillä vain viime vuoden huhti-kesäkuussa on kauppojen arvo ollut korkeampi. Alkuvuoden ylivoimaisesti suurin kauppa Suomen kiinteistömarkkinoilla oli Spondan tekemä Forum-korttelin kuuden kiinteistön hankinta 576 miljoonalla eurolla, mutta sen lisäksi tehtiin useita muitakin yli 100 miljoonan euron kauppoja.

Liikekiinteistöt olivat alkuvuoden vaihdetuin kiinteistötyyppi. Niillä tehtiin kauppoja 830 miljoonalla eurolla, mikä vastasi peräti 47 prosenttia alkuvuoden kokonaisvolyymista. Toimistojen osuus kauppavolyymista oli 32 prosenttia, ja hoivakiinteistöjen osuus 10 prosenttia.

Aktiivisin toimijaryhmä ensimmäisellä neljänneksellä olivat kotimaiset kiinteistösijoitusyhtiöt, joiden osuus kauppavolyymista oli lähes 40 prosenttia. Kotimaiset kiinteistörahastot vastasivat 28 prosentista alkuvuoden ostoksista, ulkomaisten sijoittajien osuuden ollessa 24 prosenttia.

Lisätietoa ja tarkempia analyyseja kiinteistökaupoista on saatavilla KTI Transaktioseurannasta: Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi.

Suurimmat viime aikojen julkiset kaupat listataan myös KTI:n www-sivuilla: Major transactions 14.4.2016

Huhtikuun KTI Kiinteistötietoisku käsittelee vuokra-asuntomarkkinoiden kolmea keskeistä asuntosijoittamisen kysyntä-tarjonta -tilannetta kuvaavaa tunnuslukua: taloudellista ja toiminnallista käyttöastetta sekä vaihtuvuutta.

Mitä?
Taloudellinen käyttöaste kuvaa vuokra-asuntokohteen tai -salkun toteutuneiden ja potentiaalisten euromääräisten vuokratuottojen välistä suhdetta. Potentiaalinen bruttovuokratuotto kuvaa 100 % käyttöasteella saatavissa olevaa tuottoa, joka lasketaan lisäämällä toteutuneeseen vuokratuottoon vapaa huoneistoala kerrottuna tavoitevuokralla.

Toiminnallinen käyttöaste lasketaan vuokrattujen ja kaikkien vuokrattavissa olevien huoneistoneliöiden suhteena.

KTI laskee kuukausitason käyttöasteet kahden peräkkäisen kuukauden vuokratuottojen ja neliöiden keskiarvoista. Kahden peräkkäisen kuukauden käytöllä pyritään tasaamaan kuukausien välistä vaihtelua. Vuositason käyttöaste muodostuu kuukausitason tunnuslukujen keskiarvosta.

Vaihtuvuus kuvaa vuokralaisten kiertonopeutta. Vaihtuvuus lasketaan jakamalla tietyn ajanjakson kuluessa päättyneiden sopimusten lukumäärä vuokrattavissa olevien asuntojen lukumäärän keskiarvolla samalta ajanjaksolta. Päättyneisiin sopimuksiin sisällytetään myös sisäiset asunnon vaihdot, joissa asukas on muuttanut saman vuokranantajan toiseen huoneistoon.

Tunnuslukujen laskentaan sisällytetään vain vuokrattavissa olevat asunnot. Peruskorjauksen vuoksi tyhjillään olevat kohteet ja huoneistot jätetään laskennan ulkopuolelle.

Miten?
Tunnuslukuja seurataan usein kuukausitasolla, mutta niitä analysoidaan myös vuositasolla.

---

TALOUDELLINEN KÄYTTÖASTE =

 

---

TOIMINNALLINEN KÄYTTÖASTE =

---

VAIHTUVUUS =

---

Laskentakaavat on sovittu yhteistyössä ammattimaisesti vuokra-asuntoihin sijoittavien yritysten kanssa osana Vuokra-asuntomarkkinainformaation kehittäminen -projektia. Lue lisää: Vuokra-asuntomarkkinainformaation kehittäminen

Miksi?
Käyttöaste- ja vaihtuvuustunnusluvut ovat vuokrien, arvojen ja hintojen ohella asuntosijoitusmarkkinoiden keskeisiä, markkinoiden tilaa ja tasapainoa kuvaavia tunnuslukuja. Näitä kolmea tunnuslukua seurataan usein sekä salkku- että kohdetasolla omaa toimintaa kehitettäessä ja analysoitaessa ja investointipäätöksiä tehtäessä. Tunnusluja lasketaan ja seurataan myös kaupunginosa- ja kaupunkitasolla alueen vuokra-asuntomarkkinoiden kokonaistilanteen ja näkymien kuvaamiseksi. Tunnuslukuja voidaan tarkastella myös huoneistotyypeittäin, jotta nähdään erot esimerkiksi yksiöiden ja suurempien asuntojen käyttöasteissa ja vaihtuvuudessa.

Uudet vuoden 2015 asuntomarkkinoiden tilannetta kuvaavat tunnusluvut julkaistaan huhtikuun lopussa osana KTI Asuntovuokravertailupalvelua.

Lisätietoja: Jari Ylönen (puh. 040 533 7299)

KTI Kiinteistötietoisku tarjoaa kuukausittain katsauksen KTI:n tunnusluvun tai tarkastelun taustalle. Toiveita kiinteistötietoiskun aiheiksi voit toimittaa työryhmälle osoitteeseen: kti(a)kti.fi.

KTI-informaation nykyistä sujuvampi ja monipuolisempi hyödyntäminen asiakkaan kiinteistöliiketoiminnan tukena on ollut keskeinen tavoite KTI Online -tiedonjakeluportaalin uuden version kehitystyössä. Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota käytettävyyteen ja informaation joustavaan selailuun yli tietopalvelurajojen. Tänään julkaistuun versioon olemme lisänneet kartta- ja graafitoiminnallisuuksia, kehittäneet uudet salkku- ja kohdenäkymät sekä tuoneet rakennushankkeet mukaan portaaliin.

Jatkamme benchmarking- ja markkinatietopalvelujen raportoinnin ja jakelun painopisteen siirtämistä KTI Onlineen. Lisää julkistuksia on luvassa myöhemmin.

KTI Onlinen Markkinatietojen haku -palvelu on joustava tapa vuokra-, kiinteistökauppa-, ylläpitokustannus-, tuotto- ja nyt siis myös rakennushanketietojen joustavaan hakemiseen ja analysointiin. Uudessa versiossa karttapohjainen käyttöliittymä on tuotu palvelun keskiöön, mikä mahdollistaa intuitiivisen tietojen haun ja havainnollistamisen sujuvasti yli tietopalvelurajojen. Tietopalvelusopimuksesi mukainen KTI-markkinainformaatio ja omat kohteesi (ks. KTI Vertailu –palvelu alta) on tarkasteltavissa yhden keskitetyn näkymän kautta.

 

 

Kuva: Markkinatietojen haku -palvelussa valittu Kampin vuokra- ja kiinteistökauppatietoja katseltavaksi

KTI Vertailu -palvelu on osa selainpohjaista KTI Online -tiedonjakeluportaalia. Palvelun etusivulla näytetään tarkasteltavan salkun tai kohteen avaintunnusluvut ja vertailutiedot. Tunnusluvut on jaettu neljään mittariin: asiakastyytyväisyys, tuotot, vuokrat ja ylläpitokustannukset. Uudessa palveluversiossa etusivun tietosisältöä on laajennettu aikaisemmasta ja porautuminen kiinteistösektoritasoisiin tietoihin onnistuu interaktiivisia graafeja klikkaamalla. Etusivulta pääsee porautumaan jokaisen neljän mittarin osalta salkku- ja kohdetasoisiin tarkempiin tunnuslukuihin dynaamisten raporttien kautta. Raporteilla käyttäjä saa parametrivalintojen avulla esiin juuri haluamansa tiedot. Portaalissa esitettävät tiedot ja visualisoinnit on napinpainalluksella vietävissä Exceliin.

Kuva: KTI Vertailu -palvelun etusivun salkkunäkymä

Kuva: KTI Vertailu -palvelun etusivulta pääsee porautumaan tarkempiin tunnuslukuraportteihin

Lisätietoja: Matti Heiskanen, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 832 6698, matti.heiskanen(a)kti.fi

The Finnish Property Market 2016 -raportti on julkaistu. Raportti tarjoaa kattavan kuvauksen Suomen kiinteistömarkkinoiden rakenteesta, toimintatavoista, toimijoista sekä viimeaikaisesta markkinakehityksestä. KTI julkaisee raportin vuosittain maaliskuussa.

Tutustu raporttiin: The Finnish Property Market 2016

Olemme käynnistäneet kolmannen Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsauksen sisällön suunnittelun. Tämän vuoden julkaisussa tarkastelemme yritysvastuun näkökulmia muun muassa kiinteistönomistajan, tilankäyttäjän ja palveluntuottajan näkökulmasta: miten eri toimijat yhdessä voivat edistää ja tukea vastuullisuustavoitteiden saavuttamista? Nostamme esiin katsauksen mahdollistajien parhaita käytäntöjä ja case-esimerkkejä vastuullisuuden edistämisestä eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Mukana katsausta mahdollistamassa ovat jo Citycon Oyj, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Keva, Kiinko, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy, Ovenia Oy, RAKLI ry, Senaatti-kiinteistöt ja Sponda Oyj. Liity mukaan vastuullisuuden etujoukkoihin! Lisätietoja: Heidi Lohilahti, puh. 040 727 2265

Suomalaisten kiinteistösijoitusten kokonaistuotto nousi 6,3 prosenttiin vuonna 2015. Asunnot olivat parhaiten tuottava kiinteistötyyppi jo kahdeksatta vuotta peräkkäin. Asuntokiinteistöjen markkina-arvot nousivat edelleen, kun taas toimitilakiinteistöjen arvot jatkoivat haasteellisten talousnäkymien painamana laskuaan. Helsingin keskustan toimistokiinteistöjen markkina-arvot kuitenkin nousivat vahvan sijoituskysynnän siivittämänä. Kiinteistösijoitusten nettotuotot säilyivät keskimäärin 6 prosentissa. Matala korkotaso ja vakaat nettotuotot houkuttelevat pääomia kiinteistömarkkinoille, mikä näkyy tällä hetkellä etenkin asuntokiinteistösijoitusten suosion suurena kasvuna.

KTI Kiinteistöindeksi mittaa suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa, joka koostuu kahdesta komponentista: nettotuottoaste mittaa kiinteistöjen nettotuoton suhdetta markkina-arvoon ja arvonmuutos kiinteistöjen vuosittaista markkina-arvojen kehitystä. Kaikkien kiinteistöjen keskimääräinen 6 prosentin nettotuottoaste on kansainvälisesti vertaillen korkea taso. Koko kiinteistösijoitusmarkkinoiden arvonmuutos oli 0,3 prosenttia. Toimitilakiinteistöjen arvot laskivat keskimäärin noin prosentin, kun taas asuntokiinteistöjen markkina-arvot nousivat 3,4 prosenttia. Positiivinen arvonmuutos nosti kokonaistuoton korkeimmaksi sitten vuoden 2010. Viime vuoteen verrattuna nousua oli 0,9 prosenttiyksikköä.

Asuntosijoittamisen suosio vahvassa kasvussa
Asuntokiinteistösijoitusten kokonaistuotto oli 8,9 prosenttia vuonna 2015. Nettotuottoaste säilyi vakaana 5,4 prosentissa sopimusvuokrien nousun ja vahvan käyttöasteen tukemina. Pääkaupunkiseudun asuntokiinteistöjen nettotuotto laski markkina-arvojen nousun painamana 5 prosenttiin, kun muissa suurissa kaupungeissa nettotuotto on keskimäärin prosenttiyksikön korkeampi. Myös markkina-arvot nousivat viime vuonna muissa suurissa kaupungeissa pääkaupunkiseutua enemmän. Asuntosijoittamisen suosion vahva kasvu jatkuu, ja asuntokiinteistöt nousivat Kiinteistöindeksitietokannan suurimmaksi kiinteistösektoriksi yli 30 prosentin osuudellaan.

Helsingin ydinkeskustan toimistokiinteistöillä korkea kokonaistuotto
Toimistokiinteistöjen markkina-arvot laskivat pääkaupunkiseudun useimmilla alueilla edelleen korkean vajaakäytön painamana. Espoossa ja Vantaalla toimistojen markkina-arvot ovat laskeneet yhtäjaksoisesti joka vuosi vuodesta 2008 lähtien. Helsingin keskustan toimistot houkuttelevat kuitenkin sekä sijoittajia että vuokralaisia, ja niiden markkina-arvoihin kirjattiin peräti 6,7 prosentin nousu. Helsingin keskustassa markkina-arvoja nostaa sekä tuottovaatimusten lasku että nousevat vuokra-arvot. Vuoden aikana selkeästi laskenut käyttöaste sekä markkina-arvojen nousu painoivat kuitenkin keskustan nettotuottoastetta. Koko maan tasolla toimistokiinteistöjen arvonmuutos kipusi täpärästi positiiviseksi 0,2 prosenttiin. Toimistokiinteistöjen keskimääräinen nettotuottoaste putosi 5,9 prosenttiin, kun sekä käyttöaste että sopimusvuokratasot laskivat. Koko maan toimistokiinteistöjen 6,1 prosentin kokonaistuotto oli korkein sitten vuoden 2007.

Liikekiinteistöjen tuotto jäi muita kiinteistösektoreita matalammaksi
Vähittäiskaupan kiinteistöjen kokonaistuotto jäi 3,9 prosenttiin vuonna 2015. Markkina-arvot laskivat keskimäärin 2,3 prosenttia. Vain pääkaupunkiseudun kauppakeskuskiinteistöjen arvot säilyivät vakaana. Kauppakeskusten vetovoimaa todistavat nousevat kävijä- ja myyntimäärät, joiden tukemana vuokrat pysyivät vakaana, tuottovaatimukset laskivat ja käyttöaste säilyi korkeana. Koko maan kaikkien liikekiinteistöjen nettotuottoaste 6,3 prosenttia on edelleen hyvällä tasolla. Kauppakeskuskiinteistöjen nettotuottoasteet jäävät muita liikekiinteistöjä matalammiksi korkeampien markkina-arvojen johdosta.

Lisätietoja:
• Pia Louekoski, puh. 0400 959 634
• Susanna Vartiainen, puh. 040 869 7762
• Hanna Kaleva, puh. 040 5555 269

Tiedote pohjautuu KTI Kiinteistöindeksin tuloksiin. KTI Kiinteistöindeksi mittaa suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa. Kiinteistöindeksi pohjautuu 23 suuren kiinteistösijoittajan toteutuneisiin tuottotietoihin, ja sen taustalla on yhteensä 21,5 miljardin euron arvoiset sijoituskiinteistöt. Kiinteistöindeksi kattaa arviolta 40 % koko maan kiinteistösijoitusmarkkinoista. KTI Kiinteistöindeksi on laskentamenetelmiltään vertailukelpoinen MSCI:n noin 20 eri maasta tuottamien indeksien kanssa.

KTI Kiinteistötieto Oy on suomalaisille kiinteistömarkkinoille tutkimus-, asiantuntija- ja informaatiopalveluja tuottava asiantuntijayritys.

Lehdistötiedotteen liitteenä seuraavat graafit:
– Kokonaistuotot kiinteistötyypeittäin 2000–2015
– Tuottoasteet kiinteistötyypeittäin 2015

Lataa lehdistötiedote PDF-muodossa

Lataa lehdistötiedotteen graafit

KTI Index results for year 2015 in English

Toinen KTI Kiinteistötietoisku käsittelee KTI Kiinteistöindeksiä, joka mittaa kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa. Kokonaistuotto koostuu kahdesta komponentista: kiinteistöjen arvon kehitystä mittaavasta arvonmuutostuotosta sekä nettotuottoasteesta, joka mittaa kiinteistösijoitusten nettotuoton suhdetta markkina-arvoon.

Mitä?
KTI kerää vuosittain KTI Kiinteistöindeksiin osallistuvilta kiinteistösijoittajilta tiedot heidän suorien kiinteistösijoitustensa kohdekohtaisista markkina-arvoista vuoden alussa / lopussa, vuoden aikana ansaituista vuokratuotoista ja toteutuneista ylläpitokustannuksista. Lisäksi kootaan tieto kiinteistöihin vuoden aikana tehdyistä investoinneista. Näistä tiedoista lasketaan kiinteistösijoituskohteen vuosituotto. Laskelmassa ei huomioida sijoituksen pääomarakennetta, vaan tuotto lasketaan koko sitoutuneelle pääomalle. Kiinteistöindeksiin osallistumisen edellytyksenä on, että kohteen markkina-arvo on määritetty joko ulkopuolisen kiinteistöarvioijan tai oman analyytikon toimesta.

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden vuosituotto saadaan laskemalla kaikkien Kiinteistöindeksiin osallistuvien kiinteistösijoittajien koko vuoden omistettujen kohteiden keskimääräiset tuottoprosentit. Vastaava aggregointi tehdään jokaiselle sijoitussalkulle, jolloin palveluun osallistuvat sijoittajat saavat omat salkkukohtaiset laskelmat verrattuna markkinan tuottoon sekä kiinteistötyypeittäin että alueittain.

KTI Kiinteistöindeksiin 2015 osallistui 23 merkittävää sijoittajaa. Heillä oli yhteensä 37 kiinteistösijoitussalkkua, joiden yhteenlaskettu arvo oli 21,5 mrd euroa.

Miten?
Arvonmuutostuotto muodostuu tarkastelukauden lopun ja alun markkina-arvojen erotuksena, josta vähennetään kauden aikana kohteeseen tehdyt investoinnit. Tämä jaetaan tarkastelukauden alun markkina-arvolla, johon on lisätty kauden aikana tehdyt investoinnit.

Nettotuottoaste lasketaan vähentämällä saaduista vuokratuotoista kohteen ylläpitokustannukset ja jakamalla tämä kauden alun markkina-arvolla, johon on lisätty kauden aikana tehdyt investoinnit. Kokonaistuotto summaa arvonmuutostuoton ja nettotuottoasteen.

Kiinteistöindeksi lasketaan TWR (time-weighted-return) -menetelmällä, jossa laskennalliset kuukausittaiset tuotot summataan vuosituotoksi.

Laskelmat tehdään ensin kohteittain ja kootaan sen jälkeen yhteen osamarkkinakohtaisiksi tuotoiksi.

Miksi?
KTI Kiinteistöindeksin kokonaistuotto-, arvonmuutostuotto- ja nettotuottotiedot mahdollistavat kiinteistösijoittajalle omien kiinteistösijoitustuottojen vertailun markkinaan sekä kohde- että salkkutasolla. Kiinteistöindeksi tuottaa myös runsaasti tietoa kiinteistösijoitusten tuottoja selittävistä muuttujista, kuten tuottovaatimuksista, vuokra-arvoista, käyttöasteista ja ylläpitokustannuksista eri kiinteistötyypeissä ja alueilla.

KTI Kiinteistöindeksi on ainoa markkinatasolla suorien kiinteistösijoitusten tuottoa mittaava työkalu ja se mahdollistaa kiinteistösijoitusten tuoton vertailun muihin sijoitusluokkiin, kuten osakkeisiin ja joukkovelkakirjalainoihin. Tuottotiedot ovat polttoainetta niin riski- kuin allokaatiopäätöslaskelmiin kiinteistösijoitussalkun sisällä ja osana koko sijoitussalkkua.

Laskentamenetelmä vastaa MSCI:n tapaa laskea kiinteistösijoitusten tuotto, joten suomalainen kiinteistösijoittaja voi verrata suoran kiinteistösijoitussalkkunsa tuottoa myös kansainvälisesti.

Luotettava ja kattava markkinan tuottotieto lisää suomalaisen kiinteistösijoitusmarkkinan läpinäkyvyyttä ja houkuttelevuutta niin kotimaisten kuin kansainvälisten sijoittajien keskuudessa.

Linkki vuoden 2015 tuloksiin: Kiinteistösijoitukset tuottivat 6,3 prosenttia vuonna 2015

Lisätietoja: Pia Louekoski (puh. 0400 959 634) ja Susanna Vartiainen (puh. 040 869 7762)

         

KTI Kiinteistötietoisku tarjoaa kuukausittain katsauksen KTI:n tunnusluvun tai tarkastelun taustalle. Toiveita kiinteistötietoiskun aiheiksi voit toimittaa työryhmälle osoitteeseen: kti(a)kti.fi.