ARA-vuokra-asukkaat ovat yleisesti ottaen melko tyytyväisiä asumiseensa ARA-vuokra-asunnoissa, ilmenee Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry:n tänään julkistaman asukastyytyväisyysselvityksen tuloksista. Sen mukaan asukkaiden kokonaistyytyväisyys asumiseensa on keskimäärin samaa tasoa kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvilla.

ARA-vuokra-asukkaat ovat erityisen tyytyväisiä vuokranantajansa asiakaspalveluun ja ammattitaitoon sekä vuokraehtojen selkeyteen. Myös asuinympäristöön, asuintalon sijaintiin, julkisiin liikenneyhteyksiin sekä alueen julkisiin palveluihin ollaan keskimäärin tyytyväisiä. Sen sijaan kriittisemmin arvioidaan esimerkiksi asuntojen sisäolosuhteita, asuintalon yleisiä tiloja sekä pysäköintimahdollisuuksia.

ARA-vuokra-asukkaiden näkemyksiä asumisesta, vuokranantajista, asumisen kohtuuhintaisuudesta ja heidän toimeentulostaan on selvitetty nyt valtakunnallisesti ensimmäistä kertaa. Selvitys toteutettiin, jotta kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tarjoavat vuokrataloyhtiöt voisivat kehittää omaa toimintaansa ja asukasyhteistyötään. Yhtiöt voivat myös vertailla tuloksia toisiin vuokrataloyhtiöihin.

Selvitykseen osallistui 16 KOVAn jäsenyhtiötä. Selvityksen otos oli noin 20 000 asukasta vastausprosentin ollessa 28 prosenttia. KOVAn yhteistyökumppanina selvityksessä oli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Selvityksen toteutti KOVAn toimeksiannosta KTI Kiinteistötieto Oy.

Asukastyytyväisyysselvityksen ohjausryhmän jäseninä toimivat Eeva Tammisalo (pj.), Jouni Parkkonen (siht.), Hanna Dhalmann, Saija Turunen, Juha Heino, Anu Kärkkäinen ja Maritta Schavikin.

ARA-asukkaat pienituloisia – yli puolet saa asumistukea

Selvityksessä kysyttiin ARA-vuokra-asunnoissa asuvien taloudellista asemaa. Selvityksen perusteella ARA-vuokra-asunnot kohdentuvat pienituloisille, kuten asukasvalintaperusteet sitä edellyttävätkin. Lähes 50 prosenttia selvitykseen vastanneista ilmoitti kotitaloutensa vuosittaisiksi bruttotuloiksi alle 20 000 euroa. Yksinasuvista 96 prosenttia ilmoitti bruttotuloikseen enintään 40 000 euroa vuodessa. Yhden huoltajan lapsiperheistä 77 prosentilla vuositulot ovat alle 30 000 euroa. Jopa 52 prosenttia vastanneista ilmoitti saavansa asumistukea. Toimeentulotukea saa lisäksi hieman useampi kuin joka 8. vastanneista.

Asukkaiden mielestä asumisen kohtuuhintaisuus toteutuu ARA-asunnoissa hyvin. Vastanneista 59 prosenttia on lähes tai täysin samaa mieltä siitä, että asuminen on nykyisessä asunnossa kohtuuhintaista. Kuitenkin vain 39 prosenttia vastaajista arvioi, että elämiseen jää riittävästi rahaa asumiskustannusten jälkeen. Asukkaat myös kokevat, ettei heillä ole taloudellisia mahdollisuuksia tehdä asumiseen liittyviä valintoja.

Vastaajista 42 prosenttia arvioi, ettei heillä ole mahdollisuuksia saada maksukykyään vastaavaa asuntoa yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Asumiskustannukset vievät suuren osan vastaajien käytettävissä olevista tuloista. Erityisen ahtaalla ovat yhden hengen kotitaloudet ja yhden huoltajan lapsiperheet, joissa asumiskustannukset vievät keskimäärin yli puolet tuloista.

Selvitys antaa ARA-vuokrataloyhtiöille ja KOVAlle arvokasta tietoa asukkaiden tyytyväisyydestä asumiseensa ja asumisen kohtuuhintaisuuteen. KOVA tekee työtä sen eteen, että kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennuttamisen edellytykset paranisivat ja vuokrataloyhtiöillä olisi entistäkin paremmat mahdollisuudet tarjota kohtuuhintaisia asuntoja asukkaille.

KOVA lyhyesti

Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokrataloyhteisöjen johtava valtakunnallinen edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö. KOVAlla on nyt 47 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yli 195 000 vuokra-asuntoa, joissa asuu yli 320 000 henkilöä. Jäsenten vuokra-asuntojen määrä vastaa lähes 70 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista vuokra-asunnoista Suomessa. Jäsenten kaikkien vuokra-asuntojen kokonaismäärä vastaa noin 50 prosenttia kaikista rajoituksenalaisista vuokra-asunnoista Suomessa.

KOVAn jäsenyhteisöt aloittavat vuonna 2019 yhteensä lähes 5 000 kohtuuhintaisen vuokra-asunnon rakennuttamisen eri puolilla Suomea. Jäsenyhteisöille valmistuu vuoden 2019 aikana noin 3 000 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. KOVAn jäsenyhteisöjen yhteenlasketut investoinnit vuonna 2019 ovat yli 1,1 miljardia euroa.

KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra-asuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokrataloyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokrataloyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenyhteisöt ylläpitävät asuntomarkkinoilla kilpailua, erityisesti hintakilpailua. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.

Lisätietoja:

• Toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen, KOVA, puh. 040 593 3338, jouni.parkkonen@kovary.fi
• Toimitusjohtaja Hanna Kaleva, KTI Kiinteistötieto, puh. 040 555 5269, hanna.kaleva@kti.fi

Lue tiedote kokonaisuudessaan KOVAn nettisivuilla.

Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat keskimäärin neljä prosenttia vuonna 2018 koko Suomen tasolla tarkasteltuna. Kulueristä eniten edelliseen vuoteen verrattuna nousivat energiakustannukset, 8,3 prosenttia. Energiakustannuksia nostivat kaukolämmön hinnan korotukset lämmitystarpeen pysyessä edellisen vuoden tasolla. Kiinteistöpalvelujen – huollon, ulkoalueiden hoidon ja siivouksen – kustannukset nousivat viisi prosenttia vuonna 2018. Alueellisesti suurimmat erot olivat energia- ja korjauskustannuksissa, jotka nousivat pääkaupunkiseudulla muuta maata enemmän.

 

Lisätietoja: Perttu Rantanen (puh. 050 533 7831) ja Mikko Hietala (puh. 040 525 9274)

---

Tiedot pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailusta laskettaviin KTI Ylläpitokustannusindekseihin. Tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannuksista. Tiedot kattavat kiinteistönomistajan vastuulla olevat kiinteistöjen hoitokulut. Indeksien tavoitteena on kuvata kustannusten pitkän aikavälin kehitystä.

Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Aineistossa oli yli 300 toimistokiinteistöä vuonna 2018. Ylläpitokustannusindeksit lasketaan eri alueille (toimistot: pääkaupunkiseutu ja muu Suomi). Alueellisten indeksien avulla lasketaan indeksit koko Suomelle painotettuna keskiarvona alueiden todellisen rakennuskannan suhteessa.

Olemme julkaisseet Asiakastyytyväisyysvertailupalvelusta uuden KTI Online-version. Kiinteistösalkkusi ja kohteittesi kokonaistyytyväisyyden rinnalla pääset tarkastelemaan suositteluhalukkuutta ja nettosuositteluindeksiä (NPS). Asiakastyytyväisyysvertailussa on uusina toimintoina palveluntuottajien Online-raportti sekä asiakaspalautteiden analysointi sanapilvessä. Kehitystyö on jatkoa aiemmille Kiinteistöindeksi- ja Ylläpitovertailupalvelujen uudistamiselle, jossa tämän projektin jälkeen on vuorossa Vuokravertailupalvelu.Viimeksi mainittu tulee asiakkaidemme käyttöön kesällä 2019.

Lisätietoja palvelusta antaa Matti Heiskanen: matti.heiskanen(at)kti.fi

 

Suositteluhalukkuus ja nettosuositteluindeksi (NPS) kiinteistösalkussa ja kohteittain:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Avoimien palautteiden analyysi –sanapilvi:

 

 

 

 

 

 

 

Ammattimaisten kiinteistösijoittajien omistamien asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset nousivat keskimäärin kaksi prosenttia vuonna 2018 koko Suomen tasolla. Eniten nousua oli korjauskustannuksissa, jotka nousivat yli neljä prosenttia. Ilman korjauskustannuksia asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset nousivat 1,2 prosenttia. Kiinteistöpalvelukustannukset (käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito ja siivous) nousivat 3,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla kustannukset nousivat muuta maata enemmän. Pääkaupunkiseudun kustannuksia nostivat etenkin energiakustannukset, jotka nousivat viisi prosenttia. Energiakustannusten nousu johtui kaukolämmön hinnan korotuksesta lämmitystarpeen pysyessä edellisen vuoden tasolla. Myös palvelukustannukset nousivat pääkaupunkiseudulla muuta maata enemmän.

Lisätietoja: Perttu Rantanen (puh. 050 533 7831) ja Mikko Hietala (puh. 040 525 9274)

---

Tiedot pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailusta laskettaviin KTI Ylläpitokustannusindekseihin. Tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannuksista. Tiedot kattavat kiinteistönomistajan vastuulla olevat kiinteistöjen hoitokulut. Indeksien tavoitteena on kuvata kustannusten pitkän aikavälin kehitystä.

Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Aineistossa oli yli 1300 asuinkerrostalokiinteistöä vuonna 2018. Ylläpitokustannusindeksit lasketaan eri alueille (kerrostalot: Helsinki, pääkaupunkiseutu, Tampere, Etelä-Suomi ja muu Suomi). Alueellisten indeksien avulla lasketaan indeksit koko Suomelle painotettuna keskiarvona alueiden todellisen rakennuskannan suhteessa.

The Finnish Property Market 2019 -raportti on julkaistu. Raportti tarjoaa kattavan kuvauksen Suomen kiinteistömarkkinoiden rakenteesta, toimintatavoista, toimijoista sekä viimeaikaisesta markkinakehityksestä. KTI julkaisee raportin vuosittain maaliskuussa.

Tutustu raporttiin:
The Finnish Property Market 2019

KTI kiittää raportin kumppaneita: Helsingin kaupunki, Kiinko, Kojamo, LähiTapiola, Newsec, RAKLI, SATO, SEB Group, Sirius Capital Partners, Skanska ja YIT.

Raportin painetun version voi tilata osoitteesta kti(a)kti.fi (hinta 49 € + alv).

Lue lisää Suomen kiinteistömarkkinoista englanninkielisestä tiedotteesta.

KTI toteutti Suomen Omakotilitolle kolmatta kertaa vertailun kunnallisista maksuista. Kuntien määrää kasvatettiin nyt jo sataan, kattaen 83 prosenttia Suomen asukasluvusta.

Linkki Omakotiliiton tiedotteeseen

Lisätietoja/KTI: Mikko Hietala, puh. 040 525 9274, mikko.hietala(a)kti.fi

Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 28.2. klo 14.00

Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoiden kokonaistuotto oli 6,6 prosenttia vuonna 2018. Kiinteistösijoitusten nettotuottotaso oli 5,3 prosenttia, ja markkina-arvot nousivat keskimäärin 1,3 prosenttia. Eri kiinteistötyypeistä asuntojen kokonaistuotto oli korkein ja liikekiinteistöjen matalin.

Kiinteistösijoitusten tuotot kiinteistötyypeittäin 2018

Asuntosijoitusten tuotot jälleen vahvimmat
Suurista kiinteistösektoreista asunnot tuottivat parhaan kokonaistuoton yhdeksänä vuonna peräkkäin 2008−2016. Vuoden tauon jälkeen suurten sijoittajien asuntosijoitukset tarjosivat vuonna 2018 jälleen parhaan kokonaistuoton, 8,8 prosenttia. Hotelli- ja tuotannolliset kiinteistöt nousivat myös kärkikolmikkoon 8,4 ja 7,0 prosentin kokonaistuotoillaan. Toimistokiinteistöjen kokonaistuotto oli lähellä markkinan keskiarvoa, 6,7 prosenttia, kun taas liikekiinteistöjen tuotot jäivät 2,1 prosenttiin.

Asuntokiinteistösijoitusten nettotuotot nousivat
Asuntokiinteistösijoitusten nettotuotot nousivat hieman vuonna 2018 vuokrien nousun ja korkeiden käyttöasteiden tukemana. Koko maan asuntokiinteistöjen keskimääräinen käyttöaste oli 97 prosenttia. Asuntokiinteistöjen tuotot olivat pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa (Tampere, Turku, Jyväskylä, Oulu, Kuopio ja Lahti) hieman muuta maata korkeampia vahvemman arvonkehityksen tukemana. Asuntokiinteistöt ovat houkutelleet kiinteistösijoittajia viime vuosina, ja asunnot ovat nykyisin ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurin sektori.

Toimistokiinteistöjen ennätysalhainen nettotuotto
Toimistokiinteistösijoitusten kokonaistuotto laski tasan prosenttiyksiköllä edellisen vuoden tasostaan, 6,7 prosenttiin. Nettotuottovaatimusten lasku ja vuokra-arvojen nousu tukivat markkina-arvojen kehitystä, mutta toisaalta nousevat ylläpitokustannukset ja vuokralaisten houkuttelun edellyttämät investoinnit painoivat kokonaistuottoja. Toimistokiinteistöjen keskimääräinen käyttöaste nousi hieman, ja oli 84 prosenttia vuonna 2018. Toimistojen nettotuottoaste laski ensimmäisen kerran indeksin historiassa alle viiden prosentin. Nettotuot-tojen lasku johtuu toisaalta sijoittajien kasvavasta kiinnostuksesta korkean markkina-arvon vähäriskisiä kohteita kohtaan, toisaalta toimistojen matalista käyttöasteista ja nousevista kustannuksista.

Muu pääkaupunkiseutu tuotti ydinkeskustaa paremmin
Toimistomarkkinoilla Helsingin ydinkeskustan tuotot laskivat vuoden 2017 ennätystasoltaan, ja kokonaistuotto jäi neljään prosenttiin marginaalisen arvonnousun ja ennätysmatalan nettotuoton seurauksena. Vastaavasti muun pääkaupunkiseudun toimistokiinteistöjen kokonaistuotto nousi lähes 9 prosenttiin vahvan arvonkehityksen tukemana. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimistojen markkina-arvot laskivat edelleen.

Liikekiinteistöjen arvot jatkoivat laskuaan
Liikekiinteistöjen kokonaistuotto laski 2,1 prosenttiin edellisen vuoden 3,7 prosentista. Kauppakeskuskiinteistöjen tuotot putosivat muita liikekiinteistöjä matalammaksi, kun myös pääkaupunkiseudun kauppakeskuskiinteistöjen arvonmuutos kääntyi negatiiviseksi. Muissa liikekiinteistöissä markkina-arvot nousivat pääkaupunkiseudulla, mutta jatkoivat laskuaan muualla Suomessa.

Hotellikiinteistöt tuotot edelleen vahvoja
Hotellikiinteistöjen suosio on vahvistunut kiinteistösijoitusmarkkinoilla viime vuosina. Hotellikiinteistöt olivat Kiinteistöindeksissä parhaiten tuottava kiinteistösektori sekä 2016 että 2017. Vuonna 2018 hotellien kokonaistuotto nousi hieman edellisen vuoden tasostaan, kun nettotuotto säilyi vakaana ja markkina-arvot jatkoivat nousuaan. Myös hotellikiinteistöt tuottivat pääkaupunkiseudulla muuta maata paremmin.

Kokonaistuotot kiinteistötyypeittäin 2000–2018

Lisätietoja: Markus Steinby, puh. 050 464 7587 ja Hanna Kaleva, puh. 040 555 5269

---

KTI Kiinteistötieto Oy on puolueeton asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa markkinainformaatio- ja tutkimuspalveluja kiinteistöalan ammattimaisille toimijoille. KTI on tuottanut kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa mittaavaa Kiinteistöindeksiä vuodesta 1998 lähtien. Kiinteistösijoitusten kokonaistuotot muodostuvat vuotuisesta nettotuotosta sekä markkina-arvojen muutoksesta. Kiinteistöindeksi kuvaa koko vuoden omistettujen kiinteistöjen tuottoja. Vuonna 2018 Kiinteistöindeksiin osallistui 26 suurta kiinteistösijoittajaa, joiden yhteenlaskettu kiinteistövarallisuus oli 24 miljardia euroa.

KTI Kiinteistöindeksin osallistujat: Aberdeen Standard Investments, Ahlström Capital, Castellum, CBRE Global Investors, Alma Property Partners, Areim Fastigheter, Avara, Avain Vuokrakodit, Citycon, Elo, Exilion Management, Genesta, HYY Kiinteistöt, Ilmarinen, Julius Tallberg-Kiinteistöt, Keva, Kojamo, LähiTapiola, Mercada, Renor, Sampo, SATO, Tarkala-Rettig Kiinteistökehitys, Turun Teknologiakiinteistöt, Varma ja Veritas.

Tiedote 18.2.2019
Suomen Kauppakeskusyhdistys ry

Suomalaisten kauppakeskusten vertailukelpoinen* kokonaismyynti laski 1,1 prosenttia vuoden 2018 loka-joulukuussa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Pääkaupunkiseudulla myynti laski 0,5 prosenttia, muilla suurilla kaupunkiseuduilla 2,7 prosenttia ja muualla Suomessa 0,7 prosenttia. Myynnin pudotus oli jyrkintä lokakuussa. Alkuvuoden vahva kasvu nosti koko vuoden kokonaismyynnin tasan prosentin suuremmaksi kuin edellisenä vuonna.

Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindekseissä on otettu käyttöön uusi, vähittäiskaupan rakenteen muutosta kuvaava toimialaluokittelu**. Uusi luokittelu ottaa huomioon erilaisten palvelujen osuuden kasvun kauppakeskuksissa, ja esimerkiksi viihde- ja vapaa-ajan palvelut on uudessa luokituksessa erotettu omaksi toimialakseen.

Pukeutumisen toimialan pitkään jatkunut myynnin lasku kiihtyi viimeisellä vuosineljänneksellä. Vuositasolla myynnin lasku oli 4,8 prosenttia. Kaikilla muilla uuden luokittelun mukaisilla toimialoilla myynti kasvoi vuoden 2018 aikana edelliseen vuoteen verrattuna. Viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen myynti kasvoi peräti 19 prosenttia, ja nousu oli jyrkintä pääkaupunkiseudulla. Viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä on kuitenkin toistaiseksi pieni, vain parin prosentin luokkaa. Myös muiden kaupallisten palvelujen, kauneuden ja terveyden tuotteiden sekä kahviloiden ja ravintoloiden myynti kasvoi selkeästi edelliseen vuoteen verrattuna.  Kauppakeskusten suurimman toimialan, päivittäistavara- ja tavaratalokaupan myynti nousi vuositasolla 0,8 prosenttia.

Vertailukelpoisen kauppakeskuskannan kävijämäärä laski viimeisellä neljänneksellä 1,1 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vuositasolla kävijämäärä väheni 1,6 prosenttia. Kävijämäärät pienenivät eniten pääkaupunkiseudun kauppakeskuksissa.

Kun uudet kauppakeskukset ja olemassa olevien keskusten laajennukset ja remontit otetaan mukaan tarkasteluun, nousee kauppakeskusten kokonaismyynnin viimeisen vuosineljänneksen kasvu 1,2 prosenttiin ja kävijämäärien kasvu 2,2 prosenttiin. Vuositasolla koko kannan myynti kasvoi 4,6 prosenttia.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Myynti- ja kävijätietoja on seurattu vuodesta 2011 lähtien. Indekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 38 kauppakeskusta.

Lisätietoja:
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset: ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Pikkulaiva/Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Columbus, Itis, Kaari, Kamppi, Kämp Galleria, Redi, Ristikko, Ruoholahti, VANTAA Jumbo, Myyrmanni  Muiden suurten kaupunkiseutujen keskukset: JYVÄSKYLÄ Seppä, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, RAISIO Mylly, TAMPERE Duo, Koskikeskus, Tullintori, TURKU Hansa, Skanssi Muun Suomen keskukset: HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, KERAVA Karuselli, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TORNIO Rajalla På Gränsen

 *Vertailukelpoisesta, ns. like-for-like -indeksistä on poistettu uudet keskukset sekä merkittävät laajennukset ja remontit.

 **Uusi toimialaluokittelu:

Muoti ja asusteet Vaatteet, jalkineet, laukut, korut, kellot, asusteet
Kauneuden ja terveyden tuotteet Kosmetiikka, luontaistuotteet, kampaamotarvikkeet, apteekit, optikkoliikkeet
Vapaa-aika Urheilu, kirjat ja paperi, harrastusliikkeet, kännykät ja liittymät, pelit, valokuvaus, lelut ja lastentarvikkeet, lemmikit
Sisustaminen ja kodin tarvikkeet Huonekalut, kodin tarvikkeet, kukat, sisustus- ja lahjatavaraliikkeet, kodintekniikka
Päivittäistavarat Elintarvikkeet, päivittäistavarat, makeiset, kioskit, Alko sekä hypermarketien päivittäistavarat
Tavaratalot Tavaratalot sekä hypermarketien käyttötavarat
Muut liikkeet Liikkeet, joiden myyntiä ei ole pystytty kohdistamaan muille toimialoille
Kahvilat ja ravintolat Baarit, yökerhot, kahvilat, pikaruoka, food court, jäätelö-, mehu- ja smoothiebaarit, ravintolat
Kauneus- ja hyvinvointipalvelut Parturi-kampaamot, kauneushoitolat, tatuointiliikkeet, kunto- ja joogasalit, hierontapalvelut, terveyspalvelut; lääkäriasemat, hammaslääkärit yms.
Viihde- ja vapaa-ajanpalvelut Elokuvateatterit, keilaradat, pelisalit, kiipeilyseinät, liikunta-, seikkailu- ja teemapuistot, taidemuseot, teatterit, konserttisalit
Kaupalliset palvelut Pesulat, suutarit, pukuvuokraamot, vaatelainaamot, auton huolto-, pesu-, vuokraus- ym. palvelut, matkatoimistot, pankit, vakuutusyhtiöt, posti, kiinteistönvälitys, eläinlääkäri, pienvarastopalvelut, muut kaupalliset palvelut

Viime vuosi oli kiinteistökauppamarkkinoilla jälleen hyvin vilkas. KTI Transaktioseurannan mukaan vuoden 2018 kiinteistökauppavolyymi oli 9,3 miljardia euroa, joka on kaikkien aikojen toiseksi korkein vuosivolyymi. Vuoden 2017 ennätysluvuista volyymi laski yhdeksän prosenttia. Kaupankäynti oli vilkkainta vuoden lopulla, ja neljännellä vuosineljänneksellä volyymiksi kirjattiin peräti 3,7 miljardia euroa, joka  on KTI:n vuonna 2001 alkaneen seurannan toiseksi korkein yhden kvartaalin volyymi. Kaupankäyntivolyymi on nyt ylittänyt miljardin euron rajan jo 15 peräkkäisenä vuosineljänneksenä.

 Vuoden suurin kauppa tehtiin syksyllä, kun Kildare Partners osti Technopoliksen koko osakekannan. Technopoliksen Suomessa omistamien kiinteistöjen markkina-arvo on noin 950 miljoonaa euroa. Suuria kauppoja tehtiin vuoden aikana poikkeuksellisen paljon, sillä yli 100 miljoonan euron kauppoja solmittiin pitkälti toistakymmentä. Ulkomaisten sijoittajien osuus vuoden 2018 volyymista oli 66 prosenttia, eli ulkomaiset sijoittajat hankkivat vuoden aikana Suomesta kiinteistöjä peräti 6,1 miljardilla eurolla. Vuonna 2017 vastaava osuus oli vieläkin suurempi, jopa 71 prosenttia.

Toimistokiinteistöt vaihdetuin kiinteistötyyppi

Toimistokiinteistöjen kaupankäynti oli toista vuotta peräkkäin erittäin vilkasta. Toimistot olivat vuoden vaihdetuin kiinteistötyyppi 39 prosentin osuudella kokonaisvolyymista, ja toimistokauppojen arvo oli 3,6 miljardia euroa. Liikekiinteistöjen osuus kauppavolyymista oli 24, ja asuntoportfolioiden osuus 19 prosenttia. Asuntoportfolioiden kaupankäyntivolyymi oli historian toiseksi korkein useiden suurten asuntosalkkujen vaihdettua omistajaa vuoden aikana. Hoivakiinteistöistä tehtiin kauppoja yli 600 miljoonalla eurolla, joka on tämän sektorin ennätyslukema. Myös tuotannollisista ja hotellikiinteistöistä tehtiin muutama suuri kauppa viime vuonna.

Lisätietoa ja tarkempia analyyseja kiinteistökaupoista on saatavilla KTI Transaktioseurannasta: Mikko Soutamo, puh. 050 548 0480, mikko.soutamo(a)kti.fi tai Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287, olli-pekka.virkola(a)kti.fi. Suurimmat viime aikojen julkiset kaupat listataan myös KTI:n www-sivuilla: Major transactions -listaus. KTI Transaktioseurannan linjauksia löytyy KTI:n www-sivuilla olevasta Kiinteistötietoiskusta.

Mitä?

KTI:n 25-vuotisjuhlavuoden viimeinen Kiinteistötietoisku käsittelee digitalisaatiota. Tietotekninen kehitys ja digitalisaatio ovat muuttamassa monien toimialojen vakiintuneita liiketoimintamalleja, rakenteita ja kilpailuasetelmia, ja kiinteistöala ei ole poikkeus tälle kehitykselle. Konkreettisia esimerkkejä käytännön digitalisaatiosta kiinteistöalan sisällä löytyy vuokrasopimusten laatimisesta tulevaisuuden kysynnän ennustamiseen tekoälyllä. Erilaisilta aloilta löytyy useita erilaisia esimerkkejä siitä, miten digitaaliset verkostot ja prosessit ovat luoneet perustan uusille ratkaisuille ja kokonaan uusille markkinoille. Aihe on erittäin laaja ja moniulotteinen ja tämän tekstin tarkoituksena on tuoda hieman valoa digitalisaation maailmaan suomalaisesta kiinteistösijoitusnäkökulmasta näin Slushin ja RecoTechin yhteydessä. Aiheen ajankohtaisuudesta kiinteistöalalla kertoo ehkä jotain se, että RecoTechiin ilmoittautuneiden lukumäärä oli kasvanut viime vuoden noin 400 ilmoittautuneesta noin tuhanteen tänä vuonna.

Miksi?

Digitalisaatiolla on useita ajureita, joista monet liittyvät (kiinteistöliike)toiminnan tehokkuuden lisäämiseen. Tehokkuutta voidaan toisaalta mitata monella eri tavalla – kustannussäästöillä, tiedon hyödyntämisen kasvattamisella, olemassa olevan tiedon kasvattamisella ja jakamisella, tiedon virheellisyyden minimoinnilla ja vastaavasti tiedon oikeellisuuden maksimoinnilla. Digitalisaatiolla voidaan myös tavoitella kasvua, innovaatiota tai resurssien tasapainoisempaa hyödyntämistä joko yksittäisen kiinteistön, salkun tai koko yhteiskunnan tasolla.

Pääomaintensiivisiä kiinteistöjä ja rakennuksia ei voi suoraan digitalisoida, mutta niiden käyttö ja johtaminen ovat digitalisaation myötä muuttumassa. Digitalisaatio johtaa myös resurssien uudelleenallokointiin ja raja-aitojen poistumiseen eri toimintojen ja toimijoiden välillä. Kiinteistöt palveluna tai infrastruktuurina vaikuttavat ensi tarkastelussa olevan kehitysjanan ääripäitä, toisaalta niitä voi tarkastella kolikon vastakkaisina puolina. Digitalisaatio voi osaltaan edistää alustan ja palvelun saattamista yhteen ja näin tarjota asiakkaalle relevantteja palveluita.

Miten?

Digitalisaatiota tapahtuu kiinteistöalan monilla eri alueilla rakennusprojektin suunnittelusta vuokraustoiminnan johtamiseen ja sijoitusstrategian toteuttamiseen. Rakennusprojektin suunnitteluprosessi on jo tänään käytännössä digitalisoitu, mutta erilaiset AR (Augmented reality) ja VR (Virtual reality) sovellukset ovat viemässä tätäkin prosessia uudelle digitalisaation tasolle. Vuokrasopimuksen voi myös tänään tehdä sähköisesti ilman fyysisiä sopimuspapereita ja erilaiset mobiilisovellukset ovat tuoneet uuden ulottuvuuden esimerkiksi kokoustilojen varaamiseen sekä oman organisaation että kolmansien osapuolten valikoimista. Tiedon hallintaan ja sen kulkemiseen on olemassa erilaisia digitaalisia ratkaisuja, mutta kuitenkin erilaiset raportointiin ja arvonmääritykseen liittyvät prosessit ovat edelleen yllättävän manuaalisia.

Uudet liiketoimintamallit ja -tavat ovat myös kiinteistöalalla murtaneet vakiintuneita arvoketjuja uuteen muotoon. Nimekkäimpiä esimerkkejä tästä ovat muun muassa WeWork toimistopuolella ja Airbnb asunto- ja hotellipuolella. Uudet liiketoimintamallit ovat edelleen kohtalaisen tuoreita konsepteja ja niiden pitkäaikaiset vaikutukset kiinteistöalan toimintatapoihin, kannattavuuteen ja riskienhallintaan selkiintyvät ajan myötä.

Jos tämän päivän tilannetta tarkastelee kiinteistöalan arvoketjun tai projektin aikajanan avulla, voimme usein todeta, että prosessin eri osa-alueet ovat osa-alueen sisällä integroituja, mutta osa-alueiden välillä on yleisesti katkoja. Tulevaisuudessa tiedon integraatio ja harmonisointi sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti tulevat viemään digitalisaatiota eteenpäin uusille tasoille. Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään vaan se vaatii aktiivista työtä ja verkostoitumista vakiintuneiden toimintamuotojen tueksi.

KTI on osaltaan aktiivisesti edistänyt kiinteistöalan digitalisaatiota käytännössä osallistumalla vuoden 2018 aikana hallituksen KIRA-digi-kärkihankkeeseen, jonka päämääränä on kehittää ratkaisuja tiedon virtauttamiseen kiinteistö- ja rakennusalalla. KIRA-digi-ohjelman tukemana olemme kehittäneet automatisoidun tiedonsiirtoratkaisun, joka mahdollistaa tehokkaamman tiedonkulun alan sisällä. Kehitetty ratkaisu perustuu yhteisesti määriteltyyn tietomalliin ja tiedonsiirron rajapintamäärityksiin, ja sen kautta kiinteistösalkun ja yksittäisen kohteen perus- ja vuokrasopimustiedot virtaavat automaattisesti organisaatiosi ja yhteistyökumppaniesi – ja KTI:n – järjestelmien välillä. Tulevaisuudessa laajennamme palvelua kattamaan myös muita kiinteistöliiketoiminnan osa-alueita kuten kiinteistöjen tuotot ja ylläpitokustannukset.

Automatisoitu tiedonsiirto mahdollistaa uusia ja parempia KTI-palveluja, kuten vertailu- ja markkinatiedon ajantasaisemman päivityksen ja tiheämmän raportointivälin, ja vähentää tiedonvälityksessä tapahtuvia virheitä. Tieto kulkee tehokkaasti molempiin suuntiin ja vakiintuneen KTI API -palvelun avulla voimme toimittaa KTI-datan suoraan myös asiakkaan omiin järjestelmiin. Matti Heiskanen, Klaus Vesama ja Markus Steinby kertovat mielellään lisää siitä, miten pääsette toteuttamaan kiinteistöalan digitalisaatiota yhteistyössä kanssamme.

Lisätietoja: Matti Heiskanen, puh. 040 832 6698, matti.heiskanen(a)kti.fi, Klaus Vesama, puh. 050 520 6338, klaus.vesama(a)kti.fi ja Markus Steinby puh. 050 464 7587, markus.steinby(a)kti.fi.

      

Aiemmin ilmestyneisiin KTI Kiinteistötietoiskuihin voit tutustua KTI:n nettisivuilla.