Yhä useampi yritys vähentää työpisteiden määrää, vaikka työntekijöiden määrä toimistolla kasvaa. Samalla toimistotilojen käytön tehokkuus korostuu, selviää Tulevaisuuden Työympäristö 2015 -barometrista, jonka KTI Kiinteistötieto Oy toteutti Skanskan toimeksiannosta nyt jo yhdennentoista kerran.
Lue koko lehdistötiedote
Tulevaisuuden Työympäristö -barometrin keskeiset tulokset 2015
Kiinteistöliiton teettämä Isännöinnin laatu 2015 -tutkimus mittasi taloyhtiöiden hallitusten ja osakkaiden sekä toiminnan- ja tilintarkastajien tyytyväisyyttä isännöintiin. Ostetun isännöintipalvelun laatuun oltiin keskimäärin tyytyväisiä, mutta isännöinnistä annettu laatuarvio vaihteli vastaajaryhmittäin. Taloyhtiön hallituksen näkökulmasta isännöitsijöiltä sujuvat parhaiten yhteistyö hallituksen kanssa, kokousten läpivienti sekä kirjanpitoon ja budjetointiin liittyvät tehtävät. Kehittämiskohteita ovat kiinteistön tekniikkaan ja korjaustarpeiden ennakointiin liittyvät asiat sekä isännöitsijän aloitteellisuus.
Tutkimus selvitti taloyhtiöiden tyytyväisyyttä yksittäisen isännöitsijän ja isännöintiyrityksen palvelun laatuun, eri palvelujen tärkeyttä sekä isännöinnin kehittämiskohteita. Vastaajina olivat taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat, hallitusten jäsenet ja varajäsenet, osakkaat sekä tilintarkastajat ja toiminnantarkastajat.
Ammattitaito ja luotettavuus ylitse muiden
Sekä isännöintiyritykset että isännöitsijät saivat toiminnan laadusta kouluarvosanan 7,8. Keskeisinä isännöintiyrityksen laatutekijänä pidettiin luotettavuutta (8,1) ja henkilöstön asiantuntemusta (8,1). Ammattitaito ja asiantuntemus sekä luotettavuus nähtiin keskeisiksi tekijöiksi myös yksittäisen isännöitsijän toiminnassa.
Heikoimmat arvosanat isännöitsijät saivat viestintä- ja vuorovaikutustaidoissaan, tiedottamisessa ja aloitteellisuudessa. Vähiten tärkeänä yksittäisen isännöitsijän toiminnassa vastaajat näkivät toiminnan yhtiökokouksessa, jota toisaalta pidettiin isännöitsijöiden vahvimpana osaamisalueena.
Puheenjohtajien ja osakkaiden näkemyksissä eroja
Tyytyväisimpiä isännöintiyritysten toimintaan ovat taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat (8,0) ja tilintarkastajat (8,2). Osakkaiden arvio isännöinnin laadusta jäi välttäväksi (6,7).
– Hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä ovat kiinteistönpidon arjen työssä usein kohtaava työpari. Sen sijaan osakkaille isännöintiyrityksen palvelut ja isännöitsijän työnkuva jäävät usein etäiseksi. Puutteet viestinnän avoimuudessa sekä viestintä- ja vuorovaikutustaidoissa heijastuvat osakkaiden arvioidessa isännöinnin laatua, arvioi yhteysjohtaja Timo Tossavainen Kiinteistöliitosta.
Tekninen osaaminen ja oma-aloitteisuus kehittämiskohteita
Taloyhtiöiden hallitusten arvioinneissa yhteistyö taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kesken, kokousten läpivienti ja talousosaaminen katsottiin isännöitsijöiden vahvuusalueiksi. Kehittämistarvetta nähtiin eniten teknisessä osaamisessa, kuten kiinteistön teknisen kunnon arvioinnissa ja korjaustarpeen ennakoinnissa. Isännöitsijöiltä toivottiin myös itsenäisempää työskentelyä ja oma-aloitteisuutta.
– Aloitteellisuuden puute saattaa liittyä isännöitsijän työkuormaan ja asiakastalojen määrään. Asunto-osakeyhtiöitä hoitavien Isännöitsijöiden koulutustausta on usein kaupallinen. Taloyhtiöt ovatkin varsin tyytyväisiä siihen, miten palvelutarjoajat hoitavat vuosittaiset hallinto- ja talousrutiinit. Vanhenevassa ja tekniikaltaan kehittyvässä kiinteistökannassa liittyy suuria haasteita myös teknisiin kysymyksiin, kuten korjaustarpeiden ennakointiin ja uusien korjausmenetelmien tuntemiseen. Tällä alueella taloyhtiöt näkivät kehittämistarpeita, Tossavainen toteaa.
Hallitusten puheenjohtajat ovat osakkaita valmiimpia suosittelemaan käyttämäänsä isännöintiyritystä. Suositteluindeksi on aktiivisten suosittelijoiden ja kriittisten erotus, joka puheenjohtajien osalta oli 27. Hallitusten jäsenet olivat neutraaleja (-3) ja osakkaat kriittisiä (-36) isännöintiyrityksen suosittelemisen suhteen.
Isännöinnin laatu 2015 -tutkimuksen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy Suomen Kiinteistöliiton toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 5424 henkilöä.
Lisätietoja:
Lataa lehdistötiedote ja graafi PDF-muodossa
Lehdistötiedote 18.5.2015
Vuoden ensimmäisen kvartaalin kävijämäärät kauppakeskuksissa ovat laskeneet prosentin edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Samaan aikaan kauppakeskusten kokonaismyynti supistui 0,4 prosenttia.
Viimeisen kahdentoista kuukauden ajanjaksolla muutokset sekä kävijämäärissä että kokonaismyynnissä ovat positiivisempia. Kävijämäärä kasvoi 0,4 prosenttia ja kokonaismyynti laski aavistuksen, 0,2 prosenttia. Kauppakeskukset ovatkin pärjänneet suhteellisen hyvin vaikeassa taloustilanteessa.
Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen ja KTI Kiinteistötiedon yhdessä kehittämään ja ylläpitämään myynti- ja kävijäindeksiin. Kuukausitason myyntejä ja kävijätietoja on seurattu kvartaaleittain vuoden 2011 loppupuolelta lähtien. Myynti- ja kävijäindekseillä pyritään parantamaan Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjoamaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa kvartaalipäivityksessä on mukana 34 kauppakeskusta, mikä vastaa merkittävää osuutta Suomen kauppakeskusmarkkinasta volyymilla mitattuna.
Lisätietoja:
Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset:
ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Galleria Esplanad, Itis, Kaari, Kamppi, Ristikko, VANTAA Jumbo, Myyrmanni
Muun Suomen kauppakeskukset:
HÄMEENLINNA Goodman, JYVÄSKYLÄ Forum, KEMPELE Zeppelin, KOTKA Pasaati, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, RAISIO Mylly, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TAMPERE Duo, Koskikeskus, TORNIO Rajalla PÃ¥ Gränsen, TURKU Skanssi, YLÖJÄRVI Elo
Kiinteistökauppoja tehdään nyt vilkkaasti: vuoden ensimmäisen neljänneksen kiinteistökauppavolyymi oli 460 miljoonaa euroa. Toimitilakiinteistöt kiinnostavat etenkin ulkomaisia sijoittajia. Kotimaiset sijoittajat puolestaan lisäävät vuokra-asunto-omistuksiaan. RAKLI-KTI Toimitilabarometrin vastaajat arvioivat toimistotilojen vuokramarkkinoiden kehityksen hieman positiivisemmaksi kuin syksyllä, mutta liiketilojen kysynnän ennakoidaan vähentyvän vähittäiskaupan heikon tilanteen vuoksi. Asunnoille riittää kasvukeskuksissa tarvitsijoita, ja niiden vuokrat jatkavat nousuaan.
Vuoden ensimmäisen neljänneksen kiinteistökauppavolyymi oli hieman viime vuotta alhaisempi, mutta vilkas huhtikuu nosti kokonaismäärän jo 700 miljoonaan euroon. Merkittävin kauppa oli norjalaisen Ness, Risan & Partnersin Postin logistiikkakiinteistöjen hankinta, jonka arvo oli 120 miljoonaa euroa. Myös kiinteistörahastot julkistivat huhtikuussa useita vuokra-asuntohankkeita.
Kiinteistösijoituksille on kysyntää
Pääomia kiinteistösijoituksiin on nyt maailmalla paljon saatavilla, mikä laskee sijoittajien nettotuottovaatimuksia. Tuo-reen RAKLI-KTI Toimitilabarometrin mukaan Helsingin keskustassa sijaitsevan toimistokiinteistön nettotuottovaatimus laski 5,2 prosenttiin, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä alhaisempi taso kuin vuosi sitten. Myös muissa kaupungeissa on nyt nähty lievää tuottovaatimusten laskua, mikä osaltaan kuvastaa sijoittajien kiinnostuksen voimistumista. Vuoden tähän mennessä suurimman toimistokiinteistökaupan teki saksalainen Union Investment, joka hankki omistukseensa jo toisen kiinteistön Helsingin Töölönlahdelta. Eteralta ostetun toimistotalon hinta oli 93 miljoonaa euroa. Kolme neljästä RAKLI-KTI Toimitilabarometriin vastanneesta kiinteistömarkkinoiden asiantuntijasta uskoo ulkomaisen sijoittajakysynnän kasvavan myös tulevan vuoden aikana.
Toimistotilojen vuokramarkkinoilla pohjakosketus
Suurten kiinteistösijoittajien omistamien pääkaupunkiseudun toimistotilojen vuokrausaste on KTI:n vuokratietokannan mukaan nyt alhaisempi kuin koskaan aikaisemmin: 82 prosenttia. Eniten tyhjän tilan määrä kasvoi Helsingissä, jossa toimistoja on nyt esimerkiksi keskustassa ja Pasilassa tyhjillään enemmän kuin viime syksynä. Myös Vantaalla tyhjän toimistotilan määrä lisääntyi, mutta Espoossa kehitys kääntyi toiseen suuntaan. Kun tarjonta on ylittänyt kysynnän, ovat toimistojen vuokrat monin paikoin laskeneet. Helsingin keskusta on kuitenkin poikkeus tästä – siellä uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava KTI:n vuokraindeksi osoittaa edelleen 2,2 prosentin vuosinousua. Puolessa viimeisten kuuden kuukauden aikana Helsingin keskustassa alkaneista toimistovuokrasopimuksista neliöhinta on 25-30 euroa, mistä voidaan päätellä sopimuksia solmitun hyvälaatuisista tiloista. RAKLI-KTI Toimitilabarometrin vastaajista puolet ennakoi vuokramarkkinoiden tilanteen olevan vuoden päästä nykyistä parempi.
Liiketilojen vuokrakehitys on sekä menneen että odotettavissa olevan kehityksen valossa selvästi toimistomarkkinoita heikompaa. Vähittäiskaupan haasteiden jatkuessa myös vajaakäyttö on RAKLI-KTI Toimitilabarometrin vastaajien mu-kaan kasvanut ja kasvamassa liiketiloissa toimistotiloja voimakkaammin. Vajaakäyttö on kuitenkin liiketiloissa edelleen huomattavasti toimistoja vähäisempää.
Vuokra-asuntokauppojen osuus ennätyskorkea
Vuokra-asuntohankkeista tehtiin vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana kauppaa 250 miljoonalla eurolla, ja asuinkiinteistöjen osuus kokonaiskauppavolyymistä oli suurempi kuin koskaan. Ostajana näissä kaupoissa on useimmiten kotimainen kiinteistörahasto ja myyjänä rakennusliike. Myös isot asuntosijoitusyhtiöt ja eläkevakuutusyhtiöt investoivat runsaasti omiin asuntokehityshankkeisiinsa.
Vuokra-asuntojen kysyntä jatkuu kasvukeskuksissa vahvana muun muassa kaupungistumiseen liittyvän muuttoliikkeen sekä väestörakenteen muutosten seurauksena. KTI:n uusia vuokrasopimuksia kuvaavat asuntovuokraindeksit osoittavat pääkaupunkiseudulla 2,6 prosentin ja muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin 1,6 prosentin vuosinousua, mikä on hieman edellisvuosien nousua hitaampaa. Pääkaupunkiseudulla asuntovuokrien nousutahdissa oli kuitenkin merkittäviä alueellisia eroja: halutuimmilla alueilla nousua oli 4-5 prosenttia, kun taas joillakin alueilla vuokrat pysyivät ennallaan. Pääkaupunkiseudun ohella vuokrat nousivat nopeimmin Tampereella, jossa vuosinousua oli 4,9 prosenttia.
Lisätietoja:
Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 7.5.2015 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä KTI:n RAKLI ry:n toimeksiannosta huhtikuussa toteuttamaan RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 56 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.
Asuinrakennusten korjaustarve -tutkimusraportti on julkaistu. KTI oli toteuttamassa tutkimusta yhdessä Pellervon taloustutkimus PTT:n ja VTT Oy:n kanssa. KTI kartoitti alan toimijoiden näkemyksiä kerros- ja rivitalojen teknisestä korjaustarpeesta, korjaamisen taloudellisista reunaehdoista, asuntojen kysynnästä sekä asuntokannan korjaamisen käytännöistä (raportin luku 4).
Raportin voitte ladata PTT:n verkkosivuilta.
Lisätietoja:
KTI on käynnistänyt Kuntien kiinteistöjen tunnusluvut ja niiden vertailun vuoden 2014 ylläpitokustannuksista, energiakulutuksesta ja tilankäytön tehokkuudesta koulu- ja päiväkotikiinteistöissä. KTI on toteuttanut vertailun aiemmin kolme kertaa – tällöin tarkasteluissa oli vuosien 2008, 2010 ja 2012 toteumat. Analyysi ja tunnusluvut tarjoavat työkaluja seurantaan, optimointiin ja vertailuun, ja niitä hyödynnetään paljon oman toiminnan kehittämisessä, tavoitteiden asettamisessa ja muilta oppimisessa. Tällä hetkellä vertailussa on mukana 12 kuntaa. Vielä ehdit mukaan!
Suomalaisten kiinteistösijoitusten kokonaistuotto oli 5,6 prosenttia vuonna 2014. Asunnot olivat positiivisen arvonkehityksensä siivittämänä parhaiten tuottava kiinteistötyyppi jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Toimitilakiinteistöjen markkina-arvot jatkoivat epävarmojen talousnäkymien painamana laskuaan. Toimistokiinteistöjen ohella sijoitusmarkkinoiden näkymät ovat muuttuneet synkemmiksi nyt myös vähittäiskaupan kiinteistöissä. Kiinteistösijoitusten nettotuotot säilyivät vakaina.
KTI Kiinteistöindeksi mittaa suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa, joka koostuu kahdesta komponentista: nettotuottoaste mittaa kiinteistöjen vuotuisen nettotuoton suhdetta markkina-arvoon ja arvonmuutos kiinteistöjen vuosittaista markkina-arvojen kehitystä. Kaikkien kiinteistöjen keskimääräinen nettotuottoaste pysyi edellisten vuosien tasolla 6,3 prosentissa, mikä on kansainvälisesti vertaillen sangen korkea taso. Markkina-arvoihin kirjattiin keskimäärin 0,6 prosentin lasku. Kaikkien toimitilakiinteistösektorien arvonmuutos oli negatiivinen, kun taas asuinkiinteistöjen markkina-arvot jatkoivat nousuaan.
Asunnot olivat positiivisen arvonkehityksensä ansiosta parhaiten tuottava kiinteistötyyppi jo seitsemättä vuotta peräkkäin 8,2 prosentin kokonaistuotollaan. Vuokra-asuntojen vahva kysyntä siivittää asuntokiinteistösijoitusten suosiota, ja yhä suurempi osuus kiinteistörahastojen ja instituutioiden uusista sijoituksista on ohjautunut asuntomarkkinoille. Asuntokiinteistöjen osuus Kiinteistöindeksin markkinatietokannasta on noussut jo reiluun neljännekseen, kun se vielä kaksi vuotta sitten oli alle 20 prosenttia. Vuonna 2014 asuinkiinteistöjen markkina-arvoihin kirjattiin keskimäärin 2,6 prosentin nousu. Markkina-arvot nousivat vahvimmin pääkaupunkiseudulla, 3,2 prosenttia. Vuokrien nousu ja korkea käyttöaste nostivat hienoisesti asuntosijoitusten nettotuottoastetta, joka oli 5,5 prosenttia.
Toimistokiinteistöt ovat perinteisesti olleet suurin kiinteistösektori instituutiosijoittajien salkuissa. Heikoista markkinanäkymistä johtuen niiden suosio sijoitusmarkkinoilla on kuitenkin laskenut viime vuosina, ja niiden osuus koko KTI Kiinteistöindeksin markkinakannasta on painunut alle kolmannekseen. Toimistokiinteistöjen markkina-arvot ovat laskeneet vuodesta 2008 alkaen joka vuosi. Vuonna 2014 markkina-arvot painuivat 2,0 prosenttia. Kysyntänäkymien epävarmuus ja pääkaupunkiseudun yli miljoona tyhjää toimistoneliötä näkyvät erityisesti Helsingin ydinkeskustan ulkopuolisen alueen paikoin suurina negatiivisina arvonmuutoksina. Ydinkeskustan halutuimpien toimistokiinteistöjen arvot sen sijaan nousivat hienoisesti vahvan kysynnän siivittämänä. Toimistojen keskimääräinen nettotuottoaste nousi hieman edellisen vuoden tasosta ja oli nyt 6,2 prosenttia. Toimistokiinteistöjen kokonaistuotto nousi vuoden 2013 heikoista 1,1 prosentin lukemista 4,1 prosenttiin vuonna 2014.
Vähittäiskaupan kiinteistöjen kokonaistuotto oli 5,7 prosenttia vuonna 2014. Markkina-arvot laskivat vajaan prosentin, mutta nettotuottoasteet pysyivät edellisen vuoden tasolla 6,6 prosentissa. Kaupan alan haasteet näkyivät Kiinteistöindeksin tunnusluvuissa: sopimusvuokrat laskivat ja riskiä kuvaavat tuottovaatimukset nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Liiketilojen käyttöasteet pysyttelivät kuitenkin hyvällä 94 prosentin tasolla. Kauppakeskuskiinteistöjen kokonaistuotot olivat – lähinnä matalammista nettotuottoasteista johtuen – muita liikekiinteistöjä matalammat.
Lisätietoja:
Tiedote pohjautuu KTI Kiinteistöindeksin tuloksiin. KTI Kiinteistöindeksi mittaa suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa. Kiinteistöindeksi pohjautuu 24 suuren kiinteistösijoittajan toteutuneisiin tuottotietoihin, ja sen taustalla on yhteensä 23,0 miljardin euron arvoiset sijoituskiinteistöt. Kiinteistöindeksi kattaa arviolta 43 % koko maan kiinteistösijoitusmarkkinoista. KTI Kiinteistöindeksi on laskentamenetelmiltään vertailukelpoinen IPD:n noin 20 eri maasta tuottamien indeksien kanssa.
KTI Kiinteistötieto Oy on suomalaisille kiinteistömarkkinoille tutkimus-, asiantuntija- ja informaatiopalveluja tuottava asiantuntijayritys.
KTI ja Datscha ovat sopineet yhteistyöstä, jonka myötä KTI:n kiinteistömarkkinatietoja voi jatkossa hyödyntää Datschan interaktiivisen selaintyökalun kautta. Palvelu suunnataan KTI:n ja Datschan yhteisille asiakkaille.
Welcome to the 11th IPD KTI Nordic Property Briefing
We are proud to present and hope to see you in the 11th IPD KTI Nordic Property Briefing. This year our program will focus on the big picture – how will the megatrends impact property demand and investment.
Time: 21st May 2015
Place: Citykonferensen, Ingenjörshuset, Malmskillnadsgatan 46, Stockholm
In today´s investment climate, where investors surge for return, property as an asset class continue to be considered attractive. This year´s program will discuss megatrends – demographics, urbanization, digitalization – and their impact on long term property demand and investment. During the one day event with industry leading speakers we are covering four sessions exploring the Nordic markets´ future position in the changing investment landscape.
1. Megatrends – impact on property as an asset class
2. Residential – trends, demand for rental housing and impact on investment
3. Shopping & Logistics – consumer and retailer preferences, winning strategies
4. Office – trends in occupancy and impact on future demand
For further information and registration please visit www.ipd.com and join us for the premier Nordic property investment event.
We look forward to seeing you in Stockholm in May!
