Vuokra-asuntosijoittaminen houkuttelee lisää pääomia, vaikka tarjonnan ripeä kasvu painaa vuokrien nousuodotuksia kaikissa suurissa kaupungeissa. Kaikkien ammattimaisten sijoittajaryhmien odotetaan kasvattavan vuokra-asuntosijoituksiaan tulevan vuoden aikana. Koronapandemia painottaa vuokra-asuntojen kysyntää aiempaa suurempiin asuntoihin, matalamman vuokratason alueille sekä pääkaupunkiseudun kehyskuntiin.
Lue koko artikkeli RAKLIn sivuilta.
Ammattimaisten kiinteistösijoittajien omistamien asuinkerrostalojen vuotuisia toteutuneita ylläpitokustannuksia kuvaava KTI Ylläpitokustannusindeksi laski 2 prosenttia vuonna 2020. Kustannukset laskivat eniten pääkaupunkiseudulla, 4,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa kustannukset laskivat keskimäärin 1,6 prosenttia, kun taas suurten kaupunkien ulkopuolella ne nousivat hienoisesti, 0,2 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Kun kustannuksia tarkastellaan ilman rakennusten ja huoneistojen korjauskustannuksia, laskivat kustannukset hieman enemmän, keskimäärin 3,4 prosenttia koko maassa.
Ylläpitokustannusten laskua selitti eniten energiakustannusten keskimäärin 5,7 prosentin lasku, jota siivittivät sekä leuto ja vähäluminen talvi että suurten kiinteistönomistajien energiatehokkuustoimenpiteet. Energiakustannukset laskivat kaikilla alueilla. Käytön ja huollon, ulkoalueiden hoidon ja siivouksen käsittävät palvelukustannukset laskivat keskimäärin 2,9 prosenttia. Myös viime vuosina ripeästi kasvanut kiinteistöverokustannus laski hienoisesti, 0,4 prosenttia vuonna 2020, kun kiinteistöveroprosentteihin ei suurimmissa kaupungeissa tehty muutoksia.
KTI Ylläpitokustannusindeksin vuosien 2016-2020 keskimääräinen vuosinousu on 1,6 prosenttia. Viimeisimmän viiden vuoden aikana kustannukset ovat nousseet eniten pääkaupunkiseudulla, keskimäärin 1,9 prosenttia vuodessa. Pääkaupunkiseudulla eri kustannuseristä jyrkimmin on noussut kiinteistövero, 2,3 prosenttia vuodessa.
Lisätietoja: Perttu Rantanen (puh. 050 533 7831) ja Mikko Hietala (puh. 040 525 9274)
Tiedot pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailusta laskettaviin KTI Ylläpitokustannusindekseihin. Tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannuksista. Tiedot kattavat kiinteistönomistajan vastuulla olevat kiinteistöjen hoitokulut. Indeksien tavoitteena on kuvata kustannusten pitkän aikavälin kehitystä.
Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Aineistossa oli yli 1000 asuinkerrostalokiinteistöä vuonna 2020. Ylläpitokustannusindeksit lasketaan eri alueille (kerrostalot: pääkaupunkiseutu, muut suuret kaupunkiseudut ja muu Suomi). Alueellisten indeksien avulla lasketaan indeksit koko Suomelle painotettuna keskiarvona alueiden todellisen rakennuskannan suhteessa. Laskenta perustuu peräkkäisinä vuosina aineistossa mukana olleiden kohteiden kustannusten muutoksiin.
The Finnish Property Market 2021 -raportti on julkaistu.
Tutustu tiivistelmään täältä.
Lataa sähköinen ja maksuton The Finnish Property Market 2021 -raportti kokonaisuudessaan täältä.
Painettujen raporttien tilaukset ja muut asiat: ota yhteyttä osoitteeseen kti@kti.fi tai puh. 020 7430 130.
KTI Kiinteistötieto Oy:n hallituksen uutena puheenjohtajana on aloittanut Ville Raitio, joka valittiin KTI:n hallitukseen RAKLIn nimeämänä jäsenenä. RAKLIn toisena edustajana KTI:n hallituksessa jatkaa toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen. Yhtiön toisen pääomistajan, Suomen Kiinteistöliiton edustajia hallituksessa ovat toimitusjohtaja Harri Hiltunen sekä pääekonomisti Jukka Kero, ja KTI:n henkilöomistajia edustaa toimitusjohtaja Hanna Kaleva.
Ville Raitio toimii Kojamo Oyj:ssä omistamisesta ja sijoituksista vastaavana johtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Tämän ja aiempien työtehtäviensä ansiosta Villellä on hyvä näkemys ja kosketuspinta KTI:n liiketoimintaan ja palveluihin asiakkaan näkökulmasta. ”KTI:llä on tärkeä tehtävä suomalaisen kiinteistömarkkinan tiedontuottajana ja asiantuntijana. On hienoa päästä mukaan rakentamaan tulevaisuuden KTI:tä”, sanoo Ville Raitio.
Ennen Villeä KTI:n hallituksen puheenjohtajana toimi pitkään Timo Stenius, joka vastasi aiemmin Elon kiinteistö- ja muista listaamattomista sijoituksista. ”On ollut hienoa olla näköalapaikalla ja nähdä kuinka KTI:n erinomaiset asiantuntijat ovat olleet tärkeässä roolissa kiinteistösijoittamisen ja -omistamisen kehityksessä ammattimaiseksi, tietoa ja dataa hyväkseen käyttäväksi liiketoiminnaksi”, toteaa Timo Stenius.
KTI toivottaa Villen lämpimästi tervetulleeksi. Samalla haluamme kiittää Timoa pitkäaikaisesta ja hyvästä työstä yhtiön hyväksi.
Lehdistötiedote 9.3.2021
Suomen kiinteistösijoitusmarkkinoita kuvaavan KTI Kiinteistöindeksin kokonaistuotto laski 3,0 prosenttiin vuonna 2020. Kokonaistuottoa painoi markkina-arvojen 1,2 prosentin lasku. Myös nettotuotto putosi edellisestä vuodesta ja oli nyt 4,3 prosenttia. Vuotta leimasi entistä suurempi eriytyminen eri kiinteistösektoreiden ja alueiden välillä. Asuntokiinteistösijoitusten tuotto pysyi korkeana ja niiden rooli kiinteistösijoitusmarkkinoilla vahvistuu. Koronavuoden suurimpia kärsijöitä olivat liikekiinteistöt.
KTI Kiinteistöindeksin tulokset perustuvat 29 ammattimaisen kiinteistösijoittajan yhteisarvoltaan noin 32 miljardin euron kiinteistösijoituksiin, jotka kattavat 39 prosenttia Suomen ammattimaisesta kiinteistösijoitusvarallisuudesta. KTI Kiinteistöindeksi kuvaa koko vuoden omistettujen kiinteistöjen kokonaistuottoa, joka muodostuu toteutuneesta nettotuotosta sekä markkina-arvojen muutoksesta.
Kokonaistuotot kiinteistösektoreittain 2020
Lähde: KTI Kiinteistöindeksi
Koronavuosi kasvatti eroja kiinteistösektoreiden välillä
Poikkeuksellinen koronavuosi näkyi selkeästi kiinteistösijoitusten tuotoissa. Eri kiinteistösektoreiden väliset erot kokonaistuotoissa repesivät suuremmiksi kuin koskaan aiemmin indeksin yli 20-vuotisessa historiassa. Parhaiten tuottaneiden asunto- ja yhteiskuntakiinteistöjen ja heikoimmin menestyneiden liikekiinteistöjen kokonaistuottojen ero oli peräti 13,4 prosenttiyksikköä.
Kokonaistuoton hajonta 2010-2020
Lähde: KTI Kiinteistöindeksi
Asunnoista jälleen vahvimmat tuotot
Asuntokiinteistöjen kokonaistuotto laski vuoden 2019 huipputasoltaan, mutta säilyi edelleen 7,1 prosentissa. Myös 10 ja 20 vuoden tarkastelujaksoilla asuntojen reilusti yli 8 prosentin keskimääräiset vuosituotot ovat selkeästi muita sektoreita korkeampia. Asuntojen tuottotasoa ylläpitää ennen kaikkea markkina-arvojen vahva kehitys: asuntokiinteistöjen arvonmuutos on indeksin vuodesta 1999 alkavassa historiassa ollut joka vuosi positiivinen. Asuntojen nettotuottoaste painui alle neljän prosentin vuonna 2020. Nettotuottotasoa painoi sekä markkina-arvojen nousu että hienoisesti laskenut käyttöaste.
Toimistokiinteistöjen tuotot eriytyvät alueiden välillä
Toimistokiinteistöt ovat sijoitusmarkkinoiden suurin toimitilakiinteistösektori. Vuonna 2020 toimistokiinteistösijoitukset tuottivat 3,3 prosentin kokonaistuoton, ja markkina-arvoihin kirjattiin keskimäärin reilun prosentin lasku. Helsingin ydinkeskustassa markkina-arvot pysyivät vakaina, kun taas muilla alueilla arvot laskivat. Myös toimistokiinteistöjen nettotuottoaste laski edelliseen vuoteen verrattuna. Toimistokiinteistöjen käyttöaste kääntyi muutaman vuoden positiivisen kehityksen jälkeen laskuun ja oli keskimäärin 85 prosentin tuntumassa.
Liikekiinteistöjen kokonaistuotto Kiinteistöindeksin historian matalin
Liikekiinteistöjen kokonaistuotto romahti -6,3 prosenttiin, mikä on Kiinteistöindeksin historian matalin sektorikohtainen vuosituotto. Indeksin liikekiinteistökannasta kolme neljäsosaa on kauppakeskuskiinteistöjä, joiden tunnuslukuja koronavuosi painoi tuntuvasti. Epävarmat näkymät nostivat kauppakeskuskiinteistöjen tuottovaatimuksia ja heikensivät vuokranäkymiä, mistä johtuen markkina-arvoihin kirjattiin etenkin pääkaupunkiseudulla reipas lasku. Liikekiinteistöjen nettotuottoastetta painoivat sekä laskevat sopimusvuokrat että käyttöasteet.
Tuotannollisista kiinteistöistä parhaat tuotot logistiikasta
Tuotannollisten kiinteistöjen luokka kattaa monentyyppisiä tuotanto-, varasto ja logistiikkakiinteistöjä. Luokan keskimääräinen kokonaistuotto pysyi korkean nettotuottotason kannattelemana vahvana tasan seitsemässä prosentissa. Luokan sisällä etenkin sijoittajien suosimien pääkaupunkiseudun logistiikkakiinteistöjen vahva arvonkehitys nosti logistiikkakiinteistöjen kokonaistuoton liki kahdeksaan prosenttiin. Tuotanto- ja varastokiinteistöjen markkina-arvot laskivat hienoisesti, mutta korkean nettotuottotason ansiosta kokonaistuotto pysytteli 6-7 prosentissa.
Yhteiskuntakiinteistöjen kokonaistuotto yli 7 prosenttia
Julkisten palvelujen tuottamiseen tarvitut yhteiskuntakiinteistöt kasvattavat suosiotaan kiinteistö-sijoitusmarkkinoilla, ja KTI:n laskelmien mukaan niitä on ammattimaisten sijoittajien omistuksessa jo noin kuuden miljardin euron arvosta. Luokka kattaa esimerkiksi erilaisia asumispalvelu-, opetus- ja terveydenhuollon kiinteistöjä. Vuonna 2020 yhteiskuntakiinteistöjen keskimääräinen kokonaistuotto oli 7,1 prosenttia. Eri yhteiskuntakiinteistöluokkien nettotuottoaste vaihteli 4,5 ja 5,5 prosentin välillä.
Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, 040 5555 269
KTI Kiinteistötieto Oy on puolueeton asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa markkinainformaatio- ja tutkimuspalveluja kiinteistöalan ammattimaisille toimijoille.
KTI Kiinteistöindeksin osallistujat 2020: Aberdeen Standard Investments, Akiva Kiinteistöt I Ky, Erikoissijoitusrahasto Aktia Toimitilakiinteistöt, Antilooppi, CBRE Global Investors, Alma Property Partners, Areim Fastigheter, Avara, Avain Vuokrakodit, Citycon, Elo, eQ, Exilion Management, Evli, Genesta, Ilmarinen, Julius Tallberg-Kiinteistöt, Keva, Kojamo, LähiTapiola, Mercada, OP Kiinteistösijoitus, Premico, Sampo, SBB, Turun Teknologiakiinteistöt, Varma, Veritas ja Ylva.
KTI:n asiakkaista 58 prosenttia on valmis suosittelemaan KTI:n palveluja kollegalleen tai yhteistyökumppanilleen. KTI:n palveluista vuonna 2020 korkeimman nettosuositteluindeksin ansaitsi Ylläpitokustannusvertailu, jolla aktiivisia suosittelijoita on peräti 70 prosenttia. Myös Kauppakeskusvertailu- ja Asuntovuokravertailupalvelun asiakkaista kaksi kolmasosaa arvioi suositteluhalukkuuttaan arvosanalla 9 tai 10. KTI:n avainasiakkaiden antama yleisarvosana KTI:n palveluista asteikolla 1-5 oli 4,1, ja parhaita arvioita saimme meille strategisen tärkeistä asioista – markkinatuntemuksestamme, luotettavuudestamme ja asiantuntijuudestamme.
Saimme asiakkailtamme myös rakentavia kehitysehdotuksia palvelujemme edelleen parantamiseksi, ja niiden parissa ponnistelemme innolla yhdessä asiakkaidemme kanssa myös tänä vuonna. KTI:n vuotuisiin, kesällä ja vuoden vaihteessa toteutettaviin asiakaskyselyihin vastasi yhteensä 100 avainasiakasta.
Lämmin kiitos palautteestanne!
Koronakriisin välittömät vaikutukset näkyvät lähes kaikilla kiinteistömarkkinoiden osa-alueilla: tilankäytössä, kiinteistösijoittamisessa ja rakentamisessa. Juuri nyt toimijoiden päähuomio on kriisin akuuteissa vaikutuksissa vuokralaisten tilanteeseen sekä erilaisten kiinteistöjen arvonmuodostukseen ja likviditeettiin. Samaan aikaan mielenkiinto kohdistuu enenevästi myös pidemmän tähtäimen mahdollisiin muutoksiin erilaisten tilojen tarpeessa ja käyttötavoissa. KTI on Senaatti-kiinteistöjen toimeksiannosta toteuttanut asiantuntijahaastatteluihin pohjautuvan selvityksen koronakriisin vaikutuksista suomalaiseen kiinteistö- ja rakennusalaan. Raportin tavoitteena on kuvata kriisin mahdollisia vaikutuksia ja niiden hallinnan keinoja sekä herättää laaja-alaista keskustelua Suomen kiinteistömarkkinoiden kilpailukyvystä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä. Kuulemme mielellämme palautettanne ja toivomme vilkasta keskustelua aiheen tiimoilta!
Lataa Koronakriisin vaikutukset kiinteistö- ja rakennusalaan -raportti
Lisätietoja: Hanna Kaleva, hanna.kaleva(a)kti.fi, puh. 040 5555 269
KTI toteutti ARAlle helmi–elokuussa 2020 selvityksen, joka käsittelee omakustannusvuokraperusteisten ARA-talojen hoito- ja rahoituskuluja, niiden kulurakenteita ja tuleviin kuluihin varautumista. Lähtökohtana on KTI:n vuonna 2014 tekemä vastaava raportti, jossa tarkasteltiin vuoden 2013 toteutuneita hoitokuluja. Nyt tarkastelussa on vuosi 2018, joten tulosten avulla voidaan tarkastella miten hoitokulut ovat kehittyneet viiden vuoden aikana. Selvitystä on laajennettu kattamaan myös rahoituskulut ja peruskorjauksiin ja muihin tuleviin kuluihin varautuminen. Tiedot on kerätty 17 ARA-taloja omistavalta toimijalta kiinteistö- ja yhteisötasolla.
Julkaisun löydät ARAn sivuilta.
Lisätietoja/KTI: Mikko Hietala, puh. 040 525 9274, mikko.hietala(a)kti.fi
KTI:n tuore raportti kuvaa vähittäiskaupan tilojen käytön, omistamisen ja johtamisen tilannetta ja tulevaisuudennäkymiä.
”Mistä KIRA-ala puhuu” -katsauksemme julkaistiin nyt neljättä kertaa ja toivottavasti saamme jatkaa perinnettä myös jatkossa. Katsauksissa pyrimme nostamaan esille ja herättämään keskustelua suurista, koko kiinteistö- ja rakennusalaan vaikuttavista kehitystrendeistä. Raportti on tuotettu Kiinteistöalan Koulutussäätiön tuella. Raportti julkaistiin Kiinteistöalan Vuosiseminaarissa, jossa aiheesta kuultiin myös key note -puheenvuoro ja paneelikeskustelu. Toivottavasti raportti löytää käyttöä ja herättää ajatuksia ja keskustelua myös muissa tilaisuuksissa ympäri vuoden. Otamme mielellämme vastaan palautetta raportista ja kuulemme mahdollisista ideoistanne tulevien katsaustemme aiheiksi.
Lataa Mistä KIRA-ala puhuu 2020: Kuluttamisen ja kaupan tilojen tulevaisuus
Lisätietoja: Hanna Kaleva, hanna.kaleva(a)kti.fi, puh. 040 5555 269
Lehdistötiedote, julkaisuvapaa 12.11.
KTI Markkinakatsaus ja RAKLI-KTI Toimitilabarometri: Kiinteistöt kiinnostavat sijoittajia, mutta kauppavolyymit pysyvät matalina
Kiinteistöjen houkuttelevuus säilyy sijoitusmarkkinoilla vahvana, mutta kiinteistömarkkinoiden kaupankäyntivolyymit pysyvät alavireisinä. Korona korostaa markkinoiden eriytymistä sekä sijoitus- että vuokramarkkinoilla: kun parhaiden kohteiden tuottovaatimukset painuvat ja vuokrakysyntä pysyy vakaana, on riskillisempien kiinteistöjen myytävyys ja vuokrattavuus vallitsevissa olosuhteissa haasteellista. Toimisto- ja liiketilavuokramarkkinoilla epävarmuus kasvaa. Vuokra-asuntokysyntä pysyttelee vahvana suurimmissa kaupungeissa.
Toinen ja kolmas vuosineljännes hiljaisimpia vuosikausiin
Kuluvan vuoden tammi-lokakuun kiinteistökauppavolyymi oli kohtuulliset 4,3 miljardia euroa. Käytännössä kaksi kolmasosaa tähänastisesta volyymistä syntyi kuitenkin vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana. Keväällä markkinat hyytyivät koronan seurauksena hetkeksi täysin, ja toisen neljänneksen volyymi jäi 0,5 miljardiin euroon. Hienoisesti piristyneistä tunnelmista ja hetkellisesti löyhentyneistä rajoituksista huolimatta ei heinä-syyskuussa päästy juurikaan korkeampiin lukemiin. Vaikka koronan aiheuttamat matkustusrajoitukset rajoittavat etenkin ulkomaisten sijoittajien operaatioita, nousee kansainvälisten sijoittajien osuus kuluvan vuoden volyymistä 53 prosenttiin.
Korona on hiljentänyt kaupankäynnin ja muuttanut sijoittajien kiinnostuksen painopisteitä
Merkittävien kiinteistökauppojen volyymi Suomessa
Lähde: KTI Transaktioseuranta
Parhaiden kohteiden nettotuottovaatimukset painuivat matalimmiksi ikinä
Kriisi kohtelee erilaisia kiinteistöjä eri tavoin. Sijoitusmarkkinoiden pääomamäärät pysyvät korkeina ja korot negatiivisina, ja siksi vakaita nettotuottoja tarjoavat kiinteistöt houkuttelevat sijoittajia. Kriisi kasvattaa etenkin riskittömimpien, vakaan kassavirran kohteiden suosiota, ja toisaalta korostaa riskillisempiin kohteisiin liittyvää epävarmuutta. Siksi voimakas sijoituskysyntä painaa etenkin matalan riskin niin kutsuttujen prime-kohteiden tuottovaatimuksia. Lokakuussa toteutetussa RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin keskustan prime-toimiston ja hyväsijaintisen vuokra-asuntokohteen tuottovaatimukset painuivat matalimmalle tasolleen ikinä, 3,7 ja 3,4 prosenttiin. Parhaiden kohteiden myyntiedellytykset arvioidaan kyselyssä hyviksi, kun vastaavasti kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi, että riskillisemmän kohteen myynti olisi nykytilanteessa vaikeaa.
Prime-toimistojen ja asuntojen tuottovaateet matalampia kuin ikinä
Prime-kohteiden nettotuottovaatimukset, Helsingin keskusta
Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri
Sijoittajakiinnostus painottuu prime-kohteisiin, riskillisempiin vaikea löytää ostajaa
Mikäli olisitte myymässä seuraavia kohteita, kuinka vaikeaa/helppoa arvioisitte myynnin olevan nykyisessä markkinatilanteessa mm. myyntiajan, potentiaalisten ostajien lukumäärän ja kaupan ehtojen näkökulmasta, %
Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri
Helsingin keskustan toimistovuokrissa pieni notkahdus, eriytyminen korostuu
Koronakriisi tyhjensi toimistot keväällä ja sai monet yritykset pohtimaan tilatarpeitaan uusista lähtökohdista. Muuttuneiden työskentelytapojen vaikutukset näkyvät toimistotilakysynnässä viiveellä, ja niiden arviointi on epävarmuuden jatkuessa vaikeaa. Juuri nyt koronan myötä heikentynyt suhdannetilanne vähentää tilatarvetta, ja käytössä olevan toimistotilan kokonaismäärää kuvaava nettokäyttöönotto kääntyi KTI:n seurannassa pääkaupunkiseudulla noin 100 000 neliötä negatiiviseksi syyskuun 2019 ja elokuun 2020 välisellä jaksolla. Helsingin keskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava KTI:n vuokraindeksi notkahti muutaman vahvan nousuvuoden jälkeen maalis-elokuussa alkaneissa sopimuksissa 1,3 prosenttia negatiiviseksi. Toimistovuokratunnuslukuja leimaa kuitenkin markkinoiden hiljeneminen, ja uusia vuokrasopimuksia alkoi sekä neliö- että lukumäärällä mitattuna selkeästi normaalia vähemmän. Jo ennestään heikko pääkaupunkiseudun toimistojen käyttöaste painui KTI:n seurannassa 83 prosenttiin. Vaikka tilatarve kokonaisuutena todennäköisesti vähenee, kiristää korona tiloille asetettuja laatu- ja turvallisuusvaatimuksia, mikä ylläpitää markkinatilanteeseen nähden vireää uudisrakentamista, ja etenkin vanhempien tilojen käyttöasteisiin kohdistunee jatkossakin laskupaineita.
Toimistovuokrat notkahtivat hiljaisilla markkinoilla
Helsingin ydinkeskustan toimistovuokraindeksi ja käyttöaste
Lähde: KTI Vuokravertailu, toimitilat
Odotukset toimistovuokramarkkinoilla negatiiviset
Toimistovuokraennusteiden saldoluvut, seuraavat 6 kk
Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri
Liiketilavuokramarkkinoiden tilanne ja näkymät pysyvät alavireisinä
Liiketilavuokramarkkinoiden näkymät ovat koronan myötä synkenneet. Jo aiemminkin epävarmuudesta kärsineiden liikekiinteistöjen tuottovaatimukset ovat sijoitusmarkkinoilla nousseet, ja Helsingin keskustaan noteerattiin nyt RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa 4,7 prosentin tuottovaade, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin matalimmillaan keväällä 2019. Barometrissa yli 70 prosenttia vastaajista ennakoi pääkaupunkiseudun liiketilojen vajaakäytön kasvavan. Helsingin keskustassa hieman yli 60 prosenttia, ja muualla pääkaupunkiseudulla reilusti yli 70 prosenttia alan asiantuntijoista odottaa liiketilavuokrien laskevan. Liiketilamarkkinoita leimaavat samat trendit kuin vähittäiskauppaa: kun kahviloiden ja ravintoloiden ja muotikaupan näkymät painuvat, pysyy päivittäistavaran ja kodin sisustamiseen liittyvien käyttäjien ja tilojen asema vahvana. Koronan myötä kasvanut verkkokauppa vahvistaa myös hyvien logistiikkatilojen kysyntää sijoitus- ja vuokramarkkinoilla.
Liiketilavuokrien näkymät pysyvät synkkinä
Liiketilavuokraennusteiden saldoluvut, seuraavat 6 kk
Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri
Vuokra-asuntotarjonta kasvaa, kysyntä vahvaa suurimmissa kaupungeissa
Vuokra-asunnot ovat houkutelleet sijoittajia viime vuosina, ja korona vahvistaa asuntosijoittamisen suhteellista asemaa sijoitusmarkkinoilla entisestään. Suurimmissa kaupungeissa vuokra-asuntokysyntä säilyy vahvana, ja vuokrat ovat jatkaneet nousuaan. KTI uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi pääkaupunkiseudulla kolmannella vuosineljänneksellä keskimäärin 0,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella kysyntä jatkuu vahvimpana Tampereella ja Turussa. Suurten kaupunkien vuokra-asuntomarkkinoita leimaa tarjonnan voimakas kasvu, ja KTI:n seurannassa oli pääkaupunkiseudulla syyskuun lopussa rakenteilla 10 700 vuokra-asuntoa kokonaan vuokrakäyttöön tulevissa rakennuksissa. Kolmen suurimman kaupunkiseudun ulkopuolella tarjonnan kasvu on jo viime vuosina hillinnyt vuokrien nousua. Heikkenevä talous- ja työllisyystilanne hillinnee osaltaan vuokrien nousua, mutta vahva kysyntä ylläpitänee käyttöasteita ja vuokratasoja vähintään kohtuullisesti myös jatkossa
Suurimpien kaupunkien asuntovuokrien nousu jatkuu mutta hidastuu
KTI Asuntovuokraindeksit, uudet vuokrasopimukset, indeksi Q1/2010 = 100
Lähde: KTI Vuokravertailu, asunnot
Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269
Mikko Östring, johtaja, RAKLI ry, puh. 050 301 8933
Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 12.11.2020 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä lokakuussa toteutettuun RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 66 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.
Tilaa KTI Markkinakatsaus, syksy 2020
Lataa lehdistötiedote ja lehdistötiedotteen graafit pdf-muodossa.
