Toimialabarometri 2015 -kyselyn tulokset julkaistiin Vuosiseminaarissa perjantaina 6.11. Toimialabarometri kartoitti vuosiseminaariosallistujien näkemyksiä toimialamme näkymistä ja mahdollisuuksista.

Yhteenveto kyselyn tuloksista

Suomen kiinteistömarkkinoiden kaupankäyntivolyymi jatkaa kasvuaan. Matalat korot ja vakaat nettotuotot houkuttelevat pääomia kiinteistömarkkinoille kautta maailman. Vahva sijoituskysyntä painaa parhaiden kohteiden tuottovaatimuksia alaspäin. Käyttäjien muuttuvat tarpeet ja alavireinen taloustilanne näkyvät vahvasti toimitilavuokramarkkinoilla, jossa tyhjien tilojen määrä jatkaa kasvuaan ja vuokratasot ovat laskeneet. Asuntovuokrien nousu jatkuu kasvukeskuksissa vahvan kysynnän siivittämänä.

Kuluvan vuoden kiinteistökauppojen volyymin odotetaan nousevan Euroopassa kaikkien aikojen huippulukemiin. Kansainvälisen sijoituskiinnostuksen liepeet yltävät myös Suomen markkinoille, joskaan vuosien 2006 ja 2007 huipputasoja ei tultane saavuttamaan.

Kiinteistökauppoja tehty reilusti yli neljän miljardin euron arvosta

Kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen kiinteistökauppavolyymi nousi KTI Transaktioseurannan mukaan 4,1 miljardiin euroon, mikä lähentelee viime vuoden kokonaisvolyymiä. Kauppaa on käyty monipuolisesti kaikenlaisista kiinteistöistä, ja markkinoilla on nähty niin suuria yksittäisten kiinteistöjen kauppoja kuin erilaisia salkkukauppojakin. Keskon keväinen suurjärjestely sekä muutamat muut merkittävät salkkukaupat nostavat vähittäiskaupan kiinteistöt eniten vaihdetuksi kiinteistösektoriksi. Asuntokiinteistöjen kaupankäynti on viime vuosina noussut aivan uuteen mittakaavaan, ja tämän vuoden vuokra-asuntosalkkukauppojen volyymi lähentelee jo miljardia euroa.

Uusia toimijoita tulee markkinoille

Kiinteistömarkkinoiden toimijapohja laajenee. Kuluvana vuonna Suomeen on rantautunut kymmenkunta uutta ulkomaista kiinteistösijoittajaa. Myös kotimaisten sijoittajien määrä on kasvanut uusien kiinteistörahastojen ja -yhtiöiden perustamisen myötä. Suurin kotimainen uusi toimija on Ilmarisen, ruotsalaisen AMF Pensionsförsäkringin sekä Keskon perustama Ankkurikadun Kiinteistöt Oy, jolle Kesko myi 650 miljoonan euron kiinteistöt viime keväänä. Ilmarinen ja AMF perustivat yhdessä myös Antilooppi Oy:n, jolle Ilmarinen myi yli 400 miljoonan euron arvosta toimistokiinteistöjä.

Parhaiden kiinteistöjen tuottovaatimukset painuneet ennätysmataliksi

Helsingin keskustan parhaiden toimistokiinteistöjen keskimääräinen tuottovaatimus oli lokakuun RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa kaikkien aikojen matalimmalla tasollaan, tasan viidessä prosentissa. Tämä on barometrin 20-vuotisen historian matalin taso. Vaikka parhaat kohteet ovat arvossaan, ovat sijoittajat kuitenkin edelleen varovaisia, ja riskillisempien kohteiden tuottovaatimukset ovat jopa nousseet hienoisesti viimeisen puolen vuoden aikana.

Helsingin keskustassakin toimistovuokrat joustaneet alaspäin

Markkinatilanteen paineet näkyvät nyt jopa parhaiden alueiden vuokratasoissa. KTI:n Helsingin keskustaa kuvaava toimistovuokraindeksi laski 0,5 prosentilla viimeisen puolen vuoden aikana. Vuositasolla indeksi on noussut 0,6 prosenttia. Viimeisen puolen vuoden aikana valtaosa keskustan sopimuksista on tehty hieman edellistä puolivuotisjaksoa matalampiin vuokratasoihin. Viimeisen puolen vuoden aikana alkaneiden toimistosopimusten mediaanivuokrataso on ollut 27 euron tuntumassa.

Tyhjien toimistotilojen määrä jatkaa kasvuaan

KTI:n vuokratietokannassa suurten sijoittajien omistamien toimistojen käyttöaste on pudonnut nyt 80 prosenttiin. RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa tyhjien tilojen määrän odotetaan jatkavan kasvuaan myös tulevalla puolivuotisjaksolla. Vaikka vuokramarkkinoiden yleiskuva on joidenkin merkittävien uusien vuokrausten kautta piristynyt, hakevat vuokralaiset pääsääntöisesti entistä tehokkaampia ja pienempiä tiloja, mikä kasvattaa tyhjien tilojen määrää entisestään. Tämä johtuu työn tekemisen tapojen muutoksesta, eivätkä elinkeinorakenteen muutos ja nihkeänä jatkuva taloustilanne paranna tilannetta.

Asuntovuokrien nousu jatkuu vahvan kysynnän siivittämänä

Kasvukeskusten vahva vuokra-asuntokysyntä ylläpitää asuntosijoittamisen houkuttelevuutta. KTI:n asuntovuokraindeksit osoittavat 3-4 prosentin vuosinousua kaikissa kasvukeskuksissa. Nousu on ollut voimakkainta Espoossa ja Vantaalla. Etenkin pienten asuntojen kysynnän uskotaan säilyvän vahvana myös lähitulevaisuudessa kasvavasta vuokra-asuntotarjonnasta huolimatta.

Lisätietoja:
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269
Mikko Östring, johtaja, RAKLI ry, puh. 050 301 8933

Graafit:

• Kiinteistökauppojen volyymi
• Kotimaisen ja ulkomaisen sijoittajakysynnän saldoluvut
• Toimistojen nettotuottovaatimukset
• PKS:n käyttöasteet
• KTI Asuntovuokraindeksit: PKS ja muut suuret kaupungit

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 5.11.2015 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä KTI:n RAKLI ry:n toimeksiannosta lokakuussa toteuttamaan RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 51 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.

Lataa lehdistötiedote PDF-muodossa

Lataa lehdistötiedotteen graafit PDF-muodossa

Lataa KTI Markkinakatsaus syksy 2015

Lataa KTI Market Review autumn 2015

Lehdistötiedote: 20.10.2015

Kauppakeskukset pärjäävät ja uskovat tulevaisuuteen

Kauppakeskukset ovat pärjänneet suhteellisen hyvin vaikeassa taloustilanteessa ja myynti- ja kävijäluvut ovat positiivisempia kuin vähittäiskaupassa keskimäärin. Taloustilanne ja toimintaympäristön muutokset haastavat kuitenkin myös kauppakeskukset. Kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja teknologian kehitys muuttavat kauppakeskusten liiketoimintaympäristöä. Kauppakeskukset erilaistuvat ja uudistuvat. Parhaiten pärjäävät kauppakeskukset, jotka vastaavat kuluttajien muuttuviin tarpeisiin palveluja lisäämällä ja tarjontaansa muokkaamalla. Kauppakeskusten asema tulevaisuuden vähittäiskaupassa nähdään positiivisena.

Tiedote perustuu Kauppakeskusindeksin vuoden kolmannen kvartaalin päivitykseen sekä syyslokakuussa toteutettuun Kauppakeskusbarometriin. Kauppakeskusindeksin uusimmassa päivityksessä oli mukana 36 kauppakeskuksen myynti- ja kävijätiedot. Kauppakeskusbarometriin puolestaan vastasi 73 kauppakeskusliiketoiminnan ammattilaista. Barometrin tavoitteena on selvittää kauppakeskusammattilaisten näkemyksiä kauppakeskusmarkkinan tilanteesta ja tulevaisuudesta. Kauppakeskusindeksin ja Kauppakeskusbarometrin toteuttaa Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n toimeksiannosta KTI Kiinteistötieto Oy.

Kauppakeskusten myynti kehittynyt muuta vähittäiskauppaa paremmin

Suomen Kauppakeskusyhdistyksen indeksi osoittaa 0,3 prosentin laskua kauppakeskusten kävijämäärässä tammi-syyskuussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Samaan aikaan kauppakeskusten kokonaismyynti supistui 1,0 prosenttia. Viimeisen 12 kuukauden tarkastelussa kävijämäärä supistui vain 0,1 prosenttia ja kokonaismyynti 0,4 prosenttia. Erityisen positiivinen kuukausi kauppakeskuksille oli heinäkuu, jolloin kokonaismyynti oli 3,4 prosenttia korkeampi kuin heinäkuussa 2014. Myös kävijämäärät kasvoivat 3,8 prosenttia. Vastaavasti elokuu on ollut tähän asti vuoden heikoin kuukausi sekä kävijämäärillä että kokonaismyynnillä mitattuna. Eri toimialojen myynnin kehityksessä on ollut huomattavia eroja, mutta kokonaisuutena kauppakeskukset ovat pärjänneet muuta vähittäiskauppaa paremmin.

Yleinen taloustilanne ja sähköisen kaupan kasvu haastavat kauppakeskukset

Vallitseva taloustilanne on Kauppakeskusbarometrin mukaan vähittäiskaupan ja kauppakeskusten selkeästi suurin haaste: 89 prosenttia vastaajista arvioi yleisen taloustilanteen vaikuttavan negatiivisesti kauppakeskusten liiketoimintaan seuraavien kolmen vuoden aikana. Selkeästi yli puolet vastaajista arvioi myös kuluttajakäyttäytymisen muutosten ja sähköisen kaupan kasvun lisäävän kauppakeskusten haasteita. Vaikka verkkokauppa haastaa kauppakeskukset, arvioi 66 prosenttia vastaajista digitalisaation ja teknologian kehityksen toisaalta avaavan kauppakeskuksille myös uusia mahdollisuuksia.

Erot kauppakeskusten ja vähittäiskaupan eri toimialojen välillä kasvussa

Barometrin vastaajat arvioivat kauppakeskusliiketoiminnan tulevaisuuden melko positiiviseksi: kävijämäärien kasvuun uskoo 56 prosenttia, ja kokonaismyynninkin nousuun 41 prosenttia vastaajista. Kaiken kaikkiaan kauppakeskusten uskotaan kasvattavan merkitystään ja markkinaosuuttaan vähittäiskaupan kentässä. Liiketoimintaympäristön muutos kuitenkin kohtelee eri keskuksia eri tavoin, ja yli 90 prosenttia vastaajista arvioi kauppakeskusten kokonaismyynnin välisten erojen olevan kasvussa. Tulevaisuus edellyttää kauppakeskusjohtajilta myös entistä suurempaa ammattitaitoa vuokralaismixin eli vuokralaiskokoonpanon hallinnassa: 95 prosenttia vastaajista arvioi erojen kasvavan vähittäiskaupan eri toimialojen välillä.

Kaupungistuminen ja palvelujen kysynnän kasvu tukevat suurten kauppakeskusten menestystä

Yli 90 prosenttia barometrin vastaajista arvioi kaupungistumisen ja tiivistyvän kaupunkirakenteen vaikutukset kauppakeskusliiketoimintaan positiivisiksi. Myös palvelujen kysynnän kasvun positiivisiin vaikutuksiin uskoo 85 prosenttia vastaajista. Kauppakeskustarjonnassa nämä muutokset kohtelevat parhaiten pääkaupunkiseudun suuria kauppakeskuksia, joissa sekä vuokrien että käyttöasteiden uskotaan kehittyvän lievästi positiivisesti. Muuallakin Suomessa suurten kauppakeskusten uskotaan menestyvän pienempiä paremmin.

Palvelujen osuus kasvaa, pukeutuminen ja tavaratalokauppa laskussa

Kolme neljästä barometrivastaajasta arvioi kahviloiden ja ravintoloiden myynnin ja tilatarpeen kasvavan seuraavan kolmen vuoden aikana. Muutenkin sekä kaupallisten että julkisten palvelujen tilankäytön kasvuun uskotaan laajalti.

Pukeutumisen toimiala käyttää nykyisellään noin neljänneksen kauppakeskusten tiloista. Kuluttajakäyttäytymisen muutos ja verkkokaupan kasvu muuttavat toimialan liiketoimintaa, ja puolet barometrin vastaajista uskoo pukeutumisen toimialan tilatarpeen laskuun lähivuosina. Vielä suurempaa murrosta odotetaan tavaratalojen rooliin kauppakeskuksissa: kolme neljästä vastaajasta ennakoi tavarataloilla olevan kolmen vuoden päästä selkeästi vähemmän neliöitä käytössään kuin nykytilanteessa. Vähittäiskaupan eri toimialoista myynnin kehitys arvioidaan positiivisimmaksi vapaa-ajan sekä kauneuden ja terveyden aloilla, jotka yhdistävät tavaroiden ja palvelujen kauppaa.

Tulevaisuuden kauppakeskus näyttää erilaiselta

Kun perinteiset kauppakeskusten vahvat alat hiipuvat, pyrkivät kauppakeskukset houkuttelemaan uudenlaisia vuokralaisia, jotka puolestaan vetävät kuluttajia puoleensa. Yli 80 prosenttia vastaajista arvioi, että kilpailun kiristyessä keskukset pyrkivät erilaistumaan ja omaksumaan uusia toimintamalleja. Myös kauppakeskusten liiketoimintalogiikka on monin osin muuttumassa, ja kauppakeskuksilta edellytetään uudenlaista ketteryyttä. Liikkeiden vaihtuvuus kasvaa, tilojen keskikoko pienenee ja pop up -myymälöiden määrä lisääntyy. Kaiken kaikkiaan myymälätilojen osuus kauppakeskusten kokonaisneliöistä on laskussa, ja tilalle odotetaan muun muassa julkisia palveluja sekä erilaisia kohtaamis- ja tapahtumapaikkoja.

Tulevaisuuden kehitysnäkymät positiivisia

Kauppakeskusammattilaisten usko tulevaisuuteen on vahva – kaikista haasteista huolimatta. Noin 80 prosenttia vastaajista uskoo kauppakeskusten vahvistavan asemaansa niin kuluttaja- kuin kiinteistösijoitusmarkkinoilla tulevan kolmen vuoden aikana. Myös kuluttajien ja vähittäiskaupan luottamuksen kasvuun uskoo lähes 60 prosenttia vastaajista. Kauppakeskusliiketoiminnan tulevaisuuden menestystekijöinä nähdään hyvä sijainti kaupunkirakenteen keskeisillä paikoilla ja hyvien joukkoyhteyksien varrella, entistä tiiviimpi yhteistyö vuokralaisten ja muiden
kauppakeskusammattilaisten välillä sekä panostukset vastuullisuuteen. Kauppakeskuksista rakennetaan koko väestön kohtaamis- ja ajanviettopaikkoja lisäämällä lähipalveluja ikäihmisille, kohtaamispaikkoja nuorisolle sekä korkealaatuisia ravintola- ja muita palveluja koko kansalle.

Lisätietoja:
Lars Eklundh, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 0500 458 694
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596

Lataa lehdistötiedote PDF-muodossa

KTI:n Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2015 -ajankohtaiskatsaus luotaa kiinteistöalan yritysvastuun näkökulmia.

Tämän vuoden katsauksessa teemana ovat:

• Yritysvastuuraportointi kiinteistöalalla: yleisimmät raportointistandardit, -suositukset ja -ohjeistukset sekä raportoinnin nykytila ja kehityssuunnat
• KTI Vastuullisuusbarometrin keskeiset tulokset: alan toimijoiden näkemykset ajankohtaisista vastuullisuusteemoista
• Kiinteistöalan sidosryhmien odotukset ja toiveet kiinteistöalan yritysten vastuullisuudelle

Katsauksen ovat mahdollistaneet: CapMan Real Estate Oy, Citycon Oyj, HYY Kiinteistöt, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Kesko Oyj, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy, Ovenia Oy, Puolustushallinnon rakennuslaitos, RAKLI ry, Senaatti-kiinteistöt, Sponda Oyj ja VVO-yhtymä Oyj.

Lataa Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2015

Painettuja katsauksia voitte tilata osoitteesta kti(a)kti.fi.

Kiinteistöliiton Indeksitalo 2015 -vertailun tulokset on julkaistu. KTI keräsi tiedot nyt toista kertaa. Vertailussa tarkasteltiin vuoden 2015 syyskuun mukaisia kiinteistöveroja ja kuntakohtaisia maksuja yhteensä 50 kunnan osalta. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa.

Kiinteistöliiton tiedote: http://www.kiinteistoliitto.fi/50188.aspx

• Lisätietoja: Mikko Hietala, mikko.hietala(a)kti.fi, puh. 040 525 9274