KTI Markkinakatsaus: Kiinteistösijoitusmarkkinat piristyvät ulkomaisten sijoittajien siivittämänä

Kiinteistökauppamarkkinat vilkastuivat viime vuoden lopulla pitkään jatkuneen hiljaiselon jälkeen. Myös kuluva vuosi on lähtenyt liikkeelle positiivisissa merkeissä etenkin ulkomaisten sijoittajien kiinnostuksen siivittämänä. Toimitilojen vuokraamisen haasteet sen sijaan kasvavat edelleen ja tyhjien toimistotilojen määrä jatkaa kasvuaan pääkaupunkiseudulla. Taloustilanteen epävarmuus heijastuu nyt entistä enemmän myös liike- ja logistiikkatilojen vuokramarkkinoille.

Lue lisää kiinteistömarkkinoiden tilanteesta ja näkymistä KTI Markkinakatsauksesta, joka julkaistiin 13.5.2014.

Lataa myös lehdistötiedote ja lehdistötiedotteen graafit.

Painettuja markkinakatsauksia voitte tilata maksutta osoitteesta kti(a)kti.fi.

Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2014: Senaatti-kiinteistöt mukaan

Mitä kiinteistöalalla tehdään yhteiskuntavastuullisuuden edistämiseksi? Millaisia ovat alan edelläkävijäyritysten vastuullisuuden painopisteet?

Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2014 on KTI:n uusi, vuosittain julkaistava ajankohtaiskatsaus kiinteistöalan toimijoiden yhteiskuntavastuullisuudesta ja sen kehityksestä. Raportin tavoitteena on lisätä tietoa kiinteistöjen yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä ympäristövaikutuksista ja tähän kohdistetuista toimenpiteistä. Lisäksi raportilla nostetaan esille erilaisia näkökulmia vastuullisuuden nykytilasta ja kehityssuunnista. Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2014 -katsaus koostaa yhteen vastuullisuuden markkinaindikaattoreita ja alan toimijoiden asiantuntijanäkemyksiä sekä syventyy tarkastelemaan toimenpiteitä vastuullisuuden edistämiseksi.

Ensimmäinen katsaus julkaistaan kesän kynnyksellä. Tällä hetkellä katsauksen ovat mahdollistamassa CapMan Real Estate Oy, Citycon Oyj, HYY Kiinteistöt, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy, Newsec Finland, Ovenia Oy, Puolustushallinnon rakennuslaitos, Rakli ry, SATO Oyj, Senaatti-kiinteistöt sekä VVO-yhtymä Oyj.

Vielä ehdit mukaan vaikuttamaan katsauksen sisältöön ja vastuullisten edelläkävijäyritysten joukkoon!

Kiinteistöliitto: Isännöintipalkkiot 2013 -tutkimus

Erillisveloituksissa vaihtelua, kuukausipalkkiot vakaampia

KTI Kiinteistötieto Oy toteutti Kiinteistöliiton valtakunnallisen kyselytutkimuksen isännöintipalkkioista, johon vastasi 744 isännöitsijää ja 1669 hallituksen puheenjohtajaa. Vastaajamäärä kasvoi molempien ryhmien osalta vuoden 2010 vastaavasta kyselystä. Tutkimus toteutettiin Internet-pohjaisena kyselynä marras-joulukuussa 2013. Vastaustiedot perustuvat marraskuun 2013 tilanteen mukaisiin lukuihin.

Tutkimuksen tiedote: http://www.kiinteistoliitto.fi/45201.aspx.

KTI Kiinteistöindeksi: Toimitilakiinteistöjen markkina-arvot jatkoivat laskuaan, kiinteistöjen kokonaistuotto jäi 4,4 prosenttiin vuonna 2013

Kiinteistösijoitusten kokonaistuotto oli Suomessa 4,4 prosenttia vuonna 2013. Kokonaistuottoa painoivat alaspäin etenkin toimistokiinteistöt, joiden tuotto jäi ennätyksellisen matalaksi 1,1 prosenttiin. Asunnot olivat positiivisen arvonmuutoksen myötä parhaiten tuottanut kiinteistötyyppi jo kuudetta vuotta peräkkäin.

Toimitilakiinteistöjen markkina-arvojen lasku kiihtyi
KTI Kiinteistöindeksi mittaa suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa, joka koostuu kahdesta komponentista: nettotuottoaste mittaa kiinteistöjen vuokratuoton suhdetta markkina-arvoon ja arvonmuutos kiinteistöjen vuosittaista arvojen kehitystä. Kiinteistösijoitusten vuoden 2013 nettotuottoaste pysyi edellisen vuoden tasolla 6,3 prosentissa, mikä on kansainvälisesti vertaillen sangen korkea taso. Käyttöasteet jatkoivat laskuaan, mutta sopimusvuokrien nousu kompensoi osaltaan tyhjien neliöiden aiheuttamaa vajetta nettotuotoissa. Kiinteistösijoitusten markkina-arvoihin kirjattiin keskimäärin 1,8 prosentin lasku. Asuinkiinteistöjen markkina-arvot nousivat edelleen, kun taas kaikkien toimitilakiinteistötyyppien markkina-arvot laskivat. Markkina-arvoja painoivat sijoittajien hienoisesti nousseet tuottovaatimukset.

Toimistojen kokonaistuotto historian matalin
Toimistokiinteistöt ovat perinteisesti suurin kiinteistösektori instituutiosijoittajien salkuissa, ja siksi toimistojen haastavat markkinanäkymät heijastuvat koko Kiinteistöindeksin tuloksiin. Toimistokiinteistöjen markkina-arvot ovat laskeneet vuodesta 2008 alkaen joka vuosi, ja viime vuonna arvonmuutos oli edellisvuosiakin enemmän miinuksella, -4,6 prosenttia. Markkina-arvot laskivat tilakysynnän epävarmuuden painamina etenkin Espoossa ja Vantaalla. Myös nettotuottoaste heikentyi edellisvuodesta, ja oli nyt 5,9 prosenttia. Nettotuottoja painoivat alas etenkin toimistojen matalat käyttöasteet, jotka heikkenivät entisestään vuoden 2013 aikana. Toimistokiinteistöjen kokonaistuotto jäi 1,1 prosenttiin, mikä on matalin taso vuodesta 1998 alkavan Kiinteistöindeksin historiassa.

Liikekiinteistöjen arvonmuutos pysyi hieman negatiivisena
Liikekiinteistöjen markkina-arvoihin kirjattiin edellisen vuoden tavoin hienoinen, 0,6 prosentin lasku, johtuen lähinnä tuottovaatimusten noususta. Nettotuottoaste kuitenkin parani vuokrien nousun myötä, ja kokonaistuotto kohosikin hieman edellisvuodesta 5,9 prosenttiin. Kauppakeskusten ja muiden liikekiinteistöjen kokonaistuotot eivät viime vuonna juurikaan eronneet toisistaan.

Asuinkiinteistöt jälleen parhaiten tuottanut kiinteistötyyppi
Vuokra-asuntojen vahva kysyntä on pitänyt asuntosijoitusten kokonaistuoton muita kiinteistötyyppejä korkeammalla tasolla vuodesta 2008 lähtien. Sama kehitys jatkui myös viime vuonna, ja kokonaistuotoksi kirjattiin 8,2 prosenttia. Nettotuottoaste pysyi korkean käyttöasteen ja vuokrien nousun tukemana 5,4 prosentissa, vaikka toisaalta myös kulujen nousujohteinen kehitys jatkui. Asuntosijoitusten arvoihin kirjattiin positiivinen muutos kaikissa suurissa kaupungeissa. Arvonmuutos jäi kuitenkin hieman viime vuosia matalammaksi, keskimäärin 2,6 prosenttiin.

Lisätietoja:

  • Pia Louekoski, puh. 0400 959 634
  • Susanna Vartiainen, puh. 040 869 7762
  • Hanna Kaleva, puh. 040 5555 269

Tiedote pohjautuu KTI Kiinteistöindeksin tuloksiin. KTI Kiinteistöindeksi mittaa suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa. Kiinteistöindeksi pohjautuu 24 suuren kiinteistösijoittajan toteutuneisiin tuottotietoihin, ja sen taustalla on yhteensä 23,4 miljardin euron arvoiset sijoituskiinteistöt. Kiinteistöindeksi kattaa arviolta 46 % koko maan kiinteistösijoitusmarkkinoista. KTI Kiinteistöindeksi on laskentamenetelmiltään vertailukelpoinen IPD:n noin 20 eri maasta tuottamien indeksien kanssa.

KTI Kiinteistötieto Oy on suomalaisille kiinteistömarkkinoille tutkimus-, asiantuntija- ja informaatiopalveluja tuottava asiantuntijayritys.

Liitteenä seuraavat graafit:

  • Kokonaistuotot kiinteistötyypeittäin 2000-2013
  • Tuottoasteet kiinteistötyypeittäin 2013

ARA-talojen hoitokulut ja kulurakenne

KTI Kiinteistötieto Oy tekee ARAn toimeksiannosta ARA-talojen hoitokulut ja kulurakenne -selvityksen.

Selvityksessä analysoidaan ARA-talojen hoitokulujen tasoa eri alueilla ja eri-ikäisissä kohteissa sekä tehdään vertailuja erityyppisten toimijoiden välillä. Lisäksi tarkastellaan hoitokulujen rakennetta kuluerittäin sekä hoitokulujen osuutta vuokralaisilta perittävästä vuokrasta. Selvitys kattaa normaalit vuokra-asunnot sekä tiettyjä erityisryhmille suunnattuja asuntoja. Selvityksessä analysoidaan eri toteutusmallien (oma henkilöstö vs. ostopalvelu) vaikutusta kustannuksiin sekä eri osapuolten vaikutusmahdollisuuksia kuluihin. Selvitys tuo myös ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla voidaan optimoida hoitokulujen tasoa ja tätä kautta hillitä mahdollista vuokran nousua ja kohtuullistaa siten asumiseen liittyviä kustannuksia.

Tämä selvitys on osa asuntopoliittista toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on turvata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja vakaat asuntomarkkinat. Asuntopolitiikalla edistetään kohtuuhintaista asumista sekä kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen. (Valtioneuvosto 2012-2015)

Selvityksen raportti julkaistaan kesän 2014 aikana ARAn sivuilla.

Lisätietoja: kti(a)kti.fi

Kuntien kiinteistöjen tunnusluvut 2013

Kuntien kiinteistöjen tunnusluvut ja niiden vertailu -hanke toteutettiin vuonna 2013, jolloin tarkastelussa oli vuoden 2012 toteumat ylläpitokustannusten, energiankulutuksen ja tilankäytön tehokkuuden osalta. Hanke on toteutettu kaksi kertaa aiemmin – tällöin tarkasteluissa oli vuosien 2008 ja 2010 toteumat. Tavoitteena on jatkossa tuottaa vertailu systemaattisesti joka toinen vuosi.

Vertailun avulla kunnat saavat arvokasta tietoa muista kunnista vastaavista kiinteistöistä tarkastelluilta osa-alueilta. Tietoja ja tunnuslukuja voi hyödyntää monipuolisesti oman toiminnan kehityksessä, tavoitteiden asettamisessa sekä muilta oppimisessa.

Vertailuun osallistuivat vuonna 2013 seuraavat 13 kuntaa:

Yli 100 000 asukasta 30 000 – 100 000 asukasta Alle 30 000 asukasta
Espoo Hämeenlinna Pietarsaari
Helsinki Kokkola Riihimäki
Jyväskylä Kotka Savonlinna
Tampere Vaasa
Turku
Vantaa
Asukasluku 31.5.2012

Vertailussa analysoitiin päiväkoti-, koulu- ja toimistokiinteistöjä. Päiväkotikiinteistöjä vertailussa oli 474 ja koulukiinteistöjä 500. Toimistokiinteistöjä tarkastelussa oli vajaa 40 kohdetta, mikä osoittaa kahden ensimmäisen kiinteistötyypin suurta merkitystä kuntien kiinteistöomaisuudessa.

Vertailu toteutettiin osallistuneille kunnille kiinteistökohtaisesti. Ylläpitokustannuksia tarkasteltiin kahdeksasta kuluerästä (kuva 1 ja 2), minkä lisäksi tarkastelussa oli investointiluonteiset korjauskustannukset. Vertailussa tarkasteltiin myös erillisenä kohteiden siivouskustannuksia. Kustannusten lisäksi verrattiin kulutustietoja (lämmitys, sähkö ja vesi) sekä tilankäytön tehokkuutta (esim. htm²/oppilas -lukuja).

Kuva 1: Koulukiinteistöjen ylläpitokustannusten jakauma,
v. 2012

Kuva 2: Päiväkotikiinteistöjen ylläpitokustannusten jakauma, v. 2012

Koulu- ja päiväkotikiinteistöistä on saatavilla Yleisraportit, joissa on mm. aineistoa luokiteltu pinta-alan mukaan. Yleisraportilla on myös tarkasteltu kustannusten, kulutusten sekä tilankäytön kehitystä kolmena tarkasteluvuotena (2012, 2010 ja 2008). Yleisraportit eivät sisällä kuntakohtaisia lukuja, vaan ainoastaan koko aineiston tasolla luokiteltuja tarkasteluja.

Lisätietoja: kti(a)kti.fi

Asuntojen vuokrat nousivat noin 3,5 prosenttia kasvukeskuksissa

KTI:n uusia vuokrasopimuksia kuvaavat asuntovuokraindeksit nousivat viimeisen vuoden aikana 3,3 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja 3,6 prosenttia muissa suurissa kaupungeissa (Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti) edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Edellisestä puolivuotisjaksosta vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 1,2 prosenttia ja muissa suurissa kaupungeissa 1,4 prosenttia.

Kuva: KTI Asuntovuokraindeksi / Vuosimuutos, PKS ja muut suuret kaupungit

Asuntovuokraindeksit kuvaavat uusien asuntovuokrasopimusten vuokratasojen kehitystä eri alueilla ja erilaisissa huoneistotyypeissä. Indeksien mallinnuksen aineistona on käytetty KTI:n asuntovuokratietokantaa, joka sisältää tiedot noin 63 000 vapaan vuokranmäärityksen vuokrasopimuksista. Uusien vuokrien aineisto kootaan puolivuosittain, keväisin ja syksyisin. Kevään aineisto kattaa aikavälillä 1.10.-31.3. ja syksyn aineisto 1.4.-30.9. alkaneet vuokrasopimukset. Tarkempi menetelmäkuvaus asuntovuokraindekseistä on luettavissa ”Vuokra-asuntomarkkinainformaation kehittäminen” -kehityshankkeen loppuraportista.

Helsingin ydinkeskustan toimistotilojen vuokraindeksi julkaistu

Helsingin ydinkeskustan toimistotilojen vuokraindeksin uusin pisteluku syksyltä 2013 on 185,4 (1993=100). Muutos uusissa vuokrasopimuksissa oli 12 kk:n tarkastelussa 2,4 % ja edellisen 6 kk aikana 1,4 %.

 

Helsingin ydinkeskustan toimistovuokraindeksi kuvaa uusien alkaneiden toimistovuokrasopimusten vuokrien kehitystä. Heilahtelun vähentämiseksi indeksissä käytetään selittävinä muuttujina tilan kokoa ja vuokralaisen toimialaa. Helsingin indeksialueen vuokraindeksin on kehittänyt asiantuntijoista koottu työryhmä. Indeksin pisteluvut julkistetaan vuosittain huhti- ja marraskuussa. Indeksiä on laskettu vuodesta 1993 alkaen.

KTI lehdistötiedote: Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusten nousu jatkuu vuokria jyrkempänä

Kasvukeskusten asuntovuokrat jatkavat nousuaan. Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusten nousu ylittää kuitenkin edelleen vuokrien nousuvauhdin. Kerrostalojen kustannukset nousivat vajaalla neljällä prosentilla vuonna 2012, kun taas vuokrien nousu jäi noin kolmeen prosenttiin. Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat 2,5 prosenttia edellisen vuoden tasostaan.

Energiakustannukset ja kiinteistöverot nostavat asuinkerrostalojen ylläpitokustannuksia

Asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset nousevat edelleen yleistä hintatason kehitystä jyrkemmin. KTI:n asuinkerrostalojen ylläpitokustannusindeksi ilman korjauksia nousi koko Suomen tasolla 3,7 prosenttia vuonna 2012. Korjaukset mukaan luettuna indeksin nousu jäi kolmeen prosenttiin. Muista kustannuksista energiakustannukset ja kiinteistövero nousivat yli neljä prosenttia, kun taas työvoimavetoisten palvelukustannusten nousu jäi reiluun kahteen prosenttiin. Alueellisesti suurimmat erot nähtiin palveluiden ja korjausten kustannuskehityksessä. Pääkaupunkiseudulla mm. kiinteistöhuollon, ulkoalueiden hoidon ja siivouksen sisältämät palvelukustannukset nousivat, mutta muualla Suomessa laskivat hienoisesti. Korjauksiin taas käytettiin pääkaupunkiseudulla vähemmän rahaa kuin edellisenä vuonna. Ylläpitokustannusten nousu hidastui hieman edellisistä vuosista, etenkin korjausten ja palvelukustannusten osalta.

Toimistojen ylläpitokustannukset nousivat kerrostaloja maltillisemmin

Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannusten nousu oli hieman asuinkerrostaloja maltillisempaa. Kulut yhteensä ilman korjauksia nousivat koko Suomen tasolla 2,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Korjaukset mukaan luettuna nousu jäi 1,9 prosenttiin, eli korjauskustannukset nousivat myös toimistoilla vähemmän kuin muut kustannukset. Muista kustannuksista kiinteistöveron ja energiakustannusten nousu oli suurinta, palvelukustannukset sen sijaan jopa laskivat hieman edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla kokonaiskustannukset nousivat hieman enemmän kuin muualla Suomessa. Myös toimistokiinteistöissä korjaus- ja palvelukustannusten nousu hidastui selkeästi edellisiin vuosiin verrattuna.

Asuntojen vuokrat nousivat noin 3 prosenttia kasvukeskuksissa

KTI:n uusia vuokrasopimuksia kuvaavat asuntovuokraindeksit nousivat viimeisen vuoden aikana 2,8 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja 3,2 prosenttia muissa suurissa kaupungeissa (Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti) edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Edellisestä puolivuotisjaksosta vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 2,1 prosenttia ja muissa suurissa kaupungeissa 2,2 prosenttia. Vuodesta 2000 lähtien uusien asuntosopimusten vuokrat ovat nousseet vuosittain pääkaupunkiseudulla keskimäärin neljä prosenttia ja muissa suurissa kaupungeissa kolme prosenttia vuodessa. Useimmiten pienten asuntojen vuokrien nousu on ollut suuria asuntoja nopeampaa. Vuokrien nousuvauhti on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut selkeästi ylläpitokustannusten kehitystä maltillisempaa.

Lisätietoja: toimitusjohtaja Hanna Kaleva p. 040 5555 269, asiantuntija Mikko Hietala p. 040 525 9274 (ylläpitokustannukset), asiantuntija Jari Ylönen
p. 040 533 7299 (asuntovuokrat)

Tiedote pohjautuu KTI Ylläpitokustannusvertailun ja Asuntovuokravertailun tiedoista laskettaviin indekseihin. Tiedot indekseissä koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kohteista ja vuokrasopimuksista. Indeksien tavoitteena on tuoda esiin kustannusten ja vuokrien pitkän aikavälin kehitys.

Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteumakustannusten perusteella. Aineistossa on noin 1000 asuinkerrostaloa ja 350 toimistokiinteistöä. Indeksit lasketaan eri alueille (kerrostalot: Helsinki, pääkaupunkiseutu, Tampere, Etelä-Suomi ja muu Suomi, toimistot: pääkaupunkiseutu ja muu Suomi), joiden avulla lasketaan lisäksi indeksit koko Suomelle painotettuna keskiarvona alueiden todellisen rakennuskannan suhteessa. Kuluerät on jaoteltu seuraaviin kokonaisuuksiin, joista lasketaan kustannukset yhteensä -indeksit.

  • Palvelupaketti (Käyttö ja huolto + Siivous + Ulkoalueiden hoito)
  • Energiapaketti (Lämmitys + Vesi ja jätevesi + Sähkö ja kaasu)
  • Kiinteistövero
  • Korjaukset (ei sisällä investointiluonteisia korjauksia, jotka aktivoidaan)
  • Muut kuluerät (Hallinto + Jätehuolto + Vahinkovakuutukset + Muut hoitokulut pl. mahdolliset tonttivuokrat)

Asuntovuokraindeksit kuvaavat uusien asuntovuokrasopimusten vuokratasojen kehitystä eri alueilla ja erilaisissa huoneistotyypeissä. Indeksien mallinnuksen aineistona on käytetty KTI:n asuntovuokratietokantaa, joka sisältää tiedot noin 63 000 vapaan vuokranmäärityksen vuokrasopimuksista. Uusien vuokrien aineisto kootaan puolivuosittain, keväisin ja syksyisin. Kevään aineisto kattaa aikavälillä 1.10.-31.3. ja syksyn aineisto 1.4.-30.9. alkaneet vuokrasopimukset. Tarkempi menetelmäkuvaus asuntovuokraindekseistä on luettavissa ”Vuokra-asuntomarkkinainformaation kehittäminen”-kehityshankkeen loppuraportista.

KTI Kiinteistötieto Oy on suomalaisille kiinteistömarkkinoille tutkimus-, asiantuntija- ja informaatiopalveluja tuottava asiantuntijayritys.

Lehdistötiedotteen graafit:

  • KTI Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusindeksit 2000 – 2012 (koko Suomi)
  • KTI Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannusindeksit 2000 – 2012 (koko Suomi)
  • KTI Uudet Asuntovuokraindeksit 2000 – 2013 (PKS ja muut suuret kaupungit)
  • KTI Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusindeksi ja asuntojen vallitsevien vuokrien indeksi pääkaupunkiseudulla 2000 – 2012