Suomen Kauppakeskusyhdistys: Kauppakeskukset pärjäävät ja uskovat tulevaisuuteen

Kauppakeskusten kokonaismyynti nousi viisi prosenttia vuonna 2021

Lehdistötiedote: 20.10.2015

Kauppakeskukset pärjäävät ja uskovat tulevaisuuteen

Kauppakeskukset ovat pärjänneet suhteellisen hyvin vaikeassa taloustilanteessa ja myynti- ja kävijäluvut ovat positiivisempia kuin vähittäiskaupassa keskimäärin. Taloustilanne ja toimintaympäristön muutokset haastavat kuitenkin myös kauppakeskukset. Kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja teknologian kehitys muuttavat kauppakeskusten liiketoimintaympäristöä. Kauppakeskukset erilaistuvat ja uudistuvat. Parhaiten pärjäävät kauppakeskukset, jotka vastaavat kuluttajien muuttuviin tarpeisiin palveluja lisäämällä ja tarjontaansa muokkaamalla. Kauppakeskusten asema tulevaisuuden vähittäiskaupassa nähdään positiivisena.

Tiedote perustuu Kauppakeskusindeksin vuoden kolmannen kvartaalin päivitykseen sekä syyslokakuussa toteutettuun Kauppakeskusbarometriin. Kauppakeskusindeksin uusimmassa päivityksessä oli mukana 36 kauppakeskuksen myynti- ja kävijätiedot. Kauppakeskusbarometriin puolestaan vastasi 73 kauppakeskusliiketoiminnan ammattilaista. Barometrin tavoitteena on selvittää kauppakeskusammattilaisten näkemyksiä kauppakeskusmarkkinan tilanteesta ja tulevaisuudesta. Kauppakeskusindeksin ja Kauppakeskusbarometrin toteuttaa Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n toimeksiannosta KTI Kiinteistötieto Oy.

Kauppakeskusten myynti kehittynyt muuta vähittäiskauppaa paremmin

Suomen Kauppakeskusyhdistyksen indeksi osoittaa 0,3 prosentin laskua kauppakeskusten kävijämäärässä tammi-syyskuussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Samaan aikaan kauppakeskusten kokonaismyynti supistui 1,0 prosenttia. Viimeisen 12 kuukauden tarkastelussa kävijämäärä supistui vain 0,1 prosenttia ja kokonaismyynti 0,4 prosenttia. Erityisen positiivinen kuukausi kauppakeskuksille oli heinäkuu, jolloin kokonaismyynti oli 3,4 prosenttia korkeampi kuin heinäkuussa 2014. Myös kävijämäärät kasvoivat 3,8 prosenttia. Vastaavasti elokuu on ollut tähän asti vuoden heikoin kuukausi sekä kävijämäärillä että kokonaismyynnillä mitattuna. Eri toimialojen myynnin kehityksessä on ollut huomattavia eroja, mutta kokonaisuutena kauppakeskukset ovat pärjänneet muuta vähittäiskauppaa paremmin.

Yleinen taloustilanne ja sähköisen kaupan kasvu haastavat kauppakeskukset

Vallitseva taloustilanne on Kauppakeskusbarometrin mukaan vähittäiskaupan ja kauppakeskusten selkeästi suurin haaste: 89 prosenttia vastaajista arvioi yleisen taloustilanteen vaikuttavan negatiivisesti kauppakeskusten liiketoimintaan seuraavien kolmen vuoden aikana. Selkeästi yli puolet vastaajista arvioi myös kuluttajakäyttäytymisen muutosten ja sähköisen kaupan kasvun lisäävän kauppakeskusten haasteita. Vaikka verkkokauppa haastaa kauppakeskukset, arvioi 66 prosenttia vastaajista digitalisaation ja teknologian kehityksen toisaalta avaavan kauppakeskuksille myös uusia mahdollisuuksia.

Erot kauppakeskusten ja vähittäiskaupan eri toimialojen välillä kasvussa

Barometrin vastaajat arvioivat kauppakeskusliiketoiminnan tulevaisuuden melko positiiviseksi: kävijämäärien kasvuun uskoo 56 prosenttia, ja kokonaismyynninkin nousuun 41 prosenttia vastaajista. Kaiken kaikkiaan kauppakeskusten uskotaan kasvattavan merkitystään ja markkinaosuuttaan vähittäiskaupan kentässä. Liiketoimintaympäristön muutos kuitenkin kohtelee eri keskuksia eri tavoin, ja yli 90 prosenttia vastaajista arvioi kauppakeskusten kokonaismyynnin välisten erojen olevan kasvussa. Tulevaisuus edellyttää kauppakeskusjohtajilta myös entistä suurempaa ammattitaitoa vuokralaismixin eli vuokralaiskokoonpanon hallinnassa: 95 prosenttia vastaajista arvioi erojen kasvavan vähittäiskaupan eri toimialojen välillä.

Kaupungistuminen ja palvelujen kysynnän kasvu tukevat suurten kauppakeskusten menestystä

Yli 90 prosenttia barometrin vastaajista arvioi kaupungistumisen ja tiivistyvän kaupunkirakenteen vaikutukset kauppakeskusliiketoimintaan positiivisiksi. Myös palvelujen kysynnän kasvun positiivisiin vaikutuksiin uskoo 85 prosenttia vastaajista. Kauppakeskustarjonnassa nämä muutokset kohtelevat parhaiten pääkaupunkiseudun suuria kauppakeskuksia, joissa sekä vuokrien että käyttöasteiden uskotaan kehittyvän lievästi positiivisesti. Muuallakin Suomessa suurten kauppakeskusten uskotaan menestyvän pienempiä paremmin.

Palvelujen osuus kasvaa, pukeutuminen ja tavaratalokauppa laskussa

Kolme neljästä barometrivastaajasta arvioi kahviloiden ja ravintoloiden myynnin ja tilatarpeen kasvavan seuraavan kolmen vuoden aikana. Muutenkin sekä kaupallisten että julkisten palvelujen tilankäytön kasvuun uskotaan laajalti.

Pukeutumisen toimiala käyttää nykyisellään noin neljänneksen kauppakeskusten tiloista. Kuluttajakäyttäytymisen muutos ja verkkokaupan kasvu muuttavat toimialan liiketoimintaa, ja puolet barometrin vastaajista uskoo pukeutumisen toimialan tilatarpeen laskuun lähivuosina. Vielä suurempaa murrosta odotetaan tavaratalojen rooliin kauppakeskuksissa: kolme neljästä vastaajasta ennakoi tavarataloilla olevan kolmen vuoden päästä selkeästi vähemmän neliöitä käytössään kuin nykytilanteessa. Vähittäiskaupan eri toimialoista myynnin kehitys arvioidaan positiivisimmaksi vapaa-ajan sekä kauneuden ja terveyden aloilla, jotka yhdistävät tavaroiden ja palvelujen kauppaa.

Tulevaisuuden kauppakeskus näyttää erilaiselta

Kun perinteiset kauppakeskusten vahvat alat hiipuvat, pyrkivät kauppakeskukset houkuttelemaan uudenlaisia vuokralaisia, jotka puolestaan vetävät kuluttajia puoleensa. Yli 80 prosenttia vastaajista arvioi, että kilpailun kiristyessä keskukset pyrkivät erilaistumaan ja omaksumaan uusia toimintamalleja. Myös kauppakeskusten liiketoimintalogiikka on monin osin muuttumassa, ja kauppakeskuksilta edellytetään uudenlaista ketteryyttä. Liikkeiden vaihtuvuus kasvaa, tilojen keskikoko pienenee ja pop up -myymälöiden määrä lisääntyy. Kaiken kaikkiaan myymälätilojen osuus kauppakeskusten kokonaisneliöistä on laskussa, ja tilalle odotetaan muun muassa julkisia palveluja sekä erilaisia kohtaamis- ja tapahtumapaikkoja.

Tulevaisuuden kehitysnäkymät positiivisia

Kauppakeskusammattilaisten usko tulevaisuuteen on vahva – kaikista haasteista huolimatta. Noin 80 prosenttia vastaajista uskoo kauppakeskusten vahvistavan asemaansa niin kuluttaja- kuin kiinteistösijoitusmarkkinoilla tulevan kolmen vuoden aikana. Myös kuluttajien ja vähittäiskaupan luottamuksen kasvuun uskoo lähes 60 prosenttia vastaajista. Kauppakeskusliiketoiminnan tulevaisuuden menestystekijöinä nähdään hyvä sijainti kaupunkirakenteen keskeisillä paikoilla ja hyvien joukkoyhteyksien varrella, entistä tiiviimpi yhteistyö vuokralaisten ja muiden
kauppakeskusammattilaisten välillä sekä panostukset vastuullisuuteen. Kauppakeskuksista rakennetaan koko väestön kohtaamis- ja ajanviettopaikkoja lisäämällä lähipalveluja ikäihmisille, kohtaamispaikkoja nuorisolle sekä korkealaatuisia ravintola- ja muita palveluja koko kansalle.

Lisätietoja:
Lars Eklundh, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 0500 458 694
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596

Lataa lehdistötiedote PDF-muodossa

KTI:n Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2015 -katsaus on julkaistu

KTI:n Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2015 -ajankohtaiskatsaus luotaa kiinteistöalan yritysvastuun näkökulmia.

Tämän vuoden katsauksessa teemana ovat:

  • Yritysvastuuraportointi kiinteistöalalla: yleisimmät raportointistandardit, -suositukset ja -ohjeistukset sekä raportoinnin nykytila ja kehityssuunnat
  • KTI Vastuullisuusbarometrin keskeiset tulokset: alan toimijoiden näkemykset ajankohtaisista vastuullisuusteemoista
  • Kiinteistöalan sidosryhmien odotukset ja toiveet kiinteistöalan yritysten vastuullisuudelle

Katsauksen ovat mahdollistaneet: CapMan Real Estate Oy, Citycon Oyj, HYY Kiinteistöt, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Kesko Oyj, Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy, Ovenia Oy, Puolustushallinnon rakennuslaitos, RAKLI ry, Senaatti-kiinteistöt, Sponda Oyj ja VVO-yhtymä Oyj.

Lataa Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2015

Painettuja katsauksia voitte tilata osoitteesta kti(a)kti.fi.

Indeksitalo: kiinteistöverot kaupunkien kustannusnousun kärjessä

Kiinteistöliiton Indeksitalo 2015 -vertailun tulokset on julkaistu. KTI keräsi tiedot nyt toista kertaa. Vertailussa tarkasteltiin vuoden 2015 syyskuun mukaisia kiinteistöveroja ja kuntakohtaisia maksuja yhteensä 50 kunnan osalta. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa.

Kiinteistöliiton tiedote: http://www.kiinteistoliitto.fi/50188.aspx

  • Lisätietoja: Mikko Hietala, mikko.hietala(a)kti.fi, puh. 040 525 9274

Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsauksen julkistusseminaari 16.9.

Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2015 -katsaus julkistetaan keskiviikkona 16.9. järjestettävässä aamiaisseminaarissa, jossa katsauksen esittelyn lisäksi luvassa on mielenkiintoiset puheenvuorot:

  • Strateginen yritysvastuu – miten vastuullisuudesta voidaan tehdä liiketoimintamahdollisuus
    Armi Temmes, professori, kestävä kehitys, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu
  • Suomen parhaan vastuullisuusraportin elementit
    Matti Kalervo, vastuullisuusjohtaja, Kesko Oyj
  • Vastuullisuudesta viestimisen merkitys yrityksen liiketoiminnalle
    Nina Alivirta, vastuuviestinnän asiantuntija, Vastuulliset viestijät -ryhmän perustaja, VVO-yhtymä Oyj

Ilmoittautumiset sekä lisätietoa seminaarista ja katsauksesta: Heidi Lohilahti puh. 040 727 2265, heidi.lohilahti(a)kti.fi.


Järjestyksessään toinen Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsaus kertoo yritysvastuunäkökulmien asemasta ja kehityksestä suomalaisissa kiinteistöalan yrityksissä. Tulevan katsauksen teemana ovat:

  • Yhteiskuntavastuuraportointi kiinteistöalalla
  • Sidosryhmien odotukset ja toiveet kiinteistöalan yritysten vastuullisuudelle
  • Alan toimijoiden näkemykset ajankohtaisista vastuullisuusteemoista ja -trendeistä: KTI Vastuullisuusbarometrin keskeiset tulokset

2015 katsauksen ovat mahdollistaneet:

  • CapMan Real Estate Oy
  • Citycon Oyj
  • HYY Kiinteistöt
  • Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
  • Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
  • Kesko Oyj
  • Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy
  • LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
  • Ovenia Oy
  • Puolustushallinnon rakennuslaitos
  • RAKLI ry
  • Senaatti-kiinteistöt
  • Sponda Oyj
  • VVO-yhtymä Oyj

Suomen Kauppakeskusyhdistys: myynti- ja kävijäindeksit Q2/2015

Lataa lehdistötiedote ja graafi PDF-muodossa

Lehdistötiedote 24.8.2015

Kauppakeskusten kävijämäärät pysyivät vakaana, kokonaismyynnissä pientä laskua toisella neljänneksellä

Kauppakeskusten kävijämäärät pysyivät lähes ennallaan vuoden toisella neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Suomen Kauppakeskusyhdistyksen indeksi osoittaa 0,2 prosentin kasvua kävijöiden määrässä. Kokonaismyynti kauppakeskuksissa puolestaan laski 1,1 prosenttia. Viimeisen 12 kuukauden tarkastelussa kokonaismyynnin lasku on huomattavasti pienempi, 0,4 prosenttia.

Kuluvan vuoden kesäkuussa kokonaismyynti oli 1,1 prosenttia vuoden 2014 kesäkuuta korkeampi. Myös kävijämäärät kasvoivat 2,3 prosenttia.

Kauppakeskusindeksin julkaisija on Suomen Kauppakeskusyhdistys ry yhteistyössä KTI Kiinteistötieto Oy:n kanssa. Kävijä- ja myynti-indeksit julkaistaan kvartaaleittain. Myynti- ja kävijäindekseillä pyritään parantamaan Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjoamaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa kvartaalipäivityksessä on mukana 35 kauppakeskusta, mikä vastaa merkittävää osuutta Suomen kauppakeskusmarkkinasta volyymilla mitattuna.

Lisätietoja:

  • Lars Eklundh, hallituksen puheenjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 0500 458 694
  • Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset:
ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Galleria Esplanad, Itis, Kaari, Kamppi, Ristikko, VANTAA Jumbo, Myyrmanni

Muun Suomen kauppakeskukset:
HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, JYVÄSKYLÄ Forum, KEMPELE Zeppelin, KOTKA Pasaati, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, RAISIO Mylly, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TAMPERE Duo, Koskikeskus, TORNIO Rajalla PÃ¥ Gränsen, TURKU Skanssi, YLÖJÄRVI Elo

Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2015

Julkaisemme keskiviikkona 16.9. järjestettävässä aamiaisseminaarissa Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2015 -katsauksen. Tämän vuoden katsauksen teemoja ovat mm.:

  • Yhteiskuntavastuuraportointi kiinteistöalalla: raportointistandardit ja
    -suositukset sekä raportoinnin nykytila ja kehityssuunnat
  • Sidosryhmien odotukset ja toiveet kiinteistöalan yritysten vastuullisuudelle
  • Alan toimijoiden näkemykset ajankohtaisista vastuullisuusteemoista ja
    -trendeistä: KTI Vastuullisuusbarometrin keskeiset tulokset

Katsaus luo kokonaiskuvan kiinteistöalan tavoitteista ja teoista vastuullisuuden saralla. Jo ennakolta voit tutustua viime vuoden vastaavaan katsaukseen: Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2014

Katsauksen mahdollistavat:

  • CapMan Real Estate Oy
  • Citycon Oyj
  • HYY Kiinteistöt
  • Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
  • Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
  • Kesko Oyj
  • Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy
  • LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
  • Ovenia Oy
  • Puolustushallinnon rakennuslaitos
  • RAKLI ry
  • Senaatti-kiinteistöt
  • Sponda Oyj
  • VVO-yhtymä Oyj

Lisätietoja katsauksesta ja julkistamistilaisuudesta saat Heidi Lohilahdelta, puh. 040 727 2265, heidi.lohilahti(a)kti.fi.

KTI Ylläpitokustannusindeksi: kiinteistöpalvelujen kustannukset laskivat vuonna 2014

Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannukset laskivat edellisestä vuodesta vajaa kaksi prosenttia. Kiinteistöpalvelujen kustannukset (käyttö ja huolto, ulkoalueiden hoito ja siivous) laskivat koko Suomen tasolla lähes viisi prosenttia vuonna 2014. Palvelukustannusten laskuun vaikuttivat sekä vähäluminen talvi että monin paikoin uudelleen neuvotellut palvelusopimukset. Alueellisesti tarkasteltuna pääkaupunki-seudulla kokonaiskustannukset ilman korjauksia laskivat vajaat kolme prosenttia, kun muualla Suomessa ylläpitokustannuksissa oli pientä nousua (+0,4 %).

Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusindeksi nousi 3,6 prosenttia. Ilman korjauksia nousua oli koko Suomen tasolla yksi prosentti. Ylläpitokustannusten nousu hidastui edellisistä vuosista, mihin vaikutti etenkin laskeneet kiinteistöpalvelujen kustannukset, jotka laskivat viisi prosenttia vuonna 2014. Alueellisesti tarkasteluna palvelukustannukset laskivat pääkaupunkiseudulla hieman muuta Suomea enemmän. Energiakustannukset nousivat yli kaksi prosenttia. Korjauksiin käytettiin sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Suomessa enemmän rahaa kuin edellisenä vuonna.

Lisätietoja:

  • Perttu Rantanen, perttu.rantanen(a)kti.fi, puh. 050 533 7831

Tiedot pohjautuvat KTI Ylläpitokustannusvertailusta laskettaviin KTI Ylläpito-kustannusindekseihin. Tiedot koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kiinteistöjen toteutuneista ylläpitokustannuksista. Tiedot kattavat kiinteistön-omistajan vastuulla olevat kiinteistöjen hoitokulut. Indeksien tavoitteena on kuvata kustannusten pitkän aikavälin kehitystä.

Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteutuneiden kustannusten perusteella. Aineistossa on vuosittain noin 400 toimistokiinteistöä ja 1200 asuinkerrostaloa. Ylläpitokustannusindeksit lasketaan eri alueille (toimistot: pääkaupunkiseutu ja muu Suomi ja kerrostalot: Helsinki, pääkaupunkiseutu, Tampere, Etelä-Suomi ja muu Suomi). Alueellisten indeksien avulla lasketaan indeksit koko Suomelle painotettuna keskiarvona alueiden todellisen rakennuskannan suhteessa.

Asuntojenvuokrat.fi -palvelu uudistuu

Asuntojenvuokrat.fi hakupalvelussa on hinta- ja laatutietoa uusista vapaarahoitteisista vuokrasopimuksista. Niitä voi tällä hetkellä hakea Suomen yhdeksästä suurimmasta kaupungista. Aineisto on saatu KTI Kiinteistötieto Oy:n asuntovuokratietokannasta, joka perustuu ammattimaista vuokraustoimintaa harjoittavilta yrityksiltä kerättyihin vuokrasopimustietoihin.

Nyt palveluun on lisätty karttaliittymä ja liukupalkkeja kriteerien valintaan, joiden avulla vuokratietojen hakeminen on entistä helpompaa. Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta vuokratietoja voi hakea kaupunginosittain. Muissa kaupungeissa (Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti) kaupunginosavaihtoehtoja ovat keskusta ja keskustan ulkopuolinen alue.

Kehitystyö on toteutettu yhteistyössä ympäristöministeriön ja KTI Kiinteistötieto Oy:n kanssa. Palvelu on osa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe).

  • Lisätietoja: Matti Heiskanen, matti.heiskanen(a)kti.fi, p. 040 832 6698

Skanska-KTI: Tulevaisuuden Työympäristö -barometri: jaettujen työpisteiden suosio selvässä kasvussa

Yhä useampi yritys vähentää työpisteiden määrää, vaikka työntekijöiden määrä toimistolla kasvaa. Samalla toimistotilojen käytön tehokkuus korostuu, selviää Tulevaisuuden Työympäristö 2015 -barometrista, jonka KTI Kiinteistötieto Oy toteutti Skanskan toimeksiannosta nyt jo yhdennentoista kerran.
 
Lue koko lehdistötiedote

Tulevaisuuden Työympäristö -barometrin keskeiset tulokset 2015

Isännöinnin laatu 2015 -tutkimus: Hallituksen puheenjohtajat tyytyväisiä, osakkaat kriittisempiä

Kiinteistöliiton teettämä Isännöinnin laatu 2015 -tutkimus mittasi taloyhtiöiden hallitusten ja osakkaiden sekä toiminnan- ja tilintarkastajien tyytyväisyyttä isännöintiin. Ostetun isännöintipalvelun laatuun oltiin keskimäärin tyytyväisiä, mutta isännöinnistä annettu laatuarvio vaihteli vastaajaryhmittäin. Taloyhtiön hallituksen näkökulmasta isännöitsijöiltä sujuvat parhaiten yhteistyö hallituksen kanssa, kokousten läpivienti sekä kirjanpitoon ja budjetointiin liittyvät tehtävät. Kehittämiskohteita ovat kiinteistön tekniikkaan ja korjaustarpeiden ennakointiin liittyvät asiat sekä isännöitsijän aloitteellisuus.

Tutkimus selvitti taloyhtiöiden tyytyväisyyttä yksittäisen isännöitsijän ja isännöintiyrityksen palvelun laatuun, eri palvelujen tärkeyttä sekä isännöinnin kehittämiskohteita. Vastaajina olivat taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat, hallitusten jäsenet ja varajäsenet, osakkaat sekä tilintarkastajat ja toiminnantarkastajat.

Ammattitaito ja luotettavuus ylitse muiden

Sekä isännöintiyritykset että isännöitsijät saivat toiminnan laadusta kouluarvosanan 7,8. Keskeisinä isännöintiyrityksen laatutekijänä pidettiin luotettavuutta (8,1) ja henkilöstön asiantuntemusta (8,1). Ammattitaito ja asiantuntemus sekä luotettavuus nähtiin keskeisiksi tekijöiksi myös yksittäisen isännöitsijän toiminnassa.

Heikoimmat arvosanat isännöitsijät saivat viestintä- ja vuorovaikutustaidoissaan, tiedottamisessa ja aloitteellisuudessa. Vähiten tärkeänä yksittäisen isännöitsijän toiminnassa vastaajat näkivät toiminnan yhtiökokouksessa, jota toisaalta pidettiin isännöitsijöiden vahvimpana osaamisalueena.

Puheenjohtajien ja osakkaiden näkemyksissä eroja

Tyytyväisimpiä isännöintiyritysten toimintaan ovat taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat (8,0) ja tilintarkastajat (8,2). Osakkaiden arvio isännöinnin laadusta jäi välttäväksi (6,7).

– Hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä ovat kiinteistönpidon arjen työssä usein kohtaava työpari. Sen sijaan osakkaille isännöintiyrityksen palvelut ja isännöitsijän työnkuva jäävät usein etäiseksi. Puutteet viestinnän avoimuudessa sekä viestintä- ja vuorovaikutustaidoissa heijastuvat osakkaiden arvioidessa isännöinnin laatua, arvioi yhteysjohtaja Timo Tossavainen Kiinteistöliitosta.

Tekninen osaaminen ja oma-aloitteisuus kehittämiskohteita

Taloyhtiöiden hallitusten arvioinneissa yhteistyö taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kesken, kokousten läpivienti ja talousosaaminen katsottiin isännöitsijöiden vahvuusalueiksi. Kehittämistarvetta nähtiin eniten teknisessä osaamisessa, kuten kiinteistön teknisen kunnon arvioinnissa ja korjaustarpeen ennakoinnissa. Isännöitsijöiltä toivottiin myös itsenäisempää työskentelyä ja oma-aloitteisuutta.

– Aloitteellisuuden puute saattaa liittyä isännöitsijän työkuormaan ja asiakastalojen määrään. Asunto-osakeyhtiöitä hoitavien Isännöitsijöiden koulutustausta on usein kaupallinen. Taloyhtiöt ovatkin varsin tyytyväisiä siihen, miten palvelutarjoajat hoitavat vuosittaiset hallinto- ja talousrutiinit. Vanhenevassa ja tekniikaltaan kehittyvässä kiinteistökannassa liittyy suuria haasteita myös teknisiin kysymyksiin, kuten korjaustarpeiden ennakointiin ja uusien korjausmenetelmien tuntemiseen. Tällä alueella taloyhtiöt näkivät kehittämistarpeita, Tossavainen toteaa.

Hallitusten puheenjohtajat ovat osakkaita valmiimpia suosittelemaan käyttämäänsä isännöintiyritystä. Suositteluindeksi on aktiivisten suosittelijoiden ja kriittisten erotus, joka puheenjohtajien osalta oli 27. Hallitusten jäsenet olivat neutraaleja (-3) ja osakkaat kriittisiä (-36) isännöintiyrityksen suosittelemisen suhteen.

Isännöinnin laatu 2015 -tutkimuksen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy Suomen Kiinteistöliiton toimeksiannosta. Kyselyyn vastasi 5424 henkilöä.

Tutustu tutkimuksen tuloksiin

Lisätietoja: