Järjestyksessään neljäs KTI:n Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsaus käsittelee yritysvastuuraportoinnin ajankohtaisia kysymyksiä suomalaisten kiinteistöalan yritysten näkökulmasta. Katsauksen ydinsisältö perustuu KTI:n ja RAKLIn yhdessä alan kymmenen edelläkävijäyrityksen kanssa laatimaan, suomalaisille kiinteistösijoittajille soveltuvaan yritysvastuuraportointisuositukseen sekä sen pilotoinnin pohjalta saavutettuihin kokemuksiin. Katsaus esittelee myös vuosittain toteutettavan KTI Vastuullisuusbarometrin tulokset.

Lataa: KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2017

Katsauksen ovat mahdollistaneet:
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Kiinteistöalan Koulutussäätiö
LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy
OP Kiinteistösijoitus Oy
Ovenia Oy
Renor Oy
SATO Oyj
Senaatti-kiinteistöt
Sponda Oyj

Lisätietoja:
Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287

Painettuja katsauksia voi tilata osoitteesta kti(a)kti.fi.

Kuntakohtaisten kiinteistöverojen ja muiden kiinteistökustannusten nousu on kuluvana vuonna kiihtynyt. Kiinteistöliiton indeksitalovertailun mukaan tarkasteltujen 51 kaupungin ja kunnan maksut nousivat keskimäärin 1,7 prosenttia edellisvuodesta. Kymmenen suurimman kaupungin kohdalla nousua oli kaksi prosenttia.

Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns. Indeksitalon veroja ja kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. KTI keräsi tiedot nyt neljättä kertaa. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.

Kiinteistöliiton tiedote: http://www.kiinteistoliitto.fi/57686.aspx

Lisätietoja: Mikko Hietala, puh. 040 525 9274

Kiinteistösijoittamisen toimintaympäristö, markkinoiden rakenne ja toimintatavat kehittyvät nopeasti. Kiinteistösijoittaminen ammattimaistuu, monimuotoistuu ja kansainvälistyy. Samalla muuttuvat ja kasvavat myös toimijoiden osaamiselle asetetut vaatimukset. KTI:n uusi kirja pyrkii osaltaan kattamaan kiinteistösijoittamisen suomenkielisen materiaalin kasvavaa tarvetta.

Kirja käsittelee kiinteistösijoitusten erityispiirteitä sijoitusmuotona ja sijoittamisen toimintaympäristöä osana pääoma- ja rahoitusmarkkinoita. Kirjan alkuosa kuvaa kiinteistösijoitusten tuottoihin ja riskeihin vaikuttavia erityispiirteitä, markkinarakennetta ja toimijoita sekä markkinoiden dynamiikkaa ja sopeutumista. Toinen osa keskittyy sijoittamisen strategioihin ja erilaisten kiinteistösijoitus- ja rahoitusinstrumenttien ominaisuuksiin. Kolmannessa osassa käsitellään kiinteistösijoitusmarkkinoiden, -kohteiden ja -salkkujen analysoinnin menetelmiä ja tunnuslukuja.

Kirjan julkaisija on KTI Kiinteistötieto Oy. Kirjan ovat rahoituksellaan mahdollistaneet Kiinteistöalan Koulutussäätiö sekä Kiinteistösäätiö.

Hinta: 70 € + alv
Tilaukset: kti(a)kti.fi

Tilaa omasi heti!

Lisätietoja:

• Hanna Kaleva, puh. 040 555 5269, hanna.kaleva(a)kti.fi
• Mikko Soutamo, puh. 050 5480 480, mikko.soutamo(a)kti.fi

KTI Kiinteistötieto Oy on tehnyt ARAn toimeksiannosta selvityksen kehittämis- ja sopeuttamistoimenpiteistä, joita valtion tukemalle arava- ja korkotukivuokra-asuntokannalle on tehty vuosina 2005–2016. Selvityksessä on kartoitettu sitä, miten käyttö- ja luovutusrajoituksista vapauttamista, vuokra-asuntojen myyntiä, asuntojen pilkkomista ja kohteiden purkamista on hyödynnetty ARA-asuntokannan kehittämisessä, ja miten tehtyjen toimenpiteiden on todettu ja koettu vaikuttaneen kunnan asuntomarkkinoihin ja vuokrataloyhteisön talouteen.

Selvitys on tehty alkuvuonna 2017 osana Yhdyskuntien uudistaminen 2016–2019 -projektia.

Tutustu raporttiin

Lisätietoja:
Mikko Hietala, puh. 040 525 9274

Syyskuun KTI Kiinteistötietoisku käsittelee keskeisimpiä toimitilavuokrasopimustyyppejä.

Mitä?
Toimitilojen ja asuntojen vuokraamiseen liittyy runsaasti erilaisia markkinakäytäntöjä ja sopimussisältöjä. Käytäntöjen moninaisuuteen vaikuttaa osaltaan se, että suomalainen vuokraamista koskeva lainsäädäntö on melko liberaalia, mikä jättää etenkin toimitilojen vuokraamisessa suuren sopimusvapauden osapuolten välille. Asuntojen vuokraamista koskeva lainsäädäntö on sekin Suomessa väljempää kuin useimmissa muissa maissa.

Miksi?
Vuokraaminen on kiinteistöliiketoiminnan keskeisin osa-alue. Kiinteistösijoituksen menestys riippuu viime kädessä vuokrakassavirran suuruudesta ja kestosta sekä siihen liittyvistä riskeistä. Vuokraamisen keskeisten käsitteiden ja vuokrasopimustyyppien ja -sisältöjen ymmärtäminen on tärkeätä paitsi itse vuokraustoiminnassa, myös kiinteistömarkkinoiden ja -kohteiden analysoinnissa.

Miten?
Vuokrasopimuksen keskeisintä sisältöä on sopiminen ylläpito- ja muista vastuista vuokralaisen ja vuokranantajan välillä. Yleisimmin suomalaisessa markkinakäytännössä sovellettu vuokrasopimustyyppi on niin kutsuttu bruttovuokrasopimus, jossa vuokralainen maksaa kiinteistönomistajalle kokonaisvuokraa, joka sisältää sekä omistajan sitomilleen pääomille haluaman korvauksen että kiinteistön ylläpidon kustannukset. Vuokralainen vastaa kuitenkin yleensä vuokraamiensa tilojen sähkö- ja siivouskustannuksista. Bruttovuokrasopimuksessa vastuu kohteen ylläpidosta ja sen laadusta on siis vuokranantajalla, joka myös kantaa riskin ylläpitokustannusten tasosta. Bruttovuokrasopimuksia käytetään yleisesti monen käyttäjän toimitilakohteissa. KTI:n vuokratietokannassa esimerkiksi toimistosopimuksista noin 80 prosenttia on bruttovuokrasopimuksia. Asuntovuokrasopimukset ovat luonnollisesti lähes poikkeuksetta bruttovuokrasopimuksia.

Nettovuokrasopimuksessa vuokralainen maksaa vuokranantajalle pääomavuokraa, ja huolehtii itse kohteen ylläpidosta sovitulla vastuunjaolla. Ylläpitovastuista voidaan käytännössä sopia monella eri tavalla. Vuokranantaja vastaa usein ainakin niin kutsutuista pääoman erilliskustannuksista, eli kiinteistöverosta ja -vakuutuksista ja mahdollisesta tontin vuokrasta. Nettovuokrasopimuksissa ylläpidon kustannusriski on vuokralaisella. Myös kohteeseen sopimuskauden aikana tehtävät korjaukset voivat olla vuokralaisen vastuulla. Tällöin on tärkeätä sopia kohteen vaaditusta kunnosta sopimuskauden päättyessä. Nettovuokrasopimuksia käytetään usein etenkin yhden käyttäjän toimitilakohteissa.

Niin kutsutusta jaetun vuokran mallista on kyse silloin, kun vuokralainen maksaa sovitun suuruista pääomavuokraa, ja sen lisäksi toteumaan perustuvaa ylläpitovuokraa. Tällöin vastuu ylläpidosta on vuokranantajalla, mutta vuokralaisella on myös intressi kohteen ylläpidon tehokkuuteen ja esimerkiksi energian säästämiseen. Jaetun vuokran mallia voidaan käyttää kaikissa tilatyypeissä. Esimerkiksi kauppakeskuksissa vuokran eriyttäminen pääoma- ja ylläpitovuokraan on hyvin yleistä.

Vuokrasopimuksen kestosta voidaan käytännössä sopia vapaasti. Vuokrasopimus voi olla määräaikainen tai se voi olla voimassa toistaiseksi. Määräaikainen vuokrasopimus päättyy automaattisesti sopimuskauden umpeuduttua. Jos määräaikaista sopimusta halutaan jatkaa, tehdään uusi vuokrasopimus. Määräaikaista vuokrasopimusta ei voida irtisanoa päättyväksi ennen sopimuskauden loppua. Määräaikaisia, usein melko pitkiä vuokrasopimuksia tehdään etenkin yhden käyttäjän toimitilakohteisiin sekä esimerkiksi kauppakeskusten ankkurivuokralaisten kanssa.

Toistaiseksi voimassa oleva sopimus voidaan irtisanoa päättyväksi irtisanomisajan jälkeen. Toimitilojen vuokrasopimuksissa irtisanomisajasta voidaan sopia vapaasti, ja se on tyypillisesti kolme, kuusi tai 12 kuukautta. Sopimus voi olla voimassa myös määräajan, esimerkiksi kolme vuotta, ja jatkua tämän jälkeen toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena sovitulla irtisanomisajalla. Tällaista sopimusta kutsutaan usein toistuvaksi sopimukseksi. Juridisesti toistuva sopimus on toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus. Toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset ovat hyvin yleisiä monen käyttäjän toimitilakohteissa. KTI:n vuokratietokannan PKS:n toimistovuokrasopimuksista 85 prosenttia on toistaiseksi voimassa olevia tai toistuvia sopimuksia.

Markkinavuokra ja vuokra-arvo ovat kiinteistöarviointiin ja kiinteistömarkkinoiden ja -kohteiden analysointiin keskeisesti liittyviä vuokrakäsitteitä. Näihin paneudutaan alkuvuodesta 2018 ilmestyvässä Kiinteistötietoiskussa.

KTI analysoi ja vertailee vuokratasoja, erilaisia vuokrasopimustyyppejä sekä muita vuokramarkkinoiden muuttujia KTI Toimitilavuokravertailussa. Syksyllä 2016 KTI:n toimitilavuokratietokanta kattoi lähes 35 000 toimitilaa. Vuoden 2017 päivitys on juuri käynnissä, ja tulokset julkistetaan marraskuun alussa.

Lisätietoja: Hanna Kaleva, puh. 040 5555 269, Perttu Rantanen, puh. 050 533 7831

     

KTI Kiinteistötietoisku tarjoaa kuukausittain katsauksen KTI:n tunnusluvun tai tarkastelun taustalle. Toiveita kiinteistötietoiskun aiheiksi voit toimittaa työryhmälle osoitteeseen: kti(a)kti.fi.

Tervetuloa Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2017 -katsauksen julkistusseminaariin tiistaina 26.9. klo 8.30–10.30, Tekniskan kokoussaliin, Eerikinkatu 2 (6. krs), Helsinki.

Järjestyksessään neljäs KTI:n Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta -katsaus käsittelee yritysvastuuraportoinnin ajankohtaisia kysymyksiä suomalaisten kiinteistöalan yritysten näkökulmasta. Katsauksen ydinsisältö perustuu KTI:n ja RAKLIn yhdessä alan kymmenen edelläkävijäyrityksen kanssa laatimaan, suomalaisille kiinteistösijoittajille soveltuvaan yritysvastuuraportointisuositukseen sekä sen pilotoinnin pohjalta saavutettuihin kokemuksiin. Katsaus esittelee myös vuosittain toteutettavan KTI Vastuullisuusbarometrin tulokset. Julkistusseminaarissa kuulet läpileikkauksen katsauksen sisällöstä sekä monipuolisia näkemyksiä alan asiantuntijoilta. Tulethan mukaan!

Aloitamme tilaisuuden aamukahveilla klo 8.30, ja varsinainen seminaariohjelma alkaa klo 9.00. Toivottavasti pääset paikalle hyvissä ajoin nauttimaan kahveista ja vaihtamaan kuulumisia.

Julkistusseminaarin ohjelmassa:

• Yhtenäinen yritysvastuuraportointi lisää kiinteistöalan läpinäkyvyyttä
  Jessica Örn, KTI
• Yritysvastuu Renorissa ja kokemuksia vastuullisuusraportoinnista
  Timo Valtonen, Renor
• Vastuullisuus Varman sijoitustoiminnassa ja kiinteistöt osana vastuullisuuden johtamista ja raportointia
  Katariina Sillander, Varma
• Spondan vastuullisuusviestintä: tavoitteet, teot ja saavutukset
  Hannamari Koivula, Sponda

Ilmoittauduthan tilaisuuteen viimeistään maanantaina 18.9. alla olevan linkin kautta:

ILMOITTAUDU JULKISTUSSEMINAARIIN

Katsauksen ovat mahdollistaneet:
Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Kiinteistöalan Koulutussäätiö
LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy
OP Kiinteistösijoitus Oy
Ovenia Oy
Renor Oy
SATO Oyj
Senaatti-kiinteistöt
Sponda Oyj

Lisätietoja:
Olli-Pekka Virkola, puh. 050 330 5287

Lehdistötiedote 17.8.2017

Suomalaisten kauppakeskusten kävijämäärä kasvoi 5,4, ja kokonaismyynti 5,8 prosenttia kuluvan vuoden toisella neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuositasolla kokonaismyyntien kasvu nousi 3,7 prosenttiin.

Myynnin kasvua vauhdittivat etenkin pääkaupunkiseudun suurten kauppakeskusten uudet laajennusosat. Kun näiden vaikutus poistetaan indeksistä, jää toisen vuosineljänneksen myynnin kasvu tasan kahteen prosenttiin. Tämäkin ylittää selkeästi vähittäiskaupan yleisen kasvun, joka oli huhti-kesäkuussa Tilastokeskuksen mukaan 1,5 prosenttia.

Kahviloiden ja ravintoloiden määrä jatkaa kauppakeskuksissa kasvuaan, ja tämä näkyy myös toimialan voimakkaasti nousevissa myyntiluvuissa. Kahviloiden ja ravintoloiden osuus kauppakeskusten kokonaismyynnistä lähentelee jo 10 prosenttia. Myös kauneuden ja terveyden sekä sisustamisen ja kodintarvikkeiden toimialojen myyntiin kirjattiin edelleen reippaita kasvulukuja. Pitkään vaatimatonta kehitystä osoittanut päivittäistavarakauppakin piristyi keväällä, ja toimialan myynti kasvoi yli viisi prosenttia.

Uuden tarjonnan ansiosta pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välinen ero myynnin kehityksessä korostui entisestään. Pääkaupunkiseudun kauppakeskusten myynti kasvoi yli yhdeksän prosenttia edellisen vuoden huhti-kesäkuuhun verrattuna, kun taas muun Suomen kasvu jäi alle yhteen prosenttiin.

Tulokset perustuvat Suomen Kauppakeskusyhdistyksen julkaisemaan myynti- ja kävijäindeksiin, johon tiedot on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy. Kuukausitason myyntejä ja kävijätietoja on seurattu neljännesvuosittain vuodesta 2011 lähtien. Myynti- ja kävijäindekseillä edistetään Suomen kauppakeskusmarkkinan läpinäkyvyyttä sekä tarjotaan markkinatietoa kauppakeskusjohtamisen tueksi. Uusimmassa päivityksessä on mukana 39 kauppakeskusta, joka kattaa yli 80 prosenttia koko toimialan kokonaismyynneistä sekä liiketilaneliöistä ja antaa siten kattavan kuvan koko toimialan kehityksestä.

Lisätietoja:
Johanna Aho, toiminnanjohtaja, Suomen Kauppakeskusyhdistys, puh. 040 485 7596
Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 5555 269

Pääkaupunkiseudun kauppakeskukset:
ESPOO Ainoa, Entresse, Iso Omena, Lippulaiva, Sello, HELSINKI Arabia, Citycenter, Columbus, Forum, Galleria Esplanad, Itis, Kaari, Kamppi, Ristikko, Ruoholahti, VANTAA Jumbo, Myyrmanni

Muun Suomen kauppakeskukset:
HYVINKÄÄ Willa, HÄMEENLINNA Goodman, JYVÄSKYLÄ Forum, KEMPELE Zeppelin, KOTKA Pasaati, KOUVOLA Veturi, KUOPIO Matkus, LAHTI Karisma, Trio, LAPPEENRANTA IsoKristiina, MIKKELI Stella, PORI IsoKarhu, Puuvilla, RAISIO Mylly, ROVANIEMI Sampokeskus, SALO Plaza, TAMPERE Duo, Koskikeskus, TORNIO Rajalla På Gränsen, TURKU Hansa, Skanssi, YLÖJÄRVI Elo

Lataa tiedote pdf-muodossa

Elokuun KTI Kiinteistötietoisku käsittelee KTI:n ja kumppaneiden kiinteistömarkkinabarometreja.

Mitä?
KTI toteuttaa vuosittain useita kiinteistömarkkinoiden viimeaikaista ja tulevaa kehitystä valottavia barometrikyselyjä. Keskeisimpiä KTI:n barometreja ovat RAKLI-KTI Toimitilabarometri, Alueelliset toimitilabarometrit, RAKLIn Vuokra-asuntobarometri, KTI Vastuullisuusbarometri sekä Kauppakeskusbarometri.

Miksi?
Erilaiset barometri- ja suhdannekyselyt kuvaavat talouden eri muuttujien kehitystä. Hyvin toteutetut barometrit havaitsevat tulossa olevat markkinakäänteet jo etukäteen. Siksi niiden merkitys jopa korostuu nykytoimintaympäristössä, kun markkinamuutokset ovat yhä nopeampia, eivätkä väistämättä jälkijunassa kulkevat tilastot tuota riittävän ajantasaista tietoa liiketoiminnan päätöksenteon tueksi. Barometrit kuvaavat ennen kaikkea kehityksen suuntaa, ei välttämättä muutoksen määrää. Barometreilla voidaan kerätä tietoa myös sellaisista kiinteistömarkkinailmiöistä, joista ei välttämättä ole saatavilla luotettavaa tilastotietoa. Barometritulokset ovat havainnollisia ja helposti viestittävissä, ja siksi niiden avulla voidaan lisätä kiinteistömarkkinoiden näkyvyyttä ja tunnettuutta myös alan ulkopuolella ja yleismediassa.

Miten?
Barometrit toteutetaan nettipohjaisina asiantuntijakyselyinä. RAKLI-KTI Toimitilabarometri sekä RAKLIn Vuokra-asuntobarometri tehdään kahdesti, ja muut barometrit kerran vuodessa. Kunkin barometrin kohderyhmään on valittu kyseisen aihealueen ammattilaisia KTI:n ja barometrikumppaneiden sidosryhmistä. Näin barometrin vastaajat edustavat alan parasta suomalaista asiantuntemusta. KTI:n pyrkimyksenä on kasvattaa / ylläpitää vastaajajoukkojen kokoa tulosten luotettavuuden varmistamiseksi.

KTI on tehnyt toimitilamarkkinoiden nykytilaa ja kehitystä kuvaavaa Toimitilabarometria jo vuodesta 1995 lähtien. Yhteistyökumppanina toimi pitkään Kauppalehti, mutta vuodesta 2009 lähtien barometri on toteutettu yhteistyössä RAKLIn kanssa. Barometri suunnataan laajalle joukolle kiinteistömarkkinoiden ammattilaisia, ja vastaajia on yleensä 50-60. Vastaajajoukkoon kuuluu esimerkiksi kiinteistösijoittajia, neuvonantajia, managereita ja rahoittajia. Barometri kuvaa toimitilamarkkinoiden keskeisimpien muuttujien, esimerkiksi vuokrien, vajaakäytön, tuottovaatimusten ja investointikysynnän kehitystä.

RAKLIn Vuokra-asuntobarometria on tehty keväästä 2009 lähtien. Barometri kartoittaa asiantuntijoiden näkemyksiä vuokra-asuntomarkkinoista, asuntosijoittamisesta, rakennuttamisesta, vuokra-asumisen trendeistä ja vuokra-asuntomarkkinoiden alueellisista näkymistä. Kysely suunnataan merkittäville vuokra-asuntojen omistajille, asiantuntijayrityksille, alan keskeisille järjestöille sekä viranomaistahoille. Vastaajia on 60-70.

KTI:n Alueellisten toimitilabarometrien kohderyhmänä ovat Turun, Tampereen, Jyväskylän ja Oulun seutujen toimitilamarkkinoiden paikalliset asiantuntijat, joiden näkemyksiä on kartoitettu viime vuosikymmenen jälkipuoliskolta lähtien. Barometrit kartoittavat eri kaupunkiseutujen keskeisten toimitilaosamarkkinoiden tilakysynnän, vuokrien, vajaakäytön ja tuottovaatimusten kehitystä. Viime vuosina Alueellisissa toimitilabarometreissa on ollut yhteensä reilu 60 vastaajaa.

KTI Vastuullisuusbarometri selvittää yritysvastuun merkitystä ja asemaa kiinteistöalan yritysten strategiassa, tavoitteissa ja johtamisjärjestelmässä sekä yritysvastuun kehitystrendejä kiinteistöalalla. Barometri sisältää myös kysymyksiä yritysvastuun keskeisten standardien, ohjeistojen ja sertifikaattien soveltamisesta. Barometrin kohderyhmänä on 50 suurinta suomalaista kiinteistösijoittajaa. Keväällä 2017 barometriin vastasi 32 yritystä, joiden yhteenlaskettu kiinteistövarallisuuden arvo oli lähes 49 miljardia euroa.

KTI toteutti Suomen Kauppakeskusyhdistyksen uudistetun Kauppakeskusbarometrin ensimmäistä kertaa syksyllä 2015. Barometri luotaa kauppakeskusmarkkinoiden nykytilaa sekä tulevaisuuden näkymiä. Barometrin sisältönä on muun muassa kauppakeskusten tilakysynnän, vuokrien ja käyttöasteen kehitys eri alueilla, toimialoilla ja erilaisissa kauppakeskuksissa. Barometriin vastaa yleensä reilu 70 kauppakeskusliiketoiminnan asiantuntijaa.

Esimerkkejä KTI:n barometrien viimeisimmistä tuloksista

Lisätietoja: Mikko Soutamo, puh. 050 5480 480 ja Hanna Kaleva, puh. 040 5555 269

     

KTI Kiinteistötietoisku tarjoaa kuukausittain katsauksen KTI:n tunnusluvun tai tarkastelun taustalle. Toiveita kiinteistötietoiskun aiheiksi voit toimittaa työryhmälle osoitteeseen: kti(a)kti.fi.

KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi osoittaa pääkaupunkiseudulle 1,1 prosentin vuosinousua. Vantaalla vuokrat nousivat 1,6 prosenttia, kun taas Helsingissä ja Espoossa nousu hidastui yhden prosentin tuntumaan. Uusien vuokrien nousuvauhti oli nyt hitaampaa kuin kertaakaan sitten vuoden 2007.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa uusien vuokrasopimusten vuokratasojen vuosinousu oli keskimäärin 1,2 prosenttia. Vuokrat nousivat hienoisesti Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa, kun taas Tampereella ja Lahdessa vuokratasot pysyivät lähes ennallaan.

Sekä pääkaupunkiseudulla että muissa suurissa kaupungeissa koko vallitsevaa vuokrasopimuskantaa kuvaavat indeksit nousivat nyt samaan tahtiin uusien sopimusten kanssa, 1,4 ja 1,3 prosentilla.

KTI:n vuokraindeksit kuvaavat ammattimaisten kiinteistösijoittajien omistamaa vapaarahoitteista vuokra-asuntokantaa. KTI:n asuntovuokratietokannassa on tiedot yli 84.000 asunnon vuokrasopimuksista. Uusien vuokrasopimusten indeksit sisältävät viimeisimmän puolivuotisjakson aikana (1.10.-31.3.) alkaneet vuokrasopimukset. Vallitsevien vuokrien indeksit kuvaavat kaikkien tarkasteluhetkellä (1.3.) voimassa olevien vuokrasopimusten kehitystä. Vuokratietokannasta tuotetaan vuokratunnuslukuja yli 260 osamarkkinalle 35 kaupungissa.

 

 

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden vahva vire jatkuu, vaikka kiinteistökauppavolyymit eivät olekaan aivan yltäneet viime vuoden huippulukemiin. Eniten kauppaa käyvät kotimaiset kiinteistörahastot sekä ulkomaiset sijoittajat. Piristynyt taloustilanne antaa viimein tukeaan toimistovuokramarkkinoille, joilla on talven aikana käännytty positiiviseen suuntaan niin markkinavolyymeissä, vuokratasoissa kuin toimijoiden odotuksissakin. Asuntovuokramarkkinoilla kasvanut tarjonta näkyy nyt vuokratasoissa, jotka ovat säilyneet lähes ennallaan viimeisen vuoden aikana.

Tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen kiinteistökaupankäyntivolyymi nousi 1,2 miljardiin euroon. Volyymi on lähes miljardi euroa viime vuoden ensimmäistä neljännestä matalampi. Lukumääräisesti kauppaa on käyty vilkkaasti, mutta viime vuoden volyymiä siivittäneitä suuria, satojen miljoonien eurojen kokoluokkaan nousevia kauppoja ei tänä vuonna ole toistaiseksi nähty kuin yksi, kun puolet Kampin kauppakeskuksesta vaihtoi omistajaa. RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa kiinteistöalan asiantuntijat uskovat kaupankäynnin jatkuvan vilkkaana ja etenkin ulkomaisen sijoittajakysynnän vahvistuvan entisestään.

Tuottovaatimukset laskeneet edelleen

Vilkas sijoituskysyntä ja pohjalukemissa pysyttelevä korkotaso painavat sijoittajien nettotuottovaatimuksia. Helsingin keskustan toimistokiinteistön tuottovaatimus saavutti jälleen RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa uuden pohjalukeman, 4,6 prosenttia. Hyvälaatuiseen ja keskeisen sijainnin asuntokiinteistöön oltaisiin nyt halukkaita sijoittamaan 4,2 prosentin ja liikekiinteistöön 4,9 prosentin nettotuotolla.

Toimistovuokrasopimuksia solmitaan vilkkaasti

Toimistovuokramarkkinoilla näyttää talouskasvun viriämisen myötä tapahtuneen käänne kuluvan talven aikana. KTI:n Helsingin keskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava vuokraindeksi kääntyi vuositasolla 2,1 prosentin nousuun. Parhaiden tilojen vuokratasot ovat ydinkeskustassa vakiintuneet selkeästi yli 30 euroon neliöltä, ja uusien sopimusten mediaanivuokratasokin oli KTI:n tietokannassa reilusti yli 28 euroa viimeisimmällä puolivuotisjaksolla. Piristynyt taloustilanne näkyy myös pääkaupunkiseudun markkinavolyymeissä, ja uusia toimistovuokrasopimuksia alkoi KTI:n tietokannassa nyt lukumääräisesti enemmän kuin kertaakaan viimeiseen vuosikymmeneen. Käytössä olevan toimistotilan määrän muutosta kuvaava nettokäyttöönotto kääntyi 50 000 neliötä positiiviseksi viimeisen puolen vuoden aikana.

Toimistojen vajaakäyttöön viimein helpotusta?

KTI:n seuraamien ammattimaisten kiinteistösijoittajien pääkaupunkiseudun toimistotilojen vuokrausaste pysytteli edelleen matalana, 82 prosentissa. Pitkään vaivanneeseen vajaakäyttöongelmaan odotetaan nyt kuitenkin lievää helpotusta, ja RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa 54 prosenttia vastaajista ennakoi tyhjien toimistotilojen määrän vähenevän tulevan vuoden aikana. Uutta tilaa on kuitenkin rakenteilla runsaasti: KTI:n seurannassa ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa pääkaupunkiseudulla oli rakenteilla yli 125 000 uutta toimistoneliötä, ja useita kymmeniä tuhansia neliöitä tämän vuoden aikana aloitettavaksi suunniteltuja hankkeita. Tyhjien tilojen haastetta pyritään kontrolloimaan kiinteistöjen kehittämisellä. Viimeisen vuosikymmenen aikana markkinoilta on poistunut 430 000 toimistoneliötä purkamisten ja käyttötarkoituksen muutosten kautta. Samalla ajanjaksolla on kuitenkin valmistunut yli 900 000 neliötä uutta tilaa.

Asuntovuokrien nousu lähes pysähtynyt

Asuntosijoittamisen suosio jatkuu vahvana, ja asuntokiinteistöistä tuli ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden suurin sektori vuonna 2016. Vahva vuokrakysyntä tukee asuntokiinteistösijoittamista. Tämä yhdistettynä pääomien suureen määrään on saanut liikkeelle runsaasti uutta asuntorakentamista. Kasvava tarjonta näkyy nyt vuokramarkkinoilla, joilla uusien sopimusten vuokratasot ovat viimeisen vuoden ajan pysytelleet lähes paikallaan. KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava vuokraindeksi osoittaa pääkaupunkiseudulla 0,3 prosentin ja muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin 0,6 prosentin vuosinousua. Maaliskuussa toteutetussa RAKLIn Vuokra-asuntobarometrissa asiantuntijoiden usko asuntovuokrien nousuun oli kuitenkin vahva, ja myös asuntotarjonnan kasvun uskotaan jatkuvan.

Lisätietoja:

• Hanna Kaleva, toimitusjohtaja, KTI Kiinteistötieto Oy, puh. 040 555 5269
• Mikko Östring, johtaja, RAKLI ry, puh. 050 301 8933

Tiedote perustuu KTI Kiinteistötieto Oy:n 10.5.2017 julkaisemaan Markkinakatsaukseen sekä KTI:n RAKLI ry:n toimeksiannosta maaliskuussa toteuttamaan RAKLI-KTI Toimitilabarometrikyselyyn. Barometriin vastasi 51 kiinteistömarkkinoiden ammattilaista.

Lataa KTI Markkinakatsaus kevät 2017

Lataa KTI Market Review spring 2017