KTI on käynnistänyt Kuntien kiinteistöjen tunnusluvut ja niiden vertailun vuoden 2014 ylläpitokustannuksista, energiakulutuksesta ja tilankäytön tehokkuudesta koulu- ja päiväkotikiinteistöissä. KTI on toteuttanut vertailun aiemmin kolme kertaa – tällöin tarkasteluissa oli vuosien 2008, 2010 ja 2012 toteumat. Analyysi ja tunnusluvut tarjoavat työkaluja seurantaan, optimointiin ja vertailuun, ja niitä hyödynnetään paljon oman toiminnan kehittämisessä, tavoitteiden asettamisessa ja muilta oppimisessa. Tällä hetkellä vertailussa on mukana 12 kuntaa. Vielä ehdit mukaan!

• Lisätietoja: Perttu Rantanen, puh. 050 533 7831, perttu.rantanen@kti.fi

Suomalaisten kiinteistösijoitusten kokonaistuotto oli 5,6 prosenttia vuonna 2014. Asunnot olivat positiivisen arvonkehityksensä siivittämänä parhaiten tuottava kiinteistötyyppi jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Toimitilakiinteistöjen markkina-arvot jatkoivat epävarmojen talousnäkymien painamana laskuaan. Toimistokiinteistöjen ohella sijoitusmarkkinoiden näkymät ovat muuttuneet synkemmiksi nyt myös vähittäiskaupan kiinteistöissä. Kiinteistösijoitusten nettotuotot säilyivät vakaina.

KTI Kiinteistöindeksi mittaa suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa, joka koostuu kahdesta komponentista: nettotuottoaste mittaa kiinteistöjen vuotuisen nettotuoton suhdetta markkina-arvoon ja arvonmuutos kiinteistöjen vuosittaista markkina-arvojen kehitystä. Kaikkien kiinteistöjen keskimääräinen nettotuottoaste pysyi edellisten vuosien tasolla 6,3 prosentissa, mikä on kansainvälisesti vertaillen sangen korkea taso. Markkina-arvoihin kirjattiin keskimäärin 0,6 prosentin lasku. Kaikkien toimitilakiinteistösektorien arvonmuutos oli negatiivinen, kun taas asuinkiinteistöjen markkina-arvot jatkoivat nousuaan.

Asuntokiinteistöillä jälleen korkein kokonaistuotto

Asunnot olivat positiivisen arvonkehityksensä ansiosta parhaiten tuottava kiinteistötyyppi jo seitsemättä vuotta peräkkäin 8,2 prosentin kokonaistuotollaan. Vuokra-asuntojen vahva kysyntä siivittää asuntokiinteistösijoitusten suosiota, ja yhä suurempi osuus kiinteistörahastojen ja instituutioiden uusista sijoituksista on ohjautunut asuntomarkkinoille. Asuntokiinteistöjen osuus Kiinteistöindeksin markkinatietokannasta on noussut jo reiluun neljännekseen, kun se vielä kaksi vuotta sitten oli alle 20 prosenttia. Vuonna 2014 asuinkiinteistöjen markkina-arvoihin kirjattiin keskimäärin 2,6 prosentin nousu. Markkina-arvot nousivat vahvimmin pääkaupunkiseudulla, 3,2 prosenttia. Vuokrien nousu ja korkea käyttöaste nostivat hienoisesti asuntosijoitusten nettotuottoastetta, joka oli 5,5 prosenttia.

Toimistokiinteistöjen arvot laskivat seitsemättä vuotta peräkkäin

Toimistokiinteistöt ovat perinteisesti olleet suurin kiinteistösektori instituutiosijoittajien salkuissa. Heikoista markkinanäkymistä johtuen niiden suosio sijoitusmarkkinoilla on kuitenkin laskenut viime vuosina, ja niiden osuus koko KTI Kiinteistöindeksin markkinakannasta on painunut alle kolmannekseen. Toimistokiinteistöjen markkina-arvot ovat laskeneet vuodesta 2008 alkaen joka vuosi. Vuonna 2014 markkina-arvot painuivat 2,0 prosenttia. Kysyntänäkymien epävarmuus ja pääkaupunkiseudun yli miljoona tyhjää toimistoneliötä näkyvät erityisesti Helsingin ydinkeskustan ulkopuolisen alueen paikoin suurina negatiivisina arvonmuutoksina. Ydinkeskustan halutuimpien toimistokiinteistöjen arvot sen sijaan nousivat hienoisesti vahvan kysynnän siivittämänä. Toimistojen keskimääräinen nettotuottoaste nousi hieman edellisen vuoden tasosta ja oli nyt 6,2 prosenttia. Toimistokiinteistöjen kokonaistuotto nousi vuoden 2013 heikoista 1,1 prosentin lukemista 4,1 prosenttiin vuonna 2014.

Liikekiinteistöjenkin arvonmuutos pysyi negatiivisena

Vähittäiskaupan kiinteistöjen kokonaistuotto oli 5,7 prosenttia vuonna 2014. Markkina-arvot laskivat vajaan prosentin, mutta nettotuottoasteet pysyivät edellisen vuoden tasolla 6,6 prosentissa. Kaupan alan haasteet näkyivät Kiinteistöindeksin tunnusluvuissa: sopimusvuokrat laskivat ja riskiä kuvaavat tuottovaatimukset nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Liiketilojen käyttöasteet pysyttelivät kuitenkin hyvällä 94 prosentin tasolla. Kauppakeskuskiinteistöjen kokonaistuotot olivat – lähinnä matalammista nettotuottoasteista johtuen – muita liikekiinteistöjä matalammat.

Lisätietoja:

• Pia Louekoski: 0400 959 634
• Susanna Vartiainen: 040 869 7762
• Hanna Kaleva: 040 5555 269

Tiedote pohjautuu KTI Kiinteistöindeksin tuloksiin. KTI Kiinteistöindeksi mittaa suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa. Kiinteistöindeksi pohjautuu 24 suuren kiinteistösijoittajan toteutuneisiin tuottotietoihin, ja sen taustalla on yhteensä 23,0 miljardin euron arvoiset sijoituskiinteistöt. Kiinteistöindeksi kattaa arviolta 43 % koko maan kiinteistösijoitusmarkkinoista. KTI Kiinteistöindeksi on laskentamenetelmiltään vertailukelpoinen IPD:n noin 20 eri maasta tuottamien indeksien kanssa.

KTI Kiinteistötieto Oy on suomalaisille kiinteistömarkkinoille tutkimus-, asiantuntija- ja informaatiopalveluja tuottava asiantuntijayritys.

Liitteenä seuraavat graafit:

• Kokonaistuotot kiinteistötyypeittäin 2000-2014
• Tuottoasteet kiinteistötyypeittäin 2014

KTI ja Datscha ovat sopineet yhteistyöstä, jonka myötä KTI:n kiinteistömarkkinatietoja voi jatkossa hyödyntää Datschan interaktiivisen selaintyökalun kautta. Palvelu suunnataan KTI:n ja Datschan yhteisille asiakkaille.

• Lehdistötiedote: KTI:n kiinteistömarkkinatiedot saataville Datschan järjestelmään

Welcome to the 11th IPD KTI Nordic Property Briefing

We are proud to present and hope to see you in the 11th IPD KTI Nordic Property Briefing. This year our program will focus on the big picture – how will the megatrends impact property demand and investment.

Time: 21st May 2015
Place: Citykonferensen, Ingenjörshuset, Malmskillnadsgatan 46, Stockholm

In today´s investment climate, where investors surge for return, property as an asset class continue to be considered attractive. This year´s program will discuss megatrends – demographics, urbanization, digitalization – and their impact on long term property demand and investment. During the one day event with industry leading speakers we are covering four sessions exploring the Nordic markets´ future position in the changing investment landscape.

1. Megatrends – impact on property as an asset class
2. Residential – trends, demand for rental housing and impact on investment
3. Shopping & Logistics – consumer and retailer preferences, winning strategies
4. Office – trends in occupancy and impact on future demand

DOWNLOAD THE FULL PROGRAM

For further information and registration please visit www.ipd.com and join us for the premier Nordic property investment event.

We look forward to seeing you in Stockholm in May!

KTI:n toimitusjohtaja Hanna Kaleva palkittiin Kiinteistöalan Uroteko 2014 -palkinnolla 6.11.2014 Kiinteistöalan Vuosiseminaarissa.

Toimialaluotain 2014 -kyselyn tulokset julkaistiin Vuosiseminaarissa perjantaina 7.11. Toimialaluotain kartoitti vuosiseminaariosallistujien näkemyksiä toimialamme näkymistä ja mahdollisuuksista.

Yhteenveto kyselyn tuloksista

Kiinteistöjen kysyntä on kasvanut sijoitusmarkkinoilla, ja kiinteistökauppavolyymi on korkeimmillaan sitten vuoden 2008. Matalat korot ja rahoituksen parantunut saatavuus vahvistavat kiinteistöjen asemaa sijoitusmarkkinoilla. Heikko taloustilanne puolestaan heijastuu toimitilojen vuokramarkkinoille. Tyhjän toimistotilan määrä ei osoita vähenemisen merkkejä, ja vähittäiskaupan haasteet ovat nyt kääntäneet myös liiketilojen vuokraamisen näkymät entistä heikommiksi.

Lue lisää kiinteistömarkkinoiden tilanteesta ja näkymistä 6.11.2014 julkaistusta
KTI Markkinakatsauksesta.

• Lehdistötiedote: KTI Markkinakatsaus / RAKLI-KTI Toimitilabarometri: Kiinteistökauppa vilkasta, toimitilojen vuokraaminen vaikeaa
• Lehdistötiedotteen graafit

Painettuja markkinakatsauksia voitte tilata maksutta osoitteesta kti(a)kti.fi.

Lisätietoja:

• Hanna Kaleva, puh. 040 5555 269, hanna.kaleva(a)kti.fi

RAKLI on julkistanut KTI:n tekemän selvityksen kiinteistöjen omistamisen verotuksesta. Selvityksessä tarkasteltiin kiinteistöjen omistamisen verorasitusta ja sen kehitystä 2000-luvun aikana ammattimaisten kiinteistönomistajien näkökulmasta.

Linkki selvitykseen

Lisätietoja: kti(a)kti.fi

Kauppakeskusjohtamisen ja -sijoittamisen tunnusluvut -vertailu oli esillä Suomen Kauppakeskusyhdistyksen juhlaseminaarissa keskiviikkona 22.10.2014. Ohessa ote yhdistyksen uutisesta:

Tietoa Suomen kauppakeskusmarkkinasta johtamisen tueksi

Jessica Niemi KTI Kiinteistötieto Oy:stä esiteli kauppakeskusjohtamisen ja -sijoittamisen tunnuslukuja, joiden avulla pyritään parantamaan markkinan läpinäkyvyyttä ja tuottamaan työkaluja kauppakeskusten johtamiseen. ”Meillä on nyt mukana 27 keskusta, jotka pinta-alalla mitattuna edustavat 40 prosenttia Suomen markkinasta. Tieto on arvokasta vain jaettuna, joten on hienoa, että näin moni on jo lähtenyt hankkeeseen mukaan”, iloitsi Jessica Niemi ja esitti samalla toiveen siitä, että yhä useampi kauppakeskus antaisi tietoja KTI:n käyttöön, jotta aineiston luotettavuus kohenisi entisestään. Kun tietoa julkistetaan, lisääntyy samalla myös ymmärrys toimialasta ja sen tunnettuus, Niemi painotti.

Koko uutiseen: Kauppakeskukset tulevat yhä enemmän iholle

KTI:n esitys juhlaseminaarissa

Lisätietoja:

• Riitta Lahtinen, puh. 040 547 1488, riitta.lahtinen(a)kti.fi

ARA-talojen hoitokulut ja niiden kulurakenne -selvityksen raportti on julkaistu. Selvitys on tehty KTI Kiinteistötieto Oy:ssä ARAn toimeksiannosta.

Selvityksessä tarkastellaan ARA-vuokra-asuntokiinteistöjen hoitokuluja ja kulurakennetta, hoitokulujen osuutta vuokralaisilta perittävästä vuokrasta sekä eri osapuolten vaikutusmahdollisuuksia kulutasoihin. Selvitys on toteutettu analysoimalla vuoden 2013 toteutuneita hoitokuluja, jotka on koottu 15 yhteisöltä yhteensä 440 ARA-talosta. Selvityksessä analysoitiin myös 52 erityisryhmille suunnatun ARA-talon hoitokuluja. Lisäksi toteutettiin tietoja toimittaneille yhteisöille suunnattu kysely, jolla tarkennettiin toimitettuja tietoja sekä kartoitettiin kiinteistönhoito- ja hallintopalvelun tuotantotapoja ja osapuolten vaikutusmahdollisuuksia kulujen muodostumiseen.

ARA-talojen hoitokulut ja niiden kulurakenne

Lisätietoja: kti(a)kti.fi